Työsopimuksen pätemättömyys
- Säädökset > Lainsäädäntö 17.6.2011/756 Merityösopimuslaki
- Säädökset > Lainsäädäntö 26.1.2001/55 Työsopimuslaki
- Säädökset > Lainsäädäntö 7.6.1978/423 Merimieslaki
- Uutiset
13.11.2023 9.25
KKO: Entisen työnanajan vaatimus työsopimuksen kilpailukieltoehdon vastaisen toiminnan kieltämisestä voitiin tutkia (ään.)Ratkaisussa oli kysymys turvaamistoimihakemuksen tutkimisesta asiassa, joka koski työsopimuksen kilpailukieltoehdon vastaisen toiminnan kieltämistä. - Uutiset
3.3.2023 11.21
Hovioikeus: Työsuhteita ei ollut purettu syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteillaPurkuperusteen osalta kysymys oli keskeisesti siitä, oliko kantajien työsuhteet päätetty heidän puutteellisen ammattitaitonsa vuoksi vai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteella, kun kantajat olivat vaatineet TES:een käsityksensä mukaan perustuvia palkkasaatavia. HO katsoi kuten KO, että vastaajayhtiö oli täyttänyt näyttötaakkansa siitä, ettei valittajien työsuhteita ollut purettu syrjivillä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Valittajien vaatimukset hylättiin. Asian lopputulokseen nähden kantajat olivat yhteisvastuullisesti velvollisia korvaamaan määrällisesti hyväksymänsä vastaajayhtiön oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vaila lainvoimaa 3.3.2023) - Uutiset
7.1.2022 11.30
Kilpailukieltosopimuksen tehnyt yritys velvoitettiin korvamaan yrityksen johtoryhmässä työskennelleelle aiheutuneen ansionmenetyksenKantaja ei ollut ollut sosiaalipalvelualalla toimivassa yhtiössä sellaisessa asemassa ja sellaisessa tehtävässä, että kilpailukieltosopimuksen tekemiselle oli ollut erittäin painava syy. Yhtiö ei ollut näyttänyt, että työsopimuksen liitteenä olevalle kilpailukieltosopimukselle olisi ollut työsopimuslaissa tarkoitettu erityisen painava syy. Edellytykset kilpailukieltosopimuksen tekemiselle eivät olleet olleet olemassa. Näin ollen kilpailukieltosopimus oli mitätön. Asiassa myös katsottiin, että kilpailukieltosopimus oli tehty olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi ollut kunnianvastaista ja arvotonta vedota sopimukseen. Kilpailukieltosopimuksen soveltaminen olisi johtanut kohtuuttomuuteen. Sen soveltaminen olisi rajoittanut kohtuuttomasti kantajan toimintaa. Yhtiö oli vedonnut sopimukseen, jonka sen olisi pitänyt ymmärtää olevan mitätön tai ainakin pätemätön. Menettelyllään yhtiö oli aiheuttanut vähintäänkin luottamuksellisesti vahinkoa. Yhtiö oli omalla menettelyllään aiheuttanut kantajalle vahinkoa, jonka määrä oli se ansionmenetys, joka kantajalta oli jäänyt saamatta eli 6 kuukauden palkka, jonka hän olisi saanut B Oy:ssä. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan kantajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 40 832,64 euroa korkoineen 15.11.2021 lukien. Yhtiön peruutettua valituksensa HO:ssa KO:n tuomio jäi noudatettavaksi. (Vailla lainvoimaa 7.1.2022) - Uutiset
20.9.2019 11.30
Seppo Koskinen: Työsopimuksen päättämissopimuksen pätemättömyys – KKO:2019:76Päättämissopimukset ovat työelämässä tavallisia. Korkein oikeus uudessa tuomiossaan käsittelee tällaisen sopimuksen pätemättömyyttä menettelyllisten puutteiden perusteella. Korkein oikeus korostaa työnantajan velvollisuuksia huolehtia työntekijän oikeusturvan takaavasta menettelystä monimutkaisesta ja eritysasiantuntemusta edellyttävästä sopimuksesta neuvoteltaessa. Korkeimman oikeuden tuomiolla on tärkeä ohjaava merkitys työnantajille, jotta nämä eivät enää vastaisuudessa syyllisty yllättävään ja liian nopeaan menettelyyn sopimuksen aikaansaamisessa. - Uutiset
28.6.2019 11.27
Hovioikeus ei pitänyt toimitusjohtajasopimusta tekaistuna tai pätemättömänä - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti yhtiön suorittaamaan entiselle toimitusjohtajalleen ryhmäeläkevakuutuksen säästöosuutta vastaavan määrän 42 620 euroaHO:n ratkaistavana oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko 1.10.2011 päivätty toimitusjohtajasopimus ollut väitetyllä tavalla tekaistu. Mikäli toimitusjohtajasopimusta ei voitu pitää väitetyllä tavalla tekaistuna, ratkaistavaksi tuli, voitiinko A:n katsoa toimineen kunnianvastaisesti ja arvottomasti siten, että toimitusjohtajasopimusta tai ainakin sen 8. kohdan ehtoa olisi sen vuoksi ollut pidettävä pätemättömänä. HO katsoi asiassa, että koska toimitusjohtajasopimus ei ollut tekaistu tai pätemätön ja yhtiön takaisinosto-oikeus oli sopimuksen 8. kohdan ehtojen mukaan ollut mahdollista vain A:n kirjallisella suostumuksella, A:lla oli oikeus ryhmäeläkevakuutuksen 42.620 euron säästöosuutta vastaavaan korvaukseen korkoineen 10.3.2015 lukien. (Vailla lainvoimaa 28.6.2019) - Uutiset
2.4.2019 11.50
Seppo Koskinen: Koulutuskustannusten korvaamista vai kilpailukielto – KKO:2019:28Korkein oikeus käsitteli tuomiossaan KKO:2019:28 rajanvetoa koulutuskustannusten korvaamisesta sovitun ehdon ja kilpailukieltosopimuksen välillä. Kokonaisarvioinnissa korkeimman oikeuden enemmistö katsoi kyseessä olevan sopimisen koulutuskustannusten korvaamisesta. Lopputuloksena korkein oikeus totesi ehdon kuitenkin olevan kohtuuton ja se jätettiin ottamatta huomioon. - Uutiset
5.10.2017 11.31
Kilpailukieltosopimus vaiko työssäpysymissopimus? Hovioikeus piti ehtoa työntekijän velvollisuudesta korvata työsopimuksen päättyessä työnantajalleen vähintään 400 euroa jokaisesta koulutustilaisuudesta kohtuuttomana ja ehto tuli jättää kokonaan huomiottaAsiassa pohdittiin, oliko kyseessä kilpailukieltosopimus vaiko työssäpysymissopimus. HO katsoi kuten KO, ettei ehdossa ollut kyse kilpailukieltosopimuksesta vaan työssäpysymissopimuksesta. HO myös katsoi, ettei ehtoa voitu pitää mitättömänä. HO piti ehtoa kuitenkin kohtuuttomana. Ottaen huomioon ne asiassa selostetut syyt, joiden vuoksi ehto oli katsottu kohtuuttomaksi, HO katsoi, että ehto tuli jättää kokonaan huomiotta. KO:n tuomio kumottiin ja yhtiön kanne hylättiin. (Vailla lainvoimaa 5.10.2017) - Uutiset
2.3.2015 16.13
Työsopimusta ei ollut pätevästi syntynyt - oikeudessa ei siten ollut tarpeen ottaa kantaa siihen, olisiko yhtiöllä ollut oikeus purkaa työsopimusKO oli katsonut, ettei työsopimusta ollut näytetty alun perin tehdyn yhtiön nimissä, vaikka X oli myöhemmin maksanut tai maksattanut palkan tuon yhtiön nimissä ja varoista. Kun valittaja oli keskeisten kysymysten kuten työsuhteen solmimisen ja työskentelyn osalta HO:ssa luopunut oikeudestaan pääkäsittelyyn, HO katsoi KO:n tavoin, ettei työsopimus ollut alun perin ollut yhtiötä sitova ja ettei yhtiö ollut myöhemminkään hyväksynyt sitä itseään sitovaksi. Tämän jälkeen ei ollut tarpeen ottaa kantaa siihen, olisiko yhtiöllä ollut oikeus purkaa työsopimus. (Vailla lainvoimaa 2.3.2015) - Uutiset
18.4.2012 11.50
KKO:n ratkaisu työnantajan ja irtisanotun työntekijän välisen sopimuksen pätevyydestäTyönantajan ja yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen irtisanotun työntekijän välisen sopimuksen ehto, jossa oli todettu irtisanominen ja sen peruste sekä sovittu palkan ja muiden korvauksien suorittamisesta ja siitä, ettei työntekijällä ollut irtisanomisaikana työntekovelvoitetta, ei ollut työsopimuslain pakottavien säännöksien vastainen eikä muillakaan perusteilla pätemätön. Työntekijän katsottiin hyväksyneen, että irtisanomisperuste oli olemassa irtisanomisen ja sopimuksen tekemisen aikana. - Uutiset
21.12.2010 20.56
Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö tiukentuu vuoden alussaTasavallan presidentin tiistaina vahvistaman työsopimuslain 1 luvun 3 pykälän muutoksen myötä toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole enää sallittua, jos sopimusten lukumäärän, yhteenlasketun kestoajan tai niiden muodostaman kokonaisuuden perusteella työnantajan työvoiman tarve kyseisessä työssä on pysyvä. - Uutiset
29.9.2010 12.21
KKO:n päätös: Työnantajan tarjoaman palvelun kilpailuttaminen ei ole perusteltu syy määräaikaiseen työsopimukseenKKO ei myöntänyt 20.9.2010 antamallaan päätöksellä Liisa Koti Oy:lle valituslupaa Itä-Suomen hovioikeuden 19.1.2010 antamaan tuomioon, jossa katsottiin ettei työnantajalla ollut työsopimuslain edellyttämää perusteltua syytä solmia määräaikaista työsopimusta yhtiön palveluksessa työskennelleen lähihoitajan kanssa. Työnantaja oli perustellut määräaikaisten työsopimusten tekemistä yhtiön tarjoamien palvelujen kilpailuttamisella.