-
Vahingonkorvaus
- Alaikäisen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Ankara vastuu
- Ansionmenetys
- Ekskulpaatiovastuu
- Identifikaatio
- Isännänvastuu
- Julkisyhteisön korvausvastuu
- Kontrollivastuu
- Liikennevahingonkorvaus
- Mieleltään häiriintyneen vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Poikkeukseton vastuu
- Rikosvahinko
- Syy-yhteys
- Tahallisuus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Tuottamus (vahingonkorvauksen perusteena)
- Työntekijän vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Vahingonkorvauksen sovittelu
- Vahingonkorvaus sopimussuhteessa
- Yhteisvastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
Työntekijän vastuu (vahingonkorvauksen perusteena)
- Säädökset > Lainsäädäntö412/1974Vahingonkorvauslaki
- Lakikirjasto > Liikejuridiikka* Hoppu, Kari: Vastuuvakuutuksen vaikutus työntekijän vahingonkorvausvastuun sovitteluunLiikejuridiikka 1/2015 s. 122 – 146, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötAhola, Eerik: Asiantuntijan korvausvastuu ja velvollisuudet7.1.2014
- Lakikirjasto > OikeustietoLamminen, Johannes: Työtaistelun ennakkoilmoituksen laiminlyönti ja asianomistajan käsiteOikeustieto 3/2013 s. 12 – 17, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarnilehto, Ari: Vuokratyöntekijän aiheuttaman vahingon korvaaminen21.6.2010Kirjoituksessa on tarkoitus luoda yleispiirteinen kuva siitä, minkälaiset säännökset yleisen vahingonkorvausoikeuden mukaan tulevat sovellettavaksi erilaisissa vahingonkorvaustilanteissa. Vuokratyöntekijähän voi aiheuttaa vahinkoa työaikanaan työnantajan lisäksi käyttäjäyritykselle ja ulkopuoliselle. Käyttäjäyritys ja työnantaja ovat keskenään sopimussuhteessa, joten silloin on kysymys vahingon aiheuttamisesta työnantajan sopimuskumppanille. Ulkopuolisella puolestaan tarkoitetaan sellaista...
- Lakikirjasto > Defensor LegisSaarnilehto, Ari: KKO 2008:31 ja eri korvausjärjestelmätDefensor Legis 3/2009 s. 351 – 363, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > LakimiesNorros, Olli: Vastuu vuokratyöntekijän aiheuttamasta vahingostaLakimies 4/2007 s. 521 – 545, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeustietoSaarnilehto, Ari: Työntekijän vai ammatinharjoittajan vastuu?Oikeustieto 1/2002 s. 11 – 12, Oikeustapauskommentti
- Uutiset
1.6.2021 10.30
Hovioikeus: Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta tuomitun naisen velvoittamista korvaamaan järjestyksenvalvojan työnantajan oikeudenkäyntikulut ei ollut kohtuutontaSekä OK 21:8 a §:ään että OK 21:8 b §:ään perustuvat vaatimukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 1.6.2021) - Uutiset
25.11.2019 9.00
Pyöräilijään törmännyt taksinkuljettaja oli itse vastuussa vammantuottamuksesta tuomitun vahingonkorvauksen maksamisesta - rikosasian käsittely kahdessa menettelyssä huomioitiin vähennyksenä sakkorangaistuksen mittaamisessaTaksiyhtiön ei näytetty olleen vastaajan työnantaja, joten vastaaja oli itse vastuussa vahingonkorvauksen maksamisesta. Vastaajalle oli jo määrätty samasta teosta 14 ps. rangaistus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Koska kysymyksessä oli samalla teolla aiheutetut rikokset ja koska rikosten erottaminen kahdessa eri menettelyssä käsiteltäväksi oli aiheutunut vastaajasta riippumattomasta syystä, KO oli RL 7 luvun 3 §:n perusteella ottanut aikaisemmin määrätyn sakkorangaistuksen vähennyksenä huomioon nyt määrättävää sakkorangaistusta mitatessaan. Vastaaja tuomittiin liikenneturvallisuuden vaarantamisen lisäksi vammantuottamuksesta 7 ps. rangaistukseen. Oikeudenmukaisena korvauksena kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta ( I.9.2 Kaularangan nikaman sijoiltaanmeno tai murtuma) pidettiin 3 800 euroa. Vastaaja peruutti valituksensa HO:ssa. - Uutiset
30.9.2019 10.30
Maassa makaavaa 16-vuotiasta poikaa hoitamaan mennyt ensihoitaja tuomittiin vammantuottamuksesta sakkoihin - kaupunki / pelastuslaitos työnanantajana velvoitettiin maksamaan pojalle vahingonkorvauksena 7 617,42 euroaEnsihoitaja oli mennyt hoitamaan maassa makaavaa poikaa. Poika oli puoli-istuvassa asennossa häntä heräteltäessä huitaissut oikealla kädellään ilmaan, minkä jälkeen ensihoitaja oli tarttunut poikaa vasemmasta kädestä kiinni vääntäen käden väkivalloin pojan selän taakse. KO oli katsonut ensihoitajan aiheuttaneen pojalle asiassa selostetut seuraukset sekä olkaniveleen nivelkapselivaurion, joka ei ollut vähäinen. Ensihoitaja tuomittiin vammantuottamuksesta 30 ps rangaistukseen. Kaupunki / pelastuslaitos velvoitettiin maksamaan pojalle vahingonkorvauksena 7 617,42 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 24.5.2016 lukien. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 30.9.2019) - Uutiset
18.9.2019 11.14
Hovioikeudet ovat antaneet erisuuntaisia ratkaisuja epäpätevän sairaanhoitajan vahingonkorvausvelvollisuudesta työnantajalleen - Turun hovioikeus alensi kunnalle maksettavaksi tuomitun 120 000 euron vahingonkorvauksen 18 799 euroonHO:ssa oli ratkaistavana se, oliko valittajan syyksi luetusta törkeästä petoksesta aiheutunut korvattavaa vahinkoa kunnalle. Jos vahinkoa katsottiin aiheutuneen, kysymys oli myös vahingonkorvauksen sovittelusta. Muun selvityksen puuttuessa HO arvioi vahingon määräksi 10 prosenttia valittajalle maksetusta bruttopalkasta sivukuluineen. Kunnalle oli siten aiheutunut korvattavaa vahinkoa 18.799 euroa. Koska vahingonkorvausvelvollisuus alennettiin valittajan toissijaisen vaatimuksen määrään, vaatimusta korvauksen sovittelusta ei ollut tarpeen tutkia. (Vailla lainvoimaa 18.9.2019) - Uutiset
22.1.2019 14.46
Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei käsitellyt vahingonkorvausvaatimusta ilman aiheetonta viivytystä - apulaisoikeusasiamieheltä huomautus lainvastaisesta menettelystäPohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei käsitellyt kantelijan vahingonkorvausvaatimusta PL 21 §:ssä ja hallintolain 23 §:ssä edellytetyllä tavalla ilman aiheetonta viivytystä. - Uutiset
9.10.2018 10.01
Hovioikeuden tuomio työntekijän lojaliteettivelvollisuuden rikkomisesta ja kilpailevasta toiminnasta - yhtiöllä oli työntekijän salaaman, kilpailevan toiminnan aiheuttaman vakavan luottamuspulan vuoksi erittäin painava syy työsuhteen purkamiseen eikä purkamisoikeus ollut rauennutAsiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut työsopimuslain säännösten nojalla oikeus purkaa tai irtisanoa työntekijän työsopimus, ja jos näin ei ollut, kysymys oli työntekijälle tuomittavista korvauksista. Lisäksi kysymys oli työntekijän oikeudesta lomarahaan ajalta 1.4.–28.12.2014 ja lomaviikolta lokakuussa 2014 sekä erillisiin korvauksiin eräästä projektista ja selvityksestä. Edelleen kysymys oli yhtiön oikeudesta vahingonkorvaukseen sekä oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 9.10.2018) - Uutiset
23.8.2018 11.40
Hovioikeus määritteli työnantajan käsitettä rikosvahingon korvaamisen kanavointisäännöksen soveltamisessaS Oy:llä oli ollut mahdollisuus johtaa ja valvoa A:n työtä. Tämä tuki väitettä siitä, että X Oy ei ollut A:n työnantaja. Toisaalta työsopimuslain 1 luvun 9 §:n nojalla työnantaja voi asettaa toisen henkilön edustajanaan johtamaan ja valvomaan työtä. Esitetystä työtodistuksesta ei voitu tehdä päätelmää siitä, mikä yhtiö oli ollut A:n työnantaja. Asiassa ei ilmennyt, että kyse olisi ollut työvoiman vuokraamisesta. Hovioikeus totesi, että X Oy oli maksanut A:lle palkkaa, mikä loi vahvan olettaman X Oy:n ja A:n välisen työsuhteen olemassaolosta. Näissä olosuhteissa X Oy:n oli tullut näyttää, että se ei ollut A:n työnantaja, mitä se ei tehnyt. Siten X Oy:tä oli pidettävä vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:ssä tarkoitettuna A:n työnantajana. (Vailla lainvoimaa 23.8.2018) - Uutiset
15.5.2018 16.00
Hovioikeus: Työntekijä ei ollut vahingonkorvausvastuussa työnantajansa sopimuskumppanille sen johdosta, että hänellä oli ollut henkilökohtainen henkilönostimen tarkastussertifikaattiS Oy oli ostanut rahoitusleasing-järjestelyn avulla henkilönostimen N Oy:ltä. Kaupanteon jälkeen henkilönostimessa oli ilmennyt useita virheitä ja puutteellisuuksia. A, joka oli sertifioitu henkilönostintarkastaja, oli suorittanut henkilönostimelle perusteellisen määräaikaistarkastuksen ennen henkilönostimen luovutusta S Oy:lle. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko A vastuussa työnantajansa N Oy:n sopimuskumppanille S Oy:lle kaupan virheistä aiheutuneista vahingoista sen johdosta, että A:lla oli ollut henkilökohtainen henkilönostimen tarkastussertifikaatti. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen siitä, ettei A ollut vastuussa N Oy:n tarkastustoimeksiannon täyttämisessä tehdyistä virheistä ja sen mukaisesti S Oy:lle kaupan virheiden johdosta aiheutuneista vahingoista. (Vailla lainvoimaa 15.5.2018) - Uutiset
2.2.2018 16.00
Hovioikeus: Tosiasiallista määräsyvaltaa työnantajayhtiössä käyttänyt johtaja ei ollut henkilökohtaisesti vastuussa veloista kantajia kohtaan yhtiön ja kantajien välisten työsopimusten, osakeyhtiölain tai vahingonkorvauslain nojalla - myös tuomion oikeusvoimavaikutusta pohdittiinHO:n tuomiossa (rikokseen perustuva vahingonkorvaus) arvioitiin sopimusperusteista, osakeyhtiölakiin perustuvaa ja vahingonkorvauslakiin perustuvaa vastuuta. Toisin kuin käräjäokeus HO vapautti vastaajan (tj ja hallituksen pj) velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvausta kantajina olleille työntekijöille. Työntekijöiden esittämän väitteen johdosta tuomiossa pohdittiin myös tuomion oikeusvoimavaikutusta (positiivista ja negatiivista) eli sitä, mikä merkitys aikaisemmalla lainvoimaisella tuomiolla oli myöhemmän oikeudenkäynnin kannalta. (Vailla lainvoimaa 2.2.2018) - Uutiset
16.5.2017 11.12
Tilityspusseja katosi - työsopimus voitiin purkaa ja työntekijä velvoittaa korvaamaan vahinko täysimääräisestiTyöntekijän menettely oli yhtiön väittämin tavoin vakavalla tavalla murentanut osapuolten välistä luottamusta. Työntekijän asema oli vaatinut erityistä luottamusta, mistä oli sovittu jo työsopimuksessa. Ongelmat olivat jatkuneet pitkään ja koska niillä oli ollut merkittäviä taloudellisia vaikutuksia yhtiölle, yhtiöltä ei voitu edellyttää työsuhteen jatkamista edes irtisanomisajan verran. Yhtiöllä oli ollut erityisen painava syy purkaa työsopimus. Työntekijän tahallisesta tai törkeän huolimattomasta menettelystä tilityspussit sekä rahavarat olivat jääneet kadoksiin ja hänen tuli korvata siitä aiheutunut vahinko yhtiölle täysimääräisesti. (Vailla lainvoimaa 16.5.2017) - Uutiset
12.5.2017 16.15
Laminaattilattian ensihoitoasemalle asentaneen ensihoitajan katsottiin tehneen asennustyön työntekijänä eikä itsenäisenä ammatinharjoittajana - ei ollut velvollinen korvaamaan työantajalle lievällä tuottamuksella aiheutettua vahinkoaAmbulanssinkuljettajana ja ensihoitajana yhtiössä työskennelleen tekemä purku- ja asennustyö yhtiölle katsottiin tehdyn työsuhteessa. Yhtiön edustajan väite siitä, että työ olisi nimenomaisesti sovittu tehtäväksi kantajan lukuun itsenäisenä ammatinharjoittajana, oli jäänyt näyttämättä. Siten yhtiön ja kantajan välisessä purku- ja asennustyötä koskevassa sopimuksessa oli ollut kysymyksessä työsopimus, johon sovellettiin työsopimuslakia. Kanne oli tullut kokonaisuudessaan toteennäytetyksi ensisijaisen vaatimuksen mukaisena. Yhtiön vastakanteen osalta katsottiin, ettei kantaja ollut velvollinen korvaamaan työantajalle lievällä tuottamuksella aiheutettua vahinkoa. Yhtiön vastakanne oli siten hylätty. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 12.5.2017) - Uutiset
18.10.2016 8.00
Työntekijä jäi kaatuneen 2 000 kiloisen elementin alle - hovioikeuskin katsoi yhtiön toimitusjohtajan syyllistyneen työturvallisuusrikokseen ja hyväksyi tuomitun vahingonkorvauksenKO:n ratkaisun muuttamiseen syyksilukemisen osalta ei ollut. Käsittelyratkaisussaan HO sen sijaan katsoi, että KO:n olisi tullut viran puolesta ottaa huomioon työntekijän ja työnantajan vahingonkorvausvastuuta ja korvausvelvollisuuden kanavointia koskevat VahL 3 luvun 1 §:n, 4 luvun 1 §:n ja 6 luvun 2 §:n säännökset. Koska KO:n ratkaisusta ei ilmennyt, että KO:ssa olisi käsitelty kysymystä työntekijän ja työnantajan vahingonkorvausvastuusta ja korvausvelvollisuuden kanavoinnista, HO katsoi, että vastaajalla oli hyväksyttävä syy esittää vaatimus vasta HO:ssa. HO tutki vastaajan vaatimuksen. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta tuomitun korvauksen perusteesta ja määrästä samoin kuin korvauksen sovittelun osalta ja katsoi, ettei KO:n ratkaisua ollut korvausvelvollisuuden osalta aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 17.10.2016)