Tuhotyö
- Säädökset > Lainsäädäntö39/1889Rikoslaki
- 34 luku 1 §
- liikennetuhotyö 34 luku 2 §
- törkeä tuhotyö 34 luku 3 §
- Lakikirjasto > YmpäristöjuridiikkaKallio, Heikki: Metsäpalon vaara rikosvastuun näkökulmastaYmpäristöjuridiikka 4/2018 s. 29 – 51, Asiantuntija-artikkeli
- Uutiset
18.9.2023 10.30
Hovioikeus: Koulurakennuksen tuleen sytyttäneet olivat toimineet yhdessä ja heihin kohdistui sama tekijävastuu - rangaistuksia ei ollut syytä alentaaTulipalo oli aiheuttanut palaneelle rakennukselle yli 2.000.000 euron suuruiset vahingot. Tulipalo oli myös tuhonnut rakennuksessa toimineen Iltapäiväkerhon irtainta omaisuutta ainakin 5.000 euron arvosta. Asiassa oli A:n valituksen johdosta kysymys siitä, oliko hän toiminut yhdessä ja yksissä tuumin B:n kanssa. A:n osalta oli kysymys myös siitä, oliko sanottu teko jäänyt hänen kohdallaan yritykseksi ja oliko A poistumalla autolle luopunut rikoksen täyttämisestä rikosvastuun poistavalla tavalla. Lisäksi asiassa oli sekä A:n että B:n osalta kyse rangaistuksen määräämisestä. (Vailla lainvoimaa 18.9.2023) - Uutiset
26.4.2023 15.33
Hovioikeus: Kahden lapsensa murhaan syyllistyneen elinkautisvangin vapauttamiselle ehdonalaiseen vapauteen ei ollut vielä edellytyksiä 14,5 vuoden vankilassaolon jälkeenKaikkia vapauttamisharkinnassa vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena punniten ja ottaen erityisesti huomioon K:n vankilassaoloajan kesto suhteessa elinkautiseen vankeusrangaistukseen johtaneiden rikosten laatuun hovioikeus katsoi, että edellytyksiä K:n vapauttamiselle ehdonalaiseen vapauteen elinkautisesta vankeudesta ei vielä tässä vaiheessa ollut. Hakemus oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 26.4.2023) - Uutiset
24.4.2023 10.10
Hovioikeus mittasi rangaistusta järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta, haitanteosta virkamiehelle, virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja tuhotyön yrityksestä - Uutiset
1.12.2022 13.36
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota: Törkeä vai perusmuotoinen tuhotyöAsiassa oli hovioikeudessa syyksilukemisen osalta kysymys siitä, täyttikö A:n menettely törkeän tuhotyön vai perusmuotoisen tuhotyön tunnusmerkistön. Näin ollen ratkaistavana oli, oliko tuhotyö tehty aiheuttaen suurelle ihmismäärälle vakavaa hengen tai terveyden vaaraa ja oliko rikos myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Kysymys oli myös rangaistuksen määräämisestä. A oli sytyttänyt palon omassa asunnossaan sytyttämällä papereita ja täkin palamaan. Sytyttämistapa tuki A:n ilmeistä tarkoitusta tehdä itsemurha. Sytyttämisajankohta ei ollut yöllä, eikä kukaan talossa oleskellut ollut nukkumassa. Nämä seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoi, toisin kuin käräjäoikeus, ettei tekoa ollut kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. A oli siten syyllistynyt perusmuotoiseen tuhotyöhön. (Vailla lainvoimaa 1.12.2022) - Uutiset
12.1.2022 15.10
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuhotyön yrityksestä tuomitseman neljän kuukauden vankeuden ehdolliseksiMuun muassa ottaen huomioon, että nyt kysymyksessä oleva rikos oli eri laatuinen kuin vastaajan syyksi 3.7.2020 annetulla tuomiolla luetut teot, vastaajan aikaisempi rikollisuus ei edellyttänyt hänen tuomitsemistaan ehdottomaan vankeuteen nyt käsiteltävänä olevasta rikoksesta. Tätä ei edellyttänyt myöskään rikoksen vakavuus eikä rikoksesta ilmenevä vastaajan syyllisyys. Vastaaja oli näin ollen tuomittava ehdolliseen vankeuteen. (Vailla lainvoimaa 12.1.2022) - Uutiset
3.12.2021 16.00
Hovioikeus: Tuhotyö vai yleisvaaran tuottamus (ään.)Riidatonta oli, että vastaaja oli kytkenyt ja jättänyt päälle rivitaloasuntonsa keittiössä sijainneen hellan kaksi levyä. Tulipalon syttymispaikan oli selvitetty sijainneen hellan läheisyydessä. Lisäksi riidatonta oli, että hellan keittiötasolla oli säilytetty mainoslehtisiä ja muuta herkästi palavaa materiaalia. Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi vastaajan syyllistyneen tuhotyön asemasta yleisvaaran tuottamukseen. Oikeudenmukainen rangaistusseuraamus vastaajalle hänen syykseen luetusta teosta oli tuntuva sakkorangaistus (80 ps). HO harkitsi kohtuulliseksi sovitella korvausvelvollisuutta puoleen (16.342,56 euroon) vakuutuskorvauksen määrästä. Asiassa oli erityinen syy velvoittaa valtio korvaamaan vastaajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut sekä käräjä- että hovioikeudesta. (Vailla lainvoimaa 3.12.2021) - Uutiset
13.8.2021 8.37
Hovioikeuskin tuomitsi tamperelaisen kerrostalon ullakolla tulipalon sytyttäneen miehen törkeästä tuhotyöstä 4 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistukseen – korvauksia vakuutusyhtiöille ei soviteltuKorkeimman oikeuden ratkaisuista ilmenevä rangaistuskäytäntö huomioon ottaen vastaajalle tuomittua rangaistusta ei ollut aihetta muuttaa. Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 1989:70 ilmenevän oikeusohjeen mukaisesti vastaajan heikko taloudellinen asema vakuutusyhtiöihin verrattuna ei ollut peruste sovitella hänen vakuutusyhtiöille maksettavakseen tuomittuja vahingonkorvauksia. (Vailla lainvoimaa 13.8.2021) - Uutiset
7.7.2021 10.10
Hovioikeus arvioi tuhotyön tunnusmerkistöäHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut siltä osin kuin käräjäoikeus oli katsonut, että A:n teko oli ollut omiaan aiheuttamaan tuhotyön tunnusmerkistössä tarkoitettua yleistä hengen ja terveyden vaaraa. A oli sytyttänyt tulipalon kolmikerroksisen kerrostalon alimmassa kerroksessa sijainneessa asunnossa. Oli ollut sattumanvaraista, että tulipalo ei ollut levinnyt kerrostalon muihin huoneistoihin. Hovioikeus käräjäoikeuden tavoin katsoi, että A:n teosta oli aiheutunut myös yleistä erittäin huomattavan taloudellisen vahingon vaaraa. A oli syyllistynyt menettelyllään tuhotyöhön. (Vailla lainvoimaa 7.7.2021) - Uutiset
18.1.2021 11.16
Hovioikeus: Käräjätuomarille varoitus tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisesta - hyvitysvaatimus rikosasian käsittelyn kohtuuttoman keston perusteella hylättiinVastaaja oli tunnustanut antaneensa A:lle haasteen vahingontekoa koskeneessa rikosasiassa siten, että syyteoikeus oli ollut jo vanhentunut. Vastaaja oli niin ikään tunnustanut ryhtyneensä käsittelemään asiaa pääkäsittelyssä ja sen jälkeen tuominneensa A:n vanhentuneesta teosta rangaistukseen. Jättäessään haasteen antamatta viipymättä ja tuomitessaan A:n RL 35 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta vahingonteosta, jonka syyteoikeus oli RL 8 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla vanhentunut, vastaaja oli rikkonut olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hänellä olisi ollut kyky ja tilaisuus sitä noudattaa. Huomioon ottaen erityisesti sen, että vastaajalla olisi ollut mahdollisuus käsittelyn useassa eri vaiheessa tarkistaa syyteoikeuden vanhentuminen ja että kysymys ei ollut ollut samanlaisesta teosta ja teko-olosuhteista kuin KKO:n ratkaisussa 2020:78, HO katsoi asiassa vähäisyyden puolesta ja sitä vastaan esitettäviä seikkoja punnittuaan, että vastaajan virkavelvollisuuden rikkomista ei voitu pitää vähäisenä. Oikeudenkäynnin keston osalta HO totesi, että oli selvää, että useita vuosia kestävä rikosasian vireilläolo on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ja muita haitallisia vaikutuksia. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa esitutkinta oli edennyt varsin nopeasti. Syyteharkintaan kaikkiaan oli mennyt noin 1 v 8 kk. Sanottu aika yksittäisessä rikosasiassa, jota ei voitu pitää erityisen vaikeana tai laajana, oli pitkähkö. Kokonaisuudessaan asian käsittely HO:n tuomioon saakka oli kestänyt vajaa 3 v, jota ei kuitenkaan vielä ollut pidettävä kohtuuttoman pitkänä. EIS 6 artiklan 1 kohtaan ja PL 21 §:ään perustuvia asianomistaja oikeuksia ei siten ollut loukattu. A:lla ei ollut oikeutettu saamaan hyvitystä rikosasian käsittelyn kohtuuttoman keston perusteella. (Ks. KKO:2022:31: HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu.) - Uutiset
31.12.2020 15.30
Asuntoaan sotkenut ja sinne jätettä pitkän ajan kuluessa kerännyt vuokralainen tuomittiin törkeästä vahingonteosta 1 v 6 kk vankeusrangaistukseen - hovioikeus kohtuullisti vakuutusyhtiölle maksettavaa korvausta yhdellä viidesosallaAsianomistajille aiheutuneen vahingon määrä oli ollut yhteensä noin 124.000 euroa. KO oli alentanut yhtiön vakuutuskorvauksen suorittamiseen perustuvaa vastaajan korvausvelvollisuutta yhdellä kolmasosalla. HO katsoi, että vaikka asiassa todettu KKO:n ratkaisu 1989:70 ja viitatut kannanotot oikeuskirjallisuudessa koskevat vahingonkorvauksen sovittelua VahLn 2 luvun 1 §:n 2 momentin perusteella ja erityisesti vahingonaiheuttajan ja vakuutusyhtiön välisten varallisuuserojen merkitystä sovitteluperusteena, todettu tulee ottaa huomioon myös arvioitaessa vahingonkorvauksen sovittelua VahL 2 luvun 3 §:n perusteella ja arvioitaessa korvauksen määrää. Siten pelkästään vakuutuksen olemassaolo ja vakuutusyhtiön varallisuusasema eivät yksinään puoltaneet vahingonkorvauksen määrän sovittelua enemmän kuin KO oli harkinnut kohtuulliseksi taloyhtiön osalta. Vastaaja oli vastauksessaan arvioinut käsillä olevaa asiaa VahL 2 luvun 1 §:n 2 momentin säännöksen perusteella. HO katsoi, ettei asiaa tullut arvioida edellä todetusta poiketen myöskään siinä tapauksessa, että vahingonkorvauksen määrän sovittelua olisi harkittu viimeksi mainitun säännöksen nojalla. Vastaaja velvoitettiin suorittamaan vakuutusyhtiölle KO:n tuomitseman määrän (26.501,20 euroa) asemesta 31.801,44 euroa KO:n tuomitsemine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 31.12.2020) - Uutiset
23.9.2020 10.19
Sytytti sohvan palamaan asunnon olohuoneessa valelemalla sen bensiinillä - alentuneesti syyntakeisena tuhotyön tehneelle tuomittava rangaistus voitiin määrätä ehdollisenaHO totesi, että siltä osin kuin rangaistuksen tehtävänä on syyllisyyden asteeseen sidotun paheksunnan osoittaminen, alentuneesti syyntakeiselle tuomittavan rangaistuksen tulee olla lievempi (HE 44/2002 vp s. 61). THL:n lausunnosta ilmenevin perustein vastaajan kyky ymmärtää tekonsa merkitys ja seuraukset sekä säädellä käyttäytymistään tekohetkellä olivat merkittävästi alentuneet. Sillä, että vastaaja oli valituksessa esitetyin tavoin käynyt terveysasemalla päivää ennen tekoa, ei ollut itsenäistä merkitystä rangaistusta mitattaessa. Kaikki asiassa lausutut seikat huomioon ottaen KO:n tuomitsemaa rangaistusta ei ollut syytä alentaa. Vankeusrangaistus voitiin kuitenkin tuomita ehdollisena. Ehdollinen vankeusrangaistus ei ollut kuitenkaan yksinään riittävä seuraamus vastaajan syyksi luetun rikoksen vakavuus huomioon ottaen, millä perusteella vastaaja oli tuomittava ehdollisen vankeusrangaistuksen ohessa yhdyskuntapalveluun 90 tunniksi. Vastaajan laaditun seuraamusselvityksen mukaan hänellä oli edellytykset suoriutua yhdyskuntapalvelusta ja hän oli antanut siihen suostumuksensa. (Vailla lainvoimaa 23.9.2020) - Uutiset
4.6.2020 10.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi että tuhotyöstä tuomittu vuoden vankeusrangaistus voitiin tuomita ehdollisenaA:n rikosrekisteriotteesta ilmeni, että hänet oli tuomittu Pirkanmaan käräjäoikeuden 22.5.2018 antamalla tuomiolla tuhotyöstä ehdolliseen vankeusrangaistukseen. A oli syyllistynyt hänen syykseen nyt luettuun rikokseen 6.12.2017 eli ennen tuota tuomiota, joten 22.5.2018 käsiteltyä rikosta ei voitu pitää A:n aikaisempana rikollisuutena. Nyt A:n syyksi luetun rikoksen vakavuus ja rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys eivät myöskään edellyttäneet rangaistuksen tuomitsemista ehdottomana. Täten A:lle tuomittu vankeusrangaistus voitiin tässä tapauksessa määrätä ehdollisena. - Uutiset
30.4.2020 13.19
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi että muun muassa tuhotyöstä tuomittu 1 vuoden 9 kuukauden vankeusrangaistus voitiin määrätä ehdolliseksiA:lla ei ollut aikaisempia merkintöjä rikosrekisterissä ennen nyt kysymyksessä olevaa Tuusulan käräjäoikeuden tuomiota. A:n syyksi luetuista rikoksista ankarimmin arvosteltava teko oli tuhotyö, joka oli ollut vahingollinen ja vaarallinen ja siitä oli aiheutunut kohtalaisen suuret, syytteen mukaan yli 65.000 euron taloudelliset vahingot. Toisaalta A oli sytyttänyt oman asuntonsa palamaan ja myös hänelle itselleen oli aiheutunut tilanteessa hengenvaaraa. Asiassa ei ollut syytä epäillä puolustuksen esille tuomaa seikkaa siitä, että A:n teon vaikutin oli voinut liittyä osin hänen terveydellisiin ongelmiinsa. Hovioikeus katsoi, että rikosten vakavuus ja moitittavuus eivät yksin puoltaneet A:n tuomitsemista ehdottomaan vankeusrangaistukseen ottaen huomioon A:n ensikertalaisuus ja hänen syyllisyydestään edellä lausutut seikat. Näin ollen A:lle tuomittu vankeusrangaistus voitiin määrätä ehdolliseksi. (Vailla lainvoimaa 30.4.2020) - Uutiset
9.9.2019 10.26
KKO: Tuhotyö ei ollut törkeä kun tulipalosta aiheutui vaaraa seitsemälle rivitalon asukkaalle – vastaajalle 3 vuoden 8 kuukauden vankeusrangaistusA oli yöllä tunkeutunut rivitalohuoneistoon ja sytyttänyt asunnossa tulipalon. Yhdeksän asuinhuoneiston rivitalorakennus oli tuhoutunut palossa täysin. Rakennuksen arvo oli 500.000–600.000 euroa, ja sen uudelleen rakentamisen on arvioitu maksavan 800.000 euroa. Rivitalossa oli ollut viisi asukasta palon syttymisen aikaan, ja kaksi asukasta oli mennyt asuntoonsa heti syttymisen jälkeen. Korkein oikeus katsoi, että A ei ollut aiheuttanut vakavaa hengen tai terveyden vaaraa suurelle ihmismäärälle eikä tuhotyötä siten ollut pidettävä törkeänä. A:n syyksi luettiin tuhotyö. Ks. KKO:2014:11 - Uutiset
2.9.2019 6.38
Hovioikeus hylkäsi syytteet tuhotyöstä ja neljästä tapon yrityksestä – käräjäoikeuden tuomitsema 6 vuoden 8 kuukauden vankeusrangaistus aleni 3 kuukauteen vankeutta vahingonteosta ja törkeistä rattijuopumuksistaAsiassa esitettyä todistelua kokonaisuudessaan arvioidessaan hovioikeus katsoi, ettei asiassa tullut luotettavalla tavalla selvitetyksi, kuka VK:n kuolinpesän omistaman omakotitalon oli sytyttänyt. Siten asiassa esitetty selvitys jätti vastaajan esittämän vaihtoehtoisen tapahtumainkulun varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Vastaajan esittämää tapahtumainkulkua siitä, että hän ei ollut tulipaloa sytyttänyt, ei voitu sulkea riittävällä varmuudella pois. Näin ollen vastaajan syyllisyydestä jäi järkevä epäily. Asiassa ei saatu rikosasiassa syyksilukevaan tuomioon riittävää näyttöä, minkä vuoksi syyte oli tuhotyötä ja tapon yrityksiä koskevien kohtien osalta hylättävä. (Vailla lainvoimaa 2.9.2019) - Uutiset
26.8.2019 16.00
Velan panttina olleen talonsa ulosmittauksen ja pakkohuutokaupan jälkeen polttaneelle ei myönnetty velkajärjestelyäKO oli katsonut, että kulutusluoton ottaminen vanhojen laskujen ja velkojen maksamiseen ei ollut vastuullista velkaantumista. Hakija oli ollut tuossa aiheessa jo ulosoton asiakas ja hänen olisi pitänyt ymmärtää, että hän ei pysty silloisella tulotasollaan ja ulosotossa jo olleessaan hoitamaan ottamiaan velkojaan. KO oli katsonut lisäksi, että pankin velan panttina olleen rakennuksen polttaminen osoitti selvää vastuuttomuutta velkojen hoitamisen suhteen. Asiassa ei ollut ilmennyt, että hakijalla olisi ollut syytä olettaa, että hänen tulotasonsa tulisi olennaisesti tulevaisuudessa parantumaan. Myöskään hakijan harkintakykyä ei ollut ilmennyt syytä arvioida normaalista poikkeavaksi. Asiassa mainituin perustein hakijan velkajärjestelylle oli VJL 10 §:n 7 kohdan mukainen este. KO oli pitänut esteen laatua tavanomaista VJL 10 §.n 7 kohdan mukaista estettä vakavampana, kun siihen sisältyi rikollista toimintaa. Velkajärjestelyn myöntämiselle ei vielä tässä vaiheessa ollut esteestä huolimatta VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä. HO ei myöntänyt hakijalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.8.2019) - Uutiset
1.8.2019 9.00
Ulkomailta: Ruotsi – Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden tuoreimmat ratkaisut koskevat muun muassa mopoautolla tapahtunutta rattijuopumusta, tuottamuksellista raiskausta, vakuutusvälityksen käsitettä, tuomiovirhettä, liikennevahinkoasian oikeuspaikkaa, henkilön luovuttamista rikoksen johdosta, rikosvahinkokorvauksia, yhdistyksen kokouksen oikeellisuutta menettelyvirheen vuoksi, rangaistussäännöksen sisällön kieltä, rekisterimerkinnän korjaamista, maasta poistamista ja rikoksen uusimisen riskiä perheväkivallan yhteydessä, rikoskonkurrenssia, huumausainetta, menetetyn määräajan palauttamista, liitännäisluovutusta, ulkomailla sijaissynnyttäjäjärjestelyllä syntyneen lapsen perhesuhteen tunnustamista Ruotsissa, tuomionpurkua sekä tavaratalossa tehdyn tuhopolton vakavuusastetta. - Uutiset
6.6.2019 13.40
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen yleisvaaran tuottamukseen nuorena henkilönäVaikka A:n olisi pitänyt käsittää, että hänen menettelynsä oli aiheuttanut tulipalon syttymisen vaaran, ei hän näytön perusteella ollut tosiasiassa ollut menettelynsä mahdollisesta seurauksesta selvillä. Näin ollen kysymys ei ollut ollut tahallisesta teosta. Tapauksen olosuhteissa tulipalon, sen leviämisen ja viereisessä rakennuksessa oleville ihmisille aiheutuva hengen ja terveyden menettämisen riski oli ollut niin ilmeinen, että kysymys oli törkeästä huolimattomuudesta, vaikka A ei riskin suuruutta ilmeisesti ollutkaan käsittänyt. A:n menettely täytti yleisvaaran tuottamuksen tunnusmerkistön. (Vailla lainvoimaa 6.6.2019)