Professori
- Säädökset > Lainsäädäntö1581/1991Asetus korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä
- Säädökset > Lainsäädäntö856/1991Laki korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä
- Säädökset > Lainsäädäntö845/1969Valtioneuvoston asetus valtion taiteilija-apurahoista
- Säädökset > Lainsäädäntö734/1969Laki valtion taiteilija-apurahoista
- Lakikirjasto > LakimiesVuorela, Miikka – Määttä, Tapio: Oikeustieteen professuurien nimikkeet oikeustieteen itseymmärryksen kuvastajinaLakimies 7–8/2022 s. 1305 – 1331, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Helsinki Law ReviewMäkelä, Päivi: Puheenvuoro: Inkeri Anttila ja elämänkokoisen oikeushistoriantutkimuksen mieliHelsinki Law Review 1/2017 s. 52 – 53, Muu kirjoitus
- Lakikirjasto > Urheilu ja oikeusHalila, Heikki: Urheiluoikeuden professuuri Helsingin yliopistossaUrheilu ja oikeus 2013 s. 36 – 45, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitAhtonen, Riitta – Keinänen, Anssi: Sidosryhmien vaikuttaminen lainvalmisteluun: empiirinen analyysi valiokuntakuulemisista22.2.2012, Edilex-sarja 2012/5Tutkimuksen tavoitteena on analysoida sidosryhmien aitoa kuulemista eduskunnan valiokunnissa. Lakia valmistelleen ministeriön edustajilla sekä riippumattomilla asiantuntijoilla (esim. professorit) on eniten valtaa vaikuttaa lakiehdotuksen sisältöön. Sidosryhmien aidon vaikuttamismahdollisuuden kannalta eduskunnan valiokuntakuuleminen on kuitenkin liian myöhäinen vaihe.
- Lakikirjasto > LakimiesRousi, Arne: Työoikeuden uranuurtaja ja humanisti. Arvo Sipilä 1898-1974Lakimies 2/1998 s. 262 – 272, Asiantuntija-artikkeli
- Uutiset
2.6.2023 8.11
Työtuomioistuin: Tenure track -urapolkujärjestelmä voi yksittäistapauksessa muodostaa työsopimuslaissa tarkoitetun perustellun syyn solmia työsopimus määräaikaisena - Professoriliiton mielestä professoreiden rekrytointikäytäntöjä tulee kehittääTyötuomioistuin on torstaina 1.6. antamassaan tuomiossa (H45/2023) todennut, että tenure track -urapolkujärjestelmä voi yksittäistapauksessa muodostaa työsopimuslaissa tarkoitetun perustellun syyn solmia työsopimus määräaikaisena. Järjestelmää ei työtuomioistuimen mukaan voi siten pitää sellaisenaan työsopimuslain vastaisena. Lainmukaisuus on ratkaistava tapauskohtaisesti työlainsäädännön periaatteiden mukaisesti ottaen huomioon alan luonne ja sen erityistarpeet sekä yliopistoissa tehtävän työn erityispiirteet. - Uutiset
16.1.2023 11.55
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Irtisanomisen kohdistaminen taloudellisen perusteen yhteydessä – KKO:2023:1Korkeimman oikeuden ratkaisun 2023:1 mukaan ensisijaista on arvioida taloudellisen syyhyn perustuvan irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden osalta heidän asemansa erillisyyttä. Tämän näyttäminen kuuluu työnantajalle. Vaikka työnantaja voisi tämän näyttää, silti työntekijä voi vielä näyttää, että irtisanominen on toimitettu epäasiallisin perustein. - Uutiset
31.12.2021 10.26
Työtuomioistuin: Taideyliopistolla ei ollut perusteltua syytä solmia professoreiden kanssa määräaikaisia työsopimuksia noin viiden vuoden ajalleTT 2020:116: Asiassa oli kysymys siitä, oliko yliopistolla ollut perusteltu syy solmia esittämiskäytäntöjen ja tilallisuuden professorin kanssa määräaikainen työsopimus noin viiden vuoden ajalle. TT katsoi, että yliopiston ja professorin välinen työsopimus oli tehty työnantajan aloitteesta määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä, ja työsopimusta oli näin ollen pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Yliopisto ja työnantajaliitto tuomittiin hyvityssakkoihin.
TT 2020:117: Asiassa oli kysymys siitä, oliko yliopistolla ollut perusteltu syy solmia taidehistorian ja -teorian professorin kanssa määräaikainen työsopimus noin viiden vuoden ajalle. TT katsoi, että yliopiston ja professorin välinen työsopimus oli tehty työnantajan aloitteesta määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä, ja työsopimusta oli näin ollen pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Yliopisto ja työnantajaliitto tuomittiin hyvityssakkoihin. - Uutiset
4.6.2021 11.00
EUT:n ennakkoratkaisu perättäisten määräaikaisten työsopimusten käytöstä yliopistossaMääräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen liitteen 5 lauseketta on tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka nojalla on säädetty yliopistotutkijoiden palvelukseen ottamisen osalta määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä kolmen vuoden ajaksi siten, että työsopimusta voidaan jatkaa vain yhden kerran enintään kahdeksi vuodeksi, ja jossa asetetaan yhtäältä tällaisten työsopimusten tekemisen edellytykseksi se, että ”suunnittelua varten” on käytettävissä resursseja ”tutkimus- ja opetustehtävien, täydentävää opetusta koskevien tehtävien sekä opiskelijapalvelutoiminnan toteuttamiseksi”, ja toisaalta näiden työsopimusten jatkamisen edellytykseksi se, että ”suoritetuista opetus- ja tutkimustehtävistä annettu arvio on positiivinen”, eikä kyseisessä säännöstössä ole tarpeellista vahvistaa objektiivisia ja avoimia perusteita sen varmistamiseksi, että kyseisten työsopimusten tekeminen ja uudistaminen vastaavat tosiasiassa todellista tarvetta, soveltuvat tavoitellun päämäärän saavuttamiseen ja ovat sen kannalta tarpeellisia. - Uutiset
8.1.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Yliopistolla ei ollut määräaikaisille työsopimuksille perustetta – TT 2020:116 ja TT 2020:117Määräaikaisten työsopimusten pitäisi olla poikkeuksellisia ja toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tulisi olla päämuoto. Uusista työsopimuksista kuitenkin noin puolet on määräaikaisia ja joillakin aloilla on vakiintuneena käytäntönä laajasti käyttää määräaikaisuuksia. Työtuomioistuin ratkaisussaan laajasti tarkasteli työsopimuslain ja yliopistolain säännöksiä, EU-oikeudesta tulevia vaatimuksia sekä oikeuskirjallisuutta. Työtuomioistuimen mukaan työsuhteen määräaikaisuus on yliopistoissakin suppeasti sovellettava poikkeus, ja sen edellytykset on arvioitava jokaisessa tapauksessa erikseen. Työtuomioistuin totesi nimenomaisesti, että yliopiston strategiset painopisteet ja niiden muutokset eivät voi muuttaa professorin laissa määriteltyjä tehtäviä. Kyseiset ratkaisut koskivat Taideyliopistoa. Taidealoja ei ole lainsäädännössä asetettu muista poikkeavaan asemaan määräaikaisten työsopimusten käytön osalta, ja niiden on siten noudatettava samoja periaatteita kuin muidenkin alojen. Taideyliopisto vetosi taidealan opetustehtävän luonteeseen ja alalla vakiintuneeseen käytäntöön. Työtuomioistuin totesi, että vakiintunut käytäntö ei sellaisenaan voi muodostaa perusteltua syytä määräaikaiselle sopimukselle. Työtuomioistuin katsoi, että taidealan opetustehtävän luonne on käsitteenä liian täsmentymätön, jotta sen perusteella voitaisiin arvioida työvoiman tarpeen tilapäisyyttä. Määräaikaisen työsopimuksen solmimisen edellytyksiä koskevat säännökset ovat työntekijän suojaksi säädettyä pakottavaa oikeutta. Merkitystä ei voida antaa esimerkiksi sille, mikä on mahdollisesti ollut työyhteisön tai opiskelijoiden kanta sen suhteen, tulisiko professoreiden olla määräaikaisia vai vakituisia. - Uutiset
29.12.2020 11.49
Työtuomioistuin vahvisti Taideyliopiston kahden professorin työsuhteet toistaiseksi voimassa oleviksiTyötuomioistuin katsoi, että professoreiden työsopimukset oli tehty työnantajan aloitteesta määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä, ja työsopimuksia oli näin ollen pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. - Uutiset
14.12.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Helsingin HO 3.12.2020 S 19/1903 (ei lainv.): Yliopistolla ei ollut perustetta irtisanoa professoriaHelsingin hovioikeuden uusi tuomio on erityisesti yliopistomaailman kannalta mutta myös muutoin merkittävä. Tuomiossa käsitellään yliopistomaailman sekä perinteisiä että uusia piirteitä. Perinteisinä piirteinä tulevat esille tutkimuksen ja opetuksen vapaus, uusina taas ns. vakinaistamispolku. Näitä arvioidaan työoikeudellisessa kehikossa koskien mahdollista laitonta irtisanomista. Tuomion mukaan valittajaprofessorin irtisanomisen jälkeen tapahtunut B:n siirtäminen lehtorin tehtävästä avoinna olevaan apulaisprofessorin tehtävään oli merkinnyt TSL 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa kielletyllä tavalla uuden työntekijän ottamista samankaltaisiin tehtäviin. Yliopiston toimintaedellytyksissä ei ollut vastaavana aikana edes väitetty tapahtuneen sellaisia muutoksia, joilla olisi voitu perustella valittajan korvaaminen toisella työntekijällä, koska B:n kutsuminen apulaisprofessorin tehtävään ei parantanut yliopiston varallisuutta. Tapauksessa valittaja oli työskennellyt yliopiston kasviekologian professorina bio- ja ympäristötieteiden tiedekunnassa. Yliopisto oli irtisanomisilmoituksen 12.4.2016 mukaan irtisanonut valittajan työsuhteen päättymään 12.10.2016 taloudellisilla, tuotannollisilla ja toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvillä syillä. Dosentti B oli kutsuttu rehtorin päätöksellä 28.12.2016 kasvien evoluutiobiologian apulaisprofessorin tehtävään kolmen vuoden määräajaksi. - Uutiset
3.12.2020 11.30
Hovioikeus: Yliopistolla ei ollut perustetta irtisanoa professoriaValittajan irtisanomisen jälkeen tapahtunut B:n siirtäminen lehtorin tehtävästä avoinna olevaan apulaisprofessorin tehtävään oli merkinnyt TSL 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa kielletyllä tavalla uuden työntekijän ottamista samankaltaisiin tehtäviin. Yliopiston toimintaedellytyksissä ei ollut vastaavana aikana edes väitetty tapahtuneen sellaisia muutoksia, joilla olisi voitu perustella valittajan korvaaminen toisella työntekijällä, koska B:n kutsuminen apulaisprofessorin tehtävään ei parantanut yliopiston varallisuutta. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, että kohtuullinen korvaus valittajan työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli 10 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Huomioon ottaen sen, ettei valittaja ollut irtisanomisensa jälkeen ollut työttömänä, korvauksen määrittäminen erikseen aineettoman vahingon korvauksen osalta ei ollut tarpeen. (Ks. KKO:2023:1: HO:n tuomio kumottiin. Asia jätettiin KO:n tuomion lopputuloksen varaan) - Uutiset
15.10.2020 10.40
Yliopisto perui valituksensa tasa-arvolakiin perustuvassa professorin nimitysriidassaKO oli arvioinut kohtuullisen hyvityksen määräksi syrjitylle naiselle 60.000 euroa. - Uutiset
15.10.2019 11.50
Professori Pekka Nykänen: Korkein hallinto-oikeus alleviivasi ratkaisullaan tulonhankkimismenon laajaa vähennysoikeutta – KHO 2019:124Korkein hallinto-oikeus katsoi, että musiikin professori, joka toimi myös esiintyvänä sellotaitelijana, sai vähentää täysimääräisen poiston sellon ja jousen yhteenlasketusta 227 000 €:n suuruisesta hankintamenosta. Merkitystä ei annettu sille, olisiko A mahdollisesti voinut harjoittaa toimintaansa edullisemmalla soittimella. Selloa pidettiin käyttöomaisuuteen rinnastettavana koneiden ja kaluston kaltaisena hyödykkeenä. Kysymys ei ollut kulumattomasta omaisuudesta, vaikka sellon arvo ei välttämättä alene. Ratkaisu korostaa menon vähennyskelpoisuuden taustalla olevaa subjektiivista periaatetta ja sitä, että menon ja siitä tehtävän poiston vähennyskelpoisuuden edellytykseksi ei voida asettaa lakiin perustumattomia lisäedellytyksiä. - Uutiset
21.5.2019 14.00
Helsingin yliopiston 18 professorin yleistajuisia juhlaluentoja voi seurata paikan päällä tai videolähetyksinä 29. toukokuuta – juridiikan aiheita urheiluoikeus, osuuskuntaoikeus ja oikeuden rooli yhteiskunnassaHelsingin yliopiston 18 uutta professoria kertoo yleistajuisesti omien tieteenalojensa keskeisistä kysymyksistä keskiviikkona 29.5.