Peruskoulu
- Säädökset > Lainsäädäntö1134/2017Laki toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa
- Säädökset > Valtiosopimukset SopS 71–72/2014 Sopimus Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla
- Säädökset > Lainsäädäntö104/1997Opetusministeriön päätös maahanmuuttajien peruskouluopetukseen valmistavasta opetuksesta
- Säädökset > Lainsäädäntö 21.3.1991/574 Opetusministeriön päätös peruskoulussa järjestettävän esiopetuksen perusteista
- Säädökset > Lainsäädäntö 21.3.1991/573 Opetusministeriön päätös peruskoulussa järjestettävän lisäopetuksen perusteista
- Säädökset > Valtiosopimukset SopS 10-11/1989 Sopimus Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä peruskoulun aineenopettajien, käytännöllis-esteettisten aineiden opettajien ja erityisopettajien yhteisistä työmarkkinoista
- Säädökset > Lainsäädäntö 28.11.1984/849 Päätös peruskoululain 11 §:ssä tarkoitetun sairaalan potilaana olevalle oppivelvollisuusikäiselle annettavan peruskouluopetuksen järjestämisestä
- Säädökset > Valtiosopimukset SopS 23-24/1984 Sopimus Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä peruskoulun luokanopettajien yhteispohjoismaisista työmarkkinoista
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötTähtinen, Anna-Karoliina: Oppilaan oikeus perusopetuslain mukaiseen perusopetukseen ja oikeuden rajoittaminen oppimisen tuessa sekä erityisissä opetusjärjestelyissä15.8.2023
- Lakikirjasto > ArtikkelitYlisaukko-Oja, Saara: Lapsen oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja oikeuden turvaaminen etäopetuksessa6.3.2023, Edilex-sarja 2023/3Covid 19-pandemia sai maailman polvilleen vuonna 2020. Pandemialla on ollut moninaisia vaikutuksia yhteiskunnan eri sektoreille, mutta lasten kannalta yksi keskeinen heidän elämäänsä vaikuttava tekijä oli opetuksen siirtyminen lähiopetuksesta etäopetukseen. Etäopetuksella tarkoitetaan opetusta, jossa opettaja ja oppilas eivät ole samassa tilassa. Kirjoituksen tarkoituksena on tarkastella sitä, miten etäopetukseen siirtyminen on mahdollista ja miten etäopetukseen siirtyminen vaikuttaa lapsen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäntylä, Niina – Karjalainen, Ville: Perusopetuksen valvonnan kehittäminen osana oppilaan oikeuksien toteutumisen tehokkaampaa turvaamista7.9.2022, Edilex-sarja 2022/32Lasten oikeuksien toteutuminen on aikuisia oikeussubjekteja moniulotteisempi kysymys. Ensinnäkin erityispiirteet liittyvät lapsen itsenäisen oikeussubjektin asemaan. Nykyisen perus- ja ihmisoikeuskäsityksen valossa lapsi on omien oikeuksiensa subjekti, mutta lapsi ei kykene käyttämään oikeusturvakeinoja aikuisten tapaan. Lapset tarvitsevat tukea käyttääkseen näitä keinoja ja tyypillisesti huoltaja on tässä tärkeässä roolissa. Lapsen oikeuksien toteutumisen turvaaminen on kuitenkin myös...
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötPerttola, Laura: Samat säännöt kaikille: peruskoulujen järjestyksen- ja kurinpidon oikeudelliset edellytykset23.2.2015
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötVierimaa, Krista: Koulukiusaamisen kriminalisointi9.9.2013
- Lakikirjasto > LakimiesHakalehto-Wainio, Suvianna: Turvallisen oppimisympäristön toteutumisen oikeudellisista haasteista peruskoulussaLakimies 2/2012 s. 238 – 258, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitKuusikko, Kirsi: Koulujen järjestyssäännöt ja oppilaiden perusoikeudet8.11.2006Koulujen järjestyssäännöt tulivat pakollisiksi perusopetuslain 29 §:n muutoksella vuonna 2003. Tällä haluttiin tehostaa oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön. Artikkeli käsittelee koulujen järjestyssääntöjen ja oppilaiden perusoikeuksien välistä suhdetta. Aiheina ovat koulumaailmasta tutut tilanteet kuten tavaroiden takavarikoiminen, aamunavaukset, velvollisuus oleskella koulualueella ja opettajien oppilaihinsa kohdistamat rangaistukset. Opetushallinnon kirjallisuudessa korostetaan, että...
- Lakikirjasto > OikeusKivivuori, Janne: Oikeudellistuva yhteiskunta – esimerkkinä koulujen alttius ilmoittaa oppilaiden tekoja poliisilleOikeus 2/2006 s. 157 – 177, Asiantuntija-artikkeli
- Uutiset
6.3.2024 12.35
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus laativat tekoälysuositukset opetuksen ja oppimisen tueksiTekoäly on tulossa osaksi opetusta ja oppimista. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toiveena on ollut saada konkreettisia ohjeita tekoälyn hyödyntämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus laativat kansalliset tekoälyn käytön suositukset opetukseen ja oppimiseen vaiheittain vuoden 2024 aikana. Tekoälysuositukset kytkeytyvät hallitusohjelmassa olevaan peruskoulun tulevaisuustyöhön. - Uutiset
5.2.2024 11.39
Tanskan tietosuojaviranomainen antoi päätöksen Googlen ohjelmistojen käytöstä peruskouluissa – käyttöä on selvitetty myös SuomessaTanskan tietosuojaviranomainen on selvittänyt Google Workspace for Education -ohjelmiston käyttöä tanskalaisissa peruskouluissa. Tanskan valvontaviranomainen toteaa, että koulut eivät voi välittää oppilaiden tietoja Googlelle kaikkiin niihin tarkoituksiin, joita varten tietoja on luovutettu. Kunnat määrättiin korjaamaan henkilötietojen käsittely Googlen ohjelmistoilla kouluissa tietosuojalainsäädännön mukaiseksi. Myös Suomessa on selvitetty Googlen opetusalustan käyttöä. - Uutiset
9.1.2024 13.30
Helsingin yliopiston tutkijat: Oppilailla on oikeus turvallisuuteen – asiasta on säädettävä lakiMikä olisi toisin, jos henkisen ja fyysisen väkivallan kohteena olisivat aikuiset eivätkä oikeudellisesti vajaavaltaiset oppivelvollisuuttaan suorittavat lapset ja nuoret, kysyvät Anna Kronlöf, Antti Simola ja Hannu Simola. - Uutiset
3.1.2024 11.00
Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen koskien opettajan virkasuhteen purkamista seksuaalirikokseen syyllistymisen vuoksiPäätös virkasuhteen purkamisesta oli perustunut käräjäoikeuden tuomioon, jolla valittaja oli tuomittu seksuaalirikoksesta 10 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. HAO totesi, että rehtorilla oli ollut viranhaltijalain 41 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syy valittajan virkasuhteen purkamiseen. Purkamisen laillisuutta ei ollut syytä arvioida toisin valittajan pitkän ja moitteettoman virkauran johdosta, eikä sitä voitu pitää kysymyksessä olevissa olosuhteissa suhteettoman ankarana seuraamuksena. Päätös ei siten ollut hallintolain 6 §:stä ilmenevän suhteellisuusperiaatteen vastainen. Päätös valittajan virkasuhteen purkamisesta ei ollut myöskään Suomen kansallisen lainsäädännön mukaan rikosoikeudellinen seuraamus eikä sellaiseksi tarkoitettu, minkä vuoksi siinä ei ollut kysymys EIS 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa säädetystä ne bis in idem -kiellon vastaisesta kaksoisrangaistavuudesta. (Vailla lainvoimaa 3.1.2024)