Perinnöstä luopuminen
- Säädökset > Lainsäädäntö 5.2.1965/40 Perintökaari
- Lakikirjasto > LakimiesHelin, Markku: Perheoikeudellisista etuuksista luopuminenLakimies 7–8/2012 s. 1032 – 1047, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Defensor LegisOssa, Jaakko: Perinnöstä ja testamentista luopumisen verokohteluDefensor Legis 1/2010 s. 37 – 45, Asiantuntija-artikkeli
- Uutiset
30.3.2023 15.40
Hovioikeus kumosi ulosmittauksen kun perinnöstä oli luovuttu pätevästi - Uutiset
6.7.2022 14.00
Suomen oikeudessa ei ole kiistämistaakkaa - yhtiö voi siten hovioikeudessa vedota velkajärjestelyn edellytysten puuttumiseen - velkajärjestely voitiin myöntää VJL 10 §:n 1 ja 4 kohdan esteistä huolimattaHO salli yhtiön vedota HO:ssa VJL 10 §:n 4 kohdan mukaiseen esteeseen. Pääasian osalta HO katsoi toisin kuin KO, että velkajärjestelylle oli myös VJL 10 §:n 4 kohdan mukainen este. HO katsoi, että perinnöstä luopumisen ja rikosasian vireilletulon läheinen ajallinen yhteys huomioon ottaen oli todennäköisiä syitä epäillä, että hakija oli luopunut perinnöstään tarkoituksenaan heikentää taloudellista asemaansa odotettavissa olevien taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Lisäksi velkajärjestelylle oli VJL 10 §:n 1 kohdan mukainen este. Hakija oli tuomittu törkeästä kavalluksesta ja velvoitettu suorittamaan vahingonkorvausta 126.000 euroa. Hakija oli yhdessä D:n kanssa anastanut hallussaan ollutta yhtiön omistamaa hopearomua 140.000 euron arvosta. Kyse oli siis varsin vakavasta rikoksesta. Huomionarvoista kuitenkin oli, että hakija oli saanut rikoksesta hyötyä huomattavasti edellä mainittua vähemmän, vain noin 15.000 euroa. HO katsoi, että käsillä olevat velkajärjestelyn esteet olivat laadultaan vakavia mutta eivät kuitenkaan erityisen moitittavia. HO katsoi KO:n tavoin, että velkajärjestely voitiin myöntää esteistä huolimatta VJL 10 a §:n nojalla. (Vailla lainvoimaa 6.7.2022) - Uutiset
3.6.2022 15.14
EUT:n ennakkoratkaisu perintöasetuksen tulkinnastaEU:n perintöasetuksen 650/2012 13 ja 28 artiklaa on tulkittava siten, että perillisen asuinpaikkajäsenvaltionsa tuomioistuimessa tekemää perinnöstä luopumista koskevaa ilmoitusta pidetään muodollisesti pätevänä, jos kyseisessä tuomioistuimessa sovellettavia muotovaatimuksia on noudatettu, vaikka ilmoitus ei täyttäisi perimykseen sovellettavassa laissa asetettuja muotovaatimuksia. - Uutiset
17.2.2022 10.30
Hovioikeus salli velkajärjestelyä hakeneen vedota perinnöstä luopumista koskeviin asiakirjoihin todisteina hovioikeudessa - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus myönsi hakijalle velkajärjestelynHO totesi että hakija olisi voinut toimittaa HO:ssa todisteiksi nimeämänsä asiakirjat jo KO:lle. Hakijan laiminlyönnin merkitystä harkittaessa oli kuitenkin otettava huomioon, että hakija on maallikko, jolla ei ollut ollut KO:ssa lainopillisen koulutuksen saanutta oikeudenkäyntiavustajaa, ja että hakija oli KO:n kehotuksen johdosta ilmoittanut perintöön liittyvien asiakirjojen olevan saatavissa verotoimistosta. Huomioon oli otettava myös se, että asiakirjoilla on keskeinen merkitysarvioitaessa sitä, onko velkajärjestelyn myöntämiselle VJL 10 §:n 4 kohdan mukainen este. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon pyrkimys aineelliseen totuuteen, HO katsoi, että hakijalla oli oikeus vedota sanottuihin asiakirjoihin todisteina HO:ssa. Pääasian osalta HO päätyi siihen, ettei velkajärjestelyn aloittamiselle ollut KO:n toteamia esteitä. - Uutiset
11.2.2022 14.05
Hovioikeus: Velallinen osoitti ulosottokaaren 4 luvun 81 §:n 1 momentin 2 kohdassa edellytetyllä tavalla luopuneensa velkojia sitovasti perinnöstä sähköpostiviestilläänAsiassa oli riidatonta, että A oli laatinut asiakirjan, joka on otsikoitu ”ilmoitus perinnöstä luopumisesta”. Asiakirjassa hän oli ilmoittanut luopuvansa perinnöstä tätinsä K:n jälkeen. Asiakirja oli päivätty Porvoossa 1.7.2019. Asiassa oli riitaista, oliko A luopunut perinnöstä velkojia sitovasti. Kysymys oli ensinnäkin siitä, milloin A:n oikeus luopua perinnöstä velkojia sitovasti oli lakannut, ja toiseksi siitä, oliko A ennen tätä ajankohtaa ilmoittanut perinnöstä luopumisesta lain edellyttämällä tavalla velkojia sitovasti. Näyttötaakka näistä seikoista oli velallisella eli A:lla. (Vailla lainvoimaa 11.2.2022) - Uutiset
3.6.2021 9.20
Hovioikeus pohti oliko perillinen luopunut perinnöstä velkojia sitovastiRA oli osallistunut PA:n jälkeen toimitettuun perunkirjoitukseen, toiminut perukirjassa mainittuna pesänilmoittajana ja -hoitajana, merkinnyt itsensä perukirjaan kuolinpesän osakkaaksi, laatinut kuolinpesän veroilmoituksia sekä maksanut hänelle määrätyn perintöveron. Mikään edellä mainituista toimista ei yksinään osoita, että hän olisi ottanut perinnön vastaan. Arvioitaessa näitä toimia kuitenkin kokonaisuutena ja ottaen huomioon perittävän kuoleman ja perinnöstä luopumisilmoituksen tekemisen välillä kulunut huomattavan pitkä noin 23 vuoden aika ja se, että RA ei ollut hakenut lykkäystä tai muutosta hänen ilmoittamastaan perintöosuudestaan hänelle määrätyn perintöverotuksen osalta, sekä se, mitä hovioikeuden päätöksessä on todettu yleisen oikeusvarmuuden kannalta merkityksellistä näkökohdista, ei asiaa voitu arvioida muutoin kuin että RA:lla oli ollut tahto vastaanottaa perintö PA:n jälkeen sekä sitoutua perinnöstä johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. RA oli edellä kuvatuin tavoin toimiessaan ottanut perintökaaren 17 luvun 2 a §:ssä tarkoitetulla tavalla vastaan perinnön PA:n jälkeen. Hän ei siten ollut 2.6.2016 allekirjoittamallaan ja 8.6.2016 Hämeen maistraattiin talletetulla luopumisilmoituksellaan voinut enää velkojiaan sitovasti luopua sanotusta perinnöstä. (KKO:2023:44) - Uutiset
12.3.2021 11.15
Hovioikeus arvioi VJL 10 a §:n painavia syitä toisin kuin käräjäoikeus ja myönsi perinnöstä kahdesti luopuneelle velkajärjestelynPunnitessaan velkajärjestelyn myöntämisen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuudessaan HO katsoi, että velkajärjestelyn myöntämistä vahvasti puoltavat seikat eli hakijan toimet velkojen maksamiseksi, velkaantumisesta kulunut aika, hakijan henkilökohtaiset olosuhteet ja velkajärjestelyn merkitys hänen kannaltaan muodostavat painavan syyn aloittaa velkajärjestely yleisestä esteestä huolimatta. Koska vahvoja vastaan puhuvia seikkoja ei ollut olemassa, hakijalle voitiin myöntää velkajärjestely. KO:n päätös kumottiin. - Uutiset
26.6.2020 11.30
Toisin kuin käräjäoikeus oli todennut, tehokas perinnöstä luopuminen ei edellytä todisteellista tiedoksiantoa kuolinpesälle - kuolinpesäosuus oli voitu ulosmitata velkojen maksamiseksiHO katsoi, ettei valittajan veljeä voitu kuulla uutena todistajana vasta HO:ssa. Pääkäsittely HO:ssa oli selvästi tarpeeton. Pääasian osalta HO totesi mm., että tiedoksiantotapa on vapaa, mutta kirjallista muotoa kuitenkin vaaditaan. Myös oikeuskirjallisuudessa on tältä osin katsottu, että esimerkiksi postissa lähetetty kirje käy. Velallisen tulee kuitenkin pystyä osoittamaan, että tiedoksianto on tapahtunut, joten varminta on käyttää todisteellista menettelyä. (Linna - Leppänen, Ulosotto-oikeus II - ulosmittaus ja myynti, 2015, s. 395.). HO totesi, että valittajan vetoama tapahtumainkulku, että hän olisi lähettänyt veljelleen kirjallisen luopumisilmoituksen pian sen laadittuaan, oli mahdollinen. Tällainen menettely ei kuitenkaan täyttänyt UK 4 luvun 81 §:n 1 momentin 2 kohdan edellytystä sen osalta, että ilmoitus on tehtävä perittävän kuoleman jälkeen. Ilmoitusta kuolinpesälle ei voi tehdä ennakkoon. Se, että valittaja mahdollisesti myöhemmin perittävän kuoleman jälkeen oli suullisesti vahvistanut luopumistahtonsa veljelleen, ei korvannut UK 4 luvun 81 §:n 1 momentin 2 kohdassa edellytettyä kirjallista luopumisilmoitusta, eikä antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Valittaja oli UK 4 luvun 81 §:n 1 momentin 3 kohdan tarkoittamalla tavalla asianmukaisesti luopunut perinnöstä 25.2.2019, kun luopumisilmoitus oli rekisteröity maistraattiin, mutta koska ensimmäinen ulosmittaus oli tehty jo 1.2.2019, tämä luopuminen oli tapahtunut ulosottovelkojiin nähden liian myöhään. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
24.6.2020 10.17
Hovioikeuden olisi pitänyt myöntää perinnöstä noin 23 vuotta perittävän kuoleman jälkeen luopumisilmoituksen jättäneelle jatkokäsittelylupa ulosottovalituksen hylkäämistä koskevaan käräjäoikeuden ratkaisuun - KKO oli erimielinenA oli noin 23 vuotta perittävän kuoleman jälkeen jättänyt perinnöstä luopumista koskevan ilmoituksen maistraattiin tallettamista varten. A:n osuus kuolinpesästä oli tämän jälkeen ulosmitattu hänen velkojensa suoritukseksi. A:n valitettua ulosmittauksesta käräjäoikeus katsoi A:n ryhtyneen kuolinpesään siten, ettei hän ollut voinut enää pätevästi luopua perinnöstä suhteessa velkojiinsa. KO hylkäsi A:n ulosottovalituksen. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. KKO:n ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että kysymys siitä, oliko A voinut velkojia sitovasti luopua perinnöstä, oli käsillä olleissa olosuhteissa niin epäselvä, että HO:n olisi pitänyt myöntää A:lle jatkokäsittelylupa muutos- ja ennakkoratkaisuperusteella. Eri mieltä ollut oikeusneuvos katsoi, että KO:n päätöksen lopputuloksen oikeellisuutta ei ollut asiassa aihetta epäillä. Ennakkoratkaisuintressiä asiaan saattoi liittyä, mutta HO oli voinut tapauksen olosuhteissa katsoa, ettei myöskään lain soveltamisen kannalta ollut tärkeää myöntää jatkokäsittelylupaa. - Uutiset
6.3.2020 12.48
Hovioikeus ei muuttanut kuolinpesäosuuden ulosmittauksesta tehdyn päätöksen lopputulosta - perinnöstä luopumista ei ollut tapahtunutAsiassa ei ollut edes väitetty, että 10.10.2017 päivätty kirjallinen perinnöstä luopumisilmoitus tai sitä koskeva jäljennös olisi toimitettu B:lle, joka oli ollut A:n isän kuolinpesän pesänhoitaja, ennen kuin A:n kuolinpesäosuus oli ulosmitattu 1.12.2017. Asiassa ei ollut myöskään väitetty, että kysymys olisi kirjallisen luopumisilmoituksen tallettamisesta maistraattiin. Ottaen huomioon, mitä asiassa oli todettu kirjallisen luopumisilmoituksen tehokkaasta tiedoksiantamisesta sille, jonka hallussa pesä on, tai pesänhoitajalle, asiassa ei ollut tarpeen arvioida, oliko suullisen tiedoksiannon tapahtumista B:lle ennen ulosmittausta pidettävä esitetyn näytön perusteella uskottavana. HO hyväksyi KO:n päätöksen lopputuloksen asiassa. (Lainvoimainen) - Uutiset
12.11.2014 11.30
Verottajalta uusi kannanotto: Osittainen testamentista luopuminen eräissä tilanteissaVerohallinto julkaissut kannanoton siitä, millä edellytyksillä perillisen jäämistösaanto voidaan katsoa testamenttisaannoksi tilanteessa, jossa perilliselle on määrätty testamentilla hänen lakimääräistä perintöosuutta vastaava osa jäämistöstä. - Uutiset
7.8.2014 12.31
Hovioikeus: Valittajan perinnönjakosopimuksen mukaan saamaa rahamäärää koskevaa ehtoa ei ollut syytä sovitella vaikka kiinteistön arvo oli noussut täydennysperukirjoituksessaKäräjäoikeus oli arvioinut, että kanteessa vaadittua sovittelua voisi puoltaa se, että VS:n jälkeen laaditussa perukirjassa mainitun kiinteistön arvoa oli täydennysperukirjoituksessa nostettu. ER oli kuitenkin MR:n valtuuttamana perinnönjakosopimuksen allekirjoittaessaan tiennyt, että kiinteistön arvo perukirjassa 3.5.2011 oli arvioitu verotusarvon mukaan. Perinnönjakosopimusta tehtäessä vallinneista olosuhteista ei voitu päätellä, että MR olisi ollut huonommassa asemassa kuin vastaajat. Tämä huomioon ottaen perinnönjakosopimuksen ehto, että MR saa 20.000 euroa rahavaroista ei johtanut tässä tapauksessa kohtuuttomuuteen, vaikka kyseisen kiinteistön arvoa oli täydennysperukirjoituksessa nostettukin vastaamaan lähinnä kiinteistön käypää arvoa. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 7.8.2014) - Uutiset
5.6.2014 12.02
Ryhdyttyään perintöön panttaamalla osuutensa perillinen ei ollut menettänyt asemaansa kuolinpesän osakkaanaRyhdyttyään perintöön panttaamalla perintöosuutensa A ei ollut vuonna 2005 voinut enää luopua perinnöstä vaan vain luovuttaa pesänosuutensa. Hän ei siten ollut menettänyt asemaansa kuolinpesän osakkaana. Käräjäoikeuden tuomio ja pesänjakajan osaratkaisu kumottiin. (Vailla lainvoimaa 5.6.2014) - Uutiset
31.3.2014 11.25
KKO: Rintaperillisen luovuttua oikeudestaan testamenttiin hänen sijaan tulivat hänen lapsensaAviopuolisot olivat määränneet osan omaisuudestaan testamentilla yhdelle rintaperilliselleen, joka oli perittävien kuoltua ilmoittanut luopuvansa oikeudestaan testamenttiin. Korkein oikeus katsoi, että perintökaaren 11 luvun 6 §:ää tulee soveltaa siinä mainitun perillisasemaa koskevan edellytyksen täyttyessä myös tilanteissa, joissa testamentin saaja on luopunut testamenttiin perustuvasta oikeudestaan eikä testamentin tekijän tahdosta sen tilanteen varalta voida saada selvyyttä. Korkein oikeus tulkitsi sen vuoksi testamenttia niin, että testamentissa mainitut tilat oli rintaperillisen luopumisen vuoksi jaettava hänen lapsilleen. - Uutiset
2.9.2010 11.00
KKO:n ratkaisu ositusta ja perinnönjakoa koskevassa asiassaAsiassa oli kysymys muun muassa ennakkoperinnöstä, lakiosasta, osituksen ja perinnönjaon moitteesta sekä siitä, täyttyivätkö avioliittolain 94 §:ssä mainitut vastikkeen antamisen edellytykset.