Avio-oikeus
- Säädökset > Lainsäädäntö 13.6.1929/234 Avioliittolaki
- Lakikirjasto > ArtikkelitLohi, Tapani: Avioehtosopimus ja oikeuserehdys1.6.2022Avioehtosopimukset ovat 2000-luvun aikana yleistyneet, mikä selittynee ainakin osittain sitä koskevalla tiedotuksella ja suoranaisella markkinoinnilla. Avioehtosopimuksen solmintaan liittyy kuitenkin mahdollisuus todellisiin erehdyksiin, jos toinen puolisoista esimerkiksi havaitsee olevansa avioehtosopimuksen johdosta paljon huonommassa asemassa kuin muuten olisi. Kysymys saattaa olla siitä, että puolisolla on ollut väärä käsitys aviovarallisuusjärjestelmämme sisällöstä ja tätä kautta myös...
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötVillman, Iida: Aviopuolisoiden omistussuhteiden määräytyminen inter partes23.3.2020
- Lakikirjasto > ArtikkelitIsotalo, Kalle: Erot ja verot4.8.2015, Edilex-sarja 2015/30Artikkelissa jäsennän parisuhteiden päättymiseen liittyviä veroseuraamuksia. Nostan esiin keskeiset verotuksen periaatteet eri verolaeissa, kuten perintö- ja lahjaverolaissa (PerVL), varainsiirtoverolaissa (VSVL) ja tuloverotuksessa, niin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL), maatilatalouden tuloverolain (MVL) kuin tuloverolainkin (TVL) näkökulmasta. Samalla käsittelen erotilanteiden verotuksessa selvitettäväksi tulevia näyttökysymyksiä ja tiettyihin omaisuuslajeihin liittyviä...
- Lakikirjasto > Defensor LegisSavola, Pekka: Sivuomaisuus osituksen sovittelussaDefensor Legis 1/2015 s. 76 – 93, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > LakimiesTammi-Salminen, Eva: Muotosäännösten tulkinta ja KKO 2011:32 – yhden ongelman täsmäratkaisu vai laajempi linjaus?Lakimies 6/2012 s. 839 – 860, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > ArtikkelitMikkola, Tuulikki: Avio- ja avopuolisoiden yhteisomistukseen liittyvistä kysymyksistä22.12.2010, Edilex-sarja 2010/44Yhteisomistussuhde ei ole aina ongelmaton. Siinä, missä muiden yhteisomistajien väliset ongelmat liittyvät monesti omaisuuden käyttämiseen, kohdistuvat avo- ja aviopuolisoiden väliset yhteisomistusta koskevat ongelmat välirikon aikaan, jolloin riidellään usein yhteisomistuksen olemassaolosta, omistusosuuksien suuruudesta ja epäsuhtaisista rahoituspanostuksista. Artikkelissa tarkastellaan läheissuhteessa olevien henkilöiden yhteisomistussuhteeseen liittyviä kysymyksiä ja oikeutta...
- Lakikirjasto > ArtikkelitGottberg, Eva: Aviopuolisoiden välisen taloudellisen suhteen sääntelystä23.6.2010Avioliittolain voimassaoloaikana on moni asia muuttunut sekä yhteiskunnassa että avioliittolakia ympäröivässä lainsäädäntökentässä. Avioliittolakiakin on muutettu, mutta paljon on myös säilynyt ennallaan. Oikeuskäytäntö ja siinä vakiintuneet tulkinnat ovat osaltaan täydentäneet sääntelyä. Seuraavassa on tarkoitus tehdä ajantasainen läpileikkaus siitä sääntelykokonaisuudesta, jonka puitteissa aviopuolisot vuonna 2007 taloudellisia asioitaan hoitavat, sekä lyhyesti valaista sekä sen juuria että...
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötHaataja, Mikko: Rajoittamaton avio-oikeus aviovarallisuusjärjestelmämme pääsääntönä7.6.2010
- Lakikirjasto > LakimiesHelin, Markku: Onko aviovarallisuusjärjestelmämme vanhentunut?Lakimies 7–8/2010 s. 1310 – 1325, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Defensor LegisKuisma, Eira: Kansainvälistä aviovarallisuus- ja jäämistöoikeuskäytäntöäDefensor Legis 6/2009 s. 992 – 1003, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Business Law ForumKolehmainen, Antti: Vastuu puolison velastaBusiness Law Forum 1/2007, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Business Law ForumMikkola, Tuulikki: Kiinteistöriidan ja aviovarallisuuden tulkinta Euroopan yhtenäistetyssä toimivaltasääntelyssä: huomioita erilaisuuden kunnioittamisesta valtiorajat ylittävien oikeusriitojen soveltamiskäytännöissäBusiness Law Forum 1/2007, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötHarju, Henna: Vastikkeettomat saannot ja avio-oikeuden ulottuvuus25.10.2006
- Uutiset
26.1.2024 10.11
Avio-oikeuden vanhentuminen lausunnoille 8. maaliskuuta 2024 astiOikeusministeriö pyytää lausuntoja arviomuistiosta, jossa ehdotetaan, että avioliittolaissa säädettäisiin avio-oikeuden (ositusvaateen) vanhentumisesta. Määräajan säätäminen osituksen toimittamiselle selkiyttäisi nykyistä tilannetta ja estäisi monimutkaisten ositustilanteiden syntymisen. - Uutiset
29.7.2020 11.43
Hovioikeus: Avioeroa koskevan asian ollessa vireillä saksalaisessa tuomioistuimessa Suomen tuomioistuimilla ei ollut toimivaltaa ottaa pesänjakajan määräämistä koskevaa asiaa tutkittavakseenAsiassa oli kysymys siitä, määräytyikö Suomen tuomioistuinten toimivalta aviovarallisuusasetuksen vai kansallisten säännösten perusteella ottaen huomioon asianosaisten avioehtosopimukseen sisältyvä lainvalintaa ja oikeuspaikkaa koskeva sopimus ja sen laatimisajankohta, ja oliko KO toimivaltainen tutkimaan asian. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella A:n ja B:n välinen avioehtosopimus oli laadittu ja rekisteröity ennen edellä mainittua aviovarallisuusasetuksen soveltamisen alkamisajankohtaa. HO katsoi, että tästä ei kuitenkaan seurannut aviovarallisuusasetuksen tuomioistuinten toimivaltaa koskevien säännösten syrjäytyminen. HO katsoi KO:n tavoin, että avioeroa koskevan asian ollessa vireillä saksalaisessa tuomioistuimessa Suomen tuomioistuimilla ei ollut toimivaltaa ottaa asiaa tutkittavakseen. Myöskään B:n HO:ssa esittämää valtioon kohdistettua vaatimusta oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta ei voitu ottaa tutkittavaksi. (Vailla lainvoimaa 29.7.2020) - Uutiset
5.6.2020 11.00
Hovioikeus: Osakkeiden arvoksi tuli määrittää osituksen toimitushetken käypä arvo eli julkisen pörssikurssin arvoa vastaava euromäärä osaketta kohti - ositusta ei soviteltuHO:n ratkaistavana oli ensinnäkin se, oliko A:n omistamien P Oyj:n osakkeiden avioeron vireille tulon jälkeen tapahtunut arvonnousu AL 90 §:ssä tarkoitettua avio-oikeuden alaista arvonnousua, vai oliko osakkeiden arvonnousu katsottava omaisuudeksi, johon B:llä ei ollut avio-oikeutta. Toiseksi oli ratkaistavana se, oliko asiassa perusteita osituksen sovittelulle. HO totesi, että aviovarallisuusoikeudessa lähtökohtana on, että osakkeiden tuotto ei ole henkilön työllä ansaitsemaa omaisuutta. Kysymyksessä olevassa asiassa ei ollut kyetty osoittamaan perusteita poiketa tästä lähtökohdasta. A:n omistamien P Oyj:n osakkeiden arvoksi tuli määrittää osituksen toimitushetken käypä arvo eli julkisen pörssikurssin arvoa vastaava euromäärä osaketta kohti. Asiassa ei ollut näytetty, että pesänjakajan suorittama toimitusositus olisi johtanut A:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen, taikka että B olisi saanut perusteetonta taloudellista etua ottaen huomioon asiassa todettu avioliiton pitkä kesto (17 v) ja puolisoiden toiminta yhteisen talouden sekä perheen hyväksi. KO:n tuomio kumottiin ja pesänjakajan toimittama ositus sekä siihen sisältyvä päätös tasingon maksamisesta pysytettiin voimassa. (Vailla lainvoimaa 5.6.2020) - Uutiset
24.10.2018 14.10
KHO:n ratkaisu lesken hallintaoikeuden arvon määrittämisestä perintöverotuksessaPerittävä oli yksin omistanut puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon. Ositusta ei ollut toimitettu, mutta leski oli perukirjassa vedonnut avioliittolain mukaiseen tasinkoetuoikeuteensa sekä oikeuteen pitää asunto jakamattomana hallinnassaan. KHO katsoi, että tällaisessa tilanteessa, jossa perukirjan perusteella arvioiden koko asunto jäi kuulumaan perillisten kesken jaettavaan jäämistöön, asuntoon kohdistuvan lesken hallintaoikeuden arvo oli perintöverotuksessa laskettava ja vähennettävä asunnon koko arvosta eikä sen puoliosuudesta. HAO:n päätöksen lopputulosta ei ollut syytä muuttaa. Vuonna 2014 toimitettu perintöverotus. - Uutiset
9.3.2018 11.45
Kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevat neuvoston asetukset. Arviomuistio asetuksia täydentävästä kansallisesta sääntelystäProfessori (emeritus) Markku Helin on laatinut OM:n toimeksiannosta hallituksen esityksen muotoon arviomuistion asetusten soveltamisen edellyttämiksi muutoksiksi kansalliseen lainsäädäntöön. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan säädettäväksi laki kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevien neuvoston asetusten soveltamisesta sekä vähäisiä seurannaismuutoksia kolmeen muuhun lakiin. Asetuksia sovelletaan täysimääräisesti 29. tammikuuta 2019 alkaen. - Uutiset
27.3.2017 10.30
KKO:n ennakkopäätös yhteisen kodin käsitteestäAviopuolisot olivat vuodesta 2003 vuoteen 2014 saakka asuneet keskimäärin huhti- ja toukokuun vaihteesta syys- ja lokakuun vaihteeseen Suomessa pinta-alaltaan noin 60 neliömetrin asuinrakennuksessa, joka soveltui vakituiseen asumiseen. Muun ajan vuodesta he olivat asuneet Espanjassa, missä heillä oli yhteisenä kotina omakotitalo. Toinen puoliso vaati yhteiselämän lopettamista koskevassa hakemuksessaan sen vahvistamista, että hän saa jäädä asumaan mainittuun kiinteistöllä sijaitsevaan asuinrakennukseen. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla asuinrakennus katsottiin avioliittolain 24 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi puolisoiden yhteiseksi kodiksi.