-
Oikeudenkäynti
- Asianosainen
- Asiantuntija
- Asiavaltuus
- Haaste
- Hallintolainkäyttö
- Laintulkinta
- Muutoksenhaku
- Noutomääräys
- Oikeudenkäynnin julkisuus
- Oikeudenkäynnin viivästyminen
- Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Oikeudenkäyntikirjelmä
- Oikeudenkäyntikulut
- Oikeudenkäyntivirhe
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
- Oikeuspaikka
- Pääkäsittely
- Riita-asia
- Rikos oikeudenkäyttöä vastaan
- Sivuväliintulo
- Todistaja
- Tuomiovirhe
- Vastakanne
- Väite
- Väliintulo
- Yksipuolinen tuomio
- Äänestäminen tuomioistuimessa
Asiavaltuus
- Lakikirjasto > LakimiesNorrgård, Marcus: Vastaväittäjän lausunto Jussi Päivärinteen väitöskirjasta: "Siviiliprosessuaalinen asiavaltuus tekijänoikeuden loukkaustapauksissa"Lakimies 6/2022 s. 983 – 989, Muu kirjoitus
- Lakikirjasto > LakimiesPäivärinne, Jussi: Siviiliprosessuaalinen asiavaltuus tekijänoikeuden loukkaustapauksissaLakimies 6/2022 s. 977 – 982, Muu kirjoitus
- Lakikirjasto > LakimiesLohi, Tapani: KKO 2020:9 – Kuolinpesän osakkaiden kanneoikeudesta pesänselvittäjän hallinnon aikanaLakimies 5/2020 s. 744 – 756, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > LakimiesKivistö, Martti – Tarkela, Pekka: Kiitämme, moitimme: tekijänoikeudellinen sopimuslisenssi kestotestissäLakimies 5/2020 s. 609 – 633, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > OikeustietoÄmmälä, Tuula: Lyhyesti hovioikeuksistaOikeustieto 4/2003 s. 11 – 14, Muu kirjoitus
- Lakikirjasto > OikeustietoVuorenpää, Mikko: Aiemman rikostuomion vaikutus myöhemmässä siviiliprosessissa, kantajan asialegitimaatioOikeustieto 3/2003 s. 14 – 16, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > LakimiesSorto, Anna – Helander, Petri: EY:n ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 3.5.2002 T-177/01 ja EY-tuomioistuimen tuomio 25.7.2002 C-50/00Lakimies 6/2002 s. 1008 – 1017, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > LakimiesSaarnilehto, Ari: KKO 1995:130. Takaisinsaanti. Takaisinsaanti saneerausmenettelyssä. Asiavaltuus. Oikeudenkäyntikulut. Korko.Lakimies 3/1996 s. 511 – 512, Oikeustapauskommentti
- Uutiset
28.2.2024 10.30
KKO: Biologisella äidillä ei ollut adoptiolain 56 §:n tai perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden nojalla oikeutta hakea muutosta hänen aikuisen poikansa adoptiota koskevaan päätökseenKKO totesi, että adoptiolain asianosaispiiriä ja muutoksenhakuoikeutta koskevan sääntelyn taikka yleisten prosessioikeudellisten periaatteiden perusteella täysi-ikäisen adoptoitavan vanhemmalla ei ole asianosaisen asemaa eikä muutoksenhakuoikeutta adoptiota koskevassa oikeudenkäynnissä annettuun ratkaisuun. Tässä tapauksessa KO oli varannut A:lle tilaisuuden tulla kuulluksi ja mahdollisuuden esittää selvitystä hänen täysi-ikäisen lapsensa adoptiota koskevassa asiassa. KO oli ottanut vastaan A:n esittämää selvitystä ja kuullut tätä istunnossa asian selvittämiseksi sekä huomioinut A:n esittämät seikat arvioidessaan sitä, täyttyvätkö adoptiolain 4 §:n edellytykset adoption vahvistamiselle. Oikeudenkäyntimenettelyssä oli kunnioitettu A:lle biologisena äitinä kuuluvaa oikeutta yksityiselämään. Adoptiolain 56 §:n soveltaminen ei siten nyt käsillä olevissa olosuhteissa johtanut myöskään PL 106 §:ssä tarkoitettuun ilmeiseen ristiriitaan A:lle perustuslaissa turvattujen oikeuksien kanssa eikä mainittua säännöstä siten tullut jättää soveltamatta perus- ja ihmisoikeussääntelyn vastaisena. - Uutiset
22.12.2022 14.41
Hovioikeus hylkäsi käräjänotaarin tekemän tuomiovirhekantelunPesänselvittäjän kuoleman johdosta pesänselvityshallinto tulee lain mukaan toimittaessa joka tapauksessa organisoida uudelleen, ja kantelussa tapahtuneeksi esitetty kuolinpesän osakkaan kuulemisvirhe tulee tässä prosessissa korjatuksi. Näissä olosuhteissa hovioikeus katsoi, ettei kantelussa mainitun hakemusasian käsittelyssä mahdollisesti tapahtuneen oikeudenkäyntivirheen korjaamiseen liity sellaista voimakasta julkista intressiä tai sellaisia erityisiä syitä, joiden perusteella asian ratkaisseella käräjänotaarilla voitaisiin katsoa olevan hakijalegitimaatio eli oikeus tuomiovirhekantelun tekemiseen. (Vailla lainvoimaa 22.12.2022) - Uutiset
9.6.2022 9.11
KKO: Tapauksessa oli perusteltua poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan oikeus ajaa kannetta pesänselvittäjän hallinnon aikana on yksin pesänselvittäjälläX:n kuolinpesä oli määrätty pesänselvittäjän hallintoon. Pesän osakas A oli vaatinut, että pesänselvittäjä ryhtyy ajamaan kannetta X:n tekemän kiinteistön kaupan peräyttämiseksi. Pesänselvittäjä oli ilmoittanut, ettei hän ryhdy ajamaan kannetta, ja antanut A:lle osoituksen ajaa kannetta omissa nimissään pesän hyväksi. Pesänselvittäjä oli perustellut ratkaisuaan muun muassa pesän likvidien varojen puutteella. Tämän jälkeen A oli nostanut omissa nimissään, mutta pesän lukuun kanteen, jossa hän vaati kaupan julistamista pätemättömäksi.
Korkein oikeus katsoi, että asian olosuhteissa A:n kanneoikeuden hyväksyminen oli pesänselvitysjärjestelmän tavoitteiden kannalta selvästi tarkoituksenmukaista sekä kuolinpesän osakkaan kohtuullisten oikeusturvavaatimusten turvaamiseksi tarpeen. Siksi oli perusteltua poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan oikeus ajaa kannetta pesänselvittäjän hallinnon aikana on yksin pesänselvittäjällä. A:n kanne tuli tutkia. - Uutiset
24.2.2022 11.47
Hovioikeus palautti laiturin poistamista koskevan asian – kanne olisi tullut tutkia kun väärää vastaajaa koskeva väite ei ollut prosessiväite vaan asiaväiteHovioikeus katsoi, että tässä tapauksessa väite siitä, että yhdistys oli väärä vastaaja, ei ollut asialegitimaation puuttumista tarkoittava prosessiväite, vaan asiaväite siitä, ettei kantaja voi saada vastaajaa vastaan kanteen hyväksyvää tuomiota. Kantajalla olisi siten ollut oikeus saada käräjäoikeuden tutkittavaksi muun ohessa kysymys siitä, oliko yhdistys kanteessa väitetyillä perusteilla velvollinen poistamaan laiturin. (Vailla lainvoimaa 24.2.2022) - Uutiset
9.11.2021 7.57
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion: Kuolinpesän osakkaalla ei ollut kanneoikeuttaAsiassa ei päätöksessä kerrotuin tavoin ollut riittävän vahvoja perusteita myöntää osakkaalle A kanneoikeutta pesänselvityksen ollessa kesken. A:n kanne oli sen vuoksi jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 9.11.2021) - Uutiset
1.10.2021 11.25
Hovioikeus: Edunvalvontavaltuutetulla ei ole asialegitimaatiota vaatia lähestymiskieltoa valtuuttajan suojaksiHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset siitä, että A:lla ei ollut AA:n edunvalvontavaltuutettuna lähestymiskiellosta annetun lain 5 §:n 1 momentin nojalla asialegitimaatiota vaatia lähestymiskieltoa AA:n suojaksi. (Vailla lainvoimaa 1.10.2021) - Uutiset
14.9.2021 15.00
Keskusjärjestöllä ei katsottu olevan oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetussa laissa tarkoitettua asemaa vastata kanteeseen jäsenliittonsa puolestaKeskusjärjestöä vastaan nostettu kanne hylättiin. Ammattiliitto oli kutsuttu asiassa kuultavaksi. Koska asian ainoaa vastaajaa vastaan nostettu kanne hylättiin, lausunnon antaminen asiasta enemmälti raukesi. Kysymys myös oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. - Uutiset
31.8.2021 14.30
Kantajayhtiöllä oli asialegitimaatio, mutta sopimusta ei ollut syntynyt - hovioikeus vapautti vastaajan kaikesta käräjäoikeuden tuomitsemasta korvausvelvollisuudestaHO:ssa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko kantajalla (A Oy:llä) oikeus ajaa kannetta omissa nimissään. Jos asialegitimaatio oli olemassa, arvioitavaksi tuli se, oliko vastaajan ja kantaja Oy:n välille syntynyt sopimus ja oliko kantaja Oy:llä oikeus saada sopimuksen perusteella vahingonkorvausta vastaajalta. Kysymys oli lisäksi mahdollisen vahingonkorvauksen määrästä. Toissijaisesti kysymys oli siitä, oliko vastaaja saanut sellaista perusteetonta etua, jonka hän oli velvollinen palauttamaan kantaja Oy:lle ja mikä oli mahdollisen perusteettoman edun määrä. HO katsoi, että kantaja Oy:llä oli asialegitimaatio asiassa. Kantaja Oy:n ja vastaajan välille ei kuitenkaan katsottu syntyneen sopimusta. Kun vastaaja ei asiassa lausutun perusteella ollut velvollinen suorittamaan kantaja Oy:lle myöskään sen vaatimaa perusteettoman edun palatusta, kanne oli hylättävä ja vastaaja vapautettava kaikesta KO:n tuomitsemasta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 31.8.2021) - Uutiset
31.5.2021 11.20
KKO: Kuolleen asianosaisen perillisellä ei ollut oikeutta hakea adoption vahvistamista koskevan päätöksen purkamistaVuonna 2019 kuolleen A:n biologinen lapsi C vaati, että käräjäoikeuden 24.8.2012 antama päätös adoptiosuhteen vahvistamisesta A:n ja jo päätöstä annettaessa täysi-ikäisen B:n välille puretaan OK 31 luvun 7 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla C:n esittämien uusien seikkojen ja todisteiden perusteella. Korkein oikeus katsoi, ettei C:llä ollut oikeutta hakea adoption vahvistamista koskevan käräjäoikeuden päätöksen purkamista, koska C ei ollut asianosainen adoptiota koskevassa asiassa eikä myöskään sillä perusteella, että hän oli A:n rintaperillinen. Adoptiopäätöksen voimassaoloon ei tässä asiassa liittynyt myöskään sellaisia julkista intressiä koskevia seikkoja, jotka olisivat puoltaneet asialegitimaation laajentamista asianosaispiirin ulkopuolelle. Sen vuoksi Korkein oikeus jätti hakemuksen tutkimatta. - Uutiset
21.4.2020 14.31
Hovioikeuden välituomio puhevallasta asuinhuoneistoon liittyvää riitaa koskevassa asiassaAsiassa on KO:ssa kysymys osaomistusasunnon kauppaan liittyvästä hinnanalennusvaatimuksesta. HO jätti välituomiollaan asukkaiden kanteet tutkimatta asuntokauppalain 4 luvun 14 §:n yleiseen virhesäännökseen perustuvina lukuun ottamatta parvekkeiden väitettyjä laatuvirheitä nrot 25–29. Kanteet tutkitaan kaikilta osin asuntokauppalain 4 luvun 27 §:ssä tarkoitettuun taloudelliseen virheeseen ja sopimuksen kohtuuttomuuteen perustuvina. - Uutiset
20.4.2020 8.46
Hovioikeus arvioi asunto-osakeyhtiön ja osakkaan tuomioistuinsovittelussa sopiman riidan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta toisin kuin käräjäoikeus - hovioikeus oli erimielinenHO katsoi osakkaan olevan oikeutetun osittaiseen korvaukseen hänen oikeudenkäyntikuluistaan siten, että Asunto Oy velvoitettiin korvaaman puolet osakkaan kohtuullisiksi katsotuista oikeudenkäyntikuluista KO:ssa eli 3.720 euroa. Asian näin päättyessä asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa vahinkonaan. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja johtopäätökset. Hän katsoi, että aihetta KO:n päätöksen muuttamiseen ei ollut. Tähän lopputulokseen nähden eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, että osakkaan vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta HO:ssa oli hylättävä ja osakas velvoitettava korvaamaan Asunto Oy:n oikeudenkäyntikulut HO:ssa korkoineen. Kysymys myös asiavaltuutuksesta, kun HO:lle tehtyä valitusta ei ollut allekirjoittanut osakas itse, vaan hänen avopuolisonsa. Kysymys myös osakkaan oikeudesta vedota kirjallisiin todisteisiin ja HO:ssa esittämäänsä seikkaan. (Vailla lainvoimaa 20.4.2020) - Uutiset
25.3.2020 14.20
Markkinaoikeus jätti tutkimatta hakemuksen teleliittymän haltijoiden yhteystietojen saamiseksi asiavaltuuden puuttumisen vuoksiMarkkinaoikeus katsoi, että tekijänoikeuslain 60 a §:ssä ei ole tarkoitettu säätää esillä olevaan asiaan soveltuvaa poikkeusta niin sanottuun prosessimandaatin kieltoon. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoi, että Copyright Management Services Ltd:lle ei ollut luovutettu oikeutta omissa nimissään saada ja käsitellä teleliittymien haltijoiden yhteystietoja. Hakemus oli näin ollen jätettävä hakijana olevan Copyright Management Services Ltd:n asiavaltuuden puuttumisen vuoksi tutkimatta.