Vuosihakemisto, 2021
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Ville A.: Kaksinkertaisen kvalifioinnin kiellon vaikutus rangaistuksen määräämiseen30.12.2021, Edilex-sarja 2021/56Rikosoikeuden yleisiin oppeihin kuuluva kaksinkertaisen kvalifioinnin kielto merkitsee sitä, että rikoksen tunnusmerkistöön kuuluvaa seikkaa ei kuulu uudestaan ottaa huomioon rangaistuksen mittaamisessa. Rangaistusvastuun perustava seikka ei täten saa samalla olla rangaistusta koventava seikka. Artikkeli käsittelee kaksinkertaisen kvalifioinnin kieltoa rikosoikeudellisena periaatteena, ja artikkelissa esitetään tarkempia rikoslain tulkintasuosituksia siitä, millä tavoin kaksinkertaisen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitNykänen, Pekka: Suomen kansalaisen olennaiset siteet Suomeen ja yleinen verovelvollisuus – KHO 2021:17229.12.2021Verovelvollisen passiivisten taloudellisten siteiden ei katsottu ratkaisussa KHO 2021:172 muodostavan Suomeen olennaisia siteitä, joiden perusteella verovelvollista olisi voitu pitää ulkomaille muutosta huolimatta Suomessa edelleen yleisesti verovelvollisena. Tällaisia taloudellisia siteitä olivat toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan tehtävät sijoitusyhtiössä ja useiden muiden kotimaisten yhtiöiden hallituksen jäsenyydet. Verovelvollinen ei osallistunut yhtiöiden operatiiviseen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitHaapaniemi, Matti: Avustava ja valmisteleva toiminta kiinteän toimipaikan soveltamisalan rajaajana22.12.2021, Edilex-sarja 2021/55Tässä artikkelissa selvitetään, millä edellytyksillä yritykselle voi syntyä kiinteä toimipaikka. Tämän jälkeen tarkastellaan, millä edellytyksillä kiinteän liikepaikan toimintaa voidaan pitää luonteeltaan avustavana tai valmistelevana. Artikkelissa tarkastellaan myös kansainvälisen yrityksen liiketoiminnan luonteeseen liittyvää selvittämisvelvollisuutta sekä kartoitetaan valmistelevaan tai avustavaan toimintaan liittyvää oikeuskäytäntöä. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Kalle: Virvoitusjuomavero17.12.2021, Edilex-sarja 2021/54Virvoitusjuomaveron veropohja on yleisesti ottaen laaja ja kattaa lähtökohtaisesti kaikki sellaisenaan nautittavat virvoitusjuomat, virvoitusjuomien valmistukseen soveltuvat nestemäiset tuotteet ja kiinteässä muodossa olevat juoma-ainekset. Tässä artikkelissa luodaan oikeudellinen katsaus virvoitusjuomaverosta annetun lain (1127/2010) eli virvoitusjuomaverolain esiin nostamiin oikeudellisiin ongelmiin. Artikkelissa tarkastelun kohteena ovat erityisesti virvoitusjuomaveron soveltamisala, veron...
- Lakikirjasto > ArtikkelitPankakoski, Katriina: Siirtohinnoitteluoikaisua koskeva sääntely: Lainsäädäntömuutoksen tosiasiallinen vaikutus oikeustilaan14.12.2021, Edilex-sarja 2021/53Tässä artikkelissa on tarkoituksena selvittää, miten VML 31 §:n sanamuotoa koskeva lainsäädäntömuutos vaikuttaa tosiasiallisesti tulevaan oikeustilaan. Ensinnä artikkelissa tarkastellaan lyhyesti sääntelyn taustaa ja syitä lainsäädäntömuutokselle. Toiseksi artikkelissa tarkastellaan VML 31 §:n sisältöä lainsäädäntömuutoksen jälkeen, eli selvitetään, mikä on ollut lainsäätäjän tahto lakia laadittaessa. Kolmanneksi artikkelissa esitetään tulkintakannanottoja siitä, miten lainsäädäntömuutos...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJelekäinen, Lasse: Väkivaltaisen radikalisoitumisen käsitteen analysointia ja oikeusvertailua10.12.2021Väkivaltainen radikalisoituminen ei ole käsitteenä vakiintunut yleiskieleen taikka täysin edes valtionhallinnon käyttämään sanastoon. Käsite ei esiinny lainkaan laissa taikka lakia alemman tasoisissa säädöksissä. Artikkelin tarkoituksena on lainoppia ja mikrotason oikeusvertailevia menetelmiä apuna käyttäen antaa yleisiä suuntaviivoja väkivaltaisen radikalisoitumisen käsitteen määrittelyyn Suomen oikeusjärjestyksessä. Tarkoitus on selvittää väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ääriajattelun...
- Lakikirjasto > ArtikkelitVoutilainen, Tomi: Hallituksen asiakirjat – Onko niitä?25.11.2021, Edilex-sarja 2021/52Artikkelissa käsitellään sitä, muodostuuko valtioneuvoston ja ministeriöiden toiminnassa asiakirjoja, jotka ovat valtioneuvoston kanslian määräyksessä tarkoitettuja ”hallituksen asiakirjoja”. Ensinnäkin selvitetään julkisuuslain ja arkistolain soveltamiseen vaikuttavat organisatoriset käsitteet suhteessa valtioneuvoston kanslian määräyksessä esitettyyn hallituksen käsitteeseen sekä miten julkisuuslaissa ja arkistolaissa tarkoitettu asiakirjan käsite on tulkittavissa ministerin ja hänen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitPaukku, Eelis: Rikollista vai ei? – Kriminalisointien poistaminen rikoslaista kokonaisuudistuksen jälkeen5.11.2021, Edilex-sarja 2021/51Tämän artikkelin tavoitteena on tutkia rikoslain kokonaisuudistuksen jälkeen tehtyjä dekriminalisointeja ja niiden kautta tarkastella, kuinka yhteiskunnallinen muutos on vaikuttanut erilaisten tekojen rangaistavuuden poistamiseen. Tutkimuksella tavoitellaan akateemisen, erityisesti kriminaali- ja oikeuspolitiikan alaan kuuluvan, kontribuution lisäksi myös yhteiskuntapoliittista keskustelunavausta siitä, mihin kaikkeen rikosoikeutta oikeastaan käytetään ja millaiseksi rikosoikeuden rooli...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMalk, Markus: Asunto-osakeyhtiön pihan vartioinnista yksityisten turvallisuuspalvelujen muuttuvassa ympäristössä5.11.2021Tässä esityksessä tarkastellaan asunto-osakeyhtiön piha-alueen vartioimiseen liittyvää problematiikkaa voimassa olevan sääntelyn kontekstissa, ottaen huomioon yksityisten turvallisuuspalvelujen ja palveluympäristön muuttuvat luonteet. Fokus on asunto-osakeyhtiön omistamassa rakennuksessa asuvien ihmisten yhteisten alueiden vartioinnissa. Vallitsevan oikeustilan analyysi tuottaa tietoa ongelmista, joita lainsäädäntöön sisältyy. Tältä pohjalta esitetään joitain ajatuksia oikeussääntelyn...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKärkkäinen, Mika: Poimintoja yhteistoimintalakia koskevasta hallituksen esityksestä3.11.2021Artikkelissa käsitellään hallituksen esitystä (HE 159/2021 vp) uudeksi yhteistoimintalaiksi, sekä sen aiheuttamia muutoksia yhteistoimintalainsäädäntöön. Uudella yhteistoimintalailla pyritään vastaamaan voimassa olevan yhteistoimintalain ongelmiin, joita ovat yhteistoimintalain pitäminen ”irtisanomislakina”, todellisen vaikutuksen toteutumattomuus sekä lain säätämien menettelytapojen liika byrokraattisuus. Sisällöllisesti esityksen keskeisin uudistus liittyy jatkuvaan vuoropuheluun, sillä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMoilanen, Seija: Trauma turvapaikkaprosessissa27.10.2021Artikkelissa selvitetään turvapaikanhakijan kokeman trauman vaikutusta hänen kertomukseensa ja kertomuksen uskottavuusarviointiin. Artikkeli on rajattu koskemaan kertomuksen sisältöön vaikuttavia tekijöitä sekä arviointia niiden merkittävyydestä uskottavuusarvioinnissa. Artikkelissa käydään ensin läpi turvapaikkaprosessin oikeudellista taustaa, minkä jälkeen selvitetään aiheeseen liittyviä oikeuspsykologisia tekijöitä. Oikeuspsykologisista tekijöistä aihepiirin keskiössä ovat muisti ja...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJukka, Leena – Keinänen, Anssi – Keskinen, Lisa-Maaria: Koronaperusteinen lainvalmistelu – kenelle kellot soivat ja mistä syystä?26.10.2021, Edilex-sarja 2021/50Koronatilanne kehittyi Suomessa alkuvuonna 2020 nopeasti ennakoitua huonommaksi, ja keväällä todettiin koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot. Poikkeusolot kestivät Suomessa kesäkuun puoliväliin saakka eli yhteensä kolme kuukautta. Pandemian vuoksi on tehty myös lukuisia muita väliaikaisia ja pysyviä lainmuutoksia. Tässä artikkelissa käsitellään koronapandemiaan liittyviä lainvalmisteluhankkeita vuoden 2020 valtiopäiviltä kokonaisuutena, sekä eritellään niiden yhteisiä piirteitä. Tutkimuksen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMuukkonen, Matti: Havaintoja suomalaisesta kunnallisoikeudellisesta tutkimuksesta – eli selvitys ja dokumentaatio siitä, mitä kaikkea alalla onkaan tähän mennessä tutkittu18.10.2021, Edilex-sarja 2021/49Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaista kunnallisoikeudellista tutkimusta Suomessa on aiemmin tehty. Oikeustieteellisten opinnäytetöiden arvostelussa yksi kriteereistä on se, kuinka hyvin opiskelija pystyy osoittamaan oman tutkimusalueensa tuntemuksen sekä suhteuttamaan työskentelynsä aiempaan tutkimukseen. Onkin yllättävää, ettei oikeustieteellisiin tutkimuksiin useinkaan sisälly erityisiä aikaisempaa tutkimusta kuvaavia jaksoja – muissa yhteiskuntatieteissä tämä on tavanomaista....
- Lakikirjasto > ArtikkelitPaasonen, Jyri – Luomala, Mikko: Kameravalvonta tutkimus- ja sääntelykohteena7.10.2021Artikkeli käsittelee kameravalvontaa keinona rikosten tehokkaampaan ennaltaehkäisemiseen ja selvittämiseen. Tarkastelun aiheena on kameravalvonta sekä tutkimus- että sääntelykohteena. Kameravalvonnan käyttöönotossa on otettava huomioon useita sääntelynäkökohtia, kuten yksityiselämän suoja, tietosuojasääntely, sekä työelämää koskeva sääntely erityisesti yksityisyyden suojasta työelämässä ja työturvallisuussääntely. Kameravalvontaan liittyy vastakkainasettelua henkilöiden yksityisyyden suojan...
- Lakikirjasto > ArtikkelitNykänen, Pekka: Testamentilla saatujen osakkeiden hankintamenona pidettiin niiden käypää arvoa – osakkeet eivät olleet perintöverotuksessa veronalaisia eikä osakkeille ollut vahvistettu perintöverotuksessa arvoa – KHO 2021:1206.10.2021Vastikkeetta saadun omaisuuden hankintamenona pidetään luovutusvoiton verotuksessa omaisuuden perintö- ja lahjaverotuksessa käytettyä verotusarvoa. Ratkaisussa KHO 2021:120 katsottiin, että Yhdysvalloista testamentilla saatujen osakkeiden hankintamenona voitiin pitää niiden saantohetken käypää arvoa, vaikka osakkeet olivat perintöverosta verovapaata omaisuutta Suomen ja Yhdysvaltojen välisen perintöverosopimuksen määräysten vuoksi. Sillä, että osakkeille ei ollut vahvistettu perintöverotuksessa...
- Lakikirjasto > ArtikkelitRyynänen, Juha: Maanvuokrasopimuksen tulkinnasta ja sopimusehtojen kohtuullistamisesta hovioikeusratkaisun valossa29.9.2021, Edilex-sarja 2021/48Oikeustapauskommentissa käsitellään seitsemää Helsingin hovioikeuden antamaa ratkaisua, jotka ovat oikeuskysymysten osalta identtisiä. Seurakuntayhtymä ja rakennusliike seitsemän asunto-osakeyhtiön lukuun olivat solmineet seitsemän erillistä mutta keskeisiltä osin samansisältöistä maanvuokrasopimusta. Tapauksissa oli kyse siitä, miten tiettyjä maanvuokrasopimusten ehtoja on tulkittava sekä siitä, tuleeko ehtoja sovitella. Olennaisessa osassa on ehtojen kohtuullisuuden arviointi. Sopimuksen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitPaukku, Eelis: Verotuksen kirjanpitosidonnaisuudesta erkaantumisen vaikutukset kirjanpitorikoksen ja veropetoksen yhteyteen29.9.2021, Edilex-sarja 2021/47Suomessa verotus ja kirjanpito ovat liittyneet perinteisesti erittäin vahvasti yhteen. Tämä liitäntä on erityisen vahva elinkeinoverotuksessa, jossa kirjanpito rajoittaa yhä erittäin vahvasti verovelvollisen mahdollisuuksia tehdä verotuksellisia valintoja. Tämä liitäntä johtaa siihen, että myös verorikokset ja kirjanpitorikokset ovat perinteisesti liittyneet hyvin kiinteästi yhteen. Kirjanpitorikosta käsitellään usein muun talousrikollisuuden, joista yleisimpiä ovat veropetokset,...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMuukkonen, Matti: Kunnallis- ja kuntalakien soveltamisalojen kehityksestä23.9.2021, Edilex-sarja 2021/46Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, miten kuntien peruslainsäädännön soveltamisalaa koskeva sääntely on historiallisesti kehittynyt. Artikkelissa tutkitaan aiempien säädöksien ja oikeuskirjallisuudessa esitettyjen näkemyksien avulla sitä, millainen käsitys lainsäätäjällä on mahdollisesti ollut siitä, mihin kuntia koskevaa lainsäädäntöä tulisi – ja miltä osin – soveltaa. Tarkastelu on rajattu voimassa olevaa kuntalakia edeltävään aikaan siten, että se alkaa 1860-luvulta. Kysymys...
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Osakeyhtiön varojen lainaaminen yhdistykselle ilman hyväksyttävää syytä aiheutti osaltaan yhtiön maksukyvyttömyyden – toimitusjohtajan katsottiin syyllistyneen törkeään velallisen epärehellisyyteen (KKO 2021:34 – ään. 4–1)13.9.2021Osakeyhtiö oli perustettu markkinoimaan yhdistyksen koripallotoimintaa ja hankkimaan tälle sponsorituloja. Yhtiö ja yhdistys olivat solmineet tätä toimintaa koskevan yhteistyösopimuksen. Henkilö A oli toiminut yhtiön hallituksen jäsenenä ja toimitusjohtajana sekä yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana. Riidatonta oli, että yhtiön varoja oli siirretty yhdistykselle tilisiirtoina ja maksamalla yhdistyksen laskuja. Tilisiirrot ja maksut oli kirjattu yhtiön kirjanpitoon lainoiksi ja yhdistyksen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMuukkonen, Matti : Maankäyttösopimusten sääntelyn perustuslainmukaisuudesta4.8.2021, Edilex-sarja 2021/45Artikkeli tutkii maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta valtiosääntöoikeuden vaatimuksista käsin. Erityisenä tarkastelukohteena on kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamista koskeva sääntelykokonaisuus. Artikkelissa käsitellään maankäyttösopimuksiin liittyvää tulkinnanvaraisuutta siitä, onko kyse sopimisesta vai yksipuolisesta norminannosta. Menetelmällisesti kysymys on lainopillisesta tarkastelusta sen selvittämiseksi, mikä voimassa oleva oikeus käsiteltävänä olevan...
- Lakikirjasto > ArtikkelitWidlund, Joonas – Paasonen, Jyri: Kansallisen turvallisuuden käsite: oikeutta vai politiikkaa? 27.7.2021, Edilex-sarja 2021/44Kansallisen turvallisuuden käsitteen juuret ovat politiikan ulottuvuudessa, mutta todellisuudessa sillä on käsitteenä kaksoisluonne sekä poliittisena että oikeudellisena käsitteenä. Tiedustelulainsäädännön kokonaisuuden syntyminen Suomen oikeusjärjestykseen vuonna 2019 merkitsi kansallisen turvallisuuden käsitteen oikeudellisen merkityksen huomattavaa kasvua tiedustelun oikeudellistumiskehityksen myötä. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan kansallisen turvallisuuden käsitteen käyttöä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Osakkeenomistaja ei menetä oikeuttaan vaatia yhtiöltä vahingonkorvausta, vaikka hän olisikin laiminlyönyt ilmoittaa yhtiön vastuulle kuuluvasta virheestä (KKO 2021:35)22.7.2021Korkein oikeus katsoi ratkaisussaan 2021:35, että osakkeenomistaja ei ollut menettänyt oikeuttaan vaatia asunto-osakeyhtiöltä vahingonkorvausta, vaikka hän olisikin laiminlyönyt ilmoittaa virheestä, joka kuuluu yhtiön vastuulle. Ratkaisu on hyvä osoitus siitä, miten tärkeää on erottaa yhtäältä asunto-osakeyhtiölain mukainen kunnossapitovastuu sekä toisaalta kunnossapitovastuun mahdollisesta laiminlyönnistä seuraava vahingonkorvausvastuu. Nyt arvioitavassa tapauksessa kantaja oli vaatinut...
- Lakikirjasto > ArtikkelitIsotalo, Kalle: Seuraamusmaksut perintö- ja lahjaverotuksessa16.7.2021, Edilex-sarja 2021/43Verotuksen seuraamusmaksujärjestelmää on uudistettu lähivuosina. Sääntelyn peruslähtökohtana on kaavamaisuus ja viranomaisen suppea harkinta. Uusi järjestelmä aiheuttaa jännitteitä niin kaavamaisuuden ja tapauskohtaisen harkinnan välille kuin erilaisten ilmoitusvirheiden ja verovelvollisten johdonmukaisen kohtelun välille. Järjestelmä tulisi myös saada toimimaan tehokkaasti digitaalisissa tietojärjestelmissä. Artikkelissa kirjoittaja systematisoi sääntelyn soveltamisongelmia esittäen niihin...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKolehmainen, Esa: Sananen konstruktivismista12.7.2021, Edilex-sarja 2021/42Konstruktivismia voidaan pitää pääasiassa kognitivismiin sijoittuvana suuntauksena. Ajattelutavalla on yhtymäkohtia mm. niin analyyttisen filosofian käsitteiden määritelmällisyyttä korostavaan metodologiaan, kuin lähempänä metafysiikkaa vaikuttaviin ongelmiin, missä tehtävämme on kertoa, mitä ja millaisia tulkinta-aktiviteetissa käyttämämme ”skeemat” ja ”systeemit” ovat. Oikeustieteen normatiivinen tiedonintressi, joka itsessään sijoittuu nonkognitivismiin, edellyttää, että konstruktivismin...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJärvenoja, Markku: Tulolähdeuudistus ja yritysjärjestelyt30.6.2021, Edilex-sarja 2021/41Artikkelissa käsitellään ensisijaisesti tulolähteen tappion vähentämistä toisessa tulolähteessä uudistuksen voimaantulon jälkeen toteutettavien yritysjärjestelyjen jälkeen. Sama tulkintaongelma koskee myös muun toiminnan tulolähteen omaisuuden luovutuksesta syntyneen luovutustappion vähentämistä. Artikkelissa ei käsitellä eikä oteta huomioon maatalouden tulolähteen säilymistä; maatalouden tulolähde voi edelleen olla kaikilla yhteisöillä, mutta uudistuksen lähtökohtana oli tältä osin, ettei...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäkipaakkanen, Mila – Linna, Tuula: Syyttäjän esittämän seuraamuskannanoton merkitys24.6.2021, Edilex-sarja 2021/40Syyttäjät vaativat rikosasiassa usein syytetylle tietynlajista tai -määräistä rangaistusta esittämällä ns. seuraamuskannanoton. Seuraamuskannanottoa koskeva säännösperusta on varsin ohut, ja instituutio onkin pitkälti käytännön toimintatapojen varassa. Tässä artikkelissa analysoidaan ja systematisoidaan seuraamuskannanoton merkitystä ja funktiota sekä selvitetään empiirisen tutkimuksen keinoin tämänhetkistä käytännön tilannetta syyttäjien ja tuomarin näkökulmasta. Tutkimuskysymysten avulla...
- Lakikirjasto > ArtikkelitRikander, Henri – Silvennoinen, Elisa: Lähestymiskieltolain soveltaminen oppilaitoksessa23.6.2021, Edilex-sarja 2021/39Artikkelissa pohditaan lähestymiskiellon soveltamisen mahdollisuutta ja käyttämisen velvollisuutta oppilaitosympäristössä. Lähestymiskielto on mitä suuremmissa määrin ennakollinen työkalu väkivallan torjumiseksi, sillä sen käyttämisen edellytystä ei ole sidottu jo toteutuneeseen rikokseen. Lähestymiskieltolaki on lisäksi ikäneutraali, joten se on sovellettavissa myös tilanteessa, jossa kieltoon määrättävä on alaikäinen. Keskeinen tutkimuskysymys on, milloin ja millaisin edellytyksin...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Mikael: KKO 2021:28 – Avioehtosopimuksen muotovirheen seuraukset22.6.2021Oikeustapauskommentti tarkastelee KKO:n ratkaisua 2021:28 avioehtosopimuksen muotovirheen seurauksista. Kirjoittaja arvioi muotomääräysten merkitystä myös yleisemmin perhevarallisuusoikeudessa, erityisesti ns. muoto-funktio -opin ajatusta ja muodon korvattavuuden periaatetta soveltaen. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitKorte, Atte: Kunnan toimivalta ja harkintavalta yleisellä ja erityisellä toimialalla – keskeisiä näkökohtia21.6.2021Artikkelissa esitetään väitöskirjan ”Kunnan toimivalta ja harkintavalta yleisellä ja erityisellä toimialalla” keskeiset taustakysymykset ja tulokset. Suomen perustuslain (731/1999) 121 §:ssä on säädetty kunnallisesta itsehallinnosta. Yksi keskeinen itsehallinnon osa on kunnan oikeus ottaa kuntalain (410/2015) 7.1 §:n mukaisesti hoidettavakseen erilaisia tehtäviä. Nämä tehtävät muodostavat kunnan yleisen toimialan, kun taas lakisääteiset tehtävät muodostavat kunnan erityistoimialan. Kuntien...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Kalle: Kokeilulait – kokeiluja kokeilun vuoksi vai onnistuneita lakien sisäänajoja18.6.2021, Edilex-sarja 2021/38Artikkelissa arvioidaan sitä, miten tarkoituksenmukaisiksi erityyppiset kokeilulait ovat Suomessa osoittautuneet. Artikkelissa keskitytään luomaan eri kokeilulakeja tarkastelemalla kokonaiskuva siitä, mitkä tekijät kulloinkin ovat vaikuttaneet kokeilulakien tarkoituksenmukaisuusarviointiin. Kirjoituksessa muun muassa avataan kokeilulain käsitettä ja sen tarkoitusta sekä kokeilualueen rajaamista. Lisäksi läpi artikkelin vertaillaan ja arvioidaan eri vuosikymmenten saatossa säädettyjä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Korkeimman oikeuden ratkaisu sallii ilmalämpöpumpun asennuksen parvekkeelle osakehuoneistossa tehtävänä muutostyönä (KKO 2021:32)15.6.2021Osakkeenomistaja oli asentanut ilman asunto-osakeyhtiön antamaa suostumusta parvekkeelleen ilmalämpöpumpun siten, että sen sisä- ja ulkoyksikön välinen läpivienti tehtiin asuinhuoneiston sisätilojen ja lasitetun parvekkeen väliseen seinään. Osakkeenomistaja ei ollut yhtiön kehotuksesta poistanut sitä. Osakkeenomistaja nosti kanteen, jolla osakkeenomistaja tuli oikeuttaa asentamaan ilmalämpöpumppu parvekkeelle. Oikeudellisesti relevantti erimielisyys koski sitä, oliko läpiviennin tekemisessä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitPaasonen, Jyri – Kavén, Saara: Työsuojelun valvonnan nykytila ja tulevaisuus14.6.2021Tämän artikkelin tavoitteena on selvittää työsuojelun valvontaa, joka jaetaan työpaikkavalvontaan ja markkinavalvontaan. Ensimmäiseen kuuluvat työnantajalle säädettyjen lakien valvonta ja työympäristön olosuhteiden valvonta. Jälkimmäiseen kuuluu tuotteiden vaatimustenmukaisuuden valvonta markkinoilla. Tässä artikkelissa keskitytään työpaikkavalvontaan. Artikkelin aluksi tarkastellaan työsuojeluviranomaisen valvontatoimintaa ja sen sääntelyä. Tämän jälkeen tarkastellaan...
- Lakikirjasto > ArtikkelitLaukkanen, Valtteri: Rakennuksessa oleva terveyshaitta kiinteistön ostajan tarkastusvelvollisuuden kohteena9.6.2021, Edilex-sarja 2021/37Artikkelissa tarkastellaan tilanteita, jossa ostajan oikeus vedota rakennuksessa olevaan terveyshaittaan kiinteistön laatuvirheen perusteena estyy MK 2:22.1:n perusteella. Kirjoituksessa tarkastellaan, miten ostajan tarkastusvelvollisuutta koskevia MK:2:22.1:n säännöksiä pitäisi tulkita ja arvioida suhteessa rakennuksessa olevaan terveyshaittaan. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitPirttisalo, Mika: Vastuu digitaalisesta hyvinvoinnista alustojen huomiotaloudessa 7.6.2021Kyseessä oleva opiskelijakirjoitus on ELSA Finlandin kansallisen esseekilpailun 2020–2021 voittajaessee, jossa tarkastellaan vastuullisuuden käsitettä digitaalisessa huomiotaloudessa. Huomiotaloudessa on kyse niin sanotusta inhimillisestä huomioresurssista, jota yksilöt vaihtavat digitaalisiin tuotteisiin ja palveluihin. Esseen aihe on rajattu koskemaan yksilön digitaaliseen hyvinvointiin kohdistuvien vaikutusten tarkasteluun. Tarkastelun keskiössä on ruutuaika ja digitaalinen hyvinvointi,...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMuukkonen, Matti – Tolvanen, Matti: Esimiehen reagointivelvollisuus kunnassa4.6.2021, Edilex-sarja 2021/36Kuntalaissa tai viranhaltijalaissa ei ole eksplisiittisiä säännöksiä siitä, miten esimiesten pitäisi alaisiaan valvoa, vaikka tätä voidaan pitää aivan keskeisenä kysymyksenä viranhaltijaesimiesten oikeudellisen aseman kannalta. Tässä lainopillisessa artikkelissa pureudutaan kysymykseen siitä, miten kunnassa esimiehenä työskentelevän viranhaltijan tulee voimassa olevan oikeuden mukaisesti valvoa alaisiaan ja reagoida näiden lainvastaiseen toimintaan. Tarkastelu on rajattu koskemaan puhtaasti...
- Lakikirjasto > ArtikkelitWähä, Susanna: KHO 2020:92 – Ranta-asemakaava – Rakennusoikeuden siirtäminen – Yhdenvertaisuus1.6.2021Oikeustapauskommentti käsittelee KHO:n vuosikirjaratkaisua 2020:92, jossa kysymys oli Kuopion kaupungin hyväksymästä Nilsiän pienten vesistöjen ja Vuotjärven ranta-asemakaavasta. Kyse oli mahdollisuudesta tutkia yhden maanomistajan omistuksessa olevien alueiden rakentamismahdollisuudet ranta-asemakaavalla, silloin kun alueet sijaitsevat etäällä toisistaan. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitWähä, Susanna: KHO 23.12.2020 taltio 4404 – Asemakaava – Yleiskaavaan ohjausvaikutus – Rakennetun ympäristön suojeleminen1.6.2021Oikeustapauskommentti käsittelee KHO:n tapausta 23.12.2020 taltio 4404, jossa kysymys oli asemakaavan muutoksesta. Hallinto-oikeus katsoi, ettei asemakaavaratkaisu täytä maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä asemakaavan laatimiselle asetettua vaatimusta rakennetun ympäristön säilyttämisestä eikä ota riittävällä tavalla huomioon yleiskaavan alueen arvojen ja ominaisuuksien säilyttämistä koskevia määräyksiä. KHO kumosi hallinto-oikeuden ratkaisun. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitWähä, Susanna: KHO 2020:138 – Rantayleiskaava – Poikkeamisen tarve – Marjanviljely – Maisemavaikutukset1.6.2021Oikeustapauskommentti käsittelee KHO:n vuosikirjaratkaisua 2020:138, jossa oli ratkaistavana, edellyttikö hanke marjanviljelytoimintaan käytettävän kausihuoneen rakentamiseksi poikkeamista rantayleiskaavasta ja oliko poikkeamisen myöntämiselle oikeudellisia edellytyksiä, kun otettiin huomioon erityisesti hankkeen vaikutukset alueen maisemaan. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 7.1.2021 taltio 5 – Toimenpidelupa – Led-valomainoslaite – Asemakaavan lähivirkistysalue – Liikenneturvallisuus1.6.2021Oikeustapauskommentti käsittelee KHO:n ratkaisua 7.1.2021 taltio 5, jossa Suomussalmen rakennustarkastaja myönsi Suomussalmen kunnalle toimenpideluvan valomainostaulun sijoittamiselle valtatiehen 5 rajoittuvalle kiinteistölle. Suomussalmen lautakunta hylkäsi Pirkanmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen oikaisuvaatimuksen. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi ELY-keskuksen valituksen. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 2020:158 – Purkamislupa – RKY-kohde – Tehdasmaisema – Höyryvoimalaitos ja piippu1.6.2021Oikeustapauskommentti käsittelee KHO:n vuosikirjaratkaisua 2020:158, jossa arvioitavana oli hakemus saada purkaa Kymintehtaan entisellä tehdasalueella sijaitsevan voimalaitoksen, piipun, toimisto-osan ja tuhkasiilon. Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi UPM-Kymmene Oyj:n valituksen koskien Kouvolan rakennus- ja ympäristölautakunnan hylkäävää päätöstä. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut lopputulosta. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 9.12.2020 taltio 4333 – Toimenpidelupa – Ikkunoiden vaihtaminen – Suojelumääräys – Poikkeaminen1.6.2021Oikeustapauskommentti käsittelee KHO:n ratkaisua KHO 9.12.2020 taltio 4333, jossa arvioitavana oli toimenpidelupahakemus Helsingin Pääpostitalon toimistohuoneiden alkuperäisten, osittain eri aikoina korjattujen, kunnostettujen ja vaihdettujen 840 ikkunan poistamiseksi ikkunapuitteineen. Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto hyväksyi luvanhakijan hylättyä toimenpidelupahakemusta koskevan oikaisuvaatimuksen. Helsingin hallinto-oikeus kumosi lupajaoston päätöksen. Korkein...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 2021:16 – Poikkeamispäätöksen voimassaolo – Virheellinen lainvoimaisuustodistus – Luottamuksensuoja1.6.2021Oikeustapauskommentti käsittelee KHO:n vuosikirjaratkaisua 2021:16, jossa arvioitavana oli rakennusluvan laillisuus kaksikerroksisen asuinpientalon ja autosuojan rakentamiseen. Helsingin hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus hylkäsivät naapurien valituksen. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 2021:15 – Suunnittelutarveratkaisun tarve – Maaseutuyritys – Hevostalouden harjoittamiseksi tarpeellinen rakennus1.6.2021Oikeustapauskommentti käsittelee KHO:n vuosikirjaratkaisua 2021:15, jossa arvioitavana oli suunnittelutarveratkaisua ja poikkeamista koskeva hakemus muun muassa kone- ja hakevaraston muuttamiseksi hevostalliksi sekä uuden hevostallin ja maneesin rakentamiseksi ratsastuskeskustoimintaa varten. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi yhdyskuntalautakunnan päätöksen. Korkein hallinto-oikeus pysytti hallinto-oikeuden päätöksen. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 2020:112 – Asemakaavamuutos – Suojeltavat rakennukset – Rakentamisen määrä – Selvitysten riittävyys1.6.2021Kirjoitus käsittelee KHO:n vuosikirjapäätöstä 2020:112, jossa käsiteltäväksi tuli valitus Turun kaupunginvaltuuston 29.1.2018 hyväksymästä ”Turku Energia” asemakaavamuutoksesta. Asemakaavamuutoksen suunnittelualue oli lähtökohdiltaan poikkeuksellinen, rakennusperinnöltään arvokas entinen voimalaitoksen alue Turun keskusta-alueen tuntumassa. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitVoutilainen, Tomi – Muukkonen, Matti: Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan sääntelyn systematiikkaongelmat31.5.2021, Edilex-sarja 2021/35Tässä artikkelissa selvitetään syitä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojen tiedonhallinnan sääntelyn sekavuuteen. Sote-palvelujen tuottaminen edellyttää asiakkaan ja potilaan tietojen käsittelyä, mutta asiakas- ja potilastiedot kuuluvat yksityiselämän suojan ydinalueelle, jota on suojattu tietojenkäsittelyssä kattavilla salassapitosäännöksillä. Tutkimuskysymyksenä on, miksi asiakas- tai potilastietojen tideonhallintaan liittyvä sääntely ei muodosta systemaattista...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Kalle: Tarkoitussäännösten tarkoituksenmukaisuudesta – pitääkö säätää sellaisesta, josta ei tarvitsisi säätää26.5.2021, Edilex-sarja 2021/34Kansallista lainsäädäntökokonaisuutta tarkastellessa voi huomata, että useat lait sisältävät niin sanotun tarkoitussäännöksen, joka ei kuitenkaan ole välttämätön säännös laissa. Tämä myös näkyy lainsäädännön epäjohdonmukaisuudessa, sillä läheskään kaikki lait eivät sisällä tarkoitussäännöstä. Tarkoitussäännösten tarpeellisuuden arvioinnin kannalta keskeisessä asemassa on, että lain esitöissä taas on kerrottava esityksen pääasialliset yhteiskunnalliset tavoitteet ja muut tavoitteet lyhyesti....
- Lakikirjasto > ArtikkelitKolehmainen, Esa: Tunnistamissäännön referenssimalli26.5.2021, Edilex-sarja 2021/33Artikkeli on jatko-osa tekstille ”H.L.A. Hartin tunnistamissäännön merkitystulkinnasta” (ks. Edilex-sarja 2021/31). Tavoitteena on tarkastella Hartin tunnistamissääntöä skemaattisen tulkinnan näkökulmasta. ”Skeemalla” tarkoitetaan esseessä välttämättömimmistä teknisistä termeistä ja periaatteista koostuvaa konstruktiivista periaatetta, jonka ”läpi” lain käsite tulkitaan. Se, miten tunnistamissääntö käsitetään skemaattisesti tulkittuna, määrittelee, millaisena oikeustodellisuus näyttäytyy...
- Lakikirjasto > ArtikkelitNieminen, Kimmo J.: Oikeus vaieta hallinnollisessa prosessissa – C-481/19 DB v. Consob24.5.2021, Edilex-sarja 2021/32EUT:n suuri jaosto antoi 2.2.2021 merkittävän prejudikaatin asiassa C-481/19 DB v. Consob. Siinä EUT ensimmäisen kerran tunnusti luonnolliselle henkilölle oikeuden vaieta hallinnollisessa prosessissa, jossa voitiin määrätä hallinnollinen sanktio. Tuomion vaikutukset näyttävät ulottuvan kaikkiin hallinnollisiin prosesseihin, joissa voidaan määrätä sellainen hallinnollinen sanktio, jota voidaan pitää EIT:n oikeuskäytännössä tarkoitettuna rikossyytteistä päättämisenä. Artikkelissa käsitellään...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKolehmainen, Esa: H.L.A. Hartin tunnistamissäännön merkitystulkinnasta24.5.2021, Edilex-sarja 2021/31Hartin kehittelemän oikeuspositivismin ytimeen kuuluu idea viranomaistoimintaa sääntelevästä sekundaarisäännöstä, jonka sisältö vaikuttaa tulevan kahdesta lähteestä: yhtäältä oikeustieteestä, toisaalta viranomaiskäytännöstä itsestään. Esseessä tarkastellaan Hartin sekundaarisäännön erityistapausta ”rule of recognition”. Näkökulmana on säännön merkitystulkinta. Keskeisenä väitteenä on, että Hartin tunnistamissääntö ei ole termi, joka viittaisi ainoastaan merkityksiin validiteetin ”kriteeri” ja...
- Lakikirjasto > ArtikkelitStreng, Alfred: Att kombinera offentlig upphandling och innovation19.5.2021, Edilex-sarja 2021/30Det kan förekomma vissa utmaningar i att förena systemen för offentlig upphandling och innovation mot gemensamma målsättningar. Fastän det i månget fall finns utrymme för den så kallade innovationsagendan att påverka och förändra systemet och processen för offentlig upphandling, medför dock regleringen på nationell och EU-nivå vissa begränsningar för den innovativa offentliga upphandlingen. I denna artikel granskas närmare vilka problem och hinder som kan uppkomma då systemen för offentlig...