Yhdenvertaisuus
- Lakikirjasto > ArtikkelitSandberg, Robert: Aikaisemman rikosten yksiköintiä koskevan ratkaisun vaikutus koventamisperusteen soveltamiseen uusista rikoksista tuomittaessa23.1.2025, Asiantuntija-artikkeliRikosten yksiköinti on yhden tai useamman rikoksen rajanvetoa lähtökohtaisesti yhden ja saman rikosnimikkeen tunnusmerkistön toteutumista arvioitaessa. Kyse on siitä, minkälainen määrä kunkin kriminalisoinnin mukaista menettelyä voidaan mahduttaa rikoksen yksinkertaisen toteuttamisen piiriin. Rikosten yksiköinnistä ei säädetä laissa, vaan yksiköintiratkaisut on jätetty tuomioistuinten harkintavallan alaiseksi. Oikeuskäytännössä on horjuvuutta rikosykseyksien määrittämisessä ainakin...
- Lakikirjasto > ArtikkelitPikkarainen, Seija: Ansiovertailu virantäyttöpäätöksen keskiössä4.11.2022, Asiantuntija-artikkeliTasapuolisen, yhdenvertaisen ja avoimen virantäyttömenettelyn tavoitteena on saada valtion tai kunnan virkasuhteeseen mahdollisimman pätevä, määritellyt kelpoisuusvaatimukset täyttävä ja virkaan kuuluvat tehtävät menestyksellisesti hoitava henkilö. Virkaan on siis valittava objektiivisesti arvioiden paras hakija. Kunnallinen virantäyttö on monivaiheinen prosessi, jota säännellään varsin kattavalla lainsäädännöllä. Lainsäädännön vaatimukset ja hallinnon oikeusperiaatteet on...
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätös ullakkokomeroiden uudelleenjakamisesta oli selvästi yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena mitätön (HHO 23.3.2022 - lainvoimainen)2.9.2022, OikeustapauskommenttiKeväällä 2022 julkisuudessakin oli esillä hovioikeuden ratkaisuun perustuva tapaus, jossa kysymys oli yhtiökokouksessa tehdystä päätöksestä jakaa yhtiön ullakkokomerot uudella, aiemmasta jakosuhteesta poikkeavalla tavalla. Tietyllä osakehuoneistolla oli ollut yhtiön perustamisesta lähtien huomattavasti muita osakehuoneistoja suurempi ullakkokomero. Asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa oli päätetty valtuuttaa hallitus toteuttamaan vinttikomeroiden uudelleen jakaminen, ja yhtiökokouksen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitPikkarainen, Seija: Empiirinen oikeustutkimus kunnallisten viranhaltijoiden virantäyttömenettelyistä18.2.2022, Asiantuntija-artikkeliTässä artikkelissa selvitetään kuntien johtavien viranhaltijoiden ja keskijohdon viranhaltijoiden virantäyttömenettelyitä. Selvityksen kohteena on etenkin se, onko kunnissa/kuntayhtymissä noudatettu virantäytöissä perustuslain nimitysperusteita, eli muun muassa päätöksen perustelemista ja viranhakuilmoituksessa mainittujen kelpoisuusvaatimusten huomioon ottamista. Artikkelissa pyritään lisäksi selvittämään virkavalintojen taustalla mahdollisesti vaikuttaneita muita piileviä tekijöitä,...
- Lakikirjasto > ArtikkelitNissinen, Mika – Silvennoinen, Elisa – Saqr, Mohammed: Monivalintakysymykset oikeustieteellisen alan yhteisvalintakokeessa – hitti vai huti?13.1.2022, Asiantuntija-artikkeliOikeustieteellisellä alalla valtakunnallinen suomenkielinen valintakoe otettiin käyttöön vuonna 2018. Samalla valintakokeeseen osallistujien määrä kasvoi ja tarkistus muutettiin kaksivaiheiseksi siten, että ensimmäisessä vaiheessa hakijat karsitaan monivalintatehtävien perusteella. Kaikilta kokeeseen osallistuneilta tarkistetaan monivalintatehtävät, ja hakijat asetetaan niiden perusteella paremmuusjärjestykseen. Vain toiseen vaiheeseen edenneiltä hakijoilta tarkistetaan kokeen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMuukkonen, Matti: Koronapassi, perustuslaki ja yhdenvertaisuustarkasteluasetelman kritiikki12.1.2022, Asiantuntija-artikkeliKoronapassi oli kesällä 2021 aktiivisen poliittisen keskustelun kohteena, ja julkisuudessa keskusteltiin myös sen perusoikeuksia rajoittavasta vaikutuksesta. Perustuslakivaliokunnan lausunnon johtopäätös oli, että lakiehdotus voitiin käsitellä Suomen perustuslain 72 §:n mukaisesti ns. tavallisessa lain säätämisjärjestyksessä. Koronapassia koskevien säännösten oli tarkoitus olla alkujaan voimassa vain vuoden 2021 loppuun saakka. Marraskuussa annetun hallituksen esityksen myötä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Kalle: Työsyrjintä rikosoikeudellisena haasteena26.3.2021, Asiantuntija-artikkeliRikoslain 47 luvussa säädetään työrikoksista. Tässä esityksessä esille nostetaan katsauksenluonteisesti kaksi kriminalisointia: RL 47 luvun 3 §:ssä säädetty työsyrjintä ja RL 47 luvun 3 a §:ssä säädetty kiskonnantapainen työsyrjintä. Esityksen aluksi valaistaan yleisesti sitä sääntelyä, jolla työsyrjintää pyritään ehkäisemään. Esimerkiksi Euroopan unionin tasolta on syytä mainita neuvoston direktiivi 2000/78/EY yhdenvertaisesta kohtelusta työssä ja ammatissa eli työsyrjintädirektiivi...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMantila, Anu: Kaikilla ei ole asiaa alttarille – loukkaako kirkon vihkimiskäytäntö seksuaalivähemmistöjen perusoikeuksia ja onko sen oikeudellinen perusta riittävä?19.1.2021, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa tarkastellaan kirkon virallisen vihkimiskäytännön perustuslainmukaisuutta siitä näkökulmasta, loukkaako käytäntö seksuaalivähemmistöjen perustuslaillisia oikeuksia, syrjimättömyyttä ja uskonnonvapautta, vai onko käytännölle löydettävissä hyväksyttävä peruste. Lisäksi artikkelissa tutkitaan sitä, onko vihkimiskäytännön – riippumatta siitä, pidetäänkö sitä perustuslainvastaisena vai ei – normatiivinen perusta riittävä. Tässä yhteydessä pohditaan sitä, missä määrin...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSärkkä, Emma – Kuparinen, Jonna: Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset kotimaisessa rahoitusmarkkinasääntelyssä: lainvalmistelullinen näkökulma25.9.2020, Asiantuntija-artikkeliArtikkelin tavoitteena on vastata kysymyksiin siitä, miten rahoitusmarkkinoita koskevassa lainsäädäntöympäristössä tunnistetaan ja otetaan huomioon ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, kuinka hyvin vaikutusarviointiohjeita noudatetaan, miten vaikutuksia tulisi arvioida paremmin ja mistä ihmisvaikutusten mahdollinen heikko arvioiminen saattaisi johtua. Hallituksen esitysten vaikutusten arvioinnin onnistumisen arvioimisessa hyödynnetään oikeusministeriön julkaisemia säädösehdotusten...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKosonen, Jonna – Mäntylä, Niina: Koronakevään opiskelijavalinnat – yliopistojen autonomian rajat ja yhdenvertaisuuden moniulotteisuus14.9.2020, Asiantuntija-artikkeliCOVID-19 virusepidemian takia yliopistot ja ammattikorkeakoulut muuttivat jo vahvistettuja kevään 2020 valintaperusteitaan. Käytännössä tämä tarkoitti todistusvalintakiintiön kasvattamista ja kaksivaiheisten valintakokeiden yleistymistä. Uusien valintaperusteiden julkistamisen jälkeen ylimmille lainvalvojille on saapunut runsaasti kanteluita. Kritiikkiä on kohdistettu erityisesti todistusvalintakiintiön korostumista, sekä vilpin mahdollisuutta kohtaan. Valintaperusteista päättäminen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitNykänen, Pekka: Sukupolvenvaihdoshuojennus kohdistettiin vain osakeyhtiön varsinaisen elinkeinotoiminnan varoihin – KHO 2018:16318.1.2019, OikeustapauskommenttiElinkeinotoimintaa harjoittavan osakeyhtiön koko varallisuuteen on varsin vakiintuneesti sovellettu perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennusta. Huojennuksen ulkopuolelle ei ole siten jätetty elinkeinotoimintaan liittymätöntä yhtiön varallisuutta. Merkittävässä linjaratkaisussa KHO 2018:163 tästä lähtökohdasta poikettiin, ja huojennus kohdistettiin vain yhtiön varsinaisen elinkeinotoiminnan varoihin. Suurimman osan yhtiön varoista muodostanut sijoitusluonteinen omaisuus jäi...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Työnhakijalle asetettavat fyysiset vaatimukset – EUT:n ennakkoratkaisu Kalliri C-409/1617.8.2018, OikeustapauskommenttiArtikkelissa arvioidaan Euroopan unionin tuomioistuimen antaman ennakkoratkaisun Kalliri (C-409/16) merkitystä. Ennakkoratkaisussa Kalliri oli kysymys työnhakijalle asetettavista fyysisistä vaatimuksista. Tapaus on luonteeltaan EUT:n ensimmäinen, joka koskee työnhakijan pituudelle asetettavia vaatimuksia. Artikkelin lopuksi tarkastellaan tapauksen heijastusvaikutuksia Suomen yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain tulkintaan. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Suunnatulle osakeannille oli yhtiön kannalta painava taloudellinen syy – anti ei ollut yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen, vaikka anti oli osa kokonaisjärjestelyä vähemmistöosakkeenomistajien lunastamiseksi (KKO 2018:19 – ään. 3-2)13.6.2018, OikeustapauskommenttiKirjoituksessa käsitellään ratkaisua KKO 2018:19. Tapauksessa B Oy oli 99,62 prosenttisesti alueen kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, josta yksityiset yritykset omistivat 0,38 prosenttia. B oli selvittänyt yhdistymistä muiden kuntien kokonaan omistaman jätehuoltoyhtiö D Oy:n kanssa. Ennen yhdistymistä oli tarkoitus hankkia pois yhtiön B yksityinen omistus, jotta fuusiossa syntynyt uusi yhtiö olisi täyttänyt hankintalain edellyttämän sidosyksikkökriteerin. Vähemmistöosakkeiden...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Adipositas ja työnantajan irtisanomisoikeus – EUT:n ennakkoratkaisu Conejero (C-270/16)5.6.2018, OikeustapauskommenttiAdipositas, eli ns. lihavuus, on merkittävästi lisääntynyt viime vuosikymmenien aikana. Artikkelin käsittelemässä tapauksessa Espanjassa sairaalassa 20 vuotta siivoojana työskennelleelle Conejerolle vahvistetusta työkyvyttömyydestä suuri osuus johtui lihavuudesta. Siivousliike irtisanoi Conejeron sillä perusteella, että poissaolojen määrä ylitti Espanjan laissa sallitun. EUT:n ennakkoratkaisussa oli kysymys siitä, voidaanko lihavuus rinnastaa vammaisuuden käsitteeseen ja oliko työnantaja...
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Korkein oikeus katsoi, että osakehuoneiston yhtiöjärjestyksen vastainen käyttö oikeutti asunto-osakeyhtiön ottamaan huoneiston yhtiön hallintaan (KKO 2017:22)11.9.2017, OikeustapauskommenttiKirjoittaja käsittelee ratkaisua KKO 2017:22. Alle 30-vuotias A oli ostanut asunto-osakeyhtiön osakkeet ja asunut huoneistossa sen valmistumisesta lukien. Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön asunnoissa saivat asua sellaiset henkilöt, jotka olivat täyttäneet 55 vuotta, tai sellaiset ruokakunnat, joiden joku jäsen täytti saman ehdon. Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous päätti ottaa A:n hallitseman osakehuoneiston yhtiön hallintaan kolmen vuoden ajaksi yhtiöjärjestyksen määräyksen jatkuvan...
- Lakikirjasto > ArtikkelitWähä, Susanna: KHO:2017:31 – asemakaava – selvitysten riittävyys – rakentamistehokkuus – yhdenvertaisuus11.8.2017, OikeustapauskommenttiKirjoittaja käsittelee tapausta KHO:2017:31, joka koski asemakaavan muutosta. Muutoksella yleisten rakennusten korttelialueen (ALY) tontti oli osoitettu kytkettyjen pientalojen korttelialueeksi (AP-12). Korkein hallinto-oikeus katsoi, että tällaisen suppea-alaisen asemakaavan muutoksen yhteydessä oli sinänsä mahdollista osoittaa ympäröivään rakentamiseen nähden tehokkaampaa rakentamista, mikäli tämän tehokkaamman rakentamisen vaikutuksia oli selvitetty riittävän laaja-alaisesti ja sille...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Työnantajan oikeus irtisanoa islaminuskoinen työntekijä, joka kiellosta huolimatta käyttää huivia työpaikalla – Tapaukset Achbita C-157/15 ja Bougnaoui C-188/1520.4.2017, Asiantuntija-artikkeliUnionin tuomioistuin (EUT) antoi 14.3.2017 kaksi tuomiota, jotka molemmat koskevat yksityisen työnantajan oikeutta kieltää islaminuskoista työntekijää käyttämästä huivia työpaikalla. Tapaukset Achbita ja Bougnaoui herättivät ympäri Eurooppaa laajaa huomiota heti tuomioiden antamisen jälkeen. Asiaa käsiteltiin esimerkiksi Saksan ja Ranskan pääuutislähetyksissä ja tärkeimmissä sanomalehdissä. Suomessa asiaa käsiteltiin ainakin TV1:n pääuutislähetyksessä ja Helsingin Sanomissa. EUT...
- Lakikirjasto > ArtikkelitNykänen, Pekka: Eläketulon lisävero ei ole ristiriidassa EU-oikeuden kanssa – C-122/15, C2.12.2016, OikeustapauskommenttiSuurista eläketuloista perittävä lisävero on nostattanut hyvätuloisten eläkeläisten joukossa pienimuotoista verokapinaa. Eläketulon lisäveroa on pidetty muun muassa perusteluiltaan vääränä, perustuslain vastaisena ja myös EU-oikeuden vastaisena. Unionin tuomioistuimen ratkaisu poisti odotetusti epäilyt eläketulon lisäveron EU-oikeudellista ongelmista.
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Asunto-osakeyhtiön pyykkituvan käytöstä aiheutuvien kustannusten kattaminen yhtiövastikkeella ei ollut asunto-osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen tai yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista – KKO 2016:4323.8.2016, OikeustapauskommenttiAsunto-osakeyhtiön yhtiökokous oli päättänyt äänestyksen jälkeen, että pesutuvan käytöstä ei peritä käyttömaksua, jolloin kustannukset jäivät katettavaksi yhtiövastikkeilla. Kaksi yhtiön osakkeenomistajaa moitti yhtiökokouksen päätöstä. Moitekanne hylättiin, koska pyykkitupamenojen katsottiin olevan sellaisia AOYL 3:2:ssä tarkoitettuja menoja, jotka voitiin maksaa yhtiövastikkeella. Yhtiökokouksen päätös ei ollut myöskään yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Korkeimman oikeuden...
- Lakikirjasto > ArtikkelitWähä, Susanna: KHO 2015:95 - Asemakaava - Asemakaava-alueen rajaus - Kunnan kaavoitusmonopoli - Kunnan kehitys - Maanomistajien yhdenvertaisuus19.1.2016, OikeustapauskommenttiTapauksessa oli kyse asemakaavasta, jonka kunta oli hyväksynyt omistamansa tilan alueelle. Asemakaavassa oli osoitettu rakennusoikeutta pientaloasumiseen sekä katu- ja viheralueita. Asiassa oli kysymys siitä, oliko asemakaava lainvastainen sillä perusteella, että A:n ja B:n omistamaa 0,5 hehtaarin suuruista rakennettua tilaa ei ollut sisällytetty asemakaava-alueeseen. Tila sijaitsi asemakaava-alueen itäpuolella ja samalla yleiskaavassa osoitetulla asuntoalueella kuin kunnan omistama...
1 - 20 21 - 38