- Työsuhde
Työsopimus
- Lakikirjasto > ArtikkelitPaanetoja, Jaana: Kompastuiko korkein oikeus kikyyn? – ennakkopäätöksen KKO:2022:45 tarkastelua8.9.2022Tässä oikeustapauskommentissa analysoidaan kriittisesti korkeimman oikeuden ratkaisua KKO:2022:45, joka käsittelee oikeutta pidentää työehtosopimuksin työntekijän työsopimuksessa sovittua työaikaa työntekijän etuja heikentäen. Tapauksessa oli kyse kantajan viikkotyöajan lisäämisestä puolella tunnilla perustuen kilpailukykysopimuksen työehtosopimusmääräykseen. Kirjoituksessa kyseenalaistetaan korkeimman oikeuden ratkaisu erityisesti työehtosopimuslain 6 §:n tulkinnan sekä toimivaltakysymysten...
- Lakikirjasto > ArtikkelitPaanetoja, Jaana: Oikea tapa tarjota työntekijälle muuta työtä kollektiiviperusteisessa irtisanomisessa – korkeimman oikeuden ratkaisun KKO:2022:33 synnyttämiä ajatuksia13.6.2022, Edilex-sarja 2022/21Useassa työsopimuslain (55/2001) säännöksessä säädetään työnantajan velvollisuudesta tarjota työntekijälle muuta työtä. Käytännössä näissä yhteyksissä puhutaan yleensä muun työn tarjoamisvelvoitteesta (tai uudelleensijoittamisvelvoitteesta), vaikka lainsäätäjä on käyttänyt eri lainkohdissa vaihtelevia ilmaisuja. Luultavasti tunnetuin ja tutuin työnantajan muun työn tarjoamista koskevista velvoitteista liittyy taloudellisella ja tuotannollisella perusteella tapahtuvaan irtisanomiseen. Sen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSchön, Esa: Työsuhteisen joukkueurheilijan oikeus työhön1.6.2022Urheiluseuran näkökulmasta joukkueurheilijan pelaajasopimuksen tarkoituksena on seuran urheilullisen menestyksen edistäminen ja liiketoimintana harjoitetussa urheilussa lisäksi tulojen hankkiminen seuralle. Urheilijan sopimuksen mukainen päävelvoite on edistää tätä päämäärää muun muassa pelaamalla ja harjoittelemalla eli tekemällä työtä seuran lukuun sopimuksessa tarkemmin määritellyllä tavalla. Pelaajasopimus on siten työntekosopimus, joka perustaa urheilijalle velvollisuuden harjoittaa...
- Lakikirjasto > ArtikkelitNorros, Olli – Ahlfors, Julia: Urakkasopimuksen purkamisesta – ajankohtaisia käytännön näkökulmia1.6.2022Artikkelin aihe on urakkasopimuksen purkaminen. Artikkelin aluksi käydään yleisesti läpi, mistä sopimuksen purkamisessa on kyse yhtäältä rakennusurakassa ja toisaalta sopimusoikeuden yleisten oppien kannalta. Tämän jälkeen tarkasteltavaksi otetaan ensin tilaajan purkuoikeus urakoitsijan sopimusrikkomuksen perusteella ja sitten urakoitsijan purkuoikeus tilaajan sopimusrikkomuksen perusteella. Näiden jälkeen pohditaan yleisesti sitä, missä määrin useampi vähäinen sopimusrikkomus voi kumuloitua...
- Lakikirjasto > ArtikkelitLamponen, Helena: Osapuolten lojaliteettivelvoite yhteistoiminnassa23.3.2022, Edilex-sarja 2022/11Lojaliteettivelvoitteessa on kysymys työsopimussuhteen osapuolten velvoitteesta ottaa huomioon toisen osapuolen etu omassa toiminnassaan. Yhteistoimintaan – yhteiseen toimintaan – on jo sanamuodon mukaan sisällytetty lähtökohtana ja tavoitteena yhteistoiminnan osapuolina olevien työnantajan ja henkilöstön välinen lojaliteettivelvoite, toisen osapuolen edun huomiointi suhteessa toiseen. Uudistettu yhteistoimintalaki (1333/2021) on tullut voimaan 1.1.2022. Tässä artikkelissa tarkastellaan...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKärkkäinen, Mika: Poimintoja yhteistoimintalakia koskevasta hallituksen esityksestä3.11.2021Artikkelissa käsitellään hallituksen esitystä (HE 159/2021 vp) uudeksi yhteistoimintalaiksi, sekä sen aiheuttamia muutoksia yhteistoimintalainsäädäntöön. Uudella yhteistoimintalailla pyritään vastaamaan voimassa olevan yhteistoimintalain ongelmiin, joita ovat yhteistoimintalain pitäminen ”irtisanomislakina”, todellisen vaikutuksen toteutumattomuus sekä lain säätämien menettelytapojen liika byrokraattisuus. Sisällöllisesti esityksen keskeisin uudistus liittyy jatkuvaan vuoropuheluun, sillä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitLamponen, Helena: Työnantajan työturvallisuusvelvoitteet ja työsuhteen päättäminen sisäilmasyistä johtuvan sairausloman ja -poissaolon yhteydessä5.6.2019, Edilex-sarja 2019/20Artikkelissa käsitellään työnantajan työturvallisuusvelvoitteita ja työntekijän asemaa sekä oikeuskäytäntöä, joka koskee työsuhteen päättämistä sisäilmasyistä johtuvan sairausloman ja -poissaolon yhteydessä työnantajan päätöksellä. Keskeisimmät arvioitavat kysymykset koskevat sisäilmaongelmia epäiltäessä työnantajan työturvallisuusvelvoitteita ja vastuuta sekä oikeutta päättää työntekijän työsuhde näistä syistä johtuvan sairauden ja sairauspoissaolon vuoksi. Artikkelissa ei käsitellä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Unionin tuomioistuimelta viisi ennakkoratkaisua liikkeenluovutusdirektiivin tulkinnasta (osa 2)11.5.2018, Edilex-sarja 2018/13Ensimmäinen liikkeenluovutusdirektiivi (77/186/EY) säädettiin Euroopan yhteisössä vuonna 1977 ja nykyinen liikkeenluovutusdirektiivi (2001/23/EY) on vuodelta 2001. Euroopan unionin tuomioistuin on antanut liikkeenluovutusdirektiiveistä jonkin verran yli 60 ennakkoratkaisua. Viime vuonna ennakkoratkaisujen määrä oli poikkeuksellisen suuri, kun ratkaisuja oli kaiken kaikkiaan viisi. Aiemmassa Edilexin artikkelissa käsiteltiin jo kolmea liikkeen luovutuksen oikeusvaikutuksia koskevaa...
- Lakikirjasto > ArtikkelitPaanetoja, Jaana: Joukko-osa-aikaistamisesta9.3.2018, Edilex-sarja 2018/8Kesällä ja alkusyksystä 2017 uutisoitiin tapahtumista, joissa kokoaikaisia saman oppiaineen lukion opettajien eli lehtoreiden virkoja oli muutettu päätoimiseksi tuntiopettajuudeksi. Muutoksen myötä opettajilla oli yhtä ”täydet tunnit”, mutta heidän statuksensa oli vaihtunut lehtorista osa-aikaiseksi tuntiopettajaksi. Asianomainen kuntayhtymä peruutti sittemmin päätöksensä. Tapahtuman kuvaus herättää kuitenkin usean mielenkiintoisen juridisen kysymyksen. Mistä oikeudellisesti on kysymys, jos...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Unionin tuomioistuimelta viisi ennakkoratkaisua liikkeenluovutusdirektiivin tulkinnasta5.3.2018, Edilex-sarja 2018/7Ensimmäinen liikkeenluovutusdirektiivi (77/186/EY) säädettiin Euroopan yhteisössä vuonna 1977 ja nykyinen liikkeenluovutusdirektiivi (2001/23/EY) on vuodelta 2001. Euroopan unionin tuomioistuin on antanut liikkeenluovutusdirektiiveistä jonkin verran yli 60 ennakkoratkaisua. Viime vuonna ennakkoratkaisujen määrä oli poikkeuksellisen suuri, kun ratkaisuja oli kaiken kaikkiaan viisi. Tässä artikkelissa käsitellään kolmea liikkeen luovutuksen oikeusvaikutuksia koskevaa ennakkoratkaisua ja...
- Lakikirjasto > ArtikkelitUllakonoja, Vesa – Koskinen, Seppo: Nollatuntityösopimus – Miten ongelma ehdotetaan ratkaistavaksi15.8.2017, Edilex-sarja 2017/33Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) asetti 15.11.2016 kolmikantaisen työryhmän, jonka tavoitteena oli selvittää nollatuntisopimuksiin ja niiden käyttöön liittyviä pelisääntöjä sekä niihin sovellettavan työlainsäädännön sisältöä. Työryhmän piti myös arvioida mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet ja valmistella tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Työryhmä sai mietintönsä valmiiksi 30.6.2017. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan työryhmän ehdottamia lakimuutoksia yksityiskohtaisesti ja arvioidaan...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Työterveyshuoltolain mukaisen työkyvyn arvioinnin aloittamisen merkityksestä6.6.2017, Edilex-sarja 2017/24Kirjoituksessa tarkastellaan kahta työkyvyn arvioinnin aloittamisen erityiskysymystä. Ensimmäiseksi käsitellään työnantajan yleistä sidonnaisuutta aloitettuun arviointiin ja erityisesti oikeutta keskeyttää arviointi. Toiseksi selvitetään sitä, miten käynnissä oleva työkykyarviointi vaikuttaa työnantajan oikeuteen päättää arvioinnin kohteena olevan työntekijän työsopimus. Aihetta ei ole käsitelty oikeuskirjallisuudessa, ja siitä on olemassa vain vähän oikeuskäytäntöä. Kirjoituksen mukaan...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Uudet säännökset pitkäaikaistyöttömän kanssa solmittavasta määräaikaisesta työsopimuksesta1.2.2017, Edilex-sarja 2017/5Uudet pysyvät säännökset määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä pitkäaikaistyöttömän kanssa tulivat voimaan 1.1.2017. Työsopimuslain uuden 3 a §:n mukaan määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ei edellytä perusteltua syytä, jos palkattava henkilö on työ- ja elinkeinotoimiston ilmoituksen perusteella ollut yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. Enintään kahden viikon pituinen palvelussuhde ei kuitenkaan katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta. Hallituksen esityksen mukaan...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Työnantajan oikeus päättää työntekijän työsopimus sairausloman väärinkäytön perusteella – Sairauslomalla on tarkoitus parantua4.10.2016, Edilex-sarja 2016/30Sairauspoissaolot aiheuttavat Suomessa noin 3,5 miljardin euron kustannukset työpaikoille ja yhteiskunnalle vuodessa, joista luvattomien sairauspoissaolojen kustannukset ovat ehkä noin 1,4 miljardia euroa vuodessa. Artikkelissa kyse on yhdestä näkökulmasta tapahtuvasta sairauspoissaoloihin puuttumisesta. Jos työntekijä näyttää sairausloman aikaisen toimintansa perusteella ainakin osin työkykyiseltä, sairauspoissaolojen kulut olisivat vähäisemmät, jos kyseinen työntekijä käyttäisi...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Seksuaalinen häirintä työpaikoilla ja työsopimuksen päättäminen26.9.2016, Edilex-sarja 2016/26Artikkelissa käsitellään seksuaalista häirintää työpaikoilla sekä siihen liittyvää työsopimuksen päättämistä. Sukupuolinen ja seksuaalinen huomio muuttuu häirinnäksi, jos sitä jatketaan, vaikka kohteeksi joutunut ilmaisee pitävänsä sitä loukkaavana ja vastenmielisenä. Työturvallisuuslain 28 §:n mukaan jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Työaikamuodon muuttamisesta22.6.2016, Edilex-sarja 2016/11Työaikasääntely perustuu yleisellä tasolla työaikalakiin. Työaikalaki ei kuitenkaan sääntele sitä, miten työaikaa, kuten työaikamuotoa, yritys- ja yksilötasolla voidaan muuttaa. Työsopimuslaissa on nimenomainen säännös työsuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi mutta muutoin työajan muuttamista arvioidaan yleisten työaikasääntelyä ja työsopimuksen muuttamista koskevien lähtökohtien perusteella. Kirjoituksessa käsitellään ensin lyhyesti erityisesti säänneltyä työsuhteen muuttamista osa-aikaiseksi...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Esimiehen vastuut – erään toimenkuvan arviointia21.3.2016Monet työntekijät sopivat työnantajansa kanssa työtehtävänsä ns. työkortin avulla. Työkortissa määritellään työntekijän toimenkuvaan kuuluvat tehtävät. Työkortissa määritellyt työtehtävät vaihtelevat konkreettisista hyvinkin yleisiin. Joissakin yrityksissä ei käytetä lainkaan tällaisia kortteja. Kortit uusitaan useimmiten työsuhteen aikana eikä kyse ole tähän asti ollut mistään työhönottoon liittyvästä asiasta. Toimenkuvan tarkka ja kattava etukäteinen määrittely saattaa johtaa käytännössä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Oikeus irtisanoa esimiehen työsopimus työilmapiiriongelmien perusteella13.11.2015, Edilex-sarja 2015/42Artikkelissa käsitellään työnantajan oikeutta päättää esimiehen työsopimus työilmapiiriongelman johdosta. Asiassa tarkastellaan muun muassa irtisanomiskynnyksen ylittymistä oikeuskäytännön valossa sekä työsopimuslain ja työturvallisuuslain mukaista työnantajan toimimisvelvollisuutta. Jos työpaikalla on kiistatta tyytymättömyyttä esimieheen, työnantajalle syntyy velvoite hoitaa tilanne kuntoon. Työnantajan tulee huolehtia asiasta monin työturvallisuuslain edellyttämin tavoin lievimmistä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Yksityisyyden suoja työsyrjintätilanteessa – KKO 2015:4128.8.2015Kirjoittaja käsittelee tapausta KKO 2015:41, jossa käsiteltiin rikoslain ohella myös yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia. Tapauksessa oli siis kyse siitä, oliko X:n työsopimus päätetty syrjivästi kun työnantaja oli esittänyt tiettyjä kysymyksiä ja päättänyt työsopimuksen kysymyksiin annettujen virheellisen vastauksen ja väärän käsityksen oikaisematta jättämisen perusteella. Kyse oli myös siitä, oliko työnantajalla ollut painava, hyväksyttävä syy menettelyynsä sen vuoksi, että X...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Sovitun työntekopaikan muuttamisesta työnantajan toimesta6.6.2014, Edilex-sarja 2014/12Tässä kirjoituksessa tarkastellaan työnantajan toimesta tapahtuvaa työpaikkaehdon muutosta. Työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa sovittua tai vakiintunutta ehtoa artikkelissa tarkemmin tarkasteltavin edellytyksin työn johto- ja valvontaoikeuden (direktio-oikeuden) nojalla sekä irtisanomisperusteella. Direktio-oikeuden perusteella tapahtuvaa työpaikkaehdon muutosta tarkastellaan sen kannalta, onko kyse olennaisesta työsuhteen ehdon muutoksesta ja tuodaan esille ratkaisuja, joiden nojalla...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Ajankohtaisia ennakkoratkaisuja unionin tuomioistuimesta työ- ja sosiaalioikeuden alalta, 4/2013: Työsopimukseen sovellettava laki työntekijän työskentelyvaltion ja asuinvaltion ollessa eri EU:n jäsenvaltio (tapaus Boedeker, asia C-64/12)20.12.2013, Edilex-sarja 2013/36Mauri Saarisen artikkelisarjan ”Ajankohtaisia ennakkoratkaisuja Euroopan unionin tuomioistuimesta työ- ja sosiaalioikeuden alalta” osassa 4/2013 tarkastellaan Euroopan unionin tapausta Boedeker. Tapaus koskee sitä, mitä lakia työsopimukseen sovelletaan silloin, kun työntekijän työskentelyvaltio ja asuinvaltio ovat eri EU:n jäsenvaltioita. Pääperiaatteena sekä Rooma I -asetuksessa että vuoden 1980 Rooman sopimuksessa on, että osapuolet voivat sopia työsuhteeseen sovellettavasta laista....
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Ajankohtaisia ennakkoratkaisuja unionin tuomioistuimesta työ- ja sosiaalioikeuden alalta 3/2013: Sitooko työsopimuksessa oleva dynaaminen työehtosopimusviittaus liikkeen luovutustilanteissa (tapaus Alemo-Herron, asia C-426/11)?9.10.2013, Edilex-sarja 2013/31Mauri Saarisen artikkelisarjan ”Ajankohtaisia ennakkoratkaisuja Euroopan unionin tuomioistuimesta työ- ja sosiaalioikeuden alalta” osassa 3/2013 tarkastellaan sitä, sitovatko työsopimuksessa olevat dynaamiset viittaukset työehtosopimukseen myös luovutuksensaajaa. EUT:n Alemo-Herron -ennakkoratkaisussa oli kysymys siitä, onko liikkeenluovutusdirektiivin 3 artiklaa tulkittava siten, että se on esteenä sille, että jäsenvaltio säätää pääasiassa kyseessä olevan liikkeen luovutuksen kaltaisten...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Ajankohtaisia ennakkoratkaisuja unionin tuomioistuimesta työ- ja sosiaalioikeuden alalta 4/2012: EUT:n uudet kriteerit työsopimusten ketjuttamiselle sijaisuuksien perusteella8.1.2013, Edilex-sarja 2013/1Mauri Saarisen artikkelisarjan ”Ajankohtaisia ennakkoratkaisuja Euroopan unionin tuomioistuimesta työ- ja sosiaalioikeuden alalta” neljännessä artikkelissa tarkastellaan määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisen sallittavuutta. Tapauksessa C-586/10 Kücük v. Land Nordhein-Westfalen EUT antoi kriteerit hyväksyttävälle työsopimusten ketjuttamiselle sijaisuuksien perusteella. Kirjoittaja tarkastelee myös sijaisuusketjuttamisen sallittavuutta Suomen lain mukaan ja voimassaolevan oikeuden ...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKairinen, Martti: Talousvaikeuksiin sopeutumisen mahdollisuus työelämän sopimuksilla14.11.2012Artikkelissa pohditaan vaihtoehtoisia keinoja selvitä ulkoisista tekijöistä johtuvissa yritysten talousvaikeuksissa ja maksukyvyttömyystilanteissa. Näitä ovat sisäinen devalvaatio työehtosopimusten kautta, alakohtaisten työehtosopimusten tarkistaminen sopimalla, yrityskohtaiset vakautussopimukset kriisitilanteissa ja paikallinen sopiminen. Kirjoituksen kuvauksen perusteella voidaan todeta, että toisen maailmansodan jälkeen kehittynyt työehtosopimuskulttuurimme tuntee jo ennen nykyistä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Vuokrayrityksen oikeus käyttää määräaikaisia työsopimuksia1.3.2012, Edilex-sarja 2012/7Korkeimman oikeuden tuomion 2012:10 mukaan vuokrayrityksen työntekijänsä kanssa solmima määräaikainen työsopimus ei voi perustua pelkästään käyttäjäyrityksen ilmoittamaan työntekijän tilauksen kestoon. Kirjoituksessa tarkastellaan tämän kysymyksen ohella myös yleisemmin käyttäjäyrityksen työvoiman tarvetta määräaikaisuuden perusteena. Vuokrayrityksen solmiman määräaikaisen työsopimuksen arviointiin sovelletaan samoja arviointikriteereitä kuin muussakin yritystoiminnassa mutta vuokratyön...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Erityiskysymyksiä koeajasta sopimisesta – määräaikainen työsopimus koeajan jälkeen sekä koeaika liikkeen luovutuksen yhteydessä7.12.2011, Edilex-sarja 2011/29Artikkelissa tarkastellaan koeaikasopimisen kahta erityistilannetta; työsopimuksen muuttamista määräaikaiseksi koeajan jälkeen ja koeaikaehtoa liikkeen luovutuksen yhteydessä. Koeajan tarkoituksena on selvittää sekä henkilön ja työn sopivuutta että mahdollista tarvetta purkaa sopimus koeajan kuluessa. Koeajan päättyessä alun perin tehdyn työsopimuksen voimassaolo jatkuu, ellei sopimusta pureta. Koeajan jälkeen ei siis voi solmia uutta toistaiseksi voimassa olevaa tai määräaikaista sopimusta....
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Työsopimuslain mukainen koeaika4.7.2011, Edilex-sarja 2011/11Artikkelissa käsitellään työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 4 §:n mukaista koeaikaa. Koeaikamääräyksen käyttäminen työsopimuksissa on yleinen käytäntö työelämässä, sillä se mahdollistaa sekä työntekijän että työnantajan soveltuvuuden selvittämisen ilman irtisanomisaikoja. Työsopimuslaki edellyttää joko työnantajan ja työntekijän välistä koeaikasopimusta tai työnantajan ilmoitusta työehtosopimuksessa olevasta koeaikamääräyksestä. Koeajan pituus on työsopimuslain mukaan normaalitilanteessa enintään...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Sopiminen työsopimukseen otettavasta koeaikaehdosta7.12.2010, Edilex-sarja 2010/40Työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 4 §:n mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsuhteen alkuun kuuluvasta koeajasta. Koeajan tarkoituksena on antaa molemmille sopijapuolille aikaa harkita, vastaako tehty työsopimus etukäteisodotuksia. Työsopimus jatkuu koeajan päättymisen jälkeen, ellei sopimusta pureta koeaikana. Koeajasta voidaan sopia usealla eri tavalla, mikä aiheuttaa erilaisia tulkintatilanteita. Artikkelissa käsitellään yksilötasoista koeaikasopimista työsopimuksen yhteydessä ja...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKairinen, Martti: Paikallinen sopiminen ja sopimukset30.7.2010Kilpailun kiristyessä viime vuosina työehdoista ja henkilöstöasioista sopimisen mahdollisuuksia on siirretty (delegoitu) työlakien ja valtakunnallisten työehtosopimusten (TES) kautta yritys- tai toimipaikkatason taikka yksilöllisten työsopimusten osapuolille. Mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen laajenivat merkittävästi vuosien 1993 ja 1995 työehtosopimiskierroksien yhteydessä. Kuntasektorilla paikallinen sopimismekanismi toteutettiin jo vuonna 1992. Myös lakitasolla on säännöksiä, joissa on...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKaivanto, Keijo: Kilpailukieltosopimuksen pätevyydestä21.6.2010Tässä kirjoituksessa tarkastellaan erityisesti kilpailukieltosopimuksen historiaa, kehittymistä sekä korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöä. Kilpailukieltosopimus liittyy kilpailukieltoa koskevaan säännökseen. Kilpaileva toiminta on ilman sopimustakin kielletty työsuhteen aikana, mutta kilpailukiellosta työsuhteen jälkeen on sovittava työsopimuksessa tai erikseen työsuhteen kestäessä.
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n mukaisen muun työn tarjoamisesta13.11.2009, Edilex-sarja 2009/19Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin saman luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Artikkelissa tarkastellaan oikeuskäytäntöön tukeutuen työsopimuslain 7 luvun 4 §:ää...
- Lakikirjasto > ArtikkelitIlvonen, Elisa – Keinänen, Anssi: Vuokratyövoiman käytön edut ja haitat käyttäjäyrityksen näkökulmasta13.5.2009, Edilex-sarja 2009/10Työvoiman vuokraus on lisääntynyt voimakkaasti viimeisten kymmenen vuoden aikana ja kasvun odotetaan jatkuvan. Merkittävänä syynä vuokratyövoiman käytön kasvuun on yritysten pyrkimys lisätä työvoiman joustavuutta. Työvoiman joustavuudella tarkoitetaan työvoiman käyttöä sen mukaan, mitä hyödykkeiden kysyntä tai tuotannon tahti edellyttää. Joustavuutta lisäämällä käyttäjäyritys siirtää liiketoiminnan riskejä, erityisesti henkilöstöön liittyviä riskejä, itseltään vuokratyöntekijälle. Artikkelin...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKeinänen, Anssi – Pakarinen, Auri: Palkkasyrjinnän todistaminen tilastollisesti19.2.2009, Edilex-sarja 2009/5Palkkasyrjinnällä tarkoitetaan alhaisemman palkan maksamista työntekijälle (työntekijöille) ilman hyväksyttävää perustetta samassa tai samanarvoisessa työssä verrattuna työnantajan palveluksessa olevaan työntekijään tai työntekijöihin. Palkan suuruuteen eivät saa vaikuttaa työntekijän sukupuoli, etninen alkuperä, ikä, vakaumus, ulkonäkö tai muu vastaava yksilön ominaisuuksiin liittyvä seikka. Palkkasyrjintä voidaan todentaa pääasiassa vertailemalla keskenään yksilöiden tai ryhmien välisiä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Mauri: Työsopimuksen työehtosopimusviittauksen merkitys erityisesti liikkeen luovutustilanteissa – Onko Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ennakkoratkaisulla Werhof (C-499/04) merkitystä Suomen liikkeen luovutusta koskevien säännösten tulkintaan?18.11.2008, Edilex-sarja 2008/15Valtaosassa kirjallisia työsopimuksia viitataan työsuhteessa sovellettavaan työehtosopimukseen. Tällainen viittaus merkitsee oikeudellisesti sitä, että työehtosopimuksesta tulee työsopimuksen yksi ehto. Ongelmana on, tulkitaanko työehtosopimusviittausta deklaratiivisesti tai konstitutiivisesti, ts. merkitseekö työehtosopimusviittaus vain sitä, että työnantajaa sitoo työehtosopimus vain voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti vai antaako viitattu työehtosopimus työntekijälle ”lisäetuja”...
- Lakikirjasto > ArtikkelitPartanen, Karoliina – Koskinen, Seppo: Työnteon keskeisten ehtojen selvitysvelvollisuus – sisältö, menettely ja oikeusvaikutukset27.8.2008, Edilex-sarja 2008/13Työsopimuslain 2:4 §:ssä säädetään työnantajaan kohdistuvasta velvollisuudesta antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Velvollisuus koskee ensisijaisesti työsuhteita, joiden ehdoista on sovittu suullisesti. Työnantaja on velvollinen antamaan kirjallisen selvityksen työntekijälle edellä mainitun tilanteen lisäksi, jos työsopimus on tehty kirjallisesti, mutta kirjallinen työsopimus ei sisällä kaikkia työsopimuslain 2:4 §:n toisessa momentissa säädettyjä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitAlmgrén, Markku: Irtisanomisjärjestyksestä sopiminen työsopimuksella24.8.2007, Edilex-sarja 2007/24Sopimusvapaus on tärkeä osa länsimaista oikeusjärjestelmää. Työsopimuksen kohdalla oikeusjärjestys rajoittaa kuitenkin tätä vapautta. Artikkelissa käsitellään työnantajan ja työntekijän mahdollisuutta säännellä irtisanomisjärjestystä ja sitä, miten joidenkin työntekijöiden kanssa tehty sopimus voi vaikuttaa työnantajan vastuuseen muita työntekijöitä kohtaan.
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Luottamusmiehen työsopimuksen irtisanomisesta työn kokonaan päättyessä5.6.2007, Edilex-sarja 2007/20Luottamusmiehen työsopimus voidaan päättää sekä henkilökohtaisilla että taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla. Kirjoituksessa tarkastellaan jälkimmäisiä perusteita. Kirjoittaja tarkastelee kysymystä siitä, mitä työn päättyminen tarkoittaa luottamusmiehen työsopimuksen irtisanomisen yhteydessä. Tarkastelun kohteena on lain sanamuoto aikaisemman ja nykyisen työsopimuslain näkökulmasta. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Työsopimuksen raukeamisesta2.2.2007, Edilex-sarja 2007/6Kirjoituksessa tarkastellaan työnantajan ja työntekijän välillä solmittavan tai solmitun sopimuksen raukeamista. Raukeamista ei ole työlainsäädännöllä säädetty. Sopimuksen raukeaminen on tuttua yleisestä siviilioikeudesta. Työoikeudellisessa kirjallisuudessa sitä ei sen sijaan ole aikaisemmin kovin tarkkaan arvioitu. Kirjoituksessa käsitellään raukeamista työhönotossa, työsopimussuhteen aikana ja työsopimussuhteen päättämisen yhteydessä.
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Osa-aikainen sairauspoissaolo ja työsopimus8.12.2006Vuoden 2007 alusta voimaan tulevassa osa-aikaista sairauspoissaoloa koskevassa uudistuksessa sairausvakuutuslakiin ja työsopimuslakiin lisättiin osasairauspäivärahaa koskevat säännökset. Uudistus on toteutettu työsopimusoikeudellisesti vaativalla tavalla. Uudistuksessa tarkoitettu osa-aikatyösopimus on uusi työsopimus, joka toimii sekä itsenäisesti että riippuvaisena työntekijän varsinaisesta työsopimuksesta. Työsopimusten näin tarkka erottaminen toisistaan voi olla käytännön työelämässä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Työsuhdeturva7.4.2006
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Sitova valinta työhönotossa2.2.2006Artikkelissa tarkastellaan oikeuskäytäntöä, joka koskettaa sitä, mikä tekee työntekijän valinnasta työnantajaa sitovan. Huomio kiinnitetään etupäässä siihen, miten ei-sitovia valinnan vaiheita (neuvotteluja, lupauksia yms.) on oikeuskäytännössä arvioitu. Testaaminen ja arviointi samoin kuin usein työhön tutustuminen ovat tyypillisiä sitovaa työhönottoa edeltäviä vaiheita, jolloin sitovaa valintaa ei ole vielä tehty. Työnhakijan työnantajasta riippuvaista asemaa ei kuitenkaan saa käyttää hyväksi.
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo - Öhman, Hanna-Kaisa: Työsuhdetyötä, korvattavaa työtä vai auttamista14.12.2005Auttamisen ja joko palkkana tai muuten korvattavan työn tunnistamisongelmat ovat viime vuosina olleet esillä sekä työelämässä että myös oikeuskäytännössä. Kyseisten työn suorittamismuotojen väliset erot ovat periaatteessa selviä. Käytännössä on kuitenkin usein epäselvyyttä siitä, onko vastaanottajan korvattava työ ja miten. Kirjoitus etenee siten, että ensin käsitellään työntekoa työsuhteessa palkkaa vastaan. Seuraavaksi käsitellään ilman työsuhdetta tapahtuvia erilaisia työn suorittamisia...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo - Öhman, Hanna-Kaisa: Työnantajan sidonnaisuudesta edustajansa tekemään työsopimukseen23.11.2005Työsopimuslaissa ei määritellä sitä, kuka on työnantajana oikeutettu solmimaan työsopimuksen. Tässä kirjoituksessa keskitytään erityisesti siihen, miten työnantajan sidonnaisuus työsopimuksen syntymiseen on oikeuskäytännössä määräytynyt. Huomiota kiinnitetään yhtenä kysymyksenä muun muassa sidonnaisuuden syntymiseen työsopimuksen allekirjoittaneen työnantajan edustajan ylittäessä valtuutuksensa. Tarkasteltavina ovat sekä työnantajan lakimääräisen edustajan että erityisesti muun työnantajan...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Harhaanjohtaminen työsopimusta tehtäessä9.11.2005Työsopimuksia päätetään usein sen vuoksi, että työnantaja katsoo työntekijän jättäneen työhönotossa ilmoittamatta työnteon kannalta jonkin merkityksellisen seikan. Harhaanjohtaminen voi liittyä esimerkiksi työntekijän aikaisempaan yksityiselämään, terveydentilan selvittämiseen tai työhönotossa annettuun selvitykseen työntekijän soveltuvuudesta tarjolla olevaan tehtävään. Se tulee usein esille myös työnhakijan jättäessä työhönotossa kertomatta kilpailevasta toiminnastaan. Monesti...
- Lakikirjasto > ArtikkelitHuusko, Liisa: Työlainsäädäntö luo taustan hyvälle johtamiselle23.2.2005Johtamisopin tai -käytännön vaihtaminen aiheuttaa usein muutoksia työjärjestelyissä sekä määrällisten että laadullisten tekijöiden kautta tarkasteltuna. Aihetta on käsitelty johtamisen tutkimuksessa ja käsikirjoissa pääosin erillään työlainsäädännöstä. Tässä artikkelissa tarkastellaan työlainsäädäntöä hyvän johtamisen perustana ja nostetaan esille kysymyksiä, joihin työpaikoilla on syytä kiinnittää huomiota erityisesti muutostilanteissa.
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Vuokrayrityksen oikeus käyttää määräaikaisia työsopimuksia22.10.2004Artikkelissa käsitellään kirjallisuuden ja oikeuskäytännön kautta sitä, miten käyttäjäyrityksen työvoiman tarve vaikuttaa vuokraustoimintaa harjoittavan yrityksen velvollisuuksiin työsopimuksen muodon valinnassa. Oikeutta solmia määräaikainen työsopimus ei voida ratkaista yksittäisten asiakkaiden tarpeiden perusteella. Työnantaja joutuu arvioimaan asiaa työntekijälle tarjolla olevien töiden kannalta. Ks. myös artikkelin julkaisemisen jälkeen annettu Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO:2012:10.
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Velvollisuus antaa varoitus irtisanomisen edellytyksenä18.6.2004Kirjoituksessa tarkastellaan varoituksen antamista henkilökohtaisella perusteella tapahtuvan irtisanomisen edellytyksenä. Ensin käsitellään varoitusta koskevaa uuden työsopimuslain mukaista säännöstöä ja oikeuskirjallisuutta. Tämän jälkeen tarkastellaan sekä uuden että vanhan työsopimuslain aikaista oikeuskäytäntöä. Tuomiot on jaoteltu kolmeen ryhmään, jotka ovat "ei oikeutta irtisanoa ilman varoitusta", "oikeus irtisanoa, kun varoitus on annettu" sekä "oikeus irtisanoa ilman varoitusta". Uusi...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Kilpailukieltosopimuksiin liittyviä erityiskysymyksiä - moninaiset työsuhteet, sopimussuhteen muutokset, työsuhteen päättyminen11.6.2004Kirjoituksessa käsitellään ensinnäkin epätyypillisiä työsuhteita ja konserniyhtiön työntekijän asemaa, toiseksi sopimussuhteen muutosten vaikutuksia kilpailukieltosopimuksen pysyvyyteen ja kolmanneksi työnantajasta johtuvaa työsuhteen päättymistä sekä siitä johtuvaa kilpailukieltosidonnaisuuden lakkaamista. Tarkoituksena on näiden kolmen kysymyksen avulla tarkastella oikeutta solmia kilpailukieltosopimus, kilpailukieltosopimuksen voimassaoloa sekä kilpailukieltosopimussidonnaisuuden päättymistä.
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskinen, Seppo: Työsuhdeturva18.5.2004
- Lakikirjasto > ArtikkelitValkonen, Mika: Päättämissopimukset työttömyysturvassa3.5.2004Työnantaja ja työntekijä voivat sopia erilaisista etuuksista ja korvauksista työsuhteen päättämistilanteessa. Ei kuitenkaan ole haluttu, että keskinäisillä sopimuksilla voitaisiin synnyttää velvollisuuksia työttömyysturvajärjestelmälle. Tämän takia sekä ylimääräisen etuuden vastaanottaminen että omista oikeuksista luopuminen voivat heikentää työntekijän työttömyysturvaa. Tässä artikkelissa käsitellään ensin lyhyesti työsuhteen päättämistilanteessa tehtyjen sopimusten oikeudellista sitovuutta...