Rangaistus
- Lakikirjasto > ArtikkelitKimpimäki, Minna: Rangaistusjärjestelmän paljousalennukset – vika vai ominaisuus?25.4.2023, Edilex-sarja 2023/13Julkisessa ja kriminaalipoliittisessa keskustelussa nousevat ajoittain esiin Suomen rangaistusjärjestelmään sisältyvät niin sanotut paljousalennukset eli se, että henkilön tullessa tuomituksi useista rikoksista samalla kertaa, yksittäisestä rikoksesta tuomittava rangaistus muodostuu alemmaksi kuin se olisi kyseisestä rikoksesta yksinään tuomittaessa. Paljousalennusten ja aiemmin tuomitun rangaistuksen huomioonottamisen taustalla on Suomessa omaksuttu yhtenäisrangaistusjärjestelmä....
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Ville A.: Taistele tai pakene – hätävarjelun liioittelun rangaistavuus23.6.2022, Edilex-sarja 2022/23Koska oikeudetonta hyökkäystä vastaan on sallittua puolustautua hätävarjelulla, rikossyytettä vastaan voi näissä tapauksissa puolustautua hätävarjeluväitteellä. Jos rikosasian vastaaja on toiminut hätävarjelutilanteessa, se voi vaikuttaa moneen rikostuomion osaratkaisuun. Hätävarjelu on oikeuttamisperuste ja hätävarjelun liioittelu on laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä anteeksiantoperuste. Tässä artikkelissa käsitelläänkin hätävarjelun liioittelua sekä hätävarjelun liioittelun...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Ville A.: Rikosten keskinäisen yhteyden vaikutus yhteisen vankeusrangaistuksen mittaamiseen11.5.2021, Edilex-sarja 2021/26Kun rikosasian vastaaja tuomitaan samassa oikeudenkäynnissä useista rikoksista, yhteisen rangaistuksen tulee perustua paitsi rikosten lukumäärään ja vakavuuteen myös niiden keskinäiseen yhteyteen. Rikosten keskinäinen yhteys on näistä ratkaisuperusteista ylivoimaisesti vaikein hahmotettava. Kysymys rikosten keskinäisestä yhteydestä on kuitenkin lainkäytössä päivittäin toistuva ja sellaisena tärkeä, vaikka se on useasti jäänyt muiden rangaistuksen määräämistä koskevien kysymysten varjoon niin...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Kalle: Rikkomus ja rangaistus – Mietteitä rikkomuksia koskevasta oikeustilasta ja sen kehittämistarpeista16.3.2021, Edilex-sarja 2021/16Lainsäädäntömme sisältää koko joukon rikkomuksia, jotka tavanomaisesti on sanktioitu sakkorangaistuksella. Tässä artikkelissa syvennytään muun muassa siihen, onko rikkomuksia koskeva lainsäädäntömme johdonmukainen, ja ellei näin ole, miten sääntelyä voitaisiin kehittää eheämmäksi kokonaisuudeksi. Eheys on käsiteltävänä muun muassa toissijaisuuslausekkeiden, erityislainsäädännön soveltuvuuden rikkeeseen ja syyksiluettavuuskynnyksen kannalta. Artikkelissa perehdytään samalla siihen, ovatko...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSutela, Mika – Lindroos, Emilia: ”Kysymys rangaistuksen mittaamisesta” – empiirinen analyysi korkeimman oikeuden rangaistuksen määräämiseen liittyvien ennakkopäätösten otsikoista19.2.2021, Edilex-sarja 2021/12Tässä artikkelissa tarkastellaan rangaistuksen määräämiseen liittyvien korkeimman oikeuden ennakkopäätösten otsikoita. Tavoitteena on selvittää, millaisia rangaistuksen määräämistä koskevien ennakkopäätösten otsikot ovat sisällöltään ja muodoltaan ja ovatko otsikot muuttuneet niiden sisältämän informaation, sanaston ja kielellisen muotoilun näkökulmasta viimeisten vuosien aikana. Vastausten löytämiseksi näihin kysymyksiin otsikoita tarkastellaan yhtäältä kvalitatiivisesti oikeuslingvistisestä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSutela, Mika: Rangaistustilasto ja rangaistustaso – numeroiden kertomaa törkeän rattijuopumuksen rangaistuskäytännöstä vuosilta 2013–2015 28.12.2016, Edilex-sarja 2016/40Kirjoitus toimii jatkokirjoituksena kirjoittajan väitöskirjalle. Jo väitöskirjan esitarkastusvaiheessa, kuin myös väitöstilaisuudessa ja sen jälkeen, ovat tietyt tutkimukselliset havainnot ja tutkimustulokset herättäneet keskustelua. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on tuoda esille tulosten taustalla olevia määrättyjä taustatekijöitä ja näkökulmia, joita väitöskirja ei sisällä sekä myös tietoa törkeän rattijuopumuksen rangaistuskäytännöstä väitöskirja-aineistoja tuoreempien tilastotietojen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoskela-Laine, Tarja: Onko eläimellä väliä? – Eläinsuojelurikosten empiirinen tutkimus17.2.2012, Edilex-sarja 2012/3Käräjäoikeudet ovat antaneet vuosina 2006–2009 yhteensä 456 eläinsuojelurikostuomiota. Tässä tutkimuksessa käsitellään edellä mainittuna aikana käräjäoikeuksissa tuomittuja lainvoimaisia, rikoslain (39/1889, RL) 17 luvun 14 §:n mukaisia eläinsuojelurikoksia. Eläinsuojelurikos on ollut tutkimusjaksolla vakavin eläimiin kohdistunut rikos. Eläinsuojelurikoksia verrataan tutkimuksessa pahoinpitelyrikoksiin (RL 21:5) ja rattijuopumusrikoksiin (rattijuopumus RL 23:3 ja törkeä rattijuopumus RL 23:4),...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKiiski, Kimmo Ilmari: Rahamaksu rangaistuksena1.3.2011, Edilex-sarja 2011/4Kriminaalipolitiikka ei ole pelkästään rikosoikeudellisen järjestelmän ja rikoslain soveltamista, vaan samoihin tavoitteisin pyritään ja päästään myös hallinnollisilla seuraamuksilla. Kirjoituksessa lähestytään rankaisemista sekä rikosoikeuden että hallinto-oikeuden näkökulmasta ja pyritään selvittämään, mitä hallinnollisella rankaisemisella tarkoitetaan ja milloin kumpaankin sääntelytapaan on turvauduttu ja mitä vaikutuksia sillä on ollut. Tutkimukseen liittyy myös laaja liiteaineisto...
- Lakikirjasto > ArtikkelitHelenius, Dan – Hellsten, Kenneth: Ne bis in idem i gränslandet mellan skatte- och straffprocessen27.1.2011Artikeln börjar med en kort teoretisk genomgång av ration bakom ne bis in idem. Efter detta ges behandlas den egentliga dogmatiken genom att granska Europadomstolens praxis angående ne bis in idem samt dess inverkningar och möjliga implikationer för det finska tvåspåriga systemet vid överträdelser av skattelagstiftningen. Slutligen framförs vissa allmänna tankar kring ändamålsenligheten med dylika system och hur det finska systemet kunde utvecklas de lege ferenda.
- Lakikirjasto > ArtikkelitVirtanen, Jussi: Päihtyneen rangaistusvastuu27.9.2006Tyypillisesti humalassa tehtävät rikokset, erityisesti väkivaltarikokset, loukkaavat keskeisempiä henkilöllisiä oikeushyviä, yksilön henkeä ja terveyttä. Humalatilassa tehtyjä rikoksia koskevasta ankarasta vastuusta säädetään syyntakeisuuden yhteydessä rikoslain 3 luvun 4 §:n 4 momentissa: “Päihtymystä tai muuta tilapäistä tajunnan häiriötä, johon tekijä on saattanut itsensä, ei oteta syyntakeisuusarvioinnissa huomioon, ellei siihen ole erityisen painavia syitä”. Rikosoikeudellisen merkityksen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKeinänen, Anssi: Tuomioistuimien rangaistuskäytännön arviointia5.8.2004Tässä tutkimuksessa arvioidaan tilastomenetelmin tuomioistuimien rikosasioissa antamien ratkaisuiden ankaruuksia ja eri rangaistuslajien käytön todennäköisyyksiä. Tutkimuksessa halutaan vastata esimerkiksi kysymykseen, kuinka paljon rangaistuksen ankaruus käytännössä muuttuu keskimäärin rikollisen teon törkeyden muuttuessa. Rikostaloustieteen näkökulmasta sekä liian ankarien että liian lievien rangaistusten käyttäminen on yhteiskunnan kannalta tehotonta. Tutkimuksen tulosten perusteella ei...
- Lakikirjasto > ArtikkelitTolvanen, Matti: Rangaistuksella uhkaaminen ja rankaiseminen15.3.2001Rangaistusuhilla ja rangaistuksilla ajatellaan estettävän ihmisiä tekemästä rikoksia. Pelotevaikutus onkin relevantti vaikutuskanava esimerkiksi tieliikennerikosten tyyppisissä moraalisesti värittömissä rikoksissa. Pelotevaikutuksen ohella on kiinnitetty huomiota rikosoikeudellisen järjestelmän moraalia luovaan, ylläpitävään ja vahvistavaan vaikutukseen sekä tapaa luovaan vaikutukseen. Rikosoikeudellisella järjestelmällä uskotaan luotavan kokonaan uusia käyttäytymismalleja sekä ylläpidettävän...