-
Oikeudenkäynti rikosasiassa
- Hyödyntämiskielto
- Kieltoerehdys
- Laillisuusperiaate
- Rangaistuksen mittaaminen
- Rangaistuksen määrääminen
- Rangaistuskäytäntö
- Rangaistusmääräysmenettely
- Rangaistusvaatimus
- Rikosasia
- Syyte
- Syytekynnys
- Syyteneuvottelu
- Syyteoikeuden vanhentuminen
- Syytesidonnaisuus
- Syyttämättä jättäminen
- Tukihenkilö
- Tunnusmerkistöerehdys
- Tunnustamisoikeudenkäynti
- Vastuusta vapauttavaa seikkaa koskeva erehdys
Rangaistuksen mittaaminen
8 hakuosumaa
- Lakikirjasto > ArtikkelitPaukku, Eelis: Törkeän velallisen epärehellisyyden rangaistuksen mittaamisesta oikeuskäytännössä22.10.2024, Asiantuntija-artikkeliVelallisen epärehellisyyden kriminalisointi on keskeisessä roolissa velkojien intressien ja siten osin myös toimivan luotonantojärjestelmän suojaamisessa. Teon törkeä tekomuoto lisättiin rikoslakiin vuonna 1993 rangaistusasteikon koventamiseksi ja teon porrastamiseksi. Käytännössä teko kvalifioituu usein törkeäksi nimenomaan suuren euromäärän perusteella. Tässä tutkimuksessa käsitellään törkeän velallisen epärehellisyyden rangaistuskäytäntöä empiirisin menetelmin. Tutkimuksessa...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKimpimäki, Minna: Rangaistusjärjestelmän paljousalennukset – vika vai ominaisuus?25.4.2023, Asiantuntija-artikkeliJulkisessa ja kriminaalipoliittisessa keskustelussa nousevat ajoittain esiin Suomen rangaistusjärjestelmään sisältyvät niin sanotut paljousalennukset eli se, että henkilön tullessa tuomituksi useista rikoksista samalla kertaa, yksittäisestä rikoksesta tuomittava rangaistus muodostuu alemmaksi kuin se olisi kyseisestä rikoksesta yksinään tuomittaessa. Paljousalennusten ja aiemmin tuomitun rangaistuksen huomioonottamisen taustalla on Suomessa omaksuttu yhtenäisrangaistusjärjestelmä....
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Ville A.: Taistele tai pakene – hätävarjelun liioittelun rangaistavuus23.6.2022, Asiantuntija-artikkeliKoska oikeudetonta hyökkäystä vastaan on sallittua puolustautua hätävarjelulla, rikossyytettä vastaan voi näissä tapauksissa puolustautua hätävarjeluväitteellä. Jos rikosasian vastaaja on toiminut hätävarjelutilanteessa, se voi vaikuttaa moneen rikostuomion osaratkaisuun. Hätävarjelu on oikeuttamisperuste ja hätävarjelun liioittelu on laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä anteeksiantoperuste. Tässä artikkelissa käsitelläänkin hätävarjelun liioittelua sekä hätävarjelun liioittelun...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Ville A.: Kaksinkertaisen kvalifioinnin kiellon vaikutus rangaistuksen määräämiseen30.12.2021, Väitöskirja-artikkeliRikosoikeuden yleisiin oppeihin kuuluva kaksinkertaisen kvalifioinnin kielto merkitsee sitä, että rikoksen tunnusmerkistöön kuuluvaa seikkaa ei kuulu uudestaan ottaa huomioon rangaistuksen mittaamisessa. Rangaistusvastuun perustava seikka ei täten saa samalla olla rangaistusta koventava seikka. Artikkeli käsittelee kaksinkertaisen kvalifioinnin kieltoa rikosoikeudellisena periaatteena, ja artikkelissa esitetään tarkempia rikoslain tulkintasuosituksia siitä, millä tavoin kaksinkertaisen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäkipaakkanen, Mila – Linna, Tuula: Syyttäjän esittämän seuraamuskannanoton merkitys24.6.2021, Asiantuntija-artikkeliSyyttäjät vaativat rikosasiassa usein syytetylle tietynlajista tai -määräistä rangaistusta esittämällä ns. seuraamuskannanoton. Seuraamuskannanottoa koskeva säännösperusta on varsin ohut, ja instituutio onkin pitkälti käytännön toimintatapojen varassa. Tässä artikkelissa analysoidaan ja systematisoidaan seuraamuskannanoton merkitystä ja funktiota sekä selvitetään empiirisen tutkimuksen keinoin tämänhetkistä käytännön tilannetta syyttäjien ja tuomarin näkökulmasta. Tutkimuskysymysten...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarinen, Ville A.: Rikosten keskinäisen yhteyden vaikutus yhteisen vankeusrangaistuksen mittaamiseen11.5.2021, Väitöskirja-artikkeliKun rikosasian vastaaja tuomitaan samassa oikeudenkäynnissä useista rikoksista, yhteisen rangaistuksen tulee perustua paitsi rikosten lukumäärään ja vakavuuteen myös niiden keskinäiseen yhteyteen. Rikosten keskinäinen yhteys on näistä ratkaisuperusteista ylivoimaisesti vaikein hahmotettava. Kysymys rikosten keskinäisestä yhteydestä on kuitenkin lainkäytössä päivittäin toistuva ja sellaisena tärkeä, vaikka se on useasti jäänyt muiden rangaistuksen määräämistä koskevien kysymysten varjoon...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSutela, Mika – Lindroos, Emilia: ”Kysymys rangaistuksen mittaamisesta” – empiirinen analyysi korkeimman oikeuden rangaistuksen määräämiseen liittyvien ennakkopäätösten otsikoista19.2.2021, Asiantuntija-artikkeliTässä artikkelissa tarkastellaan rangaistuksen määräämiseen liittyvien korkeimman oikeuden ennakkopäätösten otsikoita. Tavoitteena on selvittää, millaisia rangaistuksen määräämistä koskevien ennakkopäätösten otsikot ovat sisällöltään ja muodoltaan ja ovatko otsikot muuttuneet niiden sisältämän informaation, sanaston ja kielellisen muotoilun näkökulmasta viimeisten vuosien aikana. Vastausten löytämiseksi näihin kysymyksiin otsikoita tarkastellaan yhtäältä kvalitatiivisesti...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKeinänen, Anssi: Tuomioistuimien rangaistuskäytännön arviointia5.8.2004, Asiantuntija-artikkeliTässä tutkimuksessa arvioidaan tilastomenetelmin tuomioistuimien rikosasioissa antamien ratkaisuiden ankaruuksia ja eri rangaistuslajien käytön todennäköisyyksiä. Tutkimuksessa halutaan vastata esimerkiksi kysymykseen, kuinka paljon rangaistuksen ankaruus käytännössä muuttuu keskimäärin rikollisen teon törkeyden muuttuessa. Rikostaloustieteen näkökulmasta sekä liian ankarien että liian lievien rangaistusten käyttäminen on yhteiskunnan kannalta tehotonta. Tutkimuksen tulosten perusteella...