Oikeustiede
- Lakikirjasto > ArtikkelitMuukkonen, Matti: Havaintoja suomalaisesta kunnallisoikeudellisesta tutkimuksesta – eli selvitys ja dokumentaatio siitä, mitä kaikkea alalla onkaan tähän mennessä tutkittu18.10.2021, Edilex-sarja 2021/49Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaista kunnallisoikeudellista tutkimusta Suomessa on aiemmin tehty. Oikeustieteellisten opinnäytetöiden arvostelussa yksi kriteereistä on se, kuinka hyvin opiskelija pystyy osoittamaan oman tutkimusalueensa tuntemuksen sekä suhteuttamaan työskentelynsä aiempaan tutkimukseen. Onkin yllättävää, ettei oikeustieteellisiin tutkimuksiin useinkaan sisälly erityisiä aikaisempaa tutkimusta kuvaavia jaksoja – muissa yhteiskuntatieteissä tämä on tavanomaista....
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Tapio: Metodinen pluralismi oikeustieteessä – ympäristöoikeudellisen tutkimuksen suuntaukset ja menetelmät30.11.2015, Edilex-sarja 2015/45Artikkelissa tarkastellaan ympäristöoikeudellisen tutkimuksen suuntauksia esimerkkinä oikeustieteellistä tutkimusta nykyisin yhä vahvemmin leimaavasta metodisesta avoimuudesta ja pluralismista. Ympäristöoikeudessa on nykyisin tyypillistä yhdistää lainopillisiin tutkimusasetelmiin erilaisia arviointi- ja ohjauskeinotutkimuksen, teoreettisen ympäristöoikeuden, kriittisen ympäristöoikeuden sekä empiirisen oikeustutkimuksen näkökulmia. Erilaiset yhdistelmätutkimukset ovat muodostuneet...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMiettinen, Tarmo: Syventävien opintojen tutkielma ja sen arvosteleminen20.11.2015, Edilex-sarja 2015/44Ylemmän yliopistollisen korkeakoulututkinnon, maisterin tutkinnon, syventäviin opintoihin kuuluu vähintään 20 ja enintään 40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. Tästä opinnäytteestä käytetään myös käsitettä ”pro gradu -tutkielma”. Artikkeli käsittelee pro gradu -tutkielman arvosanaan vaikuttavia arvosteluperusteita sekä ylioppilaan oikeusturvaa. Kirjoituksessa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: Mitkä ovat tutkielman laatijan oikeudet ja velvollisuudet? Mitä laatuvaatimuksia...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKolehmainen, Antti: Tutkimusongelma ja metodi lainopillisessa työssä30.6.2015, Edilex-sarja 2015/29Hyvän lainopillisen tutkielman tai muun opinnäytetyön perustana on onnistunut kysymyksenasettelu sekä se, että opiskelijan muotoilemaan tutkimustehtävään haetaan vastausta asianmukaisen metodin avulla. Lopputyönsä parissa uurastavilla opiskelijoilla on kuitenkin usein vaikeuksia sekä mielekkään ja sopivankokoisen tutkimusongelman muotoilussa että työnsä metodologisissa valinnoissa. Tässä kirjoituksessa Kolehmainen tuo esille eräitä kysymyksenasettelua ja metodologisia valintoja koskevia...
- Lakikirjasto > ArtikkelitToivonen, Outi: Periaatteet koherenssin mahdollistajana oikeusnormien systematisoinnissa ja tulkinnassa26.5.2014Artikkelissa tarkastelun kohteena ovat ensinnäkin lokaalinen ja totaalinen koherenssi. Tässä yhteydessä sivutaan oikeudenalaluokittelua. Konkreettisena esimerkkinä oikeudenalakohtaisesta koherenssista otetaan esille vero-oikeus, jossa myös periaatteilla on merkitystä, vaikka tulkinta on sääntölähtöistä. Yleisesti ottaen periaatteilla on erilainen merkitys eri oikeudenaloilla. Sen jälkeen tarkastellaan periaatteiden merkitystä oikeudellisen koherenssin mahdollistajana sekä periaatteita...
- Lakikirjasto > ArtikkelitNuolimaa, Risto: Yritysjuridiikan – ja vähän vero-oikeudenkin – opiskelusta, opetuksesta ja tutkimuksesta erityisesti kauppatieteellisessä yksikössä26.5.2014Muutama vuosi sitten ilmestyneessä teoksessaan ”Jäähyväisluento” amerikkalainen Randy Pausch antoi opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille neuvoja, joista on epäilemättä hyötyä myös suomalaisille oikeustieteen opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille. Kirjoitukseen on poimittu teoksesta kahdeksan neuvoa, jotka esitän teoksesta Pauschin neuvoina teoksen etenemistä noudattaen. Valittujen kahdeksan neuvon lyhyen esittelyn jälkeen tarkastellaan niin ikään lyhyesti, mitä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitLaakso, Seppo: Oikeudellisen argumentoinnin teoria4.2.2014Artikkelissa annetaan argumentaatioteorian vastaus kysymykseen, minkälaisen totuuskäsityksen varaan oikeustiede lainopin merkityksessä rakentuu. Lainopin (oikeusdogmatiikan) tiedonintressi on normatiivis-hermeneuttinen. Argumentaatioteoreettinen käsitys lainopillisen kannanoton ominaisluonteesta lähtee siitä, että lainopin lause ei ole statukseltaan teoreettinen lause vaan praktinen kannanotto. Sääntelyinformaatio on semanttisesti tulkinnanvaraista ja usein myös aukollista tai ristiriitaista....
- Lakikirjasto > ArtikkelitHyttinen, Tatu: Rikos, rangaistus ja armahdus8.1.2014Artikkelissa käsitellään presidentin armahdusoikeuteen liittyvää problematiikkaa. Kriminaalipoliittiset muutokset ovat lieventäneet rangaistuksia ja lisänneet lakien kohtuullistamissäännöksiä, mikä on vähentänyt armahdusinstituution merkitystä Suomessa. Ehkä myös presidenttien ymmärrys vallan kolmijako-opin merkityksestä on lisääntynyt. Hallituksen esityksen mukaan armahdusvallalla on ”läheinen asiallinen yhteys lainkäyttöön. Presidentin armahdusoikeudessa on siis kysymys ei-oikeudellisesta...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaukko, Petri: Eräitä veroasioiden prosessuaalisia haasteita hallintotuomioistuimen näkökulmasta14.6.2013Kirjoituksessa käsitellään verotuksessa esiintyviä perustavanlaatuisia prosessikysymyksiä hallintotuomioistuimen näkökulmasta. Kirjoituksessa tuodaan esiin tiettyjen perinteisten prosessikysymysten tulkinnallisuuksien olemassaoloa edelleen ja jäsennellään vuosien saatossa hioutuneita tulkintatilanteita erityisesti vero-oikeuskäytännön avulla. Kirjoituksessa keskitytään kysymyksiin veroasioiden kaksiasianosaissuhteesta ja yleisten tuomioistuinprosessien vaikutuksista hallintolainkäyttöön ja...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSajama, Seppo: Prejudikaatit oikeuden kehityksessä14.6.2013Kirjoituksessa arvioidaan, onko Edward H. Levin pessimistinen käsitys oikeustapausoikeuden tilasta oikeutettu. Levin mukaan oikeustapausoikeus väistämättä ajautuu tilanteeseen, jossa oikeudelliset käsitteet (ja niistä koostuvat normit) tulevat niin kompleksisiksi, että niiden käyttäminen on vaikeaa, epävarmaa ja epäkäytännöllistä. Oikeus kehittyy (tai ainakin muuttuu), ja siinä kehityksessä prejudikaateilla on oma roolinsa. Olisi kuitenkin virhe olettaa, että oikeus kehittyisi pelkästään...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMiettinen, Tarmo: Yliopistokollegio – Yliopistoyhteisön edustaja14.6.2013Vuoden 2010 alussa voimaan tullut yliopistolaki (558/2009, lyh. YoL) muutti merkittävästi yliopistojen oikeusasemaa. Suurin osa yliopistoista muuttui julkisoikeudellisiksi laitoksiksi (YoL 1.3 §). Julkisoikeudellisen yliopiston yliopistoyhteisöä edustaa uusi toimielin, yliopistokollegio. Artikkelissa tarkastellaan yliopistokollegion oikeusasemaa: kollegion tehtäviä, kokoonpanoa ja suhdetta yliopiston hallitukseen.
- Lakikirjasto > ArtikkelitLinnakangas, Esko: Verokarhu eläinten ja rakennusten kimpussa14.6.2013Kirjoitus käsittelee verotusta historiallisesta, teologisesta ja juridisesta näkökulmasta; kirjoittajan sanojen mukaan kyse on veroarkeologiasta. Esitys perustuu kirjoittajan aiemmin suomenlaki.comissa julkaistuihin artikkeleihin, ja aihepiiriä on sivuttu myös artikkelissa Verojen synty, kuolema, ylösnousemus ja paratiisi (Verotus 1-2/2012). Kirjoituksessä käydään läpi eräiden eläinten, kuten koiran ja hevosen, sekä rakennuksiin liittyvän verotuksen historiaa, perusteita sekä nykytilaa....
- Lakikirjasto > ArtikkelitKeinänen, Anssi: Sosiaalisten normien yhteys lainsäädännön noudattamiseen: Erityistarkastelussa veropetokset14.6.2013Kirjoituksessa analysoidaan sosiaalisia normeja ja arvioidaan sosiaalisten ja oikeudellisten normien välistä suhdetta. Esimerkiksi otetaan veropetokseen suhtautuminen, mitä havainnollistetaan vuoden 2005 World Value Survey -kyselyn tutkimusaineistoon perustuvan tutkimuksen avulla. Tutkimuksessa arvioitiin, miten sosiaaliset normit voivat vaikuttaa oikeudellisten normien noudattamiseen. Lisäksi tutkimuksessa pyrittiin empiirisesti havaitsemaan sosiaalisten normien olemassaolo koskien...
- Lakikirjasto > ArtikkelitTiilikka, Päivi: Ongelmalähtöisen oppimisen edut ja haasteet oikeustieteen opetuksessa7.11.2012, Edilex-sarja 2012/44Artikkelissa tarkastellaan ongelmalähtöistä oppimista eli problem based learning (PBL) -opetusmenetelmää, jonka ajatuksena on, että opiskelija oppii paremmin asettaessaan itse oppimistavoitteensa sekä etsiessään itse tietoa ja soveltaessaan sitä konkreettiseen oikeasta elämästä kumpuavaan oikeusongelmaan. Tämä poikkeaa perinteisessä luento-opetuksessa käytetystä menetelmästä, jossa opettaja ”syöttää” tietoa passiivisina kuunteleville opiskelijoille. Monista hyvistä puolistaan huolimatta...
- Lakikirjasto > ArtikkelitVainio, Olli-Pekka: Lutherin poliittisesta teologiasta8.10.2012Kirjoitus on kommenttipuheenvuoro Juha-Pekka Renton alustukseen "Luther, laki ja valtio" kirkko-oikeusseminaarissa 5.5.2011. Kirjoituksessa pohditaan valtio- ja oikeusopin kehittämistä luterilaisessa teologiassa.
- Lakikirjasto > ArtikkelitHalttunen, Matti: Kommenttipuheenvuoro Pekka Leinon esitykseen 5.5.20118.10.2012Kirjoitus on kommenttipuheenvuoro Pekka Leinosen esitykseen kirkko-oikeusseminaarissa 5.5.2011. Siinä verrataan kirkon sisäistä oikeudellista järjestelmää yhteiskunnan yleiseen oikeusjärjestelmään ja siten määritellään kirkon ylipositivistista arvopohjaa.
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaraviita, Ilkka: Kirkko-oikeusseminaari Helsingissä8.10.2012Kirjoitus on johdatus ja tiivistelmä kaikista kirkko-oikeusseminaarin esityksistä 5.5.2011.
- Lakikirjasto > ArtikkelitKolehmainen, Esa: Tasa-arvoperiaatteen teoriaperustasta31.5.2012, Edilex-sarja 2012/24Kirjoituksessa tarkastellaan tasa-arvoperiaatetta analyyttisen filosofian näkökulmasta. Esseen narratiivissa tasa-arvoperiaate ymmärretään kahtiajakautuneena käsityksenä, missä se eriytyy suppeaan ja laajaan tasa-arvon alakäsitykseen osana oikeusjärjestelmän kokonaiskuvaa. Ensin mainittuna se on vain argumentaatiossa tai kriteerissä oleva ”näkökohta muiden joukossa”. Voimme tällöin muun muassa puhua tasa-arvosta käyttäen hyväksi tavanomaisia oikeusasemailmauksia tai halutessamme sivuuttaa...
- Lakikirjasto > ArtikkelitTolonen, Juha: Suomalaista oikeustiedettä 50 vuotta19.1.2012Artikkeli tarkastelee suomalaista oikeustiedettä sen ulkopuolelta käsin, ja tutkii, kuinka ajan ilmiöt yleiseurooppalaisella ja globaalilla tasolla ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat suomalaiseen oikeustieteeseen. Luvussa 2 tarkastellaan oikeustieteen muutoksia viimeisten 50 vuoden aikana oikeustieteen sisäisestä perspektiivistä. Luvussa 3 analysoidaan tapahtuneita muutoksia yhteiskunnallisten ja kansainvälisten muutosten seurauksena.
- Lakikirjasto > ArtikkelitOlgiati, Vittorio: Truth, Reason and Justice: Operational Tools for Legal Expertise?19.1.2012The aim of this paper is to focus on the ways in which legal theorists and legal practitioners have been conceived and used each term in the course of major social, cultural and political “transitions”, in order to draw attention not only to the historically determined stratification of meanings that they endured, but also on the new paradigmatic qualification that they are assuming nowadays as a consequence of the seemingly successful, but in actual fact increasingly paradoxical...
- Lakikirjasto > ArtikkelitGräns, Minna: ”Law and the Modern Mind”, modernt igen19.1.2012Artikel utnyttjar kognitionsvetenskapliga forskningsresultat som visar att människans intuition och förnuft visserligen utgör två olika kognitiva system, men att dessa system interagerar med varandra på ett sätt som gör att det blir svårt att upprätthålla tron på att de är särskiljbara på det sättet som teorin om skillnaden mellan the context/process/logic of discovery och the context/process/logic of justification påstår.
- Lakikirjasto > ArtikkelitEriksson, Lars D.: I juridiken finns inte vattentäta system – allt flyter27.1.2011En fråga varje jurist alltid borde ställa sig är därför: sjunger rättens stämma falskt? Enligt förhärskande synsätt sjunger den enstämmigt. Skribenten ser att den sjunger flerstämmigt, där också de olika stämmorna ofta skorrar. I artikeln bevisas påståendet genom att se hur tre stämmor i dagens finländska rättsvetenskap ser på juridiken; Den lärde, Den pragmatiske och Den kritiske.
- Lakikirjasto > ArtikkelitKolehmainen, Esa: Kolme huomautusta punnintamallista21.10.2010, Edilex-sarja 2010/33Artikkelissa tarkastellaan kriittisesti periaatteiden tai argumenttien punnintamallia. Periaatteella oletetaan tarkoitettavan Alexyn esittämää optimointi-ideaa ja punnintamallilla Jonkan esittämää käsitystä jonkin ratkaisun puolesta ja vastaan puhuvien näkökohtien yhteensovittamisesta. Tarkasteltavat huomautukset ovat: (1) argumentti ja kielen tarkoittavuuden ongelma, (2) argumentti ja käsitteellinen mahdollisuus ratkaisulauseeseen, (3) malli ja punninnan käsite.
- Lakikirjasto > ArtikkelitTammi-Salminen, Eva: Sopimus ja kolmas – velvoite- ja esineoikeutta yhdistävä vai erottava teema?31.7.2010Sopimus ja kolmas on ollut erityisesti viime vuosina yksi keskeisistä varallisuusoikeudessa keskustelua herättäneistä teemoista. Se on merkityksellinen molempien varallisuusoikeuden ydinalueiden, velvoiteoikeuden ja esineoikeuden, kannalta. Kun samaan aikaan keskustelua on käyty myös varallisuusoikeuden osa-alueiden eriytyneisyydestä ja tämän kehityksen mahdollisesta epäsuotuisuudesta ja on etsitty varallisuusoikeuden alueelle yhteisiä kantavia periaatteita, teema on nähty hedelmällisenä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitTala, Jyrki: Lainsäädäntö – oikeustieteen tutkimuksen marginaalissa31.7.2010Lainsäädäntö on useimmissa lakimiestehtävissä ja juristin ammattirooleissa yksi keskeisimpiä työvälineitä. Se on myös monille oikeustieteen tutkijoille työn tärkeä, jopa välttämätön kohde. Lainopillisen tutkimuksen päätehtäviksi on vakiintuneesti määritelty säännösten tulkinta ja systematisointi. Mannereurooppalaisen oikeusryhmän maissa tämä on automaattisesti nostanut säädetyn oikeuden, lainsäädännön, tutkimustoiminnan ytimeen. Kuten tiedetään, säädetty oikeus on 1900-luvun jälkipuolella...
- Lakikirjasto > ArtikkelitPaasto, Päivi: Käsitteiden merkityksestä – esimerkkinä vuokra31.7.2010Kirjoituksessa pohditaan, miten vuokran käsite on kestänyt aikaa, kun ajatellaan Haatajan ja Saarnilehdon väitöstutkimusten (1921 ja 1981) edustaman vuosisadan kokonaisuutta yhteiskunnallisine ja oikeudellisine muutoksineen. Miten vuokran käsite tutkimuksissa määritellään ja mihin käsitettä käytetään? Tutkimusten vertailu osoittaa, että Haatajan luoma vuokran käsite on kestänyt hyvin yhteiskunnallisten olojen muutoksen ja säilyttänyt käyttökelpoisuutensa. Tämä johtaa kysymään, mihin vuokran...
- Lakikirjasto > ArtikkelitBjörne, Lars: Velvoiteoikeuden yleiset opit23.6.2010Katsauksessa tarkastellaan pohjoismaisessa kirjallisuudessa esitettyjä kannanottoja velvoiteoikeuden yleisten oppien tarpeellisuudesta ja näiden oppien yleisesityksiä.
- Lakikirjasto > ArtikkelitLaitinen, Ahti: Laborologia, oikeussosiologia ja kriminologia21.6.2010Martti Kairinen on tehnyt lähes koko akateemisen uransa ajan tutkimusta, joka sijoittuu jonnekin perinteisen oikeustieteellisen tutkimuksen – Kairisen tapauksessa työoikeus – ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen – lähinnä sosiologia – välimaastoon. Itse hän on ryhtynyt käyttämään tästä suuntauksesta nimeä "laborologia”. Kirjoittaja tulkitsee termiä niin, että kysymyksessä on työoikeudellisten ilmiöiden sosiologinen tutkimus, jolloin suuntaus voidaan rinnastaa oikeussosiologiaan eli...
- Lakikirjasto > ArtikkelitOlgiati, Vittorio: Claims for Divesture – The Re-making of Epistemic Communities in Europe21.6.2010The theme under scrutiny is the ”clash” of power/knowledge structures and policies that such a system endures at present, i.e. how, and to what extent, the fight for organizational dominance, currenty running at global/local level between nation-state institutions and market-driven corporations about the control of cultural re-production, is challenging the way in which the academic/professional system re-produces its own distinctive producers, i.e. European epistemic community.
- Lakikirjasto > ArtikkelitKulla, Heikki: Hallintolainkäytön legimiteetti21.6.2010Tuomioistuinten legitimiteetistä ja lainkäytön hyväksyttävyydestä on keskusteltu pitkään. Tämä on ymmärrettävää jo sen vuoksi, että myös lainsäädännön ehtoihin kuuluu yleinen hyväksyttävyys eli legitimiteetti. Kirjoittajan mielestä lainkäytön sisällöllistä legitimiteettiä ei voida palauttaa pelkästään perusoikeuksien suojaamiseen. Jos sisällöllisen hyväksyttävyyden perustetta etsitään, se on paikannettavissa yleisiin oikeusperiaatteisiin, joista yhdenvertaisuus on erityisen tärkeä. Mutta...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKolehmainen, Esa: Hiljaisesta tekijän tiedosta14.6.2010, Edilex-sarja 2010/17Hiljaisesta tekijän tiedosta (tacit knowledge) on puhuttu oikeustieteen teoreettisessa osassa eräänlaisena tietomme raja-aluetta kuvaavana käsityksenä. Käsitystä ”hiljainen tieto” voidaan luonnehtia esimerkiksi kokemukselliseksi tiedoksi, ”ei-kielelliseksi” vastausaktiksi, opiksi ei-oppimuotoisesta tiedosta, kvaliteetiksi tiedoksi kutsumamme alueen ei-objektiivisuudesta (subjektin itsensä ongelma), tai erityiseksi tulkinnalliseksi tai ymmärtäväksi tiedoksi , joka ei itsessään täytä tiedolle –...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKolehmainen, Esa: Juha Pöyhösen "toimintaympäristö" käsitteestä18.5.2010, Edilex-sarja 2010/14Artikkelissa tarkastellaan Juha Pöyhösen teoksessa ”Uusi varallisuusoikeus” (2000) esiintyvää ”toimintaympäristön” käsitettä. Kirjoittaja pyrkii esittämään käsitteestä yleiseen kielifilosofiseen taustaan palautuvan tulkinnan, jonka tiedonintressi on erityisesti siinä, mitä ”voimme” käsitteellä tehdä, ja mitä ”emme voi”.
- Lakikirjasto > ArtikkelitKolehmainen, Esa: Sopimus ja deskriptiivinen teoria6.11.2009, Edilex-sarja 2009/17Kirjoituksessa esitetään eräitä näkökohtia sanaa ”sopimus” koskevasta kielenkäytöstä, kun rajoitutaan oikeustieteen piirissä esiintyvään kieleen. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitKairinen, Martti: Työelämän tutkimustoiminnan suuntauksia2.7.2009Yleensä oikeustieteelliset tutkimukset ovat metodiltaan oikeusdogmaattisia tutkimuksia eli lainoppia. Lainopillisessa tutkimuksessa voimassa olevan oikeuden sisältöä tulkitaan, eritellään ja systematisoidaan. Lähdeaineistoksi kerätään esitöitä, oikeuskäytäntöä, kirjallisuutta ja tietysti lakitekstejä. Oikeudellisen tutkimuksen kentässä on olemassa muitakin tutkimussuuntauksia, joissa yleensä nojaudutaan muiden tieteenalojen kuin juridiikan metodeihin ja tuloksiin. Onkin selvää, ettei...
- Lakikirjasto > ArtikkelitErvasti, Kaius: Oikeussosiologia tutkimusalana8.6.2009Artikkelissa selvitetään oikeussosiologian käsitettä ja suhdetta oikeustieteeseen kotimaisen ja kansainvälisen tieteellisen keskustelun perusteella. Tarkasteltavat kysymykset koskevat muun muassa kysymyksiä mitä oikeussosiologia on yliopistollisena oppiaineena, mikä on oikeussosiologian ja kriminologian suhde sekä mikä on yliopistotutkimuksen ja sektoritutkimuksen välinen suhde. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitSiltala, Raimo: Kommentteja kritiikkiin, kritiikkiä kommentteihin12.3.2009Artikkelissa tarkastellaan kirjassa Oikeus ja kritiikki I tehtyjä analyyseja ja siinä esitettyä kritiikkiä, jotka kohdistuvat tekijän vuonna 2003 julkaisemaan monografiaan Oikeustieteen tieteenteoria. Oikeustieteen tieteenteoria –kirjassa Siltala sanoo sitoutuneensa lähtökohtaisesti Alf Rossin analyyttiseen oikeusrealismiin sekä Neil MacCormickin ja Ota Weinbergerin institutionaaliseen oikeuspositivismiin. Taustalla oli myös kaksi ranskalaisfilosofia: Michel Foucault, jolta ajatus oikeuden...
- Lakikirjasto > ArtikkelitWirén, Ari: Tuomarinideologia ja realistinen oikeustiede12.3.2009Artikkelissa käsitellään skandinaavisen realismin tärkeimmän edustajan tanskalaisen Alf Rossin ennusteteoriaa ja erityisesti Rossin teorian ennusteteorian yhtä keskeistä käsitettä tuomarinideologiaa (normatiivista ideologiaa). Kirjoituksessa käsitellään myös ennusteteoriaa vastaan esitettyä kritiikkiä. Tärkein esitetty väite on se, että tuomarinideologian käsitettä ei tarvita. Tuomarinideologia on artikkelin mukaan tarpeeton, nykyaikaisessa oikeustieteessä käytettäväksi soveltumaton käsite,...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSöderlund, Désirée: Tervetuloa Kelsen12.3.2009Artikkelissa käsitellään eräitä Siltalan esittämiä näkemyksiä Kelsenin puhtaasta oikeusopista. Artikkelin mukaan Kelsenin puhdas oikeusoppi on teoria modernin valtion oikeusjärjestyksestä, joka koostuu perustuslaista ja sen nojalla annetuista laeista. Perusnormilla Kelsen selittää oikeusjärjestyksen objektiivisen olemuksen ja sen velvoittavan luonteen. Tuomarin oikeuslähteenä on laki mutta tutkijalla on vapaus. Artikkelissa päädytään siihen, että sellaisessa oikeusteoreettisessa tutkimuksessa,...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSyrjänen, Jussi: Arvioita Siltalan oikeuslähdeopista12.3.2009Tässä kirjoituksessa tarkastellaan muun muassa Siltalan tapaa ryhmitellä oikeuslähdeopit deskriptiivisiin ja normatiivisiin. Mielenkiinnon kohteena on myös se, miten oikeuslähdeoppien dynaamisuus ja staattisuus olisi ymmärrettävä. Onko oikeuslähdeopin dynaamisuus oikeuslähdeoppia vaivaava puute, vai tavoite, johon pitäisi pyrkiä? Tarkastelun kohteena on myös se, millaisia ongelmia oikeuslähde oppi kohtaa kun siinä seurataan Alexander Peczenikin ja Aulis Aarnion oikeuslähde oppien ajattelutapaa....
- Lakikirjasto > ArtikkelitSajama, Seppo: Raimo Siltalan oikeuslähdeopista12.3.2009Kirjoituksessa käsitellään kriittisesti Siltalan prejudikaattien tulkintaperusteita koskevia ajatuksia. Kritiikin kohteita on neljä. (1) Lain, sopimusten ja prejudikaattien tulkinnan ilmeisten analogioiden löytäminen on jätetty lukijan tehtäväksi. (2) Prejudikaattien tulkintaperiaatteiden joukossa on paljon turhaa tavaraa. Vain kaksi, historiallis-eksegeettinen metodi ja analogian ja distinktion metodi, ansaitsevat paikkansa. (3) Esitetty tulkinta Crossin ja MacCormickin ratio decidendin...
- Lakikirjasto > ArtikkelitOker-Blom, Max: Oikeustaloustieteen eli taloudellisten argumenttien merkityksestä Raimo Siltalan oikeuslähdeopissa12.3.2009Oikeudellinen ”pelikenttä” on ”eurooppalaistumassa”, ”perusoikeudellistumassa”, ”kaupallistumassa”, ”pirstoutumassa” ja ”amerikkalaistumassa”. Tämän myötä oikeudesta on tullut tuomioistuin-, kilpailu- ja talouspainotteisempi kuin aiemmin. Tämä on omiaan vaikuttamaan oikeuslähdeoppiin, jonka pystysuora hierarkia on muuttumassa oikeuslähteiden kilpailluksi markkinaksi. Perinteinen ja staattinen oikeuslähdeoppi on kehittynyt moderniksi ja dynaamiseksi eli peczenik-aarniolaisesta Siltalan malliksi....
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Tapio – Lukkarinen, Tuomo – Malin, Kimmo – Uski, Veli-Matti: Kokemuksia "Oikeustieteen tieteenteoriasta" oikeusteorian oppikirjana12.3.2009Oikeustieteen opiskelijat kaipaavat oikeusteorian opinnot käynnistäessään selkeää, kattavaa ja johdonmukaista teoriaa oikeudesta. Oikeusteoriaan syventymisen myötä käy ilmeiseksi, että tällaista teoriaa on mahdotonta luoda. Siltalan ”Oikeustieteen tieteenteoria ” auttaa perusopiskelijaakin tiedostamaan oikeusteorian kentän moninaisuuden ja mahdollisuudet. Teos on hyvää virikeaineistoa oikeusteorian opetuksessa silloin, kun pyrkimyksenä on kannustaa opiskelijoita pohtimaan itsenäisesti...
- Lakikirjasto > ArtikkelitLindroos-Hovinheimo, Susanna: Oikeuden mitta12.3.2009Kirjoituksessa tarkastellaan Raimo Siltalan tulkintaa Wittgensteinin myöhäisfilosofiasta. Tarkastelun keskipisteessä on perusmetri-esimerkki ja erityisesti se, miten Siltala käyttää Wittgensteinin keskustelua perusmetristä analogiana oikeuden viimekätiselle pätevyyskriteerille. Tässä kirjoituksessa väitetään että Siltalan Wittgenstein-tulkinta on epätarkka ja että tästä seuraa wittgensteinilaiselle näkemykselle vieraita käsityksiä käytännöistä ja säännöistä. Nämä käsitykset vaikuttavat myös...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoulu, Risto: Pehmeän sääntelyn paradoksi: toisen paratiisi on toisen painajainen12.3.2009Viime vuosien näkyvimpiä ilmiöitä on ollut pehmeän sääntelyn (soft law) yleistyminen vyöry. Yhä useammat oikeudenalat ajautuvat joko viranomaisten tuottaman (pehmeä viranomaissääntely) tai periaatteessa omaehtoisesti syntyneen (pehmeä itse sääntely) piiriin. Pehmeä sääntely ei ole yleisen määritelmän mukaan sitovaa eli normatiivista. Siitä huolimatta oikeustieteen tutkijan tulee päättää onko tutkimus ulotettava myös pehmeää sääntelyä koskevaksi vai onko metodisesti oikein sivuuttaa se...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKolehmainen, Esa: Konstitutiivisesta säännöstä12.3.2009Kirjoituksessa painotetaan esikriittisen ennakkonäkymän tärkeyttä esitykselle, joka koskee konstitutiivista sääntöä. Formaalin sääntöteorian näkökulmasta jako synteettiseen ja analyyttiseen järjestelmään näiden käsitteiden mielen tarkastelun kautta vaikuttaa edelleen ajankohtaiselta. Institutionaalisessa oikeusteoriassa, jonka alaan Siltalan teos Oikeustieteen tieteenteoria kuuluu, tätä jakoa ei noudateta tieto-opillisesti ohjaavana jakona. Ainakin teoreettisen lauseiden käsittely, ja...
- Lakikirjasto > ArtikkelitHollo, Erkki J.: Oikeustieteen tieteenteoria ja teoria ympäristön oikeudellisesta sääntelystä12.3.2009Artikkelin lähtökohtana on, että oikeustieteen tieteenteoreettisten lainalaisuuksien tulisi olla oikeudellisten ilmiöiden ja niitä edustavien oikeudenalojen osalta yleispäteviä sekä sääntelyn kohteen että systematiikan näkökulmasta riippumatta siitä, mikä kunkin tarkastelijan metodinen asenne on. Ympäristöfilosofia on värittänyt ympäristöoikeudellista ajattelua, jopa siinä määrin, että on samalla evästetty lainsäätäjiä omaksumaan vahvoja ekosentrisiä tavoitteita. Ympäristöoikeudellinen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKolehmainen, Esa: Kritiikin käsitteestä ja alasta12.3.2009Artikkelissa tarkastellaan kritiikin olemusta tieteellisessä toiminnassa ja kirjoittamisessa. Perusluonteeltaan kritiikki on arvostelevaa toimintaa. Tieteellisen kritiikin esitetään muodostuvan kolmesta erilaisesta toimintatavasta: esikriittisestä, immanentista kriittisestä tarkastelusta ja jälkikriittisestä tarkastelusta. Kritiikki tällaisten tulkintojen muodossa jäsentyy osaksi oikeustieteen metodisia sääntöjä. Tällaisina sääntöinä ne voivat luonnollisesti olla myös itse kritiikin kohteena....
- Lakikirjasto > ArtikkelitTala, Jyrki: Lain tavoitteenasettelu oikeustieteen kannalta7.3.2007Lain tavoitteenasettelu kiinnostaa oikeustutkimusta lähinnä kahdesta näkökulmasta. Lain soveltamisen ja tulkinnan ongelmiin on vanhastaan haettu apua tutkimalla lain tarkoitusta, historiallisen lainsäätäjän tavoitetta ja toisinaan ns. lainsäädännön objektiivista tarkoitusta. Lain tavoitteenasettelu kiinnostaa oikeustutkimuksessa myös tarkastelutapaa, jota kutsutaan lainsäädäntötutkimukseksi. Lainsäädäntötutkimus pyrkii kattamaan lain koko elinkaaren. Sen keskeisimpiä kohdealoja ovat, miksi ja...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKarhu, Juha: Tilannekohtainen oikeudellinen harkinta ja oikeuslähdeoppi3.1.2007Suomessa oikeuslähdeoppi sai vahvemman aseman lainopin teoreettisessa hahmottamisessa vasta Aarnion ja Peczenikin kehitelmien ansiosta. Niiden mukaan oikeuslähteiksi hyväksytään lain ja maantavan ohella lainvalmistelutyöt, tuomioistuinratkaisut, lainopin tulokset, yleiset oikeusperiaatteet, moraaliarvostukset sekä käytännön reaaliset argumentit, erityisesti seurausargumentit. Laajuuden vastapainoksi oikeuslähteiden keskinäisiä suhteita täsmennetään jakamalla ne vahvasti velvoittaviin, heikosti...
- Lakikirjasto > ArtikkelitPaasto, Päivi: Analyyttinen vai perusoikeusrakenteinen varallisuusoikeus?1.8.2005On esitetty, että vanhasta systeemikäsityksestä pitäisi irtaantua ja siirtyä perusoikeusrakenteiseen varallisuusoikeuteen. Artikkelissa arvioidaan sitä, onko vaatimus siirtymisestä uuteen varallisuusoikeuden järjestelmään tarpeellinen tai välttämätön vai jopa haitallinen ja häiritsevä. Analyyttinen koulukunta on siviilioikeuden alueella mahdollistanut sen tyyppiset muutokset oikeudellisessa ajattelussa, joita nyttemmin esitetään perusoikeusnäkökulmasta. Oikeudenalan oma perinne osaa...