Oikeuslähdeoppi
- Lakikirjasto > ArtikkelitLauniala, Mika: Ennakkopäätösnormin konstruointi – paikallista, täsmennä, yleistä ja yhteensovita15.10.2018, Edilex-sarja 2018/33Korkein oikeus vastaa yhteiskunnan normitarpeeseen tuottamalla ennakkopäätösnormeja. Tämän kirjoituksen tehtävänä on esittää mallinnus siitä, miten ennakkopäätöksen perusteella muodostetaan yleinen ennakkopäätösnormi. Tällöin olennaista on ymmärtää se, miten ennakkopäätösnormi paikallistetaan ja täsmennetään, mitä periaatteita noudattaen ennakkopäätösnormin abstraktiotaso nostetaan yleisen normin tasolle sekä mitä tarkoitetaan ennakkopäätösnormin modifioinnilla yhteensopivaksi muiden...
- Lakikirjasto > ArtikkelitLaapas, Mikko – Shumskaya, Anna: Veron kiertämistä (VML 28 §) koskevan vaatimuksen suhde kanteenmuutoskieltoon ja kiinteistösijoitustoiminnan korkomenojen vähennyskelpoisuus – kommentti tapauksen KHO 2017:128 prejudisiaalisesta arvosta23.1.2018, Edilex-sarja 2018/1Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi 11.8.2017 vuosikirjaratkaisun (KHO 2017:128), joka keskittyi pääasiassa prosessuaaliseen kysymykseen siitä, muuttuiko valituksenalainen asia kanteenmuutoskiellon vastaisesti toiseksi tilanteessa, jossa verotusmenettelystä annetun lain (VML) 28 §:ää vaadittiin sovellettavaksi ensi kerran vasta hallinto-oikeudelle osoitetussa vastineessa. Tapauksessa oli lisäksi kysymys VML 28 §:n soveltamisedellytysten arvioinnista. Varsinaisena aineellisoikeudellisena...
- Lakikirjasto > ArtikkelitLauniala, Mika: Obiter dictum – Prejudikaatissa muutoin lausuttu6.9.2017, Edilex-sarja 2017/37Artikkelin aihe on obiter dictum. Obiter tarkoittaa sivumennen/samalla ja dictum puolestaan sanottua/lausuttua, jolloin obiter dictum tarkoittaa pääasian rinnalla esiin tuotua sivuhuomiota. Artikkelin tutkimusongelma on, mikä on obiter dictumin asema suomalaisessa prejudikatuurissa ja oikeuslähdeopissa. Tutkimusongelmaa tarkentavat tutkimuskysymykset ovat: 1) mikä on obiter, mikä osa tuomiosta on obiter ja miten obiter ja ratio eroavat toisistaan; 2) mikä on obiterin oikeuslähdeopillinen asema...
- Lakikirjasto > ArtikkelitLauniala, Mika: Prejudikaatti ja prejudikaattinormi 9.8.2016, Edilex-sarja 2016/18Ennakkopäätöksellä eli prejudikaatilla tarkoitetaan tuomioistuimen tai muun lainkäyttöelimen antamaa ratkaisua, jonka sisältämä oikeusohje toimii perusteena ratkaistaessa myöhemmin oikeuskysymykseltään samankaltaisia tapauksia. Ennakkopäätösten merkitys on viime vuosikymmeninä koko ajan kasvanut. Ennakkopäätösten tehokas hyödyntäminen oikeuslähteenä edellyttää, että oikeusyhteisössä eli asiaa ymmärtävien lakimiesten keskuudessa on yhteinen käsitys siitä, millainen prejudikaattijärjestelmän...
- Lakikirjasto > ArtikkelitTalus, Kim – Penttinen, Sirja-Leena: Eurooppaoikeudelliset oikeuslähteet ja niiden tulkinta oikeustieteellistä opinnäytettä kirjoittaessa19.1.2015, Edilex-sarja 2015/3Tämä kirjoitus on osa laajempaa kokonaisuutta ”Oikeustieteellinen opinnäyte – artikkeleita oikeustieteellisten opinnäytteiden vaatimuksista, metodista ja arvostelusta”. Kirjoituksen tarkoituksena on tarjota yleiskuva eurooppaoikeudellisista oikeuslähteistä ja niiden tulkinnasta oikeustieteiden opiskelijoille. Kirjoituksen kohderyhmänä ovat ne opiskelijat, joilla ei ole vahvaa EU-oikeuden osaamista, mutta joiden tutkielmilla on liityntöjä EU-oikeuteen tai tutkimus liikkuu alueilla, joilla...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Kalle: Mietteitä verolain tulkinnasta14.6.2013Artikkelissa perehdytään verolainoppiin eli verolakien tulkintaongelmiin. Kysymys on tapauksista, joissa verolain sanamuoto ei suoraan kerro vastausta siihen, miten verokohtelun tulisi määräytyä. Jos laki ei tarjoa vastausta tulkinnanvaraisessa tapauksessa, lain esityöt ja vakiintunut oikeuskäytäntö voivat kuitenkin olla avuksi. Jos nämäkään oikeuslähteet eivät tarjoa vastausta, voidaan hyödyntää esimerkiksi seuraamusargumentteja. Verolakien tulkinnassa on ensiarvoisen tärkeää tunnistaa...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Tapio: Lainsäätäjän kunnioittamisasenne, tavoitteellinen laintulkinta ja lakien tavoitesäännökset vallitsevassa tuomarinideologiassa27.1.2012Artikkelissa lähestytään lain tavoitteenasettelua oikeudellisen ratkaisun teorian näkökulmasta. Siinä tarkastellaan mikä merkitys lakien tavoitteenasettelulla – lakien tavoitesäännöksillä ja lainsäätäjän tarkoituksella – on lainsoveltamisessa. Artikkelissa eritellään lakien tavoitesäännösten ja lainsäätäjän tarkoituksen oikeuslähde- ja argumentaatio-opillista merkitystä lainsoveltamisessa. Analyysiä havainnollistetaan KHO:n ja KKO:n oikeuskäytännöstä poimituilla esimerkeillä.
- Lakikirjasto > ArtikkelitRosas, Allan: Rättsnormernas mångfald - tankar kring rättskälleläran19.1.2012I bidraget granskas förhållandet mellan bindande skrivna rättsnormer, allmänna rättsprinciper och ”mjuka” normer (”soft law”) ur ett EU-rättsligt perspektiv. Dessa företeelser betraktas som rättsnormer. Bidraget baserar sig på skribentens erfarenhet som domare i EU-domstolen.
- Lakikirjasto > ArtikkelitSöderlund, Désirée: När Europa fick en ny rättskällelära27.1.2011Vår nuvarande rättskällelära uppkom i början av 1800-talet. Franska Code civil från 1804 utgick från att domarna skall tillämpa den nya civilrättsliga lagboken och endast den i civilrättsliga mål. Den romerska rätten, de gamla provinsiella sedvanerätterna och vetenskapen fråntogs sin ställning som rättskällor. På tjugoen år hade fransmännen med konstitutioner och vanliga lagar byggt upp en ny rättsordning i Frankrike under åren 1789–1810. Trots all den kritik som riktades mot den nya...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSyrjänen, Jussi: Arvioita Siltalan oikeuslähdeopista12.3.2009Tässä kirjoituksessa tarkastellaan muun muassa Siltalan tapaa ryhmitellä oikeuslähdeopit deskriptiivisiin ja normatiivisiin. Mielenkiinnon kohteena on myös se, miten oikeuslähdeoppien dynaamisuus ja staattisuus olisi ymmärrettävä. Onko oikeuslähdeopin dynaamisuus oikeuslähdeoppia vaivaava puute, vai tavoite, johon pitäisi pyrkiä? Tarkastelun kohteena on myös se, millaisia ongelmia oikeuslähde oppi kohtaa kun siinä seurataan Alexander Peczenikin ja Aulis Aarnion oikeuslähde oppien ajattelutapaa....
- Lakikirjasto > ArtikkelitOker-Blom, Max: Oikeustaloustieteen eli taloudellisten argumenttien merkityksestä Raimo Siltalan oikeuslähdeopissa12.3.2009Oikeudellinen ”pelikenttä” on ”eurooppalaistumassa”, ”perusoikeudellistumassa”, ”kaupallistumassa”, ”pirstoutumassa” ja ”amerikkalaistumassa”. Tämän myötä oikeudesta on tullut tuomioistuin-, kilpailu- ja talouspainotteisempi kuin aiemmin. Tämä on omiaan vaikuttamaan oikeuslähdeoppiin, jonka pystysuora hierarkia on muuttumassa oikeuslähteiden kilpailluksi markkinaksi. Perinteinen ja staattinen oikeuslähdeoppi on kehittynyt moderniksi ja dynaamiseksi eli peczenik-aarniolaisesta Siltalan malliksi....
- Lakikirjasto > ArtikkelitKoulu, Risto: Pehmeän sääntelyn paradoksi: toisen paratiisi on toisen painajainen12.3.2009Viime vuosien näkyvimpiä ilmiöitä on ollut pehmeän sääntelyn (soft law) yleistyminen vyöry. Yhä useammat oikeudenalat ajautuvat joko viranomaisten tuottaman (pehmeä viranomaissääntely) tai periaatteessa omaehtoisesti syntyneen (pehmeä itse sääntely) piiriin. Pehmeä sääntely ei ole yleisen määritelmän mukaan sitovaa eli normatiivista. Siitä huolimatta oikeustieteen tutkijan tulee päättää onko tutkimus ulotettava myös pehmeää sääntelyä koskevaksi vai onko metodisesti oikein sivuuttaa se...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMuukkonen, Matti: Perusoikeuslähtöisen laintulkinnan hahmottelua yhdistysoikeudessa8.10.2007, Edilex-sarja 2007/29Kirjoituksen huomion kohteena on oikeuslähdeoppi yhdistysoikeudessa. Yhdistysoikeudellisessa argumentaatiossa voidaan hyödyntää sellaisia lähteitä, joita ei välttämättä muilla oikeudenaloilla ole tunnistettavissa. Esityksen tarkoituksena on tuoda esiin ongelmia, joita traditionaalisen oikeuslähdeopin hyödyntämiseen yhdistysoikeudessa liittyy sekä tarkastella alan erityispiirteiden ja ajankohtaisen keskustelun valossa mahdollisuuksia kehittää yleisen oppirakennelman ohella yhdistysoikeuden...
- Lakikirjasto > ArtikkelitWikström, Kauko: Kuka tarvitsee oikeuslähdeoppia?15.3.2007Vallitsevana käsityksenä voitaneen pitää väitettä, jonka mukaan oikeuslähdeoppi on olennainen ja välttämätön osa oikeustiedettä. Näin ei ole aina ollut. Ennen on ajateltu, että tarvittavat oikeusohjeet löytyvät lakikirjasta ja että on turha muodostaa oppirakennelmaa sinne, missä sitä ei tarvita. Artikkelissa Wikström käsittelee muun muassa Aarnion, Makkosen, Tolosen, Eckhoffin ja Rossin ajatuksia oikeuslähdeopista.
- Lakikirjasto > ArtikkelitSaarnilehto, Ari: Maantapa, ennakkopäätös ja valituslupa7.3.2007
- Lakikirjasto > ArtikkelitNuotio, Kimmo: Oikeuslähteet, "supernormistot" ja ratkaisujen perustelu23.2.2007Artikkelissa jäsennetään oikeuslähdeopin aihepiiriä suhteuttamalla oikeuslähdeopin aiheita oikeuden soveltamisen eräisiin kysymyksiin. Ajatuksena on, että tiettyjen käsite-erotteluiden avulla voitaisiin saada selvyyttä joihinkin ongelmia tuottaviin ilmiöihin, tässä erityisesti ns. supernormistojen, kuten perus- ja ihmisoikeusnormien, pulmalliseksi koettuun oikeuslähdeopilliseen asemaan. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitKarhu, Juha: Tilannekohtainen oikeudellinen harkinta ja oikeuslähdeoppi3.1.2007Suomessa oikeuslähdeoppi sai vahvemman aseman lainopin teoreettisessa hahmottamisessa vasta Aarnion ja Peczenikin kehitelmien ansiosta. Niiden mukaan oikeuslähteiksi hyväksytään lain ja maantavan ohella lainvalmistelutyöt, tuomioistuinratkaisut, lainopin tulokset, yleiset oikeusperiaatteet, moraaliarvostukset sekä käytännön reaaliset argumentit, erityisesti seurausargumentit. Laajuuden vastapainoksi oikeuslähteiden keskinäisiä suhteita täsmennetään jakamalla ne vahvasti velvoittaviin, heikosti...