Lainvalmistelu
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko – Airaksinen, Manne – Oikarinen, Matias: Työryhmämietintö osakeyhtiö- ja osuuskuntalain tarkistamiseksi valmistunut – ehdotusten suhde asetettuihin tavoitteisiin nähden ja jatkovalmistelun tarve9.10.2025, Asiantuntija-artikkeliOsakeyhtiölaki (624/2006) ja osuuskuntalaki (421/2013) ovat olleet voimassa jo pitkään ilman kokonaisuudistusta: edellinen lähes kaksikymmentä ja jälkimmäinenkin yli kymmenen vuotta. Osakeyhtiölain muutokset ovat sen voimassaoloaikana rajoittuneet pääosin EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon, eikä osuuskuntalakiakaan ole olennaisesti uudistettu. Molemmissa laeissa pitkään tunnistetut ajantasaistamis- ja kehittämistarpeet johtivat siihen, että oikeusministeriö asetti vuonna 2024 työryhmän...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKeinänen, Anssi – Keskinen, Lisa-Maaria: Lainsäädäntöhankkeiden keskinäisriippuvuus – energiaan liittyvä säädösvalmistelu eri hallinnonaloilla20.5.2024, Asiantuntija-artikkeliTässä tutkimuksessa tunnistetaan ja analysoidaan säädöshankkeiden välisiä yhteyksiä. Tutkimuskysymyksenä on, minkälaisia ilmiöitä ja sääntelyteemoja on tunnistavissa energiaan liittyvissä säädöshankkeissa ja millä hallinnonaloilla energiaan liittyvää sääntelyä valmistellaan. Tarkastelu kohdistuu energiaan liittyviin, pääministeri Marinin hallituksen aikana valmistuneisiin hallituksen esityksiin. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitKeskinen, Lisa-Maaria: Lisääkö kansainvälinen vertailu lainvalmistelun laatua? – Empiirinen tutkimus hallituksen esityksistä vuosilta 2020–202113.10.2023, Asiantuntija-artikkeliArtikkeli käsittelee yleisellä tasolla kansainvälisen vertailun käyttöä suomalaisessa lainvalmistelussa. Hallituksen esityksen laatimisohjeiden eli niin sanottujen HELO-ohjeiden mukaan lainvalmistelun tulee pohjautua riittävään tietoon. Tietoon pohjautuvaa ja saatavilla olevan tiedon perusteella vaihtoehdoista järkevimmän valintaa, kutsutaan rationaalisen lainvalmistelun malliksi. Yksi osa rationaalisen lainvalmistelun mallin mukaista riittävän tiedon keräämistä on vertailla, miten...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJukka, Leena – Keinänen, Anssi – Keskinen, Lisa-Maaria – Vartiainen, Niko: Korona haastoi tietoperusteisen lainvalmistelun, mutta kuinka paljon?23.8.2023, Asiantuntija-artikkeliVuoden 2019 lopussa alkanut covid-19- eli koronapandemia asetti jo alussa runsaasti haasteita lainvalmistelulle taudin vaarallisuuden, viruksen leviämisnopeuden ja pandemiaa koskevan tiedon epävarmuuden vuoksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa koronapandemiaan liittyvän lainvalmistelun laadusta erityisesti tietopohjan hyödyntämisen näkökulmasta. Tutkimus etenee seuraavasti. Luvussa kaksi kuvataan koronasääntelyyn liittyvien tutkimusten perusteella niitä yleisen tason...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKeinänen, Anssi – Pälvimäki, Leona: Näkyykö säädösehdotuksen yhteiskunnallinen merkittävyys sen valmistelutavassa?29.12.2022, Asiantuntija-artikkeliLainsäädäntö on keskeisin keino vaikuttaa yhteiskunnan kehittymiseen. Kuitenkin lainvalmistelun resurssit ovat niukat, ja siksi hyvän sääntelyn kannalta on tärkeää, että niukkoja lainvalmisteluresursseja kohdennetaan erityisesti hankkeisiin, jotka ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä. Lainsäädännöllä pyritään edesauttamaan yhteiskunnassa tärkeäksi koettujen tavoitteiden toteutumista. Hyvä lainvalmistelu on yksi keskeinen edellytys lainsäädännön tavoitteiden toteutumiseksi. ...
- Lakikirjasto > ArtikkelitIsotalo, Kalle: Lakimatematiikka ja hyvä hallinto verotuksessa21.12.2022, Asiantuntija-artikkeliVerotuksessa merkityksellinen sääntely muodostuu pelkistetysti neljästä kokonaisuudesta: verotuksen ulkopuolisista aineellisista laeista, aineellisista verolaeista, menettelyllisistä verolaeista, sekä yleishallinto-oikeudellisista laeista. Arvioitaessa verotuksen suhdetta hyvään hallintoon, on otettava huomioon kaikki nämä lainsäädäntökokonaisuudet. Artikkelissa lakimatematiikalla tarkoitetaan verolainsäädännön mukaisesti tehtäviä laskelmia verovelvollisten maksettavaksi tulevien verojen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitVartiainen, Niko – Härkönen, Hanna-Riitta: Onko koronapandemia heikentänyt vaikutusarviointien toteuttamista? – Kvantitatiivinen analyysi vuoden 2020 hallituksen esityksistä2.11.2022, Asiantuntija-artikkeliLainsäädännön instrumentalistisuus on näkynyt keväällä 2020 käynnistyneen koronapandemian hoitamisen myötä eri maiden hallitusten käyttäessä lainsäädännöllisiä instrumentteja hillitäkseen koronaviruksen leviämistä. Esimerkiksi Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, muun muassa elinkeinonvapautta rajoitettiin voimakkaasti ihmisten lähikontaktien vähentämiseksi. Koronakriisin kohdalla sääntelytoimenpiteiden yhteiskunnallinen merkitys on ollut poikkeuksellisen huomattava. Näin ollen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJukka, Leena – Keinänen, Anssi – Keskinen, Lisa-Maaria: Tietopohja ja asiantuntijoiden kuuleminen koronaperusteisessa lainvalmistelussa – Jyrääkö kiire alleen hyvän lainvalmistelun periaatteet?29.6.2022, Asiantuntija-artikkeliTutkimuksen tavoitteena on empiirisen aineiston avulla tutkia, miten tietoon perustuva päätöksenteko ja eduskunnan tiedonsaantioikeus toteutuivat vuoden 2020 valtiopäivien hallituksen esityksissä. Tutkimuksessa selvitetään, millaiseen tietopohjaan säädösvalmistelu perustui. Artikkelin tutkimus esittelee ensin tiedon roolia ja merkitystä lainvalmistelussa. Tutkimuksen aineiston ja menetelmien esittelyn jälkeen esitellään sen tulokset sekä niiden liityntä viitekehykseen ja aiempaan...
- Lakikirjasto > ArtikkelitIsotalo, Kalle: Viranomaisvaikutusten arviointi säädöshankkeissa28.3.2022, Lyhyempi kirjoitusVuonna 2007 julkaistua säädöshankkeiden vaikutusarviointia koskevaa laatimisohjetta ollaan päivittämässä. Vaikutusarvio-ohjeen luonnos joiltakin osin laajentaa arviointilähtökohtia. Tässä artikkelissa esitetään joitakin huomioita erityisesti sen kannalta, miten säädöshankkeiden viranomaisvaikutusten arviointia voitaisiin kehittää. Samat periaatteet saattaisivat olla hyödynnettävissä myös muiden toimijoiden osalta. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitMuukkonen, Matti: Koronapassi, perustuslaki ja yhdenvertaisuustarkasteluasetelman kritiikki12.1.2022, Asiantuntija-artikkeliKoronapassi oli kesällä 2021 aktiivisen poliittisen keskustelun kohteena, ja julkisuudessa keskusteltiin myös sen perusoikeuksia rajoittavasta vaikutuksesta. Perustuslakivaliokunnan lausunnon johtopäätös oli, että lakiehdotus voitiin käsitellä Suomen perustuslain 72 §:n mukaisesti ns. tavallisessa lain säätämisjärjestyksessä. Koronapassia koskevien säännösten oli tarkoitus olla alkujaan voimassa vain vuoden 2021 loppuun saakka. Marraskuussa annetun hallituksen esityksen myötä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJukka, Leena – Keinänen, Anssi – Keskinen, Lisa-Maaria: Koronaperusteinen lainvalmistelu – kenelle kellot soivat ja mistä syystä?26.10.2021, Asiantuntija-artikkeliKoronatilanne kehittyi Suomessa alkuvuonna 2020 nopeasti ennakoitua huonommaksi, ja keväällä todettiin koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot. Poikkeusolot kestivät Suomessa kesäkuun puoliväliin saakka eli yhteensä kolme kuukautta. Pandemian vuoksi on tehty myös lukuisia muita väliaikaisia ja pysyviä lainmuutoksia. Tässä artikkelissa käsitellään koronapandemiaan liittyviä lainvalmisteluhankkeita vuoden 2020 valtiopäiviltä kokonaisuutena, sekä eritellään niiden yhteisiä piirteitä....
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Kalle: Kokeilulait – kokeiluja kokeilun vuoksi vai onnistuneita lakien sisäänajoja18.6.2021, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa arvioidaan sitä, miten tarkoituksenmukaisiksi erityyppiset kokeilulait ovat Suomessa osoittautuneet. Artikkelissa keskitytään luomaan eri kokeilulakeja tarkastelemalla kokonaiskuva siitä, mitkä tekijät kulloinkin ovat vaikuttaneet kokeilulakien tarkoituksenmukaisuusarviointiin. Kirjoituksessa muun muassa avataan kokeilulain käsitettä ja sen tarkoitusta sekä kokeilualueen rajaamista. Lisäksi läpi artikkelin vertaillaan ja arvioidaan eri vuosikymmenten saatossa...
- Lakikirjasto > ArtikkelitSärkkä, Emma – Kuparinen, Jonna: Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset kotimaisessa rahoitusmarkkinasääntelyssä: lainvalmistelullinen näkökulma25.9.2020, Asiantuntija-artikkeliArtikkelin tavoitteena on vastata kysymyksiin siitä, miten rahoitusmarkkinoita koskevassa lainsäädäntöympäristössä tunnistetaan ja otetaan huomioon ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, kuinka hyvin vaikutusarviointiohjeita noudatetaan, miten vaikutuksia tulisi arvioida paremmin ja mistä ihmisvaikutusten mahdollinen heikko arvioiminen saattaisi johtua. Hallituksen esitysten vaikutusten arvioinnin onnistumisen arvioimisessa hyödynnetään oikeusministeriön julkaisemia säädösehdotusten...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKeinänen, Anssi – Härkönen, Hanna-Riitta: Miten valmistella hyvä hallituksen esitys? Lainsäädännön arviointineuvoston lausuntojen huomioita säädösehdotusten esitysluonnoksista11.8.2020, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa tarkastellaan lainsäädännön vaikutusten arvioinnin kehittämistä ja erityisesti lainsäädännön arviointineuvoston roolia säädösehdotusten eduskunnan ja ministeriöiden ulkopuolisena arvioijana. Arviointineuvoston tärkeimmäksi tehtäväksi on muodostunut lausuntojen antaminen hallituksen esitysten luonnoksista ja niihin sisältyvistä lainsäädännön vaikutusten arvioinneista. Tässä artikkelissa käydään läpi lainsäädännön arviointineuvoston lausuntoja ja tunnistetaan niistä tekijöitä,...
- Lakikirjasto > ArtikkelitLonka, Harriet – Keinänen, Anssi – Ovaska, Eeva – Kiiski, Kimmo – Jääskinen, Väinö – Ylipaavalniemi, Jarkko – Miettinen, Pauli: Lainvalmistelu tiedonhallinnan haasteena – tekoäly ratkaisuna?28.5.2020, Asiantuntija-artikkeliTässä artikkelissa tarkastellaan käytännön lainvalmisteluprosessin mallintamisen pohjalta tekoälytyövälineiden hyödyntämisen mahdollisuuksia lainvalmistelun laadun parantamisessa. Tutkimuksessa on käytetty tapausesimerkkinä liikenne- ja viestintäministeriön lainvalmistelun prosessia ja toteutettu kuuden viikon mittainen teknologiaharjoittelukokeilu eri tekoälytyövälineiden soveltuvuuden testaukseen tämän prosessin joihinkin osiin. Tutkimuksen tuloksia peilataan rationaalisen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitErvasti, Kaijus: Vaikutusten arviointi EU-lainsäädäntöhankkeissa valtioneuvoston U-kirjelmien valossa28.8.2019, Asiantuntija-artikkeliValtioneuvostolla on perustuslakiin (96 §) perustuva velvollisuus saattaa eduskunnalle tiedoksi EU:ssa päätettävät ehdotukset säädöksiksi. Oikeusministeriö on laatinut ohjeet eduskunnan ja valtioneuvoston yhteistoiminnasta Euroopan unionin asioiden kansallisessa valmistelussa. Yhteistoiminta valtioneuvoston kanssa perustuu valtioneuvoston eduskunnalle antamiin U-kirjelmiin sekä ministeriöiden toimittamiin E- ja UTP-kirjelmiin sekä näiden jatkokirjelmiin. U-kirjelmien rakenteesta tai...
- Lakikirjasto > ArtikkelitGiordani, Tatu – Kava, Ronja: Julkisen hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle ja viranomaistoiminnon yhtiöittäminen1.7.2019, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa pyritään vastaamaan kysymykseen siitä, mitä tulee ottaa huomioon, kun harkitaan julkisten hallintotehtävien antamista muulle kuin viranomaiselle ja millä edellytyksillä tällainen tehtävänanto on mahdollinen. Kirjoituksessa keskitytään siihen, mitä asioita lainsäätäjän tulisi ottaa huomioon silloin, kun yhtiöitetään viranomaistoimintoja. Aluksi käydään läpi perustuslain 124 §:n yhtiöittämiselle asettamia reunaehtoja ja pykälään liittyvää perustuslakivaliokunnan...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKeinänen, Anssi – Heikkinen, Kati – Rinne, Laura: Lainsäädännön vaikutusten jälkikäteinen seuranta osana hyvää lainvalmistelua: entä Suomessa?29.4.2019, Asiantuntija-artikkeliArtikkeli käsittelee lainsäädännön vaikutusten jälkikäteistä seurantaa ja sen yhteyttä hyvään lainvalmisteluun. Tutkimuksen tarkoituksena on nostaa esille jälkikäteisen vaikutusten arvioinnin roolia ja merkitystä lainsäädännön laadun kannalta. Tutkimuksessa käydään läpi jälkikäteisen seurannan huomioimista kotimaisissa lainvalmisteluohjeissa ja kansainvälisiä kokemuksia vaikutusten jälkikäteisestä arvioinnista. Tutkimuksessa analysoidaan vuoden 2016 aikana annetut hallituksen esitykset. ...
- Lakikirjasto > ArtikkelitPentikäinen, Satu: Kotimaisessa lainvalmistelussa edellytettävä tietopohja – Case-esimerkkinä hallintarekisterilaki22.1.2019, Asiantuntija-artikkeliLainvalmistelu on tyypillisesti ymmärretty rationaalisena päätöksentekoprosessina, jonka lopputuloksena hankkeen kannalta tarkoituksenmukaisimmat ratkaisuvaihtoehdot on koottu joukoksi säännöksiä. Päätöksentekoon tarvitaan kuitenkin tietoa, jota hyödynnetään ongelman, tavoitteiden ja ratkaisuvaihtoehtojen arvioinnissa. Teoriassa tieto on aukotonta ja objektiivista, ja sitä voidaan hyödyntää lainvalmistelussa täydellisesti. Arkitodellisuudessa hyödynnettävää tietoa kuitenkin leimaavat...
- Lakikirjasto > ArtikkelitTuominen, Risto: Perusoikeudet lainvalmistelun näkökulmasta – esimerkkinä perustuslakivaliokunnan vuosien 2000–2018 lausuntokäytäntö koskien perustuslain 15.1 §:n omaisuudensuojaa23.11.2018, Asiantuntija-artikkeliSuomen nykyisen perustuslain (PL, 731/1999) aikana perusoikeuksien merkitys lainvalmistelussa on korostunut. Suomen liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen (SopS 18–19/1990) ja vuonna 1995 toteutettu perusoikeusuudistus sekä nykyisen perustuslain voimaantulo vuonna 2000 ovat tuoneet perusoikeudet vahvasti osaksi lainsäädäntöä koskevia työtehtäviä. Tämän kirjoituksen tavoitteena on tutkia perusoikeuksien asettamia vaatimuksia lainvalmistelussa. Tutkimus on toteutettu analysoimalla...
1 - 20 21 - 38