-
Oikeusministeriö
- Kriminaalipolitiikka
- Oikeushallinto
Kriminaalipolitiikka
- Lakikirjasto > ArtikkelitRikander, Henri – Sutela, Mika – Rikander, Salla: Alaikäisten rikollisuudesta ja katujengeistä10.5.2023, Asiantuntija-artikkeliArtikkeli käsittelee katujengejä sekä lisääntynyttä nuorisorikollisuutta. Alaikäisten väkivaltarikollisuus on lisääntynyt Suomessa niin kaupunkimaisissa, taajaan asutuissa kuin myös maaseutumaisissa kunnissa. Artikkeli tarkastelee tutkimuskirjallisuuden perusteella sekä nuorten rikollisuuden syitä yleisesti että seikkoja, jotka työntävät, vetävät ja ylläpitävät katujengirakenteita. Artikkelin pyrkimys on nuorten väkivaltarikollisuuteen ja sen taustatekijöihin liittyvän tiedon...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKimpimäki, Minna: Rangaistusjärjestelmän paljousalennukset – vika vai ominaisuus?25.4.2023, Asiantuntija-artikkeliJulkisessa ja kriminaalipoliittisessa keskustelussa nousevat ajoittain esiin Suomen rangaistusjärjestelmään sisältyvät niin sanotut paljousalennukset eli se, että henkilön tullessa tuomituksi useista rikoksista samalla kertaa, yksittäisestä rikoksesta tuomittava rangaistus muodostuu alemmaksi kuin se olisi kyseisestä rikoksesta yksinään tuomittaessa. Paljousalennusten ja aiemmin tuomitun rangaistuksen huomioonottamisen taustalla on Suomessa omaksuttu yhtenäisrangaistusjärjestelmä....
- Lakikirjasto > ArtikkelitPaukku, Eelis: Rikollista vai ei? – Kriminalisointien poistaminen rikoslaista kokonaisuudistuksen jälkeen5.11.2021, Asiantuntija-artikkeliTämän artikkelin tavoitteena on tutkia rikoslain kokonaisuudistuksen jälkeen tehtyjä dekriminalisointeja ja niiden kautta tarkastella, kuinka yhteiskunnallinen muutos on vaikuttanut erilaisten tekojen rangaistavuuden poistamiseen. Tutkimuksella tavoitellaan akateemisen, erityisesti kriminaali- ja oikeuspolitiikan alaan kuuluvan, kontribuution lisäksi myös yhteiskuntapoliittista keskustelunavausta siitä, mihin kaikkeen rikosoikeutta oikeastaan käytetään ja millaiseksi rikosoikeuden rooli...
- Lakikirjasto > ArtikkelitPaukku, Eelis: Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate kriminaalipolitiikan tavoitteiden näkökulmasta30.3.2021, Asiantuntija-artikkeliTässä artikkelissa tarkastellaan kriminaalipolitiikan ja oikeusturvapolitiikan ristiriitoja rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen näkökulmasta. Artikkelissa selvitetään seuraavien apututkimuskysymysten avulla, miten rikosoikeudellinen laillisuusperiaate vaikuttaa kriminaalipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseen: mitkä ovat kriminaalipolitiikan tavoitteet ja mitä rikosoikeudellinen laillisuusperiaate tarkoittaa ja mitä sillä tavoitellaan? Tällä artikkelilla tavoitellaan...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Kalle: Rikkomus ja rangaistus – Mietteitä rikkomuksia koskevasta oikeustilasta ja sen kehittämistarpeista16.3.2021, Asiantuntija-artikkeliLainsäädäntömme sisältää koko joukon rikkomuksia, jotka tavanomaisesti on sanktioitu sakkorangaistuksella. Tässä artikkelissa syvennytään muun muassa siihen, onko rikkomuksia koskeva lainsäädäntömme johdonmukainen, ja ellei näin ole, miten sääntelyä voitaisiin kehittää eheämmäksi kokonaisuudeksi. Eheys on käsiteltävänä muun muassa toissijaisuuslausekkeiden, erityislainsäädännön soveltuvuuden rikkeeseen ja syyksiluettavuuskynnyksen kannalta. Artikkelissa perehdytään samalla siihen, ovatko...
- Lakikirjasto > ArtikkelitRikander, Henri: Vähimmän haitan tie – rikoslain 16 luvun 1 §:n soveltaminen poliisin käytännössä29.10.2018, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa tutkitaan virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen (rikoslain 16 luvun 1 §) ja virkamiehen vastustamisen (saman luvun 2 §) soveltamiskäytäntöä poliisitoiminnassa. Voidaan havaita, että 2 §:ää sovelletaan yhä enenevissä määrin myös tilanteissa, joissa teko täyttäisi virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen tunnusmerkistön. Havaittua vinoumaa selitetään muun muassa prosessiekonomisilla syillä, sillä 2 § mahdollistaa tilanteiden ratkaisemisen sakolla. Myös puutteellinen osaaminen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKimpimäki, Minna: Vaikutusvallan kauppaaminen – Tehokasta korruption vastustamista vai tarpeeton ja epämääräinen kriminalisointi?1.12.2016, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa käsitellään vaikutusvallan kauppaamista ja sen kriminalisointia. Vaikutusvallan kauppaamisen kriminalisointia on pohdittu Suomessa yli kymmenen vuoden ajan. Aihe on nyt erityisen ajankohtainen, sillä toukokuussa 2016 annettiin luonnos hallituksen esitykseksi, jossa esitetään vaikutusvallan kauppaamista koskevan rikostunnusmerkistön omaksumista. Artikkelissa pohditaan sitä, kuinka tarpeellinen tällainen kriminalisointi olisi sekä sitä, onko tällainen uusi kriminalisointi...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäkipää, Leena: Vankien oikeusturvan toteutuminen eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisujen valossa7.3.2014, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa tarkastellaan vankien oikeusturvan toteutumista Suomessa. Vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon ja vangin oikeusasemaan liittyvät kysymykset ovat viime vuosina herättäneet tutkijoiden mielenkiinnon Pohjoismaissa. Pohjoismaista kriminaalipolitiikkaa ja vankeinhoitoa on usein kuvattu kansainvälisessä keskustelussa malliesimerkkinä onnistumisesta tällä alueella, mutta viime vuosina myös huolestuneet puheenvuorot oikeusturvanäkökulmasta ovat yleistyneet. Artikkelin...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKiiski, Kimmo Ilmari: Rahamaksu rangaistuksena1.3.2011, Asiantuntija-artikkeliKriminaalipolitiikka ei ole pelkästään rikosoikeudellisen järjestelmän ja rikoslain soveltamista, vaan samoihin tavoitteisin pyritään ja päästään myös hallinnollisilla seuraamuksilla. Kirjoituksessa lähestytään rankaisemista sekä rikosoikeuden että hallinto-oikeuden näkökulmasta ja pyritään selvittämään, mitä hallinnollisella rankaisemisella tarkoitetaan ja milloin kumpaankin sääntelytapaan on turvauduttu ja mitä vaikutuksia sillä on ollut. Tutkimukseen liittyy myös laaja liiteaineisto...
- Lakikirjasto > ArtikkelitTolvanen, Matti: Rangaistuksella uhkaaminen ja rankaiseminen15.3.2001, Asiantuntija-artikkeliRangaistusuhilla ja rangaistuksilla ajatellaan estettävän ihmisiä tekemästä rikoksia. Pelotevaikutus onkin relevantti vaikutuskanava esimerkiksi tieliikennerikosten tyyppisissä moraalisesti värittömissä rikoksissa. Pelotevaikutuksen ohella on kiinnitetty huomiota rikosoikeudellisen järjestelmän moraalia luovaan, ylläpitävään ja vahvistavaan vaikutukseen sekä tapaa luovaan vaikutukseen. Rikosoikeudellisella järjestelmällä uskotaan luotavan kokonaan uusia käyttäytymismalleja sekä...