Korkein hallinto-oikeus
- Lakikirjasto > ArtikkelitEkroos, Ari – Niskanen, Ilkka – Roiko, Leena: KHO 2023:128 – Melun hetkellinen enimmäistaso ratahankkeessa12.3.2024Korkein hallinto-oikeus antoi 22.12.2023 päätöksen (KHO 2023:128), jossa oikeudellisesti mielenkiintoista oli aineellisoikeudellisesti ratamelu ja menettelyllisesti ratasuunnitelmaa koskeva päätöksenteko. Asiassa kyse oli Tampereen henkilöjunien huoltoratapihaa koskevasta ratalain (110/2007) mukaisesta ratasuunnitelman meluselvitysten riittävyydestä sekä toimenpiteistä, jotka ratasuunnitelmassa tulisi esittää hankkeesta aiheutuvan melun vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi. Päätöksessä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitKokko, Kai: Uuden luonnonsuojelulain mukaisen varovaisuusperiaatteen sisältö ja merkitys laintulkinnassa sekä mahdollinen lain muutostarve7.11.2023Artikkelissa on tarkoitus tunnistaa, mikä on varovaisuusperiaatteen sisältö ja merkitys uudessa kesäkuun alusta voimaan astuneessa luonnonsuojelulaissa. Artikkelissa tarkastellaan miten sitä olisi tulkittava ja sovellettava uuden luonnonsuojelulain mukaisessa päätöksenteossa sekä, miten tulkinta soveltuu oikeuskäytännössä vakiintuneeseen varovaisuusperiaatteeseen. Artikkelin tavoitteena on löytää varovaisuusperiaatteelle vakiintuneena oikeusnormina sellainen mahdollisimman yhtenäinen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitHaapaniemi, Matti: Lapsen edun huomioon ottamisesta ulkomaalaislain oleskeluoikeutta koskevissa asioissa 5.5.2023, Edilex-sarja 2023/15Tässä artikkelissa esitellään oikeuskäytännön perusteella lapsen edun taustalla olevia pääelementtejä sekä sitä, miten lapsen etu määritetään ja otetaan ensisijaisesti huomioon yksittäisessä ratkaisutilanteessa. Lisäksi selvitetään, miten Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien komitean edellä määrittelemät lapsen edun huomioon ottamista ilmentävät kriteerit toteutuvat Suomen hallintolainkäytössä ratkaistavissa oleskeluoikeutta koskevissa asioissa. Lapsen edun määrittämisen edellyttämistä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitNykänen, Pekka: Saamisen osittainen arvonmenetys – KHO 2022:107 ja KHO 2022:10815.11.2022Korkein hallinto-oikeus otti kahdessa julkaistussa ratkaisussaan kantaa siihen, milloin saamisen osittainen leikkaaminen yrityssaneerauksen yhteydessä oli velkojan verotuksessa vähennyskelpoinen. Toinen ratkaisu koski elinkeinotulon verotusta ja toinen juoksevaa velkakirjaa henkilökohtaisen tulon verotuksessa. Korkein hallinto-oikeus päätyi ratkaisuissaan erilaisiin lopputuloksiin sen suhteen, milloin saamisen menetys on lopullinen ja siten vähennyskelpoinen.
- Lakikirjasto > ArtikkelitVoutilainen, Tomi: Hallituksen asiakirjat – Onko niitä?25.11.2021, Edilex-sarja 2021/52Artikkelissa käsitellään sitä, muodostuuko valtioneuvoston ja ministeriöiden toiminnassa asiakirjoja, jotka ovat valtioneuvoston kanslian määräyksessä tarkoitettuja ”hallituksen asiakirjoja”. Ensinnäkin selvitetään julkisuuslain ja arkistolain soveltamiseen vaikuttavat organisatoriset käsitteet suhteessa valtioneuvoston kanslian määräyksessä esitettyyn hallituksen käsitteeseen sekä miten julkisuuslaissa ja arkistolaissa tarkoitettu asiakirjan käsite on tulkittavissa ministerin ja hänen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitUrpilainen, Matti: KHO 2020:121 – Yhtiöjärjestysmääräysten merkitys osakeyhtiön yleishyödyllisyyden arvioinnissa9.12.2020A Oy ei harjoittanut muuta kuin yleishyödyllistä toimintaa. A Oy:tä ei kuitenkaan pidetty tuloverotuksessa yleishyödyllisenä yhteisönä, koska sen yhtiöjärjestys ei sisältänyt määräyksiä varojenjakokiellosta ja varojen käyttämisestä yleishyödylliseen tarkoitukseen yhtiön purkautuessa.
- Lakikirjasto > ArtikkelitUrpilainen, Matti: KHO 2020:105 – arvostaminen kiinteistöverotuksessa 1.12.2020Ratkaisussa KHO 2020:105 on kysymys rakennuksen verotusarvosta. Arvostamislain 30 §:n mukaan rakennuksen arvo määritellään kaavamaisesti rakennuksen jälleenhankinta-arvon ja siitä tehtävien ikävähennysten perusteella. Jos näin määritetty verotusarvo muodostuu käypää arvoa suuremmaksi, verotusarvona pidetään arvostamislain 32 §:n nojalla rakennuksen käypää arvoa. Vaikka kaavamaisesti määriteltävä arvo on hallinnollisesti yksinkertainen, on siitä poikettava, mikäli kaavamainen arvostus johtaisi...
- Lakikirjasto > ArtikkelitNykänen, Pekka: Ulkomaisen konserniyhtiön yli 10 vuotta vanhat tappiot ja konserniavustus – KHO 2020:3613.5.2020Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan ulkomaisten konserniyhtiöiden lopullisten tappioiden tulee olla vähennyskelpoisia konserniverojärjestelmissä, jos kotimaisten konserniyhtiöiden tappiot ovat vähennyskelpoisia. Se, mitä lopulliset tappiot ovat ja missä laajuudessa ne tulee saada vähentää ei ole täysin selvää. Myös kan-sallisten tappiontasausta koskevien säännösten merkitys lopullisten tappioiden vähennysoikeuden kannalta on ollut epäselvä. Ratkaisussa KHO 2020:36 katsottiin, että...
- Lakikirjasto > ArtikkelitHaapaniemi, Matti: Markkinaehtoisen vaihteluvälin määrittäminen verrokkijoukosta ja soveltuvimman oikaisupisteen valinta markkinaehtoiselta vaihteluväliltä siirtohinnoittelussa12.3.2020, Edilex-sarja 2020/10Siirtohinnoittelun vertailuanalyysissä verrataan intressisuhteessa tapahtuvaa liiketoimea riippumattomien osapuolten välillä toteutettuun vertailukelpoiseen liiketoimeen. Vertailuanalyysin tehtävänä on löytää ne verrokit, jotka luotettavimmin kuvaavat markkinaehtoisen siirtohinnoittelun tasoa etuyhteysliiketoimessa. Vertailuanalyysin suorittamisen kannalta ongelmallista on usein se, että siinä joudutaan ulkoisten verrokkien osalta turvautumaan vertailutietoon, jonka perusteella ei voida...
- Lakikirjasto > ArtikkelitHaapaniemi, Matti: Siirtohinnoittelua koskevan oikeustoimen tunnistamisesta ja sivuuttamisesta sekä veron kiertämisestä18.6.2019, Edilex-sarja 2019/24Tässä artikkelissa käsitellään siirtohinnoittelua koskevan oikeustoimen tunnistamista ja sivuuttamista sekä veron kiertämistä. Kirjoituksessa käsitellään lisäksi verotuksessa noudatettavaa subjektiivista tarkastelutapaa. Kirjoituksessa tarkastellaan verotuksen lakisidonnaisuutta sekä verosopimusten ja OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden suhdetta kansalliseen lainsäädäntöön. Artikkelin loppupuolella analysoidaan korkeimman hallinto-oikeuden ja Helsingin hallinto-oikeuden käsiteltävänä olleita,...
- Lakikirjasto > ArtikkelitWähä, Susanna: KHO 2018:10 – Asemakaavan muutos – Teollisuuslaitos – Vaikutusten arviointi – Kohtuuttomuus2.7.2018Kirjoittaja käsittelee tapausta KHO 2018:10. Tapauksessa asemakaavan tarkoituksena oli mahdollistaa uuden biotuotetehtaan rakentaminen noin yhdeksän kilometrin etäisyydelle kaupungin keskustasta ja vesistön rannalle. KHO katsoi, että asemakaavaa laadittaessa tehdyt selvitykset olivat riittävän yksityiskohtaisia ja kattavia, jotta voitiin varmistua siitä, että alueen käyttämisestä kaavassa osoitettuun tarkoitukseen ei ennalta arvioiden aiheutunut sellaisia haittavaikutuksia, joita olisi ollut...
- Lakikirjasto > ArtikkelitWähä, Susanna: KHO 19.1.2018 taltio 138 – Tuulivoimaosayleiskaava – Maisema-alue – Selvitykset2.7.2018Kirjoittaja käsittelee ratkaisua KHO 19.1.2018, taltio 138, diaarinumero 154/1/17. Tapauksessa on kyse Hittisennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavasta. A:n valitus koski maakuntakaavan ohjeena olemista yleiskaavalle, melu- ja maisemavaikutusten arviointia sekä tuulivoimaloiden alueeksi osoitettujen alueiden käyttömahdollisuuksia muuhun tarkoitukseen. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli A:n valituksesta ratkaistavana erityisesti kaavan sisältövaatimusten täyttyminen maisemavaikutusten osalta....
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 27.2.2018 taltio 839 – Rakennuslupa – Julkisivujen lisälämmöneristäminen – Paloturvallisuus2.7.2018Espoon rakennusvalvontakeskuksen lupa-arkkitehti hylkäsi rakennuslupahakemuksen neljän asuinkerrostalon julkisivujen lisälämmöneristys- ja muutostöihin. Hakijan toimittaman materiaalin perusteella ei ole voitu riittävästi varmistua paloturvallisuusmääräysten täyttymisestä. Espoon rakennuslautakunta hyväksyi oikaisuvaatimuksen ja myönsi haetun luvan. Helsingin hallinto-oikeus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen valituksesta kumosi lautakunnan päätöksen. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 21.2.2018 taltio 760 – Rauennut rakennuslupa – Ranta-alueen rakentamisrajoitus – Etäisyysvaatimuksista poikkeaminen2.7.2018Kirjoittaja käsittelee ratkaisua KHO 21.2.2018, taltio 760. Tapauksessa Lahden seudun rakennusvalvonnan rakennuslupa-arkkitehti myönsi uuden rakennusluvan rauenneen tilalle asuinrakennuksen, autotalli-varastorakennuksen ja laajennuksen jälkeen 31 neliömetrin suuruisen saunarakennuksen rakentamiseksi ranta-alueelle. Alueella ei ole voimassa MRL 72 §:n mukaista kaavaa. Lahden seudun rakennuslautakunta hylkäsi naapurikiinteistöjen oikaisuvaatimuksen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO:2017:203 – Rakennuslupa – Valitusoikeus – Rasite2.7.2018Kirjoittaja käsittelee ratkaisua KHO:2017:203. Tapauksessa Kemiönsaaren rakennustarkastaja myönsi rakennusluvat kolmen 88 kem²:n suuruisen ja viiden 190 kem²:n suuruisen asuinrakennuksen sekä 58 kem²:n suuruisen saunarakennuksen rakentamiseen kiinteistölle. Lisäselvityksinä oli todettu, että kiinteistöä rasittaa mm. venevalkama 20 x 20 m, alue autojen pitämiselle 20 x 30 m ja 4 m leveä rasitetie, joka kulkee alueiden välissä. Rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta hylkäsi oikaisuvaatimukset....
- Lakikirjasto > ArtikkelitWähä, Susanna: KHO 2017:202 – Asemakaavan muutos – Yhdenvertaisuus Kaupunkikuva – Selvitykset2.7.2018Kirjoittaja käsittelee ratkaisua KHO 2017:202. Tapauksessa yhtä asuinkerrostalotonttia koskevalla asemakaavan muutoksella oli lisätty merkittävästi tontin rakennusoikeutta. Asemakaavan muutoksesta oli valitettu sillä perusteella, että maanomistajien tasapuolinen kohtelu edellyttäisi tulevassa kaavoituksessa vastaavaa rakennusoikeuden lisäämistä lähiympäristön asuinkerrostalotonteille, mikä puolestaan johtaisi yhtenäisen kaupunkikuvan turmeltumiseen. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO:2017:184 – Tilapäinen käyttötarkoituksen muuttaminen – Lupaehto – Liityntä maankäytön ohjaamiseen2.7.2018Kirjoittaja käsittelee ratkaisua KHO:2017:184. Tapauksessa Espoon rakennuslautakunta myönsi (21.4.2016) luvan 7-kerroksisen kellarillisen toimistorakennuksen muuttamiseen tilapäisesti viiden vuoden ajaksi majoitustilaksi siten, että rakennus tuli toimimaan aluksi turvapaikanhakijoiden hätämajoitustilana ja sen jälkeen hostel majoitustilana. Lupapäätökseen oli otettu ehto ”Rakennukseen sijoitettava henkilömäärä vastaanottokeskustilanteessa enintään 400 henkilöä”. Luvan saanut kiinteistöyhtiö...
- Lakikirjasto > ArtikkelitLaapas, Mikko – Shumskaya, Anna: Veron kiertämistä (VML 28 §) koskevan vaatimuksen suhde kanteenmuutoskieltoon ja kiinteistösijoitustoiminnan korkomenojen vähennyskelpoisuus – kommentti tapauksen KHO 2017:128 prejudisiaalisesta arvosta23.1.2018, Edilex-sarja 2018/1Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi 11.8.2017 vuosikirjaratkaisun (KHO 2017:128), joka keskittyi pääasiassa prosessuaaliseen kysymykseen siitä, muuttuiko valituksenalainen asia kanteenmuutoskiellon vastaisesti toiseksi tilanteessa, jossa verotusmenettelystä annetun lain (VML) 28 §:ää vaadittiin sovellettavaksi ensi kerran vasta hallinto-oikeudelle osoitetussa vastineessa. Tapauksessa oli lisäksi kysymys VML 28 §:n soveltamisedellytysten arvioinnista. Varsinaisena aineellisoikeudellisena...
- Lakikirjasto > ArtikkelitLauniala, Mika: Hallintolainkäytön ennakkopäätösjärjestelmä31.10.2017, Edilex-sarja 2017/44Ennakkopäätösjärjestelmä (prejudikatuuri) on oikeusjärjestelmän toiminnallinen osa. Sen tehtävänä on omalta osaltaan tuottaa normeja – tarkemmin sanottuna prejudikaattinormeja – oikeusjärjestyksen muodostamaan normikokonaisuuteen. Suomalaisessa oikeusjärjestelmässä prejudikatuuri ensisijaisesti täydentää säädännäistä oikeutta ja ohjaa sen tulkintaa, mutta esimerkiksi sääntelemättömiä tilanteita ratkaistaessa sillä on selvästi myös oikeutta luova merkitys. Artikkelin tehtävänä on esittää...
- Lakikirjasto > ArtikkelitVahtera, Veikko: Erityisen tarkastuksen suorittamista oli käsitelty yhtiökokouksessa lainmukaisesti – prosessin pitkä kesto vaarantaa oikeussuojan (KHO 2017:154)20.10.2017Asunto-osakeyhtiön varsinainen yhtiökokous oli pidetty 14.5.2013. Kokouksen työjärjestykseen oli osakkeenomistajan ehdotuksesta esitetty lisättäväksi kaksi kohtaa, joista toinen koski erityisen tarkastuksen toimittamista yhtiön hallinnosta ja kirjanpidosta viideltä vuodelta. Yhtiökokous oli päättänyt, että yhtiössä pidetään ylimääräinen yhtiökokous, jossa tämä esitetty asia käsitellään. KHO katsoi tästä huolimatta, että erityistä tarkastusta oli ehdotettu ja kannatettu jo varsinaisessa...
- Lakikirjasto > ArtikkelitNykänen, Pekka: Pääasiassa vuokrauskäytössä olleen vapaa-ajan asunnon menot olivat vähennyskelpoisia myös siltä osin kuin asunto oli tyhjillään – KHO 2017:13125.8.2017Kirjoittaja käsittelee ratkaisua KHO 2017:131. Vapaa-ajan asuntojen vuokrasopimukset ovat tyypillisesti hyvin lyhytaikaisia. Vuokrauskäytössä oleva vapaa-ajan asunto voi olla ajoittain myös omistajan omassa käytössä. Tällaisessa tilanteessa on ratkaistava se, ovatko asunnon tyhjilläänoloaikaan kohdistuvat menot vähennyskelpoisia tulonhankkimismenoja vai vähennyskelvottomia elantomenoja. Ratkaisun KHO 2017:131 mukaan vähennyskelpoisuuden arvioinnissa merkityksellistä on se, onko vapaa-ajan...
- Lakikirjasto > ArtikkelitWähä, Susanna: KHO:2017:33 – asemakaava – liito-orava – uusi liito-oravaselvitys11.8.2017Kirjoittaja käsittelee ratkaisua KHO:2017:33. Tapauksessa asemakaavan ja asemakaavamuutoksen tavoitteena oli osoittaa 64 lomarakennuspaikkaa olemassa oleville lomarakennuksille ja 150 uutta lomarakennuspaikka. Kaavahanketta varten oli tehty inventointeja liito-oravien reviireistä. Inventoinneissa ei ollut löydetty merkkejä liito-oravan esiintymisestä kaava-alueella. Valittajat katsoivat, että alueella esiintyvää liito-oravaa ei ollut otettu riittävästi huomioon. Valittajat olivat tältä osin...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO:2017:48 – kaukolämpöverkkoon liittymisvelvollisuus – asemakaavamääräys – maalämpökaivo11.8.2017Kirjoittaja käsittelee ratkaisua KHO:2017:48. Ratkaisussa rakennustarkastaja oli hylännyt toimenpidehakemuksen omakotitalon lämmitysjärjestelmän muuttamiseksi kaukolämmöstä maalämmöksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 57 a §:n mukaan asemakaavassa voidaan antaa määräys rakennuksen liittämisestä kaukolämpöverkkoon, jos määräys on tarpeen ympäristöllisten tai muiden asemakaavan tavoitteiden kannalta. 57 a § 3 mom. 2 k:n mukaan tätä määräystä ei kuitenkaan sovelleta rakennukseen, jonka pääasiallisena...
- Lakikirjasto > ArtikkelitWähä, Susanna : KHO:2016:190 – yleiskaava – tuulivoima – esteellisyys – palvelussuhdejäävi11.8.2017Kirjoittaja käsittelee ratkaisua KHO:2016:190, joka koski esteellisyyttä palvelussuhteen vuoksi. Kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt tuulivoimayleiskaavan Metsähallituksen hallinnoimalle valtionmaalle. Hanke oli käynnistynyt Metsähallituksen Laatumaa-tulosalueen esityksestä. X, joka oli metsuri Metsähallituksen Metsätalous-tulosalueen palveluksessa, oli osallistunut kaava-asian käsittelyyn kaupunginhallituksessa. Asiassa oli ratkaistava, oliko X ollut työsuhteensa johdosta esteellinen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO:2016:211 – poikkeaminen – halkominen – maankäytön suunnittelun ja kiinteistönmuodostamisen välinen suhde 11.8.2017Kirjoittaja käsittelee ratkaisua KHO:2016:211. Tapauksessa ELY-keskus oli hylännyt poikkeamishakemuksen, joka koski kahden erillisen rakennuspaikan muodostamista yhdestä lomarakennuspakasta. Hallinto-oikeus oli kumonnut ELY-keskuksen päätöksen. KHO hylkäsi ELY-keskuksen valituksen ja pysytti hallinto-oikeuden päätöksen. KHO:n mukaan hakemuksesta ei ilmennyt, mistä säännöksestä poikkeamista haetaan. ELY-keskus oli katsonut asiassa olevan kyse MRL 72.1 §:ssä tarkoitetusta rantavyöhykettä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitPenttilä, Seppo: Osakevaihto ja veron kiertäminen – ratkaisu KHO 2017:78 ja sen analyysi8.6.2017Kirjoittaja käsittelee ratkaisua KHO 2017:78. EVL 52 f §:n mukainen osakevaihto johtaa siihen, että kohdeyhtiöstä saatujen osinkojen verotus muuttuu, jos kohdeyhtiön osakkeenomistajana on aikaisemmin ollut luonnollinen henkilö. Lisäksi hankkivan yhtiön nettovarallisuus muuttuu. Ratkaisussa KHO 2017:78 katsottiin, että nämä ovat verojärjestelmän kannalta tavanomaisia seuraamuksia osakevaihdossa. Ne eivät voi olla perusteena veron kiertämistä koskevan EVL 52 h §:n soveltamiselle. EVL 52 h §:ää...
- Lakikirjasto > ArtikkelitNykänen, Pekka: Osituksessa leskeltä kuolinpesälle ja perinnönjaossa edelleen pesän osakkaalle siirtyneen asunnon omistusaika alkaa perinnönjättäjän kuolinhetkestä – KHO 2017:806.6.2017Kirjoittaja käsittelee ratkaisua KHO 2017:80. Jäämistöosituksessa kuolinpesälle voi siirtyä lesken omistuksessa ollut asunto, joka perinnönjaossa siirtyy edelleen perillisille. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että tällaisessa tapauksessa perillinen on omistanut asunnon perinnönjättäjän kuolinhetkestä alkaen, kun lasketaan oman asunnon luovutusvoiton verovapauden edellytyksenä olevan vähintään kahden vuoden omistusajan pituutta. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitNykänen, Pekka: Tavanomaista ja kohtuullista suurempi osa työnantajan maksaman sairauskuluvakuutuksen vakuutusmaksusta katsottiin palkaksi – KHO 2017:602.5.2017Kirjoittaja käsittelee ratkaisua KHO 2017:60. Osakeyhtiön koko henkilökunnalle oli otettu ryhmäsairauskuluvakuutus. Yhtiön johtoryhmän jäsenille oli tarkoitus ottaa toinen ryhmäsairauskuluvakuutus, jonka edut olisivat koko henkilöstölle otettua vakuutusta paremmat ja vakuutusmaksu suurempi. Johtoryhmän jäsenille otettavan vakuutuksen vakuutusmaksusta katsottiin veronalaiseksi palkaksi se osa, joka ylitti tavanomaisen ja kohtuullisen tason mukaisen vakuutuksen vakuutusmaksun määrän. Veronalaisen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitNykänen, Pekka: Vain osalle henkilökunnasta annettua henkilökunta-alennusta pidettiin verovapaana etuna – KHO 2017:5011.4.2017Kirjoittaja käsittelee ratkaisua KHO 2017:50. Tuloverolain 69.1 §:n mukaisten henkilökuntaetujen verovapauden edellytyksenä on muun muassa se, että näiden etujen tulee olla työnantajan koko henkilökunnan käytettävissä. Henkilökunta-alennuksen verovapautta koskevassa ratkaisussa KHO 2017:50 katsottiin, että kysymys oli lain sanamuodosta huolimatta verovapaasta edusta, kun työnantaja antoi alennuksen vain yhden liiketoiminta-alueensa työntekijöille. Muiden liiketoiminta-alueiden työntekijät eivät...
- Lakikirjasto > ArtikkelitPenttilä, Seppo: Työsuhdeoptioiden antaminen ja niiden perusteella tapahtuva osakemerkintä varainsiirtoverotuksessa – KHO 2017:3922.3.2017Kirjoittaja käsittelee ratkaisua KHO 2017:39, jossa katsottiin, että työsuhdeoptioiden antaminen ei synnytä velvollisuutta varainsiirtoveron suorittamiseen. Varainsiirtoveroa ei suoriteta myöskään, kun saaduilla optioilla merkitään yhtiön osakkeita paitsi silloin, kun työntekijälle luovutetaan yhtiön hallussa olevia vanhoja osakkeita. KHO:n ratkaisu johtaa työsuhdeoptioita koskevan verotuskäytännön muuttumiseen varainsiirtoverotuksessa. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitPenttilä, Seppo: Osingonjaosta ja muusta varojenjaosta aiheutuneen velan koron vähennyskelpoisuus, veron kiertäminen ja kuntayhtiö – KHO 2017:525.1.2017Kirjoittaja käsittelee ratkaisua KHO 2017:5. Osakeyhtiö jakoi voittovaransa ja muun vapaan oman pääoman osakkeenomistajanaan olevalle kuntayhtymälle. Jaettu määrä jäi yhtiön velaksi osakkeenomistajalle. Velalle maksettu markkinaehtoinen korko katsottiin yhtiön verotuksessa elinkeinotoiminnasta johtuneeksi EVL:n säännösten mukaan vähennyskelpoiseksi koroksi. Korko ei ollut kuntayhtymälle veronalaista tuloa. Koron vähennyskelpoisuutta yhtiön verotuksessa ei voitu evätä veron kiertämistä estävän...
- Lakikirjasto > ArtikkelitNykänen, Pekka: Kiinteistöveron alaisen rakennuksen tai rakennelmna tulee palvella pysyvästi kiinteistöä – KHO 2016:10218.8.2016Kirjoittaja käsittelee ratkaisua KHO 2016:102. Yhtiö ei ollut velvollinen maksamaan kiinteistöveroa toiselle yhtiölle vuokraamistaan ja vuokralaisen hallitsemalle maa-alueelle pystytetyistä PVC-halleista. Verovelvollisuutta ei ollut, koska hallien ei ollut tarkoitus palvella pysyvästi sen kiinteistön käyttöä, jolle ne oli vuokra-ajaksi pystytetty. Merkitystä annettiin myös hallien maapohjaan kiinnittämistavalle, helpolle purettavuudelle ja siirrettävyydelle.
- Lakikirjasto > ArtikkelitLindgren, Juha: Yhtiöoikeus ja verolain tulkinta21.3.2016Osakeyhtiölain uudistaminen tarjoaa yhden lähtökohdan OYL:n säännösten ja verolainsäädännön suhteen tarkasteluun. OYL:n (624/2006) säätämisvaiheessa edellytettiin useissa lausunnoissa samanaikaista verolainsäädännön uudistamista. Kun verolainsäädäntö ei muuttunut odotuksia vastaavasti, erot normistojen välillä kasvoivat. Tästä syntyi tarve selkiyttää oikeustilaa yhtäältä Verohallinnon ohjein ja toisaalta KHO:n ratkaisuin. Tässä esityksessä tarkastellaan ratkaisuja KHO 2011:1, KHO 2011:31, KHO...
- Lakikirjasto > ArtikkelitUrpilainen, Matti: Sukupolvenvaihdoshuojennus ja äänioikeuden pidättäminen - KHO 2015:15429.1.2016Kirjoittaja käsittelee tapausta KHO 2015:154. Perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta ei voitu soveltaa, kun lahjoittaja pidätti osakkeisiin liittyvän äänioikeuden itsellään. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitNykänen, Pekka : Vuokratontilla sijaitsevan asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja ei suorita varainsiirtoveroa tontin osan lunastushinnasta – KHO 2016:626.1.2016Kirjoittaja käsittelee ratkaisua KHO 2016:6. Tapauksessa oli kysymys asunto-osakkeen ostajan velvollisuudesta maksaa varainsiirtoveroa ns. valinnaisen vuokratontin osuuden lunastushinnasta. KHO katsoi varainsiirtoverolain sanamuodon perusteella, että lunastushinnasta ei tullut suorittaa varainsiirtoveroa. Varainsiirtovero tuli suorittaa vain osakkeen velattomasta kauppahinnasta. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitUrpilainen, Matti: Vahingonkorvaukseen rinnastettavan suorituksen veronalaisuus - KHO 2015:16922.12.2015Kirjoittaja käsittelee tapausta KHO 2015:169. Myyjä kieltäytyi myymästä asunto-osakkeita, vaikka oli hyväksynyt niitä koskevan ostotarjo-uksen. Myyjän ostajalle maksamaa hyvitystä ei pidetty ostajan saamana veronalaisena pää-omatulona vaan verovapaana vahingonkorvauksena. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitPenttilä, Seppo: Liiketoimintakokonaisuus liiketoimintasiirrossa ja osittaisjakautumisessa – KHO 2015:155 ja 2015:15619.11.2015Kirjoittaja käsittelee KHO 2015:155 ja KHO 2015:156. KHO:n ratkaisuista ilmenee, että yhden kiinteistön siirtämiseen voidaan soveltaa liiketoimin-tasiirtoa ja osittaisjakautumista koskevia säännöksiä, vaikka siirronsaajalle ei siirry kiinteistöllä harjoitettava vuokraustoiminta. Ratkaisusta KHO 2015:155 ilmenee lisäksi se, että keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osittaisjakautuminen voi olla veroneutraali. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitWähä, Susanna: KHO:2014:109 Tuulivoima – suunnittelutarveratkaisu – valituslupa-asia19.12.2014Tapauksessa oli kyse Sauvon kunnanhallituksen päätöksellään hyväksymästä suunnittelutarveratkaisua koskevasta hakemuksesta kolmen tuulivoimalan rakentamiseksi. Korkein hallinto-oikeus on A:n ja hänen asiakumppaniensa hakemuksesta myöntänyt valitusluvan ja ratkaissut kysymyksen ensisijaisesti siitä, onko hakemuksessa tarkoitetun kolmen tuulivoiman rakentamista tarkoittavan hankkeen toteuttamisen edellytykset maankäyttö- ja rakennuslain kannalta voitu ratkaista suunnittelutarveasiana vai...
- Lakikirjasto > ArtikkelitWähä, Susanna: KHO:2014:109 Asemakaava – kaavamääräysten yksityiskohtaisuus – elinympäristön viihtyisyys – kaupungin valitus – hallinto-oikeuden päätöksen kumoaminen19.12.2014Kemin kaupunginvaltuusto oli päätöksellä hyväksynyt Ruutinrannan puistoa ja Ruutisaaren viheralueita koskevan asemakaavan ja asemakaavamuutoksen. Luonnonsuojeluyhdistys asiakumppaneineen vaati valituksessaan valtuuston päätöksen kumoamista muun muassa sillä perusteella, ettei kaavoituksessa ole laadittu maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n edellyttämiä riittäviä selvityksiä kaavan vaikutuksesta kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Hallinto-oikeus on...
- Lakikirjasto > ArtikkelitWähä, Susanna: KHO:2014:109: Kunnallisasia – esteellisyys – maankäyttösopimus – lahjusrikkomus – virkamies – läsnäolo19.12.2014Vuosikirjaratkaisussa on kysymys Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymästä kiinteistönluovutuksen esisopimuksesta sekä Suurpellon maankäyttösopimuksesta, jolla sovittiin sopimuskorvauksen maksamisesta kaupungin ja G:n kuolinpesän välillä. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli kysymys erityisesti siitä, oliko teknisen toimen johtaja esteellisyyttä koskevan yleislausekkeen (hallintolaki 28 § 1 momentti 7 kohta) perusteella esteellinen olemaan läsnä asiaa käsiteltäessä. KHO:n ratkaisu oli tehty koko...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO:2014:80 Ryhmäkoti – rakennuslupa – sosiaalitointa palvelevien tilojen osuus – asemakaavanmukaisuus19.12.2014Tapauksessa oli kysymys Tornion, Keminmaan ja Tervolan rakennustarkastajan myöntämästä rakennusluvasta asumispalvelusäätiölle yhdeksän asuntoa käsittävälle, ryhmäkodille sekä rivitalolle. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen rakennustarkastajan päätöksen kumoamisesta. Arvioitavaksi tuli kaavamerkintöjen tulkitseminen: esillä olevassa tapauksessa kaava osoitti puolet rakennusoikeudesta sosiaalitointa palvelevia tiloja varten. Näitä tiloja voisi kaavamerkintäopas huomioon...
- Lakikirjasto > ArtikkelitPenttilä, Seppo: Ulkomaisen veron hyvittäminen – KHO 2014:1598.12.2014Kirjoittaja käsittelee tapausta KHO 2014:159. Yritysten ulkomaisten verojen hyvittämisessä on vuonna 2009 toteutettujen lainsäädäntömuutosten jälkeen esiintynyt uusia tulkintaongelmia. Korkein hallinto-oikeus on antanut kaksi ratkaisua, jotka selventävät oikeustilaa. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitNieminen, Martti : Verotuksen jaksottamissäännöksiä on tulkittava niin, että vähennyskelpoisen menon vähentäminen ei tosiasiassa esty – KHO: 2014:1495.11.2014Kirjoittaja käsittelee tapausta KHO:2014:149. Tapauksessa asunto-osakeyhtiö aikoi rakennuttaa hallitsemalleen tontille asuinrakennuksen. Vuosina 1991 ja 1992 rakennuksen suunnittelusta aiheutui yhtiölle 212 098 euron kustannukset. Suunnittelukustannukset aktivoitiin yhtiön taseeseen. Talon rakentamista ei kuitenkaan koskaan aloitettu ja yhtiölle myönnetty rakennuslupa raukesi vuonna 1999. Vuonna 2005 yhtiö haki tontille kaavamuutosta toisenlaisen hankkeen toteuttamiseksi. Samana vuonna yhtiö...
- Lakikirjasto > ArtikkelitNykänen, Pekka: Suomesta otetun eläkevakuutuksen perusteella maksettu työeläke ei ole Suomesta saatua tuloa – KHO 2014:14616.10.2014Kirjoittaja käsittelee raktaisua KHO 2014:146. Ratkaisussa KHO 2014:146 on katsottu että rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saamana eläketulona ei pidetä suomalaiselta työeläkevakuutusyhtiöltä saatua eläkettä, joka perustuu pääasiassa ulkomailla tehtyyn työhön. Yksityissektorin työeläkettä voidaan pitää ratkaisun johdosta Suomesta saamana tulona vain silloin, kun työ on tehty Suomessa suomalaisen työnantajan lukuun. Merkitystä ei ole sillä, että eläke maksetaan Suomesta otetun...
- Lakikirjasto > ArtikkelitNieminen, Martti: Yritystoiminnan jatkaminen sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytyksenä - KHO 2014:924.7.2014Kirjoittaja käsittelee tapausta KHO 2014:92. Ratkaisussa korkein hallinto-oikeus katsoi, että luovutuksensaajan eroaminen perheyhtiön hallituksesta ei ollut esteenä perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamiselle. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 2014:43: Asuntolarakennus – rakennuslupa – valituskielto – asemakaavanmukaisuus19.6.2014Asiassa on kysymys sen tulkinnanvaraisen kysymyksen ratkaisemisesta, onko rakennusluvalla sallittu hanke voimassa olevan asemakaavan mukainen. Varsinaiseksi asiakysymykseksi asiassa muodostui hankkeen kaavanmukaisuus. Rakennuslupa myönnettiin asuntolaksi nimetylle rakennukselle, jossa on tarkoitus järjestää palveluasumista mielenterveyskuntoutujille. Arvioinnissaan KHO on myös ottanut huomioon sen mahdollisen häiriön, joka asuntolatoiminnalle voisi syntyä sitä kautta, että samalle tontille on...
- Lakikirjasto > ArtikkelitHelminen, Marjaana: KHO 2013/1704 (93) ja OECD:n malliverosopimuksen kommentaarin merkitys verosopimusten tulkinnassa 26.5.2014Tapaus KHO 2013/1704 (93) koskee työsuhdeoptioista saadun tulon verotusoikeuden jakamista rajat ylittävässä tilanteessa, jossa sovellettavaksi tulee OECD:n malliverosopimuksen työtuloja koskevaa 15 artiklaa vastaava verosopimusartikla. Tapauksessa ratkaisevaan asemaan nousi OECD:n malliverosopimuksen kommentaarin merkitys verosopimusten tulkinnassa. Artikkelissa käydään ensin läpi tapauksen faktat ja analysoidaan sen jälkeen sitä merkitystä, joka OECD:n malliverosopimuksen kommentaarille...
- Lakikirjasto > ArtikkelitVihervuori, Pekka: Näkökohtia valtioneuvoston ja korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltasuhteista4.2.2014Oikeussuojajärjestelmämme vahvuuksiin kuuluu, että myös valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden tekemistä hallintopäätöksistä voidaan valittaa tuomioistuimeen, tässä tapauksessa nimenomaan suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Vaikka hallinnon rakenteita on jo pitkään kehitetty siten, että valtioneuvostotasolla ratkaistaan mahdollisimman vähän yksittäisiä, valituskelpoisiin päätöksiin johtavia hallintoasioita, tällaisia on eri syistä yhä edelleen pitkin lainsäädäntöä. Näissä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitNykänen, Pekka: Maapohjan hankintamenon vähentäminen puun myyntitulon verotuksessa – KHO 2013:15225.10.2013Kirjoittaja käsittelee ratkaisua KHO 2013:152. KHO antoi ratkaisun, joka merkitsee sitä, ettei muulta kiinteistöltä kuin maatilalta myydystä puusta saadusta tulosta voida vähentää osaakaan kiinteistön hankintamenoon sisältyvän puuston hankintamenosta. Näin ei voida menetellä, vaikka puuta myytäisiin välittömästi kiinteistön hankinnan jälkeen ja hakattua puustoa ei istutettaisi enää uudelleen. (Edilex-toimitus)
- Lakikirjasto > ArtikkelitViherkenttä, Timo: Milloin veroasioissa tarvitaan Euroopan unionin tuomioistuinta?14.6.2013Artikkelissa tarkastellaan veroasiaa koskevan ennakkoratkaisupyynnön tekemistä korkeimmasta hallinto-oikeudesta Euroopan unionin tuomioistuimeen. Yhä useammin verovelvolliset vaativat ennakkoratkaisupyynnön tekemistä tai esittävät asiaa harkittavaksi, kun taas veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö ei ole ollut tätä hanakasti vaatimassa tai esittämässä. Silloin kun ennakkoratkaisun pyytämistä suoranaisesti vaaditaan, vaatimus voi olla joko muotoiltu ehdottomaksi tai kytketty siihen, että asiassa...