Korkein hallinto-oikeus
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Kalle: Oikeuslähdeoppi lakien tulkinnassa – IV Kansallinen oikeuskäytäntö oikeuslähteenä20.11.2024, Asiantuntija-artikkeliArtikkelin neljännessä osassa käsitellään kansallista oikeuskäytäntöä oikeuslähteenä. Vaikka tuomioistuinratkaisut muodostavat keskeisen lähdeaineiston oikeustieteessä, ovat ne myös kritiikin kohteena tässä artikkelissa havaittaessa esimerkiksi että ratkaisut on puutteellisesti perusteltu. Artikkelissa kiinnitetään huomiota myös äänestyslausumiin, joilla pyritään avaamaan enemmistön kannanoton perusteltuja. Lisäksi artikkelissa nostetaan myös näkökulmia ei-kansallisen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Kalle: Oikeuslähdeoppi lakien tulkinnassa – V Sallitut oikeuslähteet20.11.2024, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa valaistaan yhtäältä sitä, että oikeuslähteet voidaan nähdä etusijajärjestyksessä toisiinsa nähden, mutta toisaalta vaihtoehtoista näkökulmaa, jossa oikeuslähteet otetaan kokonaisarvioinnin kohteeksi ratkaisutoiminnassa. Tutkimus ei rajoitu vain yhdelle oikeudenalalle, vaan kattaa lähtökohtaisesti kaikki oikeudenalat. Kokonaisuutena ottaen lain tulkinta on monimutkainen ja monitahoinen kysymyskokonaisuus, mikä on osaltaan toiminut impulssina käsillä olevalle...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Kalle: Oikeuslähdeoppi lakien tulkinnassa – III Lain esityöt oikeuslähteenä18.11.2024, Asiantuntija-artikkeliArtikkelisarjassa tutkitaan oikeuskirjallisuudessa esitetyn oikeuslähdeopin soveltamista oikeuskäytännössä ja erityisesti sitä, miten oikeuslähdeopillisia sitoumuksia on noudatettu tai jätetty noudattamatta. Oikeuslähteitä ja niiden painoarvoa avataan erityisesti korkeimpien oikeuksien julkaistujen ratkaisujen sekä rajatussa määrin myös muidenkin tuomioistuinten ratkaisujen valossa. Tutkimuksen kolmannessa osassa III Lain esityöt oikeuslähteenä tutkitaan, millä tavalla lain esityöt...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Kalle: Oikeuslähdeoppi lakien tulkinnassa – II Lain sanamuoto oikeuslähteenä15.11.2024, Asiantuntija-artikkeliTutkimuksen toisessa osassa käsitellään lain sanamuodon asemaa oikeuslähteenä oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa. Aiheeseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä, käsitteitä ja periaatteita havainnollistetaan erityisesti korkeimpien oikeuksien julkaistujen ratkaisujen avulla. Tässä artikkelissa problematisoidaan ensinnäkin sitä, millä edellytyksin tulkinta on ylipäänsä ankkuroitavissa lain sanamuodon varaan. Toiseksi tarkastellaan sitä, millä edellytyksin lain sanamuotoa sovelletaan...
- Lakikirjasto > ArtikkelitMäättä, Kalle: Oikeuslähdeoppi lakien tulkinnassa – I Lähtökohtia tarkasteluun13.11.2024, Asiantuntija-artikkeliTutkimuksen ensimmäisen osan I Lähtökohtia tarkasteluun tarkoitus on tutkia oikeuskirjallisuudessa esitetyn oikeuslähdeopin soveltamista oikeuskäytännössä ja erityisesti sitä, miten oikeuslähdeopillisia sitoumuksia on noudatettu tai jätetty noudattamatta. Samalla luodaan edellytykset, joiden pohjalta voidaan tarkentaa vallitsevaa käsitystä oikeuslähdeopista ja oikeuslähteiden velvoittavuudesta. Tutkimuksessa pyritään sekä tarjoamaan kokonaiskuva oikeuslähdeopin varaan rakentuvasta lain...
- Lakikirjasto > ArtikkelitEkroos, Ari – Niskanen, Ilkka – Roiko, Leena: KHO 2023:128 – Melun hetkellinen enimmäistaso ratahankkeessa12.3.2024, OikeustapauskommenttiKorkein hallinto-oikeus antoi 22.12.2023 päätöksen (KHO 2023:128), jossa oikeudellisesti mielenkiintoista oli aineellisoikeudellisesti ratamelu ja menettelyllisesti ratasuunnitelmaa koskeva päätöksenteko. Asiassa kyse oli Tampereen henkilöjunien huoltoratapihaa koskevasta ratalain (110/2007) mukaisesta ratasuunnitelman meluselvitysten riittävyydestä sekä toimenpiteistä, jotka ratasuunnitelmassa tulisi esittää hankkeesta aiheutuvan melun vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi....
- Lakikirjasto > ArtikkelitKokko, Kai: Uuden luonnonsuojelulain mukaisen varovaisuusperiaatteen sisältö ja merkitys laintulkinnassa sekä mahdollinen lain muutostarve7.11.2023, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa on tarkoitus tunnistaa, mikä on varovaisuusperiaatteen sisältö ja merkitys uudessa kesäkuun alusta voimaan astuneessa luonnonsuojelulaissa. Artikkelissa tarkastellaan miten sitä olisi tulkittava ja sovellettava uuden luonnonsuojelulain mukaisessa päätöksenteossa sekä, miten tulkinta soveltuu oikeuskäytännössä vakiintuneeseen varovaisuusperiaatteeseen. Artikkelin tavoitteena on löytää varovaisuusperiaatteelle vakiintuneena oikeusnormina sellainen mahdollisimman yhtenäinen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitHaapaniemi, Matti: Lapsen edun huomioon ottamisesta ulkomaalaislain oleskeluoikeutta koskevissa asioissa5.5.2023, Asiantuntija-artikkeliTässä artikkelissa esitellään oikeuskäytännön perusteella lapsen edun taustalla olevia pääelementtejä sekä sitä, miten lapsen etu määritetään ja otetaan ensisijaisesti huomioon yksittäisessä ratkaisutilanteessa. Lisäksi selvitetään, miten Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien komitean edellä määrittelemät lapsen edun huomioon ottamista ilmentävät kriteerit toteutuvat Suomen hallintolainkäytössä ratkaistavissa oleskeluoikeutta koskevissa asioissa. Lapsen edun määrittämisen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitNykänen, Pekka: Saamisen osittainen arvonmenetys – KHO 2022:107 ja KHO 2022:1089.11.2022, OikeustapauskommenttiKorkein hallinto-oikeus otti kahdessa julkaistussa ratkaisussaan kantaa siihen, milloin saamisen osittainen leikkaaminen yrityssaneerauksen yhteydessä oli velkojan verotuksessa vähennyskelpoinen. Toinen ratkaisu koski elinkeinotulon verotusta ja toinen juoksevaa velkakirjaa henkilökohtaisen tulon verotuksessa. Korkein hallinto-oikeus päätyi ratkaisuissaan erilaisiin lopputuloksiin sen suhteen, milloin saamisen menetys on lopullinen ja siten vähennyskelpoinen.
- Lakikirjasto > ArtikkelitVoutilainen, Tomi: Hallituksen asiakirjat – Onko niitä?25.11.2021, Asiantuntija-artikkeliArtikkelissa käsitellään sitä, muodostuuko valtioneuvoston ja ministeriöiden toiminnassa asiakirjoja, jotka ovat valtioneuvoston kanslian määräyksessä tarkoitettuja ”hallituksen asiakirjoja”. Ensinnäkin selvitetään julkisuuslain ja arkistolain soveltamiseen vaikuttavat organisatoriset käsitteet suhteessa valtioneuvoston kanslian määräyksessä esitettyyn hallituksen käsitteeseen sekä miten julkisuuslaissa ja arkistolaissa tarkoitettu asiakirjan käsite on tulkittavissa ministerin ja hänen...
- Lakikirjasto > ArtikkelitUrpilainen, Matti: KHO 2020:121 – Yhtiöjärjestysmääräysten merkitys osakeyhtiön yleishyödyllisyyden arvioinnissa2.12.2020, OikeustapauskommenttiA Oy ei harjoittanut muuta kuin yleishyödyllistä toimintaa. A Oy:tä ei kuitenkaan pidetty tuloverotuksessa yleishyödyllisenä yhteisönä, koska sen yhtiöjärjestys ei sisältänyt määräyksiä varojenjakokiellosta ja varojen käyttämisestä yleishyödylliseen tarkoitukseen yhtiön purkautuessa.
- Lakikirjasto > ArtikkelitUrpilainen, Matti: KHO 2020:105 – arvostaminen kiinteistöverotuksessa19.11.2020, OikeustapauskommenttiRatkaisussa KHO 2020:105 on kysymys rakennuksen verotusarvosta. Arvostamislain 30 §:n mukaan rakennuksen arvo määritellään kaavamaisesti rakennuksen jälleenhankinta-arvon ja siitä tehtävien ikävähennysten perusteella. Jos näin määritetty verotusarvo muodostuu käypää arvoa suuremmaksi, verotusarvona pidetään arvostamislain 32 §:n nojalla rakennuksen käypää arvoa. Vaikka kaavamaisesti määriteltävä arvo on hallinnollisesti yksinkertainen, on siitä poikettava, mikäli kaavamainen arvostus...
- Lakikirjasto > ArtikkelitHaapaniemi, Matti: Markkinaehtoisen vaihteluvälin määrittäminen verrokkijoukosta ja soveltuvimman oikaisupisteen valinta markkinaehtoiselta vaihteluväliltä siirtohinnoittelussa12.3.2020, Asiantuntija-artikkeliSiirtohinnoittelun vertailuanalyysissä verrataan intressisuhteessa tapahtuvaa liiketoimea riippumattomien osapuolten välillä toteutettuun vertailukelpoiseen liiketoimeen. Vertailuanalyysin tehtävänä on löytää ne verrokit, jotka luotettavimmin kuvaavat markkinaehtoisen siirtohinnoittelun tasoa etuyhteysliiketoimessa. Vertailuanalyysin suorittamisen kannalta ongelmallista on usein se, että siinä joudutaan ulkoisten verrokkien osalta turvautumaan vertailutietoon, jonka perusteella ei voida...
- Lakikirjasto > ArtikkelitHaapaniemi, Matti: Siirtohinnoittelua koskevan oikeustoimen tunnistamisesta ja sivuuttamisesta sekä veron kiertämisestä18.6.2019, Asiantuntija-artikkeliTässä artikkelissa käsitellään siirtohinnoittelua koskevan oikeustoimen tunnistamista ja sivuuttamista sekä veron kiertämistä. Kirjoituksessa käsitellään lisäksi verotuksessa noudatettavaa subjektiivista tarkastelutapaa. Kirjoituksessa tarkastellaan verotuksen lakisidonnaisuutta sekä verosopimusten ja OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden suhdetta kansalliseen lainsäädäntöön. Artikkelin loppupuolella analysoidaan korkeimman hallinto-oikeuden ja Helsingin hallinto-oikeuden käsiteltävänä...
- Lakikirjasto > ArtikkelitWähä, Susanna: KHO 2018:10 – Asemakaavan muutos – Teollisuuslaitos – Vaikutusten arviointi – Kohtuuttomuus2.7.2018, OikeustapauskommenttiKirjoittaja käsittelee tapausta KHO 2018:10. Tapauksessa asemakaavan tarkoituksena oli mahdollistaa uuden biotuotetehtaan rakentaminen noin yhdeksän kilometrin etäisyydelle kaupungin keskustasta ja vesistön rannalle. KHO katsoi, että asemakaavaa laadittaessa tehdyt selvitykset olivat riittävän yksityiskohtaisia ja kattavia, jotta voitiin varmistua siitä, että alueen käyttämisestä kaavassa osoitettuun tarkoitukseen ei ennalta arvioiden aiheutunut sellaisia haittavaikutuksia, joita olisi...
- Lakikirjasto > ArtikkelitWähä, Susanna: KHO 19.1.2018 taltio 138 – Tuulivoimaosayleiskaava – Maisema-alue – Selvitykset2.7.2018, OikeustapauskommenttiKirjoittaja käsittelee ratkaisua KHO 19.1.2018, taltio 138, diaarinumero 154/1/17. Tapauksessa on kyse Hittisennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavasta. A:n valitus koski maakuntakaavan ohjeena olemista yleiskaavalle, melu- ja maisemavaikutusten arviointia sekä tuulivoimaloiden alueeksi osoitettujen alueiden käyttömahdollisuuksia muuhun tarkoitukseen. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli A:n valituksesta ratkaistavana erityisesti kaavan sisältövaatimusten täyttyminen maisemavaikutusten...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 27.2.2018 taltio 839 – Rakennuslupa – Julkisivujen lisälämmöneristäminen – Paloturvallisuus2.7.2018, OikeustapauskommenttiEspoon rakennusvalvontakeskuksen lupa-arkkitehti hylkäsi rakennuslupahakemuksen neljän asuinkerrostalon julkisivujen lisälämmöneristys- ja muutostöihin. Hakijan toimittaman materiaalin perusteella ei ole voitu riittävästi varmistua paloturvallisuusmääräysten täyttymisestä. Espoon rakennuslautakunta hyväksyi oikaisuvaatimuksen ja myönsi haetun luvan. Helsingin hallinto-oikeus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen valituksesta kumosi lautakunnan päätöksen. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO 21.2.2018 taltio 760 – Rauennut rakennuslupa – Ranta-alueen rakentamisrajoitus – Etäisyysvaatimuksista poikkeaminen2.7.2018, OikeustapauskommenttiKirjoittaja käsittelee ratkaisua KHO 21.2.2018, taltio 760. Tapauksessa Lahden seudun rakennusvalvonnan rakennuslupa-arkkitehti myönsi uuden rakennusluvan rauenneen tilalle asuinrakennuksen, autotalli-varastorakennuksen ja laajennuksen jälkeen 31 neliömetrin suuruisen saunarakennuksen rakentamiseksi ranta-alueelle. Alueella ei ole voimassa MRL 72 §:n mukaista kaavaa. Lahden seudun rakennuslautakunta hylkäsi naapurikiinteistöjen oikaisuvaatimuksen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi...
- Lakikirjasto > ArtikkelitJääskeläinen, Lauri: KHO:2017:203 – Rakennuslupa – Valitusoikeus – Rasite2.7.2018, OikeustapauskommenttiKirjoittaja käsittelee ratkaisua KHO:2017:203. Tapauksessa Kemiönsaaren rakennustarkastaja myönsi rakennusluvat kolmen 88 kem²:n suuruisen ja viiden 190 kem²:n suuruisen asuinrakennuksen sekä 58 kem²:n suuruisen saunarakennuksen rakentamiseen kiinteistölle. Lisäselvityksinä oli todettu, että kiinteistöä rasittaa mm. venevalkama 20 x 20 m, alue autojen pitämiselle 20 x 30 m ja 4 m leveä rasitetie, joka kulkee alueiden välissä. Rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta hylkäsi...
- Lakikirjasto > ArtikkelitWähä, Susanna: KHO 2017:202 – Asemakaavan muutos – Yhdenvertaisuus Kaupunkikuva – Selvitykset2.7.2018, OikeustapauskommenttiKirjoittaja käsittelee ratkaisua KHO 2017:202. Tapauksessa yhtä asuinkerrostalotonttia koskevalla asemakaavan muutoksella oli lisätty merkittävästi tontin rakennusoikeutta. Asemakaavan muutoksesta oli valitettu sillä perusteella, että maanomistajien tasapuolinen kohtelu edellyttäisi tulevassa kaavoituksessa vastaavaa rakennusoikeuden lisäämistä lähiympäristön asuinkerrostalotonteille, mikä puolestaan johtaisi yhtenäisen kaupunkikuvan turmeltumiseen. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan...