Elintarvikepetosten tosiseikaston arvioinnin haasteet
Koskela, Tarja – Joenperä, Jasmin – Lundén, Janne 10.11.2022, Asiantuntija-artikkeli
Elintarvikerikollisuuden oletetaan olevan melko yleistä. Kuitenkin tällaisista teoista tehdään vain harvoin rikosilmoituksia poliisille, joten kyse on osittain piilorikollisuudesta. Elintarvikesektorin katsotaankin olevan erityisen altis petokselliselle toiminnalle. Syynä tähän arvellaan olevan se, että sääntelyn johtavana periaatteena on toimijan oma vastuu, jolloin kiinnijäämisriski on pieni, voitot suuria ja säännösten vastaisesta toiminnasta tuomittavat rangaistukset vähäisiä. Elintarvikepetosten torjunnan ja tulkinnan haasteellisuus on todettu myös 21.4.2021 voimaan tulleen uuden elintarvikelain (297/2021) esitöissä. Suomessa lainvastaisuus ilmenee tyypillisesti virheellisissä alkuperämerkinnöissä, päiväysmerkinnöissä tai siinä, että elintarvikkeen ilmoitetaan olevan koostumukseltaan jotain muuta kuin mitä se todellisuudessa on. Siksi elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden jäljitettävyys on tärkeää. Vaikka viranomaisyhteistyötä elintarvikepetosten torjumisen tehostamiseksi on lisätty, elintarvikeketjun rikollisuuden torjuntaan tulisi elintarvikelain esitöidenkin mukaan panostaa entistä enemmän. Elintarvikeketjuun kohdistuneiden rikosepäilyjen lukumäärän kasvaessa asiaa on pyritty ratkaisemaan ottamalla elintarvikkeisiin liittyvän rikollisuuden torjunta osaksi kansallista harmaan talouden ja talousrikollisuuden strategiaa ja toimenpideohjelmaa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida empiirisen aineiston perusteella syytä havainnolle, jonka mukaan elintarvikepetoksista nostetaan Suomessa syytteitä vain harvoin. Tutkimusaineistona käytetään vuosina 2008–2018 tehtyjä ratkaisuja, joissa esitutkinta on lopetettu tai sitä on rajoitettu sekä ratkaisuja, joissa syyttäjä on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen tai asia on käsitelty summaarisessa sakkomenettelyssä. Lisäksi tutkimusaineistoon kuuluu elintarvikerikkomuksesta, terveysrikoksesta ja markkinointirikoksesta annetut tuomiot vuosina 2008–2019. Edellä mainitut rikokset on valittu analysoitavaksi siitä syystä, että näiden rikosten arvioitiin tulevan useimmiten kyseeseen elintarvikepetoksissa.
(Edilex-toimitus)
- Asiasanat
- Elintarvikerikkomus - Markkinointirikos - Sakkomenettely - Terveysrikos
Linkit
- Säädökset > Lainsäädäntö39/1889Rikoslaki
- Säädökset > Lainsäädäntö297/2021Elintarvikelaki
- UutisetVierashuoneessa OTT, rikos- ja prosessioikeuden yliopistonlehtori Tarja Koskela: Elintarvikepetosten tosiseikaston arviointi näytti tutkimuksen perusteella haasteelliseltaElintarvikesektorin arvellaan olevan erityisen altis sääntelyn rikkomiselle. Alttius johtuu siitä, että elintarvikepetoksista saatava hyöty on usein suuri, vilpillinen toiminta helppo toteuttaa, viranomaisvalvonnasta huolimatta kiinnijäämisen riski pieni ja seuraamukset lieviä. Sääntelyn vastaisen toiminnan pääasiallinen motiivi on pääsääntöisesti taloudellisen hyödyn tavoittelu joko säästettyinä kustannuksina, tuloina säännösten vastaisesta toiminnasta tai kilpailuetuna markkinaosuuden kasvamisella. Asiasta kirjoittaa OTT, dosentti, rikos- ja prosessioikeuden yliopistonlehtori Tarja Koskela Edilexin Vierashuoneessa ja aiheeseen liittyvä referee-artikkeli on julkaistu Edilexin Lakikirjastossa.