• PDF

Prosessipetoksesta yrityssaneeraushakemuksissa

Artikkelit 14.10.2022, Asiantuntija-artikkeli

Yrityssaneerausmenettely luotiin alun perin nopealla aikataululla, jotta voitaisiin tarjota toimiva vaihtoehto konkurssille ja pelastaa elinkelpoisia mutta kriisiytyneitä yrityksiä. Jo lakia yrityksen saneerauksesta (47/1993, YSL) säädettäessä huomattiin, kuinka merkittävä etu saneerausmenettelyn aloittaminen olisi velalliselle ja kuinka menettely saattaa vaarantaa velkojien täytäntöönpanointressin toteutumisen. Luonnollisesti merkittävä etu myös luo kannustimen menettelyyn hakeutumiseen ilman asianmukaisia tarkoitusperiä. Lakiin jätettiin tämän vuoksi monia varaventtiilejä, jotta voitaisiin rajoittaa menettelyn hyväksikäyttöä. Kotimaisessa yrityssaneerauskeskustelussa on viime aikoina keskitytty paljon menettelyn tarkoituksenmukaiseen käyttöön, sen väärinkäytösten nykytilaan ja väärinkäytösten estämiseen. Tässä kirjoituksessa jatketaan tätä samaa teemaa tarkastelemalla, voidaanko yrityssaneeraushakemusta arvioida rikoslain (39/1889, RL) 36:1:n mukaisena petoksena.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa käytännön kontribuutiota ratkaisuharkintaan siitä, milloin yrityssaneeraushakemuksessa annetut tiedot ja hakijan menettely voivat täyttää petoksen tunnusmerkistön. Tutkimuskysymykset tässä tutkimuksessa ovat seuraavat: 1) Milloin yrityssaneeraushakemuksessa annetut väärät tiedot voivat täyttää prosessipetoksen tunnusmerkistön? 2) Milloin prosessipetos ja kirjanpitorikos yhtyvät? ja 3) Mikä merkitys on asianomistajavelkojien myötävaikutuksella yrityssaneeraushakemuksella toteutettavan prosessipetoksen täyttymiselle?

(Edilex-toimitus)

Asiasanat
• Petos - Velallisen epärehellisyys - Velallisen petos - Velallisen rikos - Velallisen vilpillisyys - Yrityssaneeraus - Yritystoiminta

Lisätiedot
• Edilex-sarja 2022/38

Linkit
• Rikoslaki, 36 luku 1 §
• Laki yrityksen saneerauksesta
• Oikeudenkäymiskaari, 8 luku, 14 luku 1 §, 17 luku 18 §