• PDF

Vankilakoulutuksen vaikutus uusintarikollisuuteen ja vapautumisen jälkeiseen työssäkäyntiin

Artikkelit 17.1.2020, Asiantuntija-artikkeli

Vankilakoulutus on yksi vankiloiden kuntouttavista toiminnoista, joilla pyritään lisäämään vankien vapautumisen jälkeistä sosiaalista integraatiota ja vähentämään uusintarikollisuutta. Vankien koulutustason tiedetään olevan muuta väestöä matalampi, ja yksilön kou-lutustasolla on huomattu olevan Suomessa voimakas yhteys rikoskäyttäytymiseen. Kan-sainvälisten meta-analyysien perusteella tiedetään, että useiden tutkimusten mukaan kouluttautuminen vankeusaikana vähentää uusintarikollisuutta. Suomalaisia tutkimuksia vankilakoulutuksen vaikuttavuudesta ei kuitenkaan ole toistaiseksi tehty.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vankilassa kouluttautumisen yhteyttä vapautu-vien vankien uusintarikollisuuteen ja vankeuden jälkeiseen työssäkäyntiin. Tarkastelun kohteena ovat vuosina 2007–2016 vapautuneet vangit, joiden uusintarikollisuutta seura-taan viisi vuotta vapautumisen jälkeen. Vankien tilannetta työllisyyden ja muun sosiaalisen integraation suhteen tarkastellaan vuoden kuluttua vapautumisesta. Koulutuksen suorittaneiden vankien (N=346) uusintarikollisuutta ja työssäkäyntiä verrataan vankeustaustan ja demografisten tekijöiden suhteen kaltaistettuun verrokkiryhmään (N=1038), joka ei suorittanut tutkintoa vankeuden aikana. Tutkimuksessa käytetään Rikosseuraamuslaitoksen, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja. Kaltaistusmenetelmänä käytetään monimuuttujakaltaistusta (Genetic Matching -algoritmi), ja koe- ja verrokkiryhmien eroja eri vastemuuttujissa tarkastellaan Cox-regressioanalyysin ja ristiintaulukoinnin keinoin.

Tutkimuksen päätulos oli, että uusintarikollisuudessa ei ole havaittavissa eroja koe- ja verrokkiryhmien välillä. Uusintarikollisuuden taso kehittyy ryhmien välillä lähes identtisesti. Kun rikosten uusimista tarkastellaan vankilassa suoritetun tutkinnon mukaan, havaitaan rikosten uusimisen riskin olevan peruskoulun suorittaneilla korkeampi kuin toisen asteen tutkinnon suorittaneilla. Työssäkäynnin ja opiskelun todettiin olevan koeryhmässä yleisempää kuin verrokkiryhmässä ja eläkkeen saamisen ja muun työvoiman ulkopuolella olemisen vähäisempää. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että vankilakoulutus ei Suomessa vähennä uusintarikollisuutta, mutta parantaa sosiaalista integraatiota kasvattamalla työllisten ja opiskelevien osuutta.

Asiasanat
• Koulutus - Rikollisuus - Työllisyys - Vankeinhoito

Lisätiedot
• Edilex-sarja 2020/3

Linkit
• Vankeuslaki, 8 luku 8 §