Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Kieltoerehdyssäännös ja sen soveltaminen korkeimmassa oikeudessa

Kallio, Heikki

Artikkelit 12.5.2016, Referee-artikkeli
Alkuperäinen julkaisupäivä: 12.5.2016

Tiivistelmä

Kirjoittaja käsittelee kieltoerehdyssäännöstä ja sen soveltamista korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä. Rikoslain (39/1889) 4 luvussa (515/2003) säädetään vastuuvapausperusteista. Vastuuvapausperuste on yläkäsite, joka viittaa niihin erityisiin seikkoihin, joiden perusteella tekijä vapautuu muuten uhkaavalta rikosvastuulta. Yksi kyseisen luvun alla säännelty vastuuvapausperuste on rikoslain 4:2:ssä säädetty kieltoerehdyssäännös, joka sijoittuu systemaattisesti anteeksiantoperusteisiin. Tällöin kyse on siitä, että tekoa sellaisenaan pidetään oikeusjärjestelmän vastaisena, mutta tekijä vapautetaan vastuusta, koska häneen ei voida kohdistaa syyllisyysmoitetta. Kirjoituksessa esitetään, mistä kieltoerehdyksessä on kyse sekä analysoidaan, miten kieltoerehdyssäännöstä on sovellettu KKO:ssa. Tarkemmin ottaen selvitetään sitä, onko rikoslain 4:2:lle annettu KKO:n ratkaisukäytännössä merkitystä ja jos on, niin millaisissa tilanteissa. Lisäksi esitetään, millaisia yleisiä tulkinta- ja soveltamissuosituksia ratkaisukäytännön pohjalta on annettavissa. Rikoslain 4:2 tuli voimaan 1.1.2004, mutta samaa periaatetta on sovellettu jo aiemmin. Siksi kirjoittaja käsittelee pääasiassa niitä KKO:n ratkaisuja, jotka on annettu kyseisen päivämäärän jälkeen. (Edilex-toimitus)

Aihealueet
    Lisätiedot
  • Edilex-sarja 2016/9

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.