Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Näkökohtia osakeyhtiön varojenjaosta muuna kuin avoimena rahasuorituksena

Rasinaho, Vesa

Artikkelit 21.3.2016, Asiantuntija-artikkeli
Alkuperäinen julkaisupäivä: 21.3.2016

Tiivistelmä

Osakeyhtiölain (624/2006, OYL) pääomajärjestelmän ja siihen sisältyvän varojenjakonormiston ydintä pidetään Suomessa yleisesti täysin vakiintuneena. Vuoden 2006 OYL muutti pääomajärjestelmää tuomalla siihen nimenomaisen lailla säädellyn mahdollisuuden sijoittaa varoja yhtiöön vapaana omana pääomana (SVOP) ja eriytti osakepääoman sääntelyn osakkeiden sääntelystä (”aidosti nimellisarvoton pääomajärjestelmä”). Kumpikaan muutos ei puuttunut pääomajärjestelmän ytimeen. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on tarkastella osakeyhtiön pääomajärjestelmän ja erityisesti varojenjakonormiston toimivuutta sen pohjalta, että osakeyhtiöt usein edistävät omistajiensa tai muiden tahojen etuja myös muilla tavoin kuin avoimen, rahamaksuna tapahtuvan osingonjaon muodossa. Vain pieni osa osakeyhtiöistä on laajaomisteisia pörssinoteerattuja julkisia osakeyhtiöitä. Suurin osa osakeyhtiöistä on joko eri konserneihin kuuluvia tytäryhtiöitä tai tyypillisesti luonnollisten henkilöiden omistamia ”yksityisyrityksiä”. Kuten jäljempänä tässä esityksessä kuvataan, etenkin tällaisilla muilla kuin pörssiyhtiöllä voi usein olla täysin legitiimejä tarpeita jakaa varoja muussa muodossa kuin perinteisenä rahaosinkona. Ylipäätään osakeyhtiön sääntelyn arvioiminen ainoastaan pörssiyhtiöiden näkökulmasta johtaa helposti virheellisiin tulkintoihin ja huomattaviin käytännön ongelmiin. (Edilex-toimitus)

Aihealueet
    Lisätiedot
  • Julkaistu aikaisemmin teoksessa Oikeuden ja talouden rajapinnassa – Juhlakirja Matti J. Sillanpää 60 vuotta

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.