Pääsy PDF-dokumenttiin vaatii sisäänkirjautumisen.
Kyberturvallisuuspalveluiden sääntelyn ja valvonnan kehittämistarpeet
Paasonen, Jyri – Reinvall, Niko 18.11.2025, Asiantuntija-artikkeli
Kyberturvallisuuspalveluiden merkitys on kasvanut digitalisaation ja tietojärjestelmien kriittisen roolin vahvistumisen myötä. Organisaatiot ulkoistavat yhä useammin kyberturvallisuuteen liittyviä toimintojaan asiantuntijapalveluina, mikä synnyttää uusia vastuu- ja valvontakysymyksiä. Toistaiseksi Suomessa ei ole käyty järjestelmällistä keskustelua siitä, tulisiko kyberturvallisuuspalveluiden tarjoamista säännellä erikseen tai edellyttää siihen lupaa. Artikkeli tarkastelee, onko nykyinen sääntelykehys riittävä, ja millaisia kehittämistarpeita siihen kohdistuu.
Tutkimus yhdistää oikeudellista analyysia ja empiiristä asiantuntijapaneelia, joka toteutettiin muunnoksena reaaliaikaisesta Delfoi-menetelmästä. Asiantuntijapaneelissa arvioitiin kolmea sääntelyskenaariota, jotka perustuivat Singaporen, Ghanan ja Saudi-Arabian käytäntöihin. Empiirinen osuus toi esiin erityisesti tarpeen lisätä toimialan läpinäkyvyyttä, selkeyttää vastuunjakoa ja arvioida lupajärjestelmän soveltuvuutta korkeaa luottamustasoa edellyttäviin palveluihin, kuten SOC- ja penetraatiotestaukseen.
Artikkeli osoittaa, että oikeudellista sääntelyä tulisi kehittää riskiperusteisesti, ottaen huomioon palveluntarjoajien valta-asema, informaation epäsymmetria sekä järjestelmien kriittisyys yhteiskunnalle. Empiirinen asiantuntija-analyysi tuo oikeustieteelliseen keskusteluun käytännönläheisiä näkökulmia, jotka voivat tukea sääntelyvalmistelua ja lainsäädännön suuntaamista.
Avainsanat: Lupajärjestelmä, Palveluntarjoajat, Valvonta
- Asiasanat
- Kyberturvallisuus - Tietoturva - Ulkoistaminen - Yleiset sopimusehdot
Linkit
- Säädökset > EU-lainsäädäntö EPNAs (EU) 2016/679 EPNAs (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (GDPR) 27.4.2016
- Säädökset > EU-lainsäädäntö EPNAs (EU) 2019/881 EPNAs (EU) 2019/881 Euroopan unionin kyberturvallisuusvirasto ENISAsta ja tieto- ja viestintätekniikan kyberturvallisuussertifioinnista sekä asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta (kyberturvallisuusasetus) 17.4.2019
- Säädökset > EU-lainsäädäntö EPNDir (EU) 2022/2555 EPNDir (EU) 2022/2555 toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi kaikkialla unionissa, asetuksen (EU) N:o 910/2014 ja direktiivin (EU) 2018/1972 muuttamisesta sekä direktiivin (EU) 2016/1148 kumoamisesta (NIS 2 -direktiivi) 14.12.2022 (kyberturvallisuusdirektiivi)
- Säädökset > Lainsäädäntö39/1889Rikoslaki
- Säädökset > Lainsäädäntö759/2004Laki yksityisyyden suojasta työelämässä
- Säädökset > Lainsäädäntö1166/2009Laki palvelujen tarjoamisesta
- Säädökset > Lainsäädäntö917/2014Laki sähköisen viestinnän palveluista
- Säädökset > Lainsäädäntö1085/2015Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista
- Säädökset > Lainsäädäntö124/2025Kyberturvallisuuslaki
- UutisetVierashuoneessa Jyri Paasonen ja Niko Reinvall: Tarvitaanko kyberturvallisuuspalveluiden sääntelyä?Kyberturvallisuuspalveluiden hankkiminen ulkopuoliselta palveluntarjoajalta on monelle organisaatiolle tarpeellinen tai jopa välttämätön toimi – varsinkin silloin, kun omat resurssit tai osaaminen eivät riitä. Ulkoistamisella voidaan tavoitella tehokkuutta, vaatimustenmukaisuutta, keskittymistä ydintoimintaan sekä hyötyä asiantuntijapalveluista ja kehittyneistä teknologioista. Samalla ulkoistamiseen liittyy riskejä: hallinnan menetys, riippuvuus toimittajasta, laadun vaihtelu ja mahdollisuus väärinkäytöksiin, erityisesti kun palveluntarjoajalla on pääsy arkaluontoisiin tietoihin ja järjestelmiin. Asiasta kirjoittavat Jyri Paasonen ja Niko Reinvall Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston vertaisarvioidussa artikkelissa.