• PDF

Tietämättömyys työntekijän oleskeluluvan myöntämisen esteenä

11.3.2025, Asiantuntija-artikkeli

Työperusteinen maahanmuutto on kestävällä pohjalla silloin, kun ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä torjutaan ennakoiden ja aktiivisesti. Tarvitaan laaja-alaisesti erilaisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että jokainen työntekijä voi tehdä työtä turvallisesti ja oikeudenmukaisessa ympäristössä. Työntekijän oleskelulupaa koskevan hakemuksen perusteena olevan työsuhteen tulee vastata oleskeluluvan hakijan käsitystä kyseisestä työsuhteesta. Mikäli hakijan haastattelussa ilmenee, ettei hakija tiedä riittävästi työsuhteensa perusteista ja olosuhteista, joihin hän Suomessa muuttaa, oleskelulupaharkinnassa on arvioitava, onko perusteltua katsoa oleskelulupahakemuksen vastaavan hakijan tarkoitusta. Epäselvän hakemuksen yhteydessä oleskelulupaharkinnassa on otettava huomioon myös se, onko hakija mahdollisesti vaarassa joutua työntekijänä hyväksikäytetyksi.

Työntekijän tietämättömyys voi perustua tietoiseen pyrkimykseen harhauttaa viranomaista, jolloin tietämättömyyden taustalla voi olla todellisen maahantulotarkoituksen salaamista, työntekijän hyväksikäyttöä, työntekijän saattamista haavoittuvaan asemaan tai ihmiskauppaa. Oleskelulupa tulee evätä, mikäli viranomaiselle syntyy perusteltu aihe epäillä edellä mainittuja oikeudettomia pyrkimyksiä, joita oikeusjärjestyksemme ei voi suojata. Toisaalta tietämättömyyden taustalla voi olla myös erehdykseen perustuvaa epäjohdonmukaista tai ristiriitaista kerrontaa. Oleskeluluvan epääminen on mahdollista, vaikka tapauksessa ei ilmene suoranaisia ihmiskaupan tai hyväksikäytön piirteitä. Oleskeluluvan epääminen tietämättömyysperusteella ei siten välttämättä edellytä työnantajan tai työntekijän moitittavaa menettelyä. Tällaisessa tilanteessa on arvioitava hakijan etu ja oma tarkoitus, ja selvitettävä, onko perusteltua katsoa oleskelulupahakemuksen vastaavan hakijan etua ja tarkoitusta. Hakijalla voi erehdyksestään johtuen olla liian ruusuinen kuva työtehtävistään, työehdoistaan ja työskentelyolosuhteistaan Suomessa. Hakijan tiedot voivat kuitenkin oleskelulupaprosessin kuluessa riittävästi lisääntyä, jolloin kokonaisharkinnan perusteella oleskelulupa on myönnettävä.

Tämän artikkelin tavoitteena on selvittää, miten työntekijän tietämättömyys käytännössä todetaan, onko oleskeluluvan myöntämisessä merkitystä sillä, perustuuko viranomaisen havaitsema tietämättömyys pyrkimykseen harhauttaa viranomaista vai erehdykseen, ja voivatko työntekijän tiedolliset puutteet muutoksenhakuprosessin aikana riittävässä määrin korjaantua, jolloin työperäinen maahanmuutto on sallittava. Artikkelissa arvioidaan myös sitä, miten hakijan oma etu ja tarkoitus on otettava huomioon mahdollista hyväksikäyttötilannetta arvioitaessa.

(Edilex-toimitus)

Asiasanat
• Ihmiskauppa - Maahanmuuttaja - Maahanmuuttovirasto - Oleskelulupa - Pakkotyö - Työntekijä - Työsuhde