Pääsy PDF-dokumenttiin vaatii sisäänkirjautumisen.
Ilmastoaktivismi, kansalaistottelemattomuus ja pakkotila – vertailussa Suomi, Ruotsi ja Sveitsi
Raikas, Terhi 13.1.2025, Asiantuntija-artikkeli
Kansalaistottelemattomuudella yksilö rikkoo tietoisesti jotain oikeudellisesti suojattua etua merkittävämpänä pitämänsä edun puolesta. Nykypäivän mediassa tyypillinen esimerkki tästä ovat ilmastoaktivistit: erilaisilla kadunvaltaustyyppisillä mielenosoituksilla pyritään saamaan ihmisten huomio kiinnittymään ilmastonmuutoskysymyksiin.
Pakkotilan kannalta tällainen toiminta on kuitenkin ongelmallista. Mikäli lain rikkominen tapahtuu tietyissä tarkoin määritellyissä olosuhteissa, voi se olla oikeutettua. Ilmastoaktivismin kannalta haasteellisimpana voidaan pitää vaatimusta vaaran välittömyydestä ja pakottavuudesta. Ilmastonmuutosta ei voida pitää välittömästi uhkaavana vaarana, joka olisi torjuttavissa kansalaistottelemattomuudella. Muita arvioinnin kannalta haasteellisia seikkoja ovat arvopunninta sekä putatiivipakkotilaan liittyvät kysymykset.
Tässä tutkimusessa perehdyttiin oikeusvertailun avulla siihen, voisiko tällainen oikeustila kokea Suomessa muutoksia. Ruotsissa ja Sveitsissä on jo esiintynyt jonkin verran ilmastoaktivisteille myönteistä oikeuskäytäntöä, jossa kansalaistottelemattomuus on katsottu voitavan oikeuttaa pakkotilaan vetoamalla. Tutkimuksessa tultiin siihen lopputulokseen, etteivät näissä verrokkivaltioissa esiintyneet ilmastoaktivisteille myönteiset tulkinnat olisi Suomessa toistaiseksi mahdollisia. Suomessa haasteita ilmastoaktivistien kannalta aiheuttaa erityisesti oikeuskäytäntö: Suomessa sovelletaan edelleen Koijärvi-tapaukseen liittynyttä korkeimman oikeuden ratkaisua (KKO 1983-II-159), joka ei mahdollista kansalaistottelemattomuuden oikeuttamista pakkotilan perusteella.
Asiasanat: kansalaistottelemattomuus, pakkotila, ilmastoaktivismi, putatiivipakkotila, Ruotsi, Sveitsi, Koijärvi
- Asiasanat
- Kansalaistottelemattomuus - Pakkotila - Ruotsi - Sveitsi
Linkit
- Säädökset > Valtiosopimukset SopS 121-122/2004 Yleissopimus tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa (Århusin sopimus)
- Oikeuskäytäntö > KKO:n ennakkopäätökset KKO:1983-II-159 Pakottaminen - Kansalaistottelemattomuus
- UutisetVierashuoneessa hallintotieteiden tohtoriopiskelija Terhi Raikas: Voiko lain rikkominen kansalaistottelemattomuuden nimissä olla koskaan oikein?Ympäristöliike on saanut Suomessa alkusysäyksensä kansalaistottelemattomuudesta. Koijärvi-liikkeen tapahtumat rikkoivat lakia, eikä niitä voitu korkeimmassa oikeudessa (KKO 1983-II-159) oikeuttaa pakkotilaan vetoamalla. Sittemmin ympäristöliike ja kansalaistottelemattomuus ovat kokeneet Suomessa ja maailmalla merkittäviä muutoksia. Ruotsissa ja Sveitsissä on jo esiintynyt oikeuskäytäntöä siitä, että aktivistien kansalaistottelemattomuuden oikeuttamiseen pakkotilaperusteisesti on suhtauduttu suopeasti. OTM, DI, M.Soc.Sc., FM, hallintotieteiden tohtoriopiskelija Terhi Raikkaan praktista oikeusvertailua ja lainopillista tutkimusta yhdistelevässä Edilexin Lakikirjastossa julkaistussa vertaisarvioidussa artikkelissa perehdytään siihen, olisiko Suomessa mahdollista oikeuttaa kansalaistottelemattomuutta pakkotilan perusteella.