23.4.2020 13.39

EUT:n torstaina (23.4.) antaman tuomion mukaan Suomi ei ole noudattanut lintudirektiivin 2009/147/EY 7 artiklan 4 kohdan ja 9 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se on toistuvasti myöntänyt lupia urospuolisen haahkan (Somateria mollissima) kevätmetsästykseen Ahvenanmaan maakunnassa vuodesta 2011 alkaen vuoteen 2019 saakka se mukaan lukien.

17.4.2020 14.21

Euroopan komission kehittämää tuotteiden ympäristöjalanjälkimenetelmää käytetään tuotteiden koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten arvioinnissa. Menetelmää tulisi hyödyntää myös julkisten hankintojen ilmastovaikutusten selvittämisessä, ehdottaa Suomen ympäristökeskus uudessa selvityksessä.

15.4.2020 13.00

Lääkeaineita tai niiden jäämiä löytyy ympäristöstä yhä enemmän. Niitä joutuu ympäristöön valmistuksen, käytön ja loppukäsittelyn yhteydessä. Tuore tutkimus osoittaa, että lääketuotantolaitosten ja jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvissa annetaan kuitenkin harvoin lääkeaineita koskevia lupamääräyksiä.

14.4.2020 14.55

Suomi on toimittanut Euroopan komissiolle pitkän aikavälin strategian, jossa kuvataan päästövähennysskenaarioita ja niihin liittyviä vaikutusarvioita vuoteen 2050 asti. Laadittujen skenaarioiden lähtökohtana on pyrkimys saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035.

7.4.2020 16.00

Kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta oli voinut tupakkalain 96 §:n nojalla kieltää yhtiötä myymästä tai muutoin luovuttamasta sähkösavukkeiden ja nikotiininesteiden erikoisliikkeessään erilaisia tunnusomaisen maun sisältäviä nesteitä, joita voidaan käyttää höyrystämällä sähkösavukkeen avulla (sellaisenaan tai muihin nesteisiin sekoitettuna). Kieltoa on noudatettava välittömästi. Lautakunta oli asettanut kiellon tehosteeksi tupakkalain 105 §:n 1 momentin nojalla 10 000 euron suuruisen uhkasakon. (Ei lainvoim. 7.4.2020)

31.3.2020 13.29

Metsähallituksen erävalvonta tarkasti vuonna 2019 8.700 maastossa liikkujaa. Joka kymmenes oli liikkeellä ilman harrastukseen tarvittavaa lupaa tai ei noudattanut lainsäädäntöä. Tavallisimmin rikkeihin syyllistyvät kalastajat, selviää Metsähallituksen erävalvontaraportista. Tarkastetuista kalastajista 84 prosenttia kalasti täysin luvallisesti ja lain kirjaimen mukaan. Tyypillisiä rikkeitä olivat sen sijaan pyydysten puutteellinen merkintä ja kalastonhoitomaksun laiminlyönti. Metsästäjillä luvat olivat paremmin hallussa, kuten myös edellisvuosina. 96 prosenttia metsästäjistä selvisi tarkastuksesta puhtain paperein. Tyypilliset rikkeet olivat aseen kuljettaminen väärin ajoneuvossa ja puutteellinen suojavaatetus hirvijahdissa.

26.3.2020 12.05

A oli laiminlyönyt koiran hoitoa 4.6.2014 alkaen aina 25.11.2015 sydänlääkityksen aloittamiseen asti. Lääkityksen sopivuutta ei ollut arvioitu A:n laiminlyötyä kontrollikäynnin. Koira oli menehtynyt alle kolmen kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisesta 17.2.2016. Hovioikeus katsoi, että A oli ajalla 4.6.2014 - 17.2.2016 jättänyt koiran tarpeellista hoitoa vaille. Valvontaeläinlääkäri K ei ollut puuttunut koiran hoitoon 3.9.2014 jälkeen. Tällä seikalla ei ollut merkitystä tekoajan tai rangaistusvastuun kannalta. A:n oli tullut huolehtia koiran hoidosta ilman valvontaeläinlääkärin määräyksiäkin. A määrättiin eläintenpitokieltoon neljäksi vuodeksi. A:n ei selvitetty laiminlyöneen muiden eläinlajien hoitoa. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että eläintenpitokielto voitiin määrätä rajoitettuna koskemaan vain koiria. (Vailla lainvoimaa 26.3.2020)

25.3.2020 11.00

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että olemassa olevien tietojen perusteella ei ollut voitu sulkea pois sitä, että Suomen riistakeskuksen päätöksellä sallittu kahden ahman tappaminen vaikutti merkittävästi Natura-kohteiden suojelun perusteena oleviin luonnonarvoihin. Poikkeusluvan myöntäminen ilman Natura-arviointia oli ollut vastoin luonnonsuojelulain 65 §:ää.

19.3.2020 7.55

Erilaisia ympäristövahinkoihin liittyviä toissijaisia rahoitusjärjestelmiä on kokeiltu tai on käytössä monessa maassa. Kaikki toimialat ja vahingot kattavia yleisiä vahinkorahastoja ei kuitenkaan ole. Sen sijaan on kirjo erilaisia rahoituskeinoja, joista valitsemalla voidaan kehittää parhaiten Suomeen soveltuva ratkaisu, kertoo Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston tuore selvitys. Toissijaisen ympäristövahinkovastuun rahoitusmallien vertailu (TOVARAMA) -hanke kokosi tietoa yhdeksän maan toissijaisista vastuujärjestelmistä, arvioi niihin liittyviä rahoitusmalleja ja niiden soveltuvuutta Suomen ympäristövastuun järjestelmään.

12.3.2020 12.28

A oli säilyttänyt maaleja, muita kemikaaleja ja akkuja ilman asianmukaisia suoja-altaita tai suojaavia jäteastioita. Asiassa ei kuitenkaan ollut selvitetty, että A:n menettelyn seurauksena maaperä tai pohjavesi olisi pilaantunut. A:n menettely oli tältä osin kuitenkin ollut jätelain 13 ja 72 §:ien vastaista ja ollut omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumisen vaaraa ja roskaamaan ympäristöä. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset A:n vastuuasemasta ja hänen menettelynsä tahallisuudesta. Siten aihetta muuttaa syyksilukemista ei ollut. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että vankeusrangaistuksen oli oltava ehdoton. A oli 5.9.2016 tuomittu 21.10.2012–13.11.2014 tehdyistä kaikkiaan 21:stä lähinnä petosrikoksesta 2 vuoden 2 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hovioikeus totesi, että aiempi tuomio käsitti huomattavan määrän rikoksia. Nyt käsiteltävänä oleva teko oli tehty sekä ennen näitä tekoja että samaan aikaan näiden tekojen kanssa ja se oli jatkunut vielä aiemman tuomion antamisen jälkeen. Edellytyksiä A:lle tuomitun kolmen kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemiselle yhdyskuntapalveluna tai valvontarangaistuksena ei ollut. (Vailla lainvoimaa 12.3.2020)