28.12.2020 11.30

Ympäristölupa – Turvetuotanto – Pilaantumisen ehkäiseminen – Lupamääräys – Happamat sulfaattimaat – Ilmoittamisvelvollisuus tuotantoalueen luovutuksen yhteydessä – Jälkihoito

17.12.2020 14.41

16.12.2020 16.00

Koiran sijoitussopimus vahvistettiin kanteessa vaaditun mukaisesti puretuksi 4.11.2018 ja vastaajat velvoitettiin palauttamaan sopimuksen kohteena olevan koiran kantajalle.

16.12.2020 11.35

15. joulukuuta 2020 julkaistu selvitys Ympäristörikoshyötyjen tilannekuvasta osoittaa, että ympäristörikoksissa rikoshyödyn tunnistaminen, laskeminen ja arvioiminen on toisinaan pulmallista. Siksi laskemisessa käytettyä nettohyötyperiaatetta tulisi tutkia ja selvittää lisää. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, ettei rikoshyötyä ollut aina vaadittu, ilmeisimmin siksi, ettei sitä ollut esitutkinnassa tunnistettu. Ympäristörikosten tuottamaa rikoshyötyä ei aina tunnistettu myöskään tuomioistuimissa. Jos rikoshyöty jää tunnistamatta, rikoksen tekijä saa perusteetonta hyötyä. Tähän tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota koko rikosprosessin osalta.

14.12.2020 8.30

YTT, tutkijatohtori Eerika Albrecht, HTT, julkisoikeuden professori Jukka Viljanen ja FM, tohtorikoulutettava Elina Vaara tarjoavat tutkimuksessaan ajankohtaisen katsauksen ilmastolain (609/2015) uudistamiseen liittyen. 

7.12.2020 10.25

Tuomiossa todettuja seikkoja puolesta ja vastaan punnittuaan hovioikeus katsoi, että tekoa oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Vastaaja oli siten syyllistynyt rangaistusvaatimuksen mukaiseen törkeään eläinsuojelurikokseen. Hovioikeus katsoi, että vastaajan syyksi luetun rikoksen vahingollisuus ja vaarallisuus, teon vaikuttimet ja rikoksesta ilmenevä muu syyllisyys huomioon ottaen oikeudenmukainen seuraamus syyksi luetusta teosta oli seitsemän kuukautta vankeutta. Rangaistusta oli siten korotettava. Hovioikeus katsoi, että ehdollinen vankeusrangaistus oli riittävä seuraamus syyksi luetusta teosta, eikä sen ohessa tuomittu yhdyskuntapalvelua. Oikeudenmukainen eläintenpitokiellon kesto oli viisi vuotta. Vastaajalla oli tuomitsemishetkellä oman ilmoituksensa mukaan kolme koiraa ja 220–230 lammasta, joista noin 150–160 oli yli 1-vuotiaita ja loput karitsoita. Koska vastaaja määrättiin eläintenpitokieltoon, hänet oli rikoslain 17 luvun 23 a §:n 1 momentin nojalla tuomittava menettämään valtiolle eläintenpitokiellossa tarkoitetut eläimet, joita hän hovioikeuden tuomiota annettaessa piti tai jotka hän tuomiota annettaessa omisti. (Vailla lainvoimaa 7.12.2020)

3.12.2020 9.30

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontui keskiviikkona 2.12. keskustelemaan Suomen ilmastolain uudistuksesta. Keskustelussa nousivat esiin erityisesti oikeudenmukaisuuden huomioiminen ilmastotoimissa ja lain vahva sitominen Suomen tavoitteeseen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Vuonna 2015 voimaan tullutta ilmastolakia uudistetaan ja vahvistetaan siten, että tämä tavoite saavutetaan. Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän jäsenet antoivat vankan tuen hiilineutraaliustavoitteen kirjaamisesta lakiin. Keskustelussa nousi vahvasti esiin ilmastotoimien oikeudenmukaisuuden turvaaminen.

1.12.2020 10.10

Komissio on hyväksynyt EU:n ilmastotoimien edistymistä koskevan vuotuisen raportin, jossa tarkastellaan EU:n edistymistä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä vuonna 2019. EU-27:n kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 3,7 prosenttia vuositasolla, kun taas BKT kasvoi 1,5 prosenttia. Päästöt ovat nyt vähentyneet 24 prosenttia vuoden 1990 tasoista.

27.11.2020 14.59

A:n auto oli ollut kooltaan koirille liian pieni ja muutenkin soveltumaton niiden pääasialliseksi pitopaikaksi. Paikoitusaluekaan ei ollut ollut lainmukainen ulkotila koirien pitämiseksi kytkettyinä tai vapaina. Miisu-koira oli myös toistuvasti karannut. Näissä oloissa valvontaeläinlääkäri oli voinut katsoa, että Miisu-koiran palauttaminen A:lle vaarantaisi sen turvallisuuden ja välittömänä toimenpiteenä päättää olla palauttamatta koiraa A:lle ja hankkia sille hoitoa muualta. (Vailla lainvoimaa 27.11.2020)

27.11.2020 7.37

Hallitus esittää, että tasavallan presidentti vahvistaisi lain henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2020-2021 sekä lain henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta annetun lain muuttamisesta ja määräisi ne tulemaan voimaan 1. joulukuuta 2020. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait perjantaina 27. marraskuuta 2020.

26.11.2020 8.20

Euroopan lääkestrategia merkitsee alkua lähivuosina käynnistettäville kunnianhimoisille lainsäädäntötoimille ja muille toimille.

23.11.2020 12.33

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksesta, jossa määritellään, milloin betonimurske lakkaa olemasta jätettä. Jätteeksi luokittelun päätyttyä betonimursketta voidaan myydä eteenpäin esimerkiksi rakennusmateriaalina tai maanparannusaineena, minkä uskotaan parantavan sen markkinoita ja hyödynnettävyyttä. Lausuntoja voi antaa on 8.1.2021 asti.

19.11.2020 12.50

Ympäristöministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle neljännen raporttinsa Århusin yleissopimukseen kuuluvan päästöjä ja jätteiden siirtoja koskevasta rekisteristä (PRTR) allekirjoitetun pöytäkirjan toimeenpanosta. Pöytäkirjan tavoitteena on helpottaa kansalaisten tiedonsaantia ottamalla kussakin sopimusvaltiossa käyttöön yhtenäinen, integroitu ja maanlaajuinen päästöjä ja niiden siirtoja koskeva rekisteri.

18.11.2020 10.10

Hovioikeus muun muassa katsoi jääneen näyttämättä, että A:n menettely olisi ollut huolimatonta. A:n kertomuksesta ilmeni, että maastosta tulleita kissoja oli pidetty häkeissä vain ennen eläinlääkärin tarkistusta ja mahdollista leikkausta enimmillään viikonlopusta johtuen 4 päivää. A kertoi tämän johtuneen siitä, että kissojen kunto pystytään tarkistamaan. Hovioikeus totesi, että edellä mainitussa tilanteessa oli ollut kysymys A:n ilmoittamista syistä kissan kertaluonteisesta säilyttämisestä eikä sen tilapäisyyttä arvioitaessa voitu yksin antaa merkitystä sen kestolle. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että säilyttäminen mainitulla perusteella oli ollut eläinsuojeluasetuksen 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla tilapäistä. A:n laatimasta luettelosta ilmenee, että kissat oli merkitty numeroin, värin ja nimen sekä sukupuolen perusteella. Osa kissoista oli merkitty numeroryhmänä löytymispaikan mukaan. A oli pyrkinyt tarkastuskäynnin jälkeen selvittämään, millainen luettelon tulee olla. Tähän nähden ja ottaen huomioon, ettei lain säännöksestä eikä sen esitöistäkään ilmene yksiselitteisesti luettelolta vaadittavaa sisältöä, A:n ei voitu katsoa syyllistyneen rangaistavaan menettelyyn, vaikkei hänen hoidossaan olleita eläimiä olisi hänen laatimansa luettelon perusteella voitu tarkastuksessa riittävästä yksilöidä ilman hänen opastustaan. (Vailla lainvoimaa 18.11.2020)

11.11.2020 13.24

Tullin torjunta-ainejäämävalvonnassa on hylätty 37 tuontierää torjunta-aineiden takia. Lokakuun loppuun mennessä tuote-eriä on hylätty enemmän kuin viime vuonna yhteensä. Syksyn aikana liikaa torjunta-ainejäämiä on todettu muun muassa kiinalaisissa ja perulaisissa pavuissa, egyptiläisissä taateleissa, Puolassa viljellyssä tomaatissa ja aasialaisissa tuoreissa pitaijoissa sekä kuivatussa chilipaprikassa.

10.11.2020 13.20

Ympäristörikkomuksen syyksilukeminen edellyttää tekijältä tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta. Tältä osin arvioinnissa on otettava huomioon rikoksesta epäillyn toimet kokonaisuudessaan. Ottaen huomioon esitetty selvitys X Oy:n toimittamista lukuisista jätevesialtaan tyhjennyksistä kysymyksessä olevana ajanjaksona, järjestelyn poikkeuksellisuus sekä asian taustat A:n ei ollut hovioikeuden arvion mukaan osoitettu toimineen asiassa tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Hovioikeus päätyi siihen, ettei esitetty selvitys osoita A:n menetelleen tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta käräjäoikeuden hänen syykseen lukeman ympäristörikkomuksen tunnusmerkistön täyttymisen edellyttämällä tavalla. Syyte oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 10.11.2020)

6.11.2020 8.00

Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi 5.11.2020 antamallaan päätöksellä Pro Luonto ry:n tekemän valituksen asiassa, jossa Uudenmaan ELY-keskus ei luonnonsuojelulain 57 §:n mukaisena pakkokeinoasiana ollut kieltänyt Pirkkolan hallin rakennustoimia. (KHO jätti hakemuksen tutkimatta)

5.11.2020 13.25

Ruokavirasto käynnistää minkkitarhoilla tehostetut koronavirustestaukset viikolla 45/2020. Minkkitarhoilla Alankomaissa ja Tanskassa on ollut laajoja koronavirusepidemioita, joihin on liittynyt ihmisten tartuntoja. Suomessa ei ole toistaiseksi todettu koronavirustartuntoja turkistarhojen eläimissä. Tartuntojen estämiseksi on tärkeää, että turkistarhoilla noudatetaan tiukkoja hygienia- ja turvatoimia. Meneillään olevan koronaviruspandemian aiheuttaja, SARS-CoV-2-virus tarttuu herkästi ihmisestä minkkeihin. Myös supikoira voi saada tartunnan. Minkeistä ja supikoirista koronavirus voi puolestaan tarttua turkiseläinten kanssa tekemisissä oleviin ihmisiin ja levitä turkistarhoilta eteenpäin. Tanskassa minkkitarhoilta on löytynyt muuntunut versio koronaviruksesta, joka on levinnyt minkeistä ihmisiin.

4.11.2020 14.12

Kun vastaaja oli asentanut yksityistielle puomin, asianomistajien kulku mökilleen autolla oli estynyt pääsiäisestä vappuun vuonna 2019 eli noin kahden viikon ajaksi. Tänä aikana asianomistajien mökin käyttäminen oli hankaloitunut. Kun otettiin huomioon, että tien käyttö oli kuitenkin estynyt melko lyhyeksi ajaksi ja että mökille oli päässyt pyörällä tai kävellen, kohtuullinen korvaus käytön estymisestä oli kummankin asianomaisen osalta 100 euroa eli yhteensä 200 euroa. Asianomaisilla oli oikeus saada korvaus rikosilmoituksen tekemiseen ja kuulusteluissa käymiseen liittyneistä matkoistaan. Vastaaja tuomittiin 30 ps rangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020)

2.11.2020 10.00

Luonnonsuojelulain uudistus on etenemässä oikeaan suuntaan. Luonnonsuojelutoimien kokonaisvaltainen suunnittelu ja eri lakien yhteisvaikutusten huomioiminen ovat kuitenkin keskeisiä edellytyksiä sille, että luonnonsuojelulain päätavoite eli luonnon monimuotoisuuden turvaaminen voidaan saavuttaa. Näin toteaa monitieteinen tutkijaryhmä, joka pohti luonnonsuojelulain alustavien muutosehdotusten vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon, talouteen ja yhteiskuntaan. Luonnonsuojelulaki ei yksinään voi kääntää luonnon heikkenemiskehitystä. Tutkijaryhmän mukaan luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on yhdistettävä erityisesti luonnonvaroja ja maankäyttöä koskevaan lainsäädäntöön.

30.10.2020 12.10

Hallitus antoi 29.10.2020 esityksen laiksi konfliktimineraalien ja niiden malmien markkinoille saattamisesta. Hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa hankintaketjujen läpinäkyvyyttä. Konfliktimineraaleja ovat konflikti- ja korkean riskin alueilta peräisin oleva tina, tantaali ja volframi, niiden malmit sekä kulta. Näitä mineraaleja käytetään laajasti muun muassa puhelimissa, tietokoneissa, kameroissa, lentokoneissa, lääkinnällisissä laitteissa sekä koruissa.

30.10.2020 9.26

Kun muun muassa otettiin huomioon, ettei kortteleiden asemakaavan nojalla myönnettävien rakennuslupien yhteydessä ollut mahdollista asettaa lepakoiden tärkeän siirtymäreitin huomioimista koskevia ehtoja rakennustontin ulkopuolella, asemakaavaa varten ei ollut laadittu sellaisia selvityksiä ja vaikutusten arviointeja, joiden nojalla olisi ollut mahdollista luotettavasti arvioida sitä, oliko kaavassa osoitettu rakentaminen asemakaavan luonnonarvojen vaalimista koskevan sisältövaatimuksen mukaista. Myöskään luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentissa kiellettyjen vaikutusten aiheutumista ei ollut laadittujen selvitysten perusteella mahdollista poissulkea. Asemakaava ei tältä osin perustunut maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin. Kaupunginvaltuuston päätös oli kuntalain 135 §:ssä tarkoitetulla tavalla lainvastainen. Hallinto-oikeuden ja kaupunginvaltuuston päätökset kumottiin kahden asuinkorttelin osalta.

29.10.2020 15.00

EU:n kaavailemat hiilitullit voivat hillitä hiilivuotoa, mutta osoittautuvat tarkemmassa tarkastelussa monella tapaa ongelmallisiksi. 29. lokakuuta julkaistun tutkimuksen mukaan EU:n ajama hiilitullihanke kohtaakin haasteita tulevina vuosina. On todennäköistä, että prosessi tullien toteuttamiseksi on asteittainen ja saattaa rasittaa monin tavoin EU:n kansainvälisiä suhteita. EU:n tulisikin toteuttaa hiilitullimekanismi niin, että se ei aiheuttaisi kauppasodan riskiä ja olisi omiaan vahvistamaan monenkeskistä ilmastonmuutoksen vastaista kansainvälistä yhteistyötä.

27.10.2020 15.50

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama fossiilittoman liikenteen työryhmä on antanut suosituksensa siitä, miten kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä ja pudottaa nollaan vuoteen 2045 mennessä. Työryhmä on tarkastellut myös keinoja, joiden avulla kansainvälisen meri- ja lentoliikenteen päästöjä voitaisiin vähentää Suomessa. Suositukset jakautuvat neljään eri liikennemuotoon eli tie-, raide-, vesi- ja lentoliikenteeseen. Ne koskevat vaihtoehtoisia käyttövoimia, liikennevälineiden energiatehokkuutta, liikennejärjestelmän energiatehokkuutta sekä liikenteen hinnoittelua ja veroja.

23.10.2020 15.03

Kaivoslain uudistamista tukeva työryhmä katsoo, että lisäaika lakiuudistuksessa on tarpeen, jotta intressivertailu voidaan selvittää kattavasti ja selvityksen tulokset ottaa mukaan työhön. Samalla mahdollisuus eri lainsäädäntöuudistusten yhteisvaikutusten arviointiin paranee. Työryhmä pyytää työ- ja elinkeinoministeriötä jatkamaan sen toimikautta vuoden 2021 loppuun.