29.11.2018 15.01

Hallitus antoi 29. marraskuuta esityksen uudeksi elintarvikelaiksi osana elintarvikelainsäädännön kokonaisuudistusta. Uudistuksen tavoitteena on vähentää lainsäädännöstä elintarvikealan toimijoille ja valvontaviranomaisille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa vaarantamatta elintarviketurvallisuutta sekä lisätä elintarvikevalvonnan riskiperusteisuutta ja vaikuttavuutta. Uusi elintarvikelaki toteuttaa EU:n elintarvikelainsäädäntöön kirjattua periaatetta, jonka mukaan elintarvikealan toimija vastaa elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa elintarvikkeiden turvallisuudesta ja siitä, että toiminta täyttää elintarvikelainsäädännön vaatimukset. Elintarvikelain voimaantulo on kytketty maakuntauudistukseen.

12.11.2018 10.10

Valvojilla on elintarvikelakiin perustuva lakisääteinen oikeus saada riittävät tiedot siitä, että elintarvikealan toimijan omavalvontasuunnitelma on kunnossa (esimerkiksi tiedot hygieniapasseista, terveydentilan selvityksistä). Valvojalla on mahdollisuus todentaa tämä eri tavoin. Valvojan tulee pystyä todentamaan, onko omavalvontasuunnitelma riittävän kattava suhteessa toiminnan luonteeseen ja laajuuteen nähden.

29.10.2018 12.13

Euroopan komissio on julkaissut ensimmäisen raporttinsa kilpailusääntöjen soveltamisesta maatalousalalla. Raportti osoittaa, että Euroopan kilpailuviranomaisten toiminnan avulla maataloustuottajat voivat saada edullisemmat ehdot myydessään tuotteitaan suurille ostajille tai osuuskunnille.

20.9.2018 16.00

14.9.2018 7.56

Valtioneuvosto antoi 13. syyskuuta eduskunnalle hallituksen esityksen elintarvikemarkkinalaiksi. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2019 ja sen tavoitteena on parantaa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja turvata elintarvikeketjussa heikoimmassa asemassa olevien toimijoiden asemaa. Elintarvikekauppaa valvomaan tulee elintarvikemarkkinavaltuutettu.

19.6.2018 15.00

Suomi lähettää Euroopan komissiolle uuden ehdotuksen asetuksesta, joka velvoittaisi ravintoloita ilmoittamaan näkyvästi kalan ja lihan alkuperämaan tarjoilupaikoissa. Alkuperämerkintävaatimuksella halutaan edistää kuluttajan edellytyksiä tehdä tietoisia ja vastuullisia valintoja ravintoloissa. Asetus olisi määräaikainen, kuten jo voimassa oleva valmiiksi pakattujen elintarvikkeiden alkuperämerkintöjä koskeva asetus.

1.6.2018 14.00

Terveysvaaran uhatessa tai toistuvien kehotusten kaikuessa kuuroille korville elintarvikealan valvontaviranomaiset käynnistävät pakkokeinoprosessin. Elintarvikealan toimijat kokevat valvonnan tärkeäksi, mutta ovat toisaalta huolestuneita sen yhdenmukaisuudesta. Tehokas ja yhdenmukainen elintarviketurvallisuuden viranomaisvalvonta on yksi kansanterveyden kulmakivistä. Se ehkäisee myös elintarvikealan toimijoiden välistä epärehellistä kilpailua.

16.4.2018 9.05

Komissio kohdentaa toimet kaikkein vahingollisimpiin epäterveisiin kaupan käytäntöihin, jotta viljelijät ja pienet ja keskisuuret yritykset voisivat olla luottavaisempia ja niillä olisi vähemmän tarvetta hallita riskejä, joihin ne eivät voi juurikaan tai lainkaan vaikuttaa. Komissio ehdottaa vahingollisimpien epäterveiden kaupan käytäntöjen kieltämistä elintarvikeketjussa. Tarkoituksena on varmistaa pienten ja keskisuurten elintarvike- ja maatalousyritysten oikeudenmukaisempi kohtelu. Ehdotukseen sisältyy myös tehokkaita lainvalvontasäännöksiä: kansalliset viranomaiset voivat määrätä seuraamuksia, jos todetaan, että sääntöjä on rikottu.

13.3.2018 8.42

12. maaliskuuta julkaistu selvitys osoittaa, että lainsäädännön hienosäädöllä olisi mahdollista ehkäistä ruokahävikin syntymistä ilman että elintarviketurvallisuus vaarantuu. Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Suomalaisessa ruokaketjussa ruokahävikkiä syntyy kaikissa vaiheissa, alkutuotannosta kuluttajaan, keskimäärin 450 miljoonaa kiloa vuodessa. Vähentämistoimia tarvitaan läpi ketjun, jotta asetettuihin ruokahävikin vähentämistavoitteisiin voidaan päästä.

31.1.2018 15.52

Elintarvikemarkkinalakityöryhmä esittää, että Suomeen perustetaan elintarvikemarkkinavaltuutetun virka. Hyvien kauppatapojen varmistamiseksi työryhmä päätyi markkinaosapuolia kuultuaan esittämään myös velvoitetta tehdä maataloustuotteiden ostosopimukset kirjallisesti ja valtuutetulle mahdollisuutta antaa huomautus tai julkinen varoitus, jos sopimuskäytäntöjä ei noudateta.

3.11.2017 14.17

Maa- ja metsätalousministeriön valmistelema ruuan alkuperämerkintöjen ilmoittamista koskeva asetus on edennyt EU-komissioon, jonka odotetaan antavan lausuntonsa vuoden 2018 alussa. Toteutuessaan asetus velvoittaa ravintolat jatkossa ilmoittamaan lihan ja kalan alkuperämaan näkyvästi kuluttajille. Jos komissio hyväksyy asetuksen, sen arvioidaan astuvan voimaan vielä 2018 keväänä asianmukaisine siirtymäaikoineen.

27.9.2017 12.10

Komissio on hyväksynyt ohjeita EU:n elintarvike- ja kuluttajansuojalainsäädännön soveltamisesta elintarvikkeiden laatueroihin. Ohjeet auttavat jäsenvaltioiden viranomaisia selvittämään, milloin jokin yritys rikkoo EU:n lainsäädäntöä myymällä eri maissa erilaatuisia tuotteita.

16.8.2017 16.01

Maataloustuottajia, kansalaisia ja muita sidosryhmiä pyydetään esittämään näkemyksiään elintarvikeketjun toiminnasta online-kuulemisessa, joka päättyy 17. marraskuuta.

22.5.2017 16.08

6.4.2017 12.01

Asetus liha- ja maitotuotteiden alkuperämerkinnöistä tuo kuluttajille lisätietoa ruoan alkuperästä valintojen tueksi. Kuluttajapakkauksien tuoteselosteessa on viimeistään kesäkuusta alkaen ilmoitettava tuotteessa käytetyn lihan ja maidon alkuperämaa. Asetusta sovelletaan valmiiksi pakattujen elintarvikkeiden ainesosana käytetyn lihan sekä maidon ja maitotuotteiden ainesosana käytetyn maidon alkuperämaan ilmoittamiseen.

8.2.2017 16.00

Maa- ja metsätalousministeriö on muuttanut maatilojen kirjanpitovelvoitteita ja hygieniaa sääteleviä asetuksia. Suurimmat muutokset koskevat maitotilojen toimintaa ja helpottavat esimerkiksi raakamaidon luovutusta kuluttajille ja jatkojalostukseen. Muutokset tulevat voimaan helmikuun 6. päivänä. Asetusmuutos poistaa maitotilojen osalta erillisiä maidon käsittelyyn tarkoitettuja tiloja ja varastotiloja koskevat vaatimukset.

13.1.2017 9.10

Valtioneuvosto muutti 12. tammikuuta asetusta eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista. Uudistunut asetus lisää tiloilta suoraan myytävien kasvisten, hunajan ja sienten enimmäismääriä merkittävästi ja helpottaa siten lähiruuan saatavuutta. Muutos myös käytännössä keventää paperityön määrää tiloilla. Asetusmuutoksessa tilalta suoraan kuluttajalle luovutettavien lehtivihannesten enimmäismäärää nostettiin 5 000 kilosta 50 000 kiloon ja kasveista saatavien alkutuotannon tuotteiden, kuten perunoiden ja juuresten sekä sienten määrä 10 000 kilosta 100 000 kiloon. Hunajan enimmäismäärää nostettiin 1 000 kilosta 2 500 kiloon. Muutos tulee voimaan 1. helmikuuta 2017.

8.11.2016 8.23

Msc (eläinlääketiede) Tiina Läikkö-Roton väitöstutkimuksessa selvitettiin paikallisen viranomaisvalvonnan vaikuttavuuden taustatekijöitä ja mahdollisuuksia lisätä vaikuttavuutta valvontaketjun eri tasoilla. Lisäksi tutkittiin valvonnan yhtenäisyyttä ja laatua sekä keinoja näiden lisäämiseksi. Tulosten perusteella elintarvikkeiden paikallisen viranomaisvalvonnan vaikuttavuudessa ja yhtenäisyydessä on tiettyjä haasteita. Valvonnan vaikuttavuutta ja yhtenäisyyttä voidaan kuitenkin lisätä useilla keinoilla elintarvikevalvontaketjun eri tasoilla. Osa näistä keinoista, kuten tarkastuksen muistilistojen ja tarkastuskertomusmallien käyttäminen, ovat suhteellisen yksinkertaisia toteuttaa. Toiset, kuten täysimääräinen riskiperusteisten menettelyjen soveltaminen tarkastuksilla ja järjestelmällinen hiljaisen tiedon hyödyntäminen, vaativat kuitenkin huomattavasti enemmän aikaa ja vaivannäköä.

19.7.2016 11.40

30.6.2016 8.00

Hallituksen tavoite on, että julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa käytetään jatkossa vain vastuullisesti tuotettuja tuotteita. Tänään hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätös linjaa, että valtion elintarvikehankinnoissa otetaan tehostetusti huomioon ympäristön kannalta hyvät viljelymenetelmät, eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus. Käytännössä periaatepäätös näkyy julkisissa keittiöissä tarjottavan suomalaisen ruuan määrän kasvuna.

16.5.2016 13.19

Eläinten hyvinvointitekijöitä, ympäristön kannalta hyviä viljelytapoja ja elintarviketurvallisuutta esitetään kriteereiksi julkisiin elintarvike- ja ruokapalveluhankintoihin. Suomen julkisten hankintojen yhteenlaskettu arvo on vuosittain 35 miljardia euroa. Hankinnoilla on merkittävä vaikutus kotimaisten tuotteiden ja yritysten palveluiden kysynnälle. Suomi on edelläkävijä monissa elintarviketurvallisuuteen, eläinten hyvinvointiin ja ympäristötoimenpiteisiin liittyvissä tuotantotavoissa, mutta näitä ei ole tarpeeksi hyödynnetty osana laadukasta julkista ruokapalvelua.

11.4.2016 16.00

Elintarvikelainsäädäntö mahdollistaa monenlaista pienimuotoista myynti- ja jalostustoimintaa ilman suurta byrokratiaa. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Pienimuotoinen ja vähäriskinen elintarvikkeiden valmistus ja myynti -oppaassa selkeytetään elintarvikelain soveltamista sekä kerrotaan helpotuksista elintarvikealan yritystoiminnan alkuun pääsemiseksi. Helpotuksista huolimatta elintarviketurvallisuudesta ja toimijan vastuusta ei tingitä.

10.3.2016 15.50

Hallituksen uusilla päätöksillä helpotetaan lähiruuan saatavuutta. Tilalla kasvatetun siipikarjan ja kanin lihaa on mahdollista toimittaa paikalliseen vähittäismyyntiin ilman lihantarkastusta 15.3.2016 alkaen. Lisäksi tilalta suoraan kuluttajille myytävien kananmunien ja linnunmunien enimmäismäärät nousevat. Myös luonnonvaraisia hirvieläimiä saa jatkossa toimittaa paikalliseen vähittäismyyntiin.

22.1.2016 12.05

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tietojen mukaan Suomessa vedettiin elintarvikkeita pois markkinoilta 111 kertaa vuonna 2015. Määrä on noin kahdeksan prosenttia edellisvuotta pienempi. Yleisin syy takaisinvetoon oli allergeenivirheet. Allergeenivirheiden osuus takaisinvedoista on vaihdellut paljon viime vuosina. Vuonna 2015 määrä nousi 30:een. Elintarvikealan yritykset löysivät itse omavalvonnassaan allergeenivirheitä enemmän kuin ennen.

28.12.2015 8.17

EU-tuomioistuin katsoo, että Skotlannin alkoholille asettama yksikköperusteinen vähimmäishinta on vastoin EU-lainsäädäntöä. EU-tuomioistuimen mukaan alkoholin käyttöön olisi puututtava verotuksen keinoin eikä hintarajoituksilla.