3.7.2020 13.00

Unionin tuomioistuin katsoi, että konesalipalvelu, jonka osana tämän palvelun tarjoaja saattaa asiakkaidensa käyttöön laitekaappeja asiakkaiden servereiden sijoittamiseen ja toimittaa heille oheistavaroita ja ‑palveluita, joilla on tarkoitus varmistaa servereiden käyttäminen optimaalisissa olosuhteissa, ei ole arvonlisäverosta vapautettua kiinteän omaisuuden vuokrausta. Perusteena oli se, että palveluntarjoaja ei passiivisesti saata asiakkaidensa käyttöön tilaa tai paikkaa eikä takaa heille oikeutta hallita sitä omistajan tavoin, ja kun toisaalta laitekaapit eivät ole rakennukseen, johon ne on asennettu, kiinteästi kuuluva osa eikä niitä myöskään ole asennettu pysyvästi.  Konesalipalvelua ei voitu myöskään pitää kiinteään omaisuuteen liittyvänä palveluna, sillä asiakkailla ei ollut yksinoikeutta käyttää sitä kiinteistön osaa, johon laitekaapit on asennettu.

25.6.2020 13.00

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annettua neuvoston direktiiviä 2006/112/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä ja petosten torjunnasta arvonlisäverotuksen alalla annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 904/2010 7, 13 ja 28–30 artiklaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä sille, että jäsenvaltion veroviranomaiset voivat yksipuolisesti soveltaa liiketoimiin sellaista arvonlisäverokohtelua, joka poikkeaa siitä verokohtelusta, jonka nojalla liiketoimia on jo verotettu toisessa jäsenvaltiossa. Direktiivin 2006/112 33 artiklaa on tulkittava siten, että silloin, kun jäsenvaltioon sijoittautuneen luovuttajan toisessa jäsenvaltiossa asuville hankkijoille myymät tavarat kuljettaa näille hankkijoille luovuttajan ehdottama yhtiö, mutta hankkijat voivat kuitenkin vapaasti päättää, tekevätkö ne sen kanssa sopimuksen tavaroiden kuljetuksesta, nämä tavarat on katsottava ”luovuttajan tai jonkun muun tämän puolesta” lähettämiksi tai kuljettamiksi tavaroiksi silloin, kun kyseisellä luovuttajalla on hallitseva rooli sekä tavaroiden lähettämistä tai kuljettamista koskevan aloitteen että lähettämisen ja kuljettamisen olennaisten vaiheiden järjestämisen osalta, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava ottamalla huomioon kaikki pääasian oikeusriidan olosuhteet. Unionin oikeutta ja erityisesti direktiiviä 2006/112 on tulkittava siten, että toimet, joilla luovuttajan ehdottama yhtiö kuljettaa luovuttajan myymät tavarat hankkijoille, eivät ole oikeuden väärinkäyttöä silloin, kun yhtäältä luovuttaja ja yhtiö ovat sidoksissa toisiinsa siten, että yhtiö ottaa tästä kuljetuksesta riippumatta vastattavakseen tietyistä luovuttajan logistiikkatarpeista, ja toisaalta hankkijat voivat kuitenkin vapaasti päättää, että ne käyttävät muuta yhtiötä tai noutavat tavarat itse, jos nämä olosuhteet eivät ole esteenä sille, että luovuttajan ja sen ehdottaman kuljetusyhtiön katsotaan olevan itsenäisiä yhtiöitä, jotka harjoittavat omaan lukuunsa todellista liiketoimintaa, eikä näitä liiketoimia voida tästä syystä luokitella väärinkäytöksi.

17.6.2020 10.00

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 90 artiklan 1 kohtaa ja 273 artiklaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä jäsenvaltion säännöksille, joiden mukaan verovelvolliselta evätään oikeus alentaa perimiskelvottomaan saatavaan liittyvää maksettua arvonlisäveroa silloin, kun verovelvollinen ei ole valvonut tätä saatavaa velallistaan vastaan aloitetussa konkurssimenettelyssä, jos verovelvollinen osoittaa, että vaikka se olisi valvonut saatavansa konkurssimenettelyssä, saatavaa ei olisi saatu perittyä. Direktiivin 2006/112 90 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että noudattaakseen velvoitettaan toteuttaa kaikki toimenpiteet, joilla voidaan varmistaa tämän säännöksen täytäntöönpano, kansallisen tuomioistuimen on tulkittava kansallista lainsäädäntöä tämän säännöksen mukaisesti tai, jollei tällainen tulkinta ole mahdollista, jätettävä soveltamatta kaikkia kansallisia säännöksiä, joiden soveltaminen johtaisi tämän säännöksen vastaiseen lopputulokseen.

12.6.2020 9.25

Verohallinto on koonnut yrityksille ohjeita koronatilanteeseen, muun muassa arvonlisäverotukseen liittyen.

4.6.2020 15.39

29.5.2020 9.30

26.5.2020 9.36

KHO katsoi, että laskennallisen palautuksen epääminen maakunnalta Ruotsista tai muusta EU-maasta ostettujen palvelujen osalta johtaisi palvelujen tuottajien erilaiseen kohteluun ja olisi vastoin SEUT 56 artiklassa säädettyä palvelujen tarjoamisen vapautta, kun lisäksi otettiin huomioon, että EUT:n oikeuskäytännön mukaan mainittu vapaus takasi oikeuksia myös palvelujen ostajalle. Sitä, että Ruotsissa tai muussa EU-maassa sijaitsevan palveluntuottajan veloitukseen sisältyvää piilevää arvonlisäveroa ei ollut suoritettu Suomen valtiolle, ei ollut pidettävä oikeuttamisperusteena palvelujen tarjoamisen vapaudesta poikkeamiselle. Kun otettiin huomioon, että KVL oli päätöksessään todennut laskennallisen palautuksen edellytyksenä olevan, ettei muusta EU-maasta oleva palveluntuottaja ollut saanut omassa maassaan palautusta ostoihinsa sisältyvästä verosta, KVL:n päätöksen lopputulosta, jonka mukaan maakunta oli oikeutettu laskennalliseen palautukseen, ei ollut syytä muuttaa.

19.5.2020 11.00

Tulkitaanko yhtiön välittämät laboratoriopalvelut terveydenhuollon palveluiksi, joista ei suoriteta arvonlisäveroa?  (Julkaisematon 19.5.2020)

15.5.2020 10.50

Komissio ehdottaa, että arvonlisäverotuksessa verkkokaupan säännöksiä muuttavan eCommerce-paketin voimaantuloa siirretään puolella vuodella. Voimaantulo olisi 1. heinäkuuta 2021. Komissio ehdottaa jäsenvaltioille lisäksi kolmen kuukauden lisäaikaa ns. DAC6-direktiivin mukaiseen rajat ylittävien järjestelyjen raportointiin. Lisäaika koskisi myös eräitä DAC2-direktiivin mukaisia finanssitilitietojen raportointivelvoitteita ja sitä voitaisiin jatkaa vielä kolmella kuukaudella.Avoin uutinen

12.5.2020 7.25

A Oy:n palveluksessa ollut henkilöstö, kuten johto-, hallinto- ja henkilöstöhallintohenkilöstö, suoritti A Oy:n työtehtävien lisäksi myös muiden konserniyhtiöiden työtehtäviä. A Oy laskutti konserniyhtiöiltä palkkakustannukset työntekijöiden työajankäytön mukaan. Palkkakustannusveloitukseen voitiin lisätä marginaali. A Oy:n työntekijöiden suorittamat palvelut ja näistä palveluista veloitetut palkkakustannukset olivat vastavuoroisia ja näiden suoritusten välillä oli suora yhteys. Palvelujen tarjoamista oli siten pidettävä AVL 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja arvonlisäverodirektiivin 9 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettuna liiketoimintana. Palkkakustannusveloituksista oli suoritettava arvonlisävero. Suoritettavan arvonlisäveron peruste muodostui palkkakustannuksista ja mahdollisesta marginaalista. (Ei lainvoim 12.5.2020)