Hakutulokset
8599 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
18.1.2021 16.00
Hallinto-oikeus: Poliisilaitos oli voinut hylätä rikoksiin syyllistyneen järjestyksenvalvojaksi hyväksymistä koskevan hakemuksen
HAO totesi, ettei hakijalla ole ehdotonta oikeutta tulla hyväksytyksi järjestyksenvalvojaksi. Kun otettiin huomioon järjestyksenvalvojalta edellytettävä rehellisyys ja luotettavuus, poliisilaitoksella oli hakijan törkeän kirjanpitorikoksen ja veropetosrikoksen perusteella ollut perusteet katsoa, että mainitut teot osoittivat sopimattomuutta järjestyksenvalvojan tehtävään. Ottaen myös huomioon hakijan aikaisemmat tuomiot poliisilaitos oli voinut katsoa, ettei hakija valituksenalaista päätöstä tehtäessä ollut täyttänyt järjestyksenvalvojaksi hyväksymiselle säädettyjä vaatimuksia rehellisyyden ja luotettavuuden osalta. (Ei lainvoim. 18.1.2021) - Uutiset
18.1.2021 11.16
Hovioikeus: Käräjätuomarille varoitus tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisesta - hyvitysvaatimus rikosasian käsittelyn kohtuuttoman keston perusteella hylättiin
Vastaaja oli tunnustanut antaneensa A:lle haasteen vahingontekoa koskeneessa rikosasiassa siten, että syyteoikeus oli ollut jo vanhentunut. Vastaaja oli niin ikään tunnustanut ryhtyneensä käsittelemään asiaa pääkäsittelyssä ja sen jälkeen tuominneensa A:n vanhentuneesta teosta rangaistukseen. Jättäessään haasteen antamatta viipymättä ja tuomitessaan A:n RL 35 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta vahingonteosta, jonka syyteoikeus oli RL 8 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla vanhentunut, vastaaja oli rikkonut olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hänellä olisi ollut kyky ja tilaisuus sitä noudattaa. Huomioon ottaen erityisesti sen, että vastaajalla olisi ollut mahdollisuus käsittelyn useassa eri vaiheessa tarkistaa syyteoikeuden vanhentuminen ja että kysymys ei ollut ollut samanlaisesta teosta ja teko-olosuhteista kuin KKO:n ratkaisussa 2020:78, HO katsoi asiassa vähäisyyden puolesta ja sitä vastaan esitettäviä seikkoja punnittuaan, että vastaajan virkavelvollisuuden rikkomista ei voitu pitää vähäisenä. Oikeudenkäynnin keston osalta HO totesi, että oli selvää, että useita vuosia kestävä rikosasian vireilläolo on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ja muita haitallisia vaikutuksia. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa esitutkinta oli edennyt varsin nopeasti. Syyteharkintaan kaikkiaan oli mennyt edellä selostetuin tavoin noin 1 v 8 kk. Sanottu aika yksittäisessä rikosasiassa, jota ei voitu pitää erityisen vaikeana tai laajana, oli pitkähkö. Kokonaisuudessaan asian käsittely HO:n tuomioon saakka oli kestänyt vajaa 3 v, jota ei kuitenkaan vielä ollut pidettävä kohtuuttoman pitkänä. EIS 6 artiklan 1 kohtaan ja PL 21 §:ään perustuvia asianomistaja oikeuksia ei siten ollut loukattu. A:lla ei ollut oikeutettu saamaan hyvitystä rikosasian käsittelyn kohtuuttoman keston perusteella. (Vailla lainvoimaa 18.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 15.10
Hallinto-oikeus: Poliisilaitos oli voinut hylätä dopingrikoksesta tuomitun hakemuksen vartijaksi hyväksymisestä
Päätöstä oli perusteltu muun ohella sillä, että hakija oli tuomittu dopingrikoksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen, mikä osoitti, ettei hakijaa voitu pitää sopivana henkilönä vartijan tehtävään tällä hetkellä. (Ei lainvoim. 15.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 14.00
Hallinto-oikeus: Kunnanhallituksen päätöksiä talous- ja henkilöstöjohtajan viransijaisen valinnasta ei ollut perusteltu hallintolaissa edellytetyllä tavalla ja päätökset oli siten lainvastaisina kumottava
Koska HAO:lle esitetty selvityskään ei ollut tuonut asiaan selvyyttä, HAO:lla ei ollut päätösten puutteellisten perusteluiden vuoksi edellytyksiä arvioida, oliko valintamenettely riittävällä tavalla täyttänyt tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden vaatimukset ja oliko kunnanhallitus tehnyt viransijaisuuden täyttämistä koskevan päätöksen sille kuuluvan harkintavallan rajoissa. HAO arvioi valittajan oman asiansa hoitamisesta aiheutuneiksi kohtuullisiksi kuluiksi kirjelmien sisältö sekä asian vaatima arvioitu ajankäyttö huomioon ottaen 1 000 euroa. Asian ratkaisu huomioon ottaen valittajaa ei ollut syytä velvoittaa korvaamaan Maskun kunnan oikeudenkäyntikuluja. (Ei lainvoim. 15.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 11.30
Hallinto-oikeus: Vankilan vartijalle voitiin antaa kirjallinen varoitus - haittakorvausten maksamista koskeva vaatimus jätettiin tutkimatta
HAO totesi mm., että vartijan asema vankilaympäristössä ja vartijan virkatehtävien luonne huomioon ottaen vartijalta voidaan edellyttää korostetun asiallista käyttäytymistä erityisesti tilanteissa, joissa vankien on mahdollista kuulla käydyt keskustelut. Itsensä nimittäminen turvallisuusriskiksi vankilan radiopuhelinliikenteessä ei ollut vanginvartijalta edellytettyä asiallista käytöstä. Myöskään henkilökunnan sisäisistä ristiriidoista puhuminen siten, että vangit saivat näitä seikkoja tietoonsa, ei ollut asiallista. Valittaja oli näin ollen katsottava käyttäytyneen tavalla, joka ei vastannut hänen asemansa ja tehtäviensä mukaisia vaatimuksia ja toimineen näin vastoin virkavelvollisuuksiaan. Työnantajalla ei ollut ollut kirjallista varoitusta lievempää keinoa puuttua valittajan toimintaan. Työnantajalla oli siten ollut myös asiaa kokonaisuutena arvioiden perusteet antaa valittajalle virkamieslain 24 §:ssä tarkoitettu kirjallinen varoitus. Asiassa ei ollut ilmennyt, että päätös olisi perustunut epäasiallisiin syihin, kuten valittajan AVI:lle tekemään ilmoitukseen. HAO ei voinut varoituksen antamista koskevan valitusasian yhteydessä tutkia vaatimusta saamatta jääneiden haittakorvausten maksamisesta. (Ei lainvoim. 15.1.2021) - Uutiset
14.1.2021 12.47
Supo: Turvallisuusselvityksiä tehtiin ennätysmäärä vuonna 2020
Suojelupoliisi teki vuonna 2020 yli 88.000 turvallisuusselvitystä. Luku on suurempi kuin koskaan aiemmin. Näistä suppeita turvallisuusselvityksiä oli yli 40.000 ja perusmuotoisia yli 31.000. Laajoja turvallisuusselvityksiä tehtiin noin 570 kappaletta. Lisäksi yli 16.000 hakemusta pystyttiin liittämään suoraan samasta henkilöstä aiemmin tehtyyn voimassa olevaan selvitykseen. Keskimääräinen käsittelyaika lyheni huomattavasti, kun sekä hakemuksen jättämisen että selvityksen tekemisen digitalisaatio eteni. - Uutiset
14.1.2021 11.00
Hovioikeus: Useiden oppilaiden päättöarvosanoja muuttaneen rehtorin menettelyä ei ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä - syyllistyi virkavelvollisuuden rikkomiseen mutta jätettiin rangaistukseen tuomitsematta
Toisin kuin syytteen hylännyt käräjäoikeus, HO katsoi rehtorin syyllistyneen siihen tekoon, josta syyttäjä oli hänelle vaatinut rangaistusta kuitenkin siten, että hän oli syytteessä kuvatulla menettelyllään muuttanut ainakin 16 oppilaan päättöarvosanaa. Rehtori ei ollut toiminut asiassa pelkästään oman arvionsa varassa, vaan arvosanojen muuttamiseen oli KO:n toteamin tavoin vaikuttanut myös koulun muun henkilökunnan huoli asiaan liittyvien oppilaiden arvostelun asianmukaisuudesta. Rehtorin oli selvitetty olleen saamansa palautteen vuoksi perustellusti siinä käsityksessä, että tiettyjen oppilaiden arvosanat eivät olleet vastanneet oppilaiden opintomenestystä. Hän oli lain vastaisella toiminnallaan kokenut saattavansa oppilaat yhdenvertaiseen asemaan, eikä hänen ollut selvitetty tavoitelleen itselleen tai muille henkilöille perusteetonta etua. Mainitut seikat vähensivvät selvästi rehtorin syyllisyyttä. Rehtori oli saanut menettelystään työnantajaltaan kirjallisen varoituksen. Lisäksi rikoksen tekemisestä (23.5. - 30.5.2016) oli kulunut jo varsin pitkä aika. Mainituilla perusteilla HO jätti rehtorin rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 14.1.2021) - Uutiset
8.1.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Yliopistolla ei ollut määräaikaisille työsopimuksille perustetta – TT 2020:116 ja TT 2020:117
Määräaikaisten työsopimusten pitäisi olla poikkeuksellisia ja toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tulisi olla päämuoto. Uusista työsopimuksista kuitenkin noin puolet on määräaikaisia ja joillakin aloilla on vakiintuneena käytäntönä laajasti käyttää määräaikaisuuksia. Työtuomioistuin ratkaisussaan laajasti tarkasteli työsopimuslain ja yliopistolain säännöksiä, EU-oikeudesta tulevia vaatimuksia sekä oikeuskirjallisuutta. Työtuomioistuimen mukaan työsuhteen määräaikaisuus on yliopistoissakin suppeasti sovellettava poikkeus, ja sen edellytykset on arvioitava jokaisessa tapauksessa erikseen. Työtuomioistuin totesi nimenomaisesti, että yliopiston strategiset painopisteet ja niiden muutokset eivät voi muuttaa professorin laissa määriteltyjä tehtäviä. Kyseiset ratkaisut koskivat Taideyliopistoa. Taidealoja ei ole lainsäädännössä asetettu muista poikkeavaan asemaan määräaikaisten työsopimusten käytön osalta, ja niiden on siten noudatettava samoja periaatteita kuin muidenkin alojen. Taideyliopisto vetosi taidealan opetustehtävän luonteeseen ja alalla vakiintuneeseen käytäntöön. Työtuomioistuin totesi, että vakiintunut käytäntö ei sellaisenaan voi muodostaa perusteltua syytä määräaikaiselle sopimukselle. Työtuomioistuin katsoi, että taidealan opetustehtävän luonne on käsitteenä liian täsmentymätön, jotta sen perusteella voitaisiin arvioida työvoiman tarpeen tilapäisyyttä. Määräaikaisen työsopimuksen solmimisen edellytyksiä koskevat säännökset ovat työntekijän suojaksi säädettyä pakottavaa oikeutta. Merkitystä ei voida antaa esimerkiksi sille, mikä on mahdollisesti ollut työyhteisön tai opiskelijoiden kanta sen suhteen, tulisiko professoreiden olla määräaikaisia vai vakituisia. - Uutiset
5.1.2021 8.00
Avi muistuttaa: Kuljettajakorttitiedot on tallennettava myös tilapäisistä kuljettajista
Työnantajan on jäljennettävä kuljettajakortin ajo- ja lepoaikatiedot vähintään kolmen viikon välein niiltä viikoilta, joilla kuljettaja on työssä. Tämä koskee myös yritystä, joka käyttää vuokrattua tai määräaikaista kuljettajaa. - Uutiset
4.1.2021 15.06
Yrittäjä, liity yrityspaneeliin ja kerro näkemyksesi yt-lain uudistamisen vaikutuksista
TEM etsii uusia jäseniä yrityspaneeliinsa. Yrityspaneelin jäsenet auttavat lainvalmistelijoita arvioimaan suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksia yrityksiin ja erityisesti niihin kohdistuvaan sääntelytaakkaan. Tammikuussa 2021 paneelin jäseniltä kysytään yhteistoimintalain uudistuksen vaikutuksista. - Uutiset
4.1.2021 14.00
Apulaisoikeusasiamies: Vuokratyövoiman käyttö Verohallinnon puhelinpalvelussa edellyttää säännöstä rikosoikeudellisesta virkavastuusta
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan vuokratyövoiman käyttäminen edellyttää, että lainsäädäntöön lisätään säännös siitä, että Verohallinnossa vuokratyövoimana toimiviin henkilöihin sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän hoitaessaan julkisia hallintotehtäviä. Tällaisen säännösehdotuksen sisältämän lakiesityksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä olisi mahdollista ja suotavaa saada perustuslakivaliokunnan kannanotto siihen, onko myös vuokratyövoiman käyttämisestä Verohallinnossa säädettävä laissa. - Uutiset
4.1.2021 11.30
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Lomautuksen päättyminen
Väliaikaiset muutokset lomauttamisen osalta loppuivat 31.12.2020. Väliaikaisia säännöksiä voitiin hyödyntää vuoden viimeiseen päivään saakka. Koronan jatkuessa lomauttamisia tullaan varmasti käyttämään myös alkaneena vuonna. Mutta aivan varmaan on myös se, että lomautuksia päättyy. Seuraavaksi tarkastelen lomautuksen normaaliin päättymiseen liittyviä kysymyksiä, en siis lomautuksen lopettamista irtisanomiseen tai irtisanoutumiseen. Kirjoitus ennakoi työelämän normalisoitumista. Tarkastelu koskee sekä määräaikaista että toistaiseksi voimassa olevaa lomauttamista. - Uutiset
31.12.2020 10.45
Kantelu työntekijän palkkaetuja koskevassa käräjäoikeudessa vireillä olevassa asiassa jätettiin tutkimatta
Haasteen tiedoksiantamistavasta päättäminen käräjäoikeudessa vireillä olevassa asiassa on sellainen oikeudenkäynnin valmistelun liittyvä toimi, joka kuuluu tuomioistuimen prosessinjohtovallan piiriin. Tällaiseen toimenpiteeseen ei OK 25 luvun 1 §:n 3 momentin nojalla voida hakea muutosta valittamalla, kun lakiin ei sisälly siihen oikeuttavaa säännöstä. Oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa on lisäksi katsottu, että tuomioistuimen prosessinjohtopäätöksiin ei saa hakea erikseen muutosta myöskään kanteluteitse, jollei sitä ole laissa nimenomaisesti sallittu (ks. KKO 2013:91, kohta 11). (Vailla lainvoimaa 31.12.2020) - Uutiset
31.12.2020 9.00
Suojelupoliisin päällystöön kuuluvan poliisin virkatehtävien tekeminen mahdollistetaan entistä paremmin
Poliisilakiin on lisätty suojelupoliisin päällystöön kuuluvaa poliisia koskeva maininta lainkohtiin, joihin se oli jäänyt lisäämättä 1.6.2019 voimaan tulleen siviilitiedustelulainsäädännön yhteydessä. Tällä mahdollistetaan suojelupoliisin päällystöön kuuluvalle poliisille poliisin toimivaltuuksien käyttäminen siltä osin, kun ne liittyvät rikosten estämiseen tai paljastamiseen. Nämä poliisin toimivaltuudet jätettiin suojelupoliisille siviilitiedustelulainsäädännön säätämisen yhteydessä. Tasavallan presidentti vahvisti lakimuutokset keskiviikkona (30.12.) ja ne tulevat voimaan 1. tammikuuta 2021. - Uutiset
30.12.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Vahingonkorvauslain mukainen kärsimyskorvaus työsyrjinnästä - KKO:2020:97
Työoikeudellisia korvausseuraamuksia määrätään useiden eri lakien perusteella. Korvaukset ovat myös erityyppisiä ja erinimisiä. Esimerkiksi laittoman työsopimuksen päättämisen yhteydessä loukatulla työntekijällä voi olla TSL 12:2:n mukaisen asteikkokorvauksen lisäksi tai yksinomaan oikeus YTL 62 §:ssä säädettyyn hyvitykseen, Tasa-arvoL 11 §:n mukaiseen hyvitykseen syrjinnän kiellon rikkomisesta tai hyvitykseen YVL 8 §:ssä säädetyn syrjinnän kiellon rikkomisesta. Nämä kaikki tuomitaan aineettomasta loukkauksesta. Korkeimman oikeuden uudessa tuomiossa kyse oli siitä, miten työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittu korvaus otetaan huomioon arvioitaessa vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista oikeutta korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä, kun työntekijää oli syrjitty rangaistavaksi säädetyllä teolla. Tästä ei ole olemassa säännöstä. - Uutiset
30.12.2020 10.48
Oliko yhtiö järjestäytymättömänä työnantajana ollut velvollinen sallimaan luottamusmiehen asettamisen yhtiöön - toisin kuin käräjäoikeus erimielinen hovioikeus hylkäsi syytteen työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisesta ja siihen perustuvat korvausvaatimukset
HO totesi mm., ettei ole perusteltua, että työnantajan olisi työoikeudellisen epäselvyyden vallitessa sallittava nimenomaan luottamusmiehen asettaminen rikosoikeudellisen seuraamuksen pelossa ikään kuin varmuuden vuoksi. Soveltuva rikosoikeudellinen normisto on sanamuodoltaan yksiselitteinen. Sen sisältö saa kuitenkin varsinaisen merkityksensä vasta työoikeudellisesta normistosta, jonka sisältö on juuri tämän tapauksen olosuhteissa asiassa mainitulla tavalla monitulkintainen. Tätä korostaa se, että lainsäätäjä on jättänyt, ilmeisesti tarkoituksellisesti, täsmentämättä TSL 2 luvun 7 §:n merkitystä. Tällainen tarkoituksellinen epäselvyys ei voi koitua rikosasian vastaajan vahingoksi. HO totesi, että kirjoitetun lain perusteella ei ole yksiselitteisesti pääteltävissä, että järjestäytymätön työnantaja olisi velvollinen sallimaan luottamusmiehen asettamisen ja siten sen estäessään syyllistyisi RL 47 luvun 5 §:n mukaiseen rikokseen. Vastaajia koskevat syytteet oli hylättävä RL 3 luvun 1 §:n nojalla lakiin perustumattomina. Syytteiden tultua hylätyiksi oli myös niihin perustuvat korvausvaatimukset hylättävä. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli eri mieltä syyksilukemisen osalta ja katsoi, että vastaajien syyksi oli luettava työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaaminen. (Vailla lainvoimaa 30.12.2020)Avoin uutinen - Uutiset
29.12.2020 16.00
Työsopimus vai johtajasopimus
Kantajan ja yhtiön välisessä oikeussuhteessa ei ollut havaittavissa tyypillisiä työsopimuslain soveltamisalan ulkopuolelle jäävän johtajasopimuksen piirteitä. Asiaa ei ollut arvioitava toisin sen vuoksi, että asianosaisten välisessä sähköpostikirjeenvaihdossa sopimusta oli nimitetty johtajasopimukseksi. HO katsoi, että yhtiöllä oli sinänsä ollut oikeus purkaa kantajan työsuhde koeaikana. Asiassa esitettyjen yhdensuuntaisten kertomusten perusteella kantaja oli laiminlyönyt työtehtäviään ja ollut päihtyneenä työaikana. Hänen työsopimustaan ei siten ollut purettu syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Vastaajayhtiö ei ollut näyttänyt, että asiassa olisi sovittu kantajan luopuvan oikeudestaan odotusajan palkkaan. Näin ollen vastaajalla oli oikeus odotusajan palkkaan, minkä yhtiö oli myöntänyt määrältään oikeaksi. KO:n tuomiota oli näiltä osin muutettava. Kysymys myös odotusajan palkan viivästyskoron maksuvelvollisuuden alkamisajankohdan määräytymisestä. (Vailla lainvoimaa 29.12.2020) - Uutiset
29.12.2020 11.49
Työtuomioistuin vahvisti Taideyliopiston kahden professorin työsuhteet toistaiseksi voimassa oleviksi
Työtuomioistuin katsoi, että professoreiden työsopimukset oli tehty työnantajan aloitteesta määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä, ja työsopimuksia oli näin ollen pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. - Uutiset
29.12.2020 8.30
Ammattiosasto rikkoi työrauhavelvollisuutensa ryhtyessään työtaisteluun työnantajan Covid-19 -pandemian takia tekemien väliaikaisten työvuorojärjestelyiden vuoksi
X Oy:n Tampereen tehtaalla järjestettiin työtaistelu, joka alkoi 6.10.2020 kello 5 ja päättyi samana päivänä kello 22. Työtaisteluun osallistui 510 työntekijää, joista 216 oli kuultavan ammattiosaston jäseniä. Työtaistelun syynä olivat työnantajan Covid-19 -pandemian takia tekemät, väliaikaiseksi tarkoitetut muutokset työvuorojärjestelyissä. Työtuomioistuin totesi, että työntekijä- ja työnantajapuolella oli ollut toisistaan poikkeavat käsitykset siitä, oliko työehtosopimus mahdollistanut työnantajan menettelyn asiassa. Työnjohto-oikeutensa perusteella työnantajalla oli ollut tällaisessa erimielisyystilanteessa tulkintaetuoikeus. Työntekijäpuoli voi riitauttaa tämän tulkinnan työehtosopimuksen ja lain mukaisessa järjestyksessä, ei kuitenkaan ryhtymällä työtaistelutoimiin työehtosopimuksen voimassa ollessa. - Uutiset
28.12.2020 15.00
Apulaisoikeusasiamies tutki käräjätuomarin menettelyä vangitsemisasiassa - Uutiset
28.12.2020 8.08
Valtakunnallisen etätyösuosituksen voimassaolo jatkuu
STM ja VM arvioivat, että edelleen on olemassa vahvat perusteet jatkaa valtakunnallisen etäsuosituksen voimassaoloa nykysisältöisenä. Perusteita voimassaolon jatkamiseksi tarkastellaan uudelleen 30. kesäkuuta 2021 mennessä. - Uutiset
23.12.2020 11.30
Työtuomioistuin: Työnantajalla oli ollut oikeus käsitellä työntekijän työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien
Työntekijä oli ollut poissa työstä kahden viikon ajan. Hänellä oli ollut työkyvyttömyyden osoittavat sairauslomatodistukset koko poissaolon ajalle. Ensimmäisten neljän päivän aikana sairausloman syy oli ollut vatsakipu ja tämän jälkeen vapaa-ajan tapaturmasta johtuva selkäkipu. Työntekijä oli sairauslomalle jäätyään ilmoittanut työnantajalle vatsakivusta aiheutuvasta poissaolosta ja toimittanut työantajalle sairauslomatodistukset ensimmäiseltä neljältä sairauslomapäivältä. Tämän jälkeen työntekijä ei ollut ollut yhteydessä työnantajaan eikä toimittanut muita sairauslomatodistuksia ennen työhön paluutaan. - Uutiset
21.12.2020 10.00
Hallinto-oikeus: Vaatimus matkustusasiakirjan esittämisestä työperusteisessa oleskelulupa-asiassa koskee yhtä lailla somalialaisia kuin muidenkin maiden kansalaisia
Ottaen huomioon komission ylläpitämästä luettelosta ilmenevä, Suomen ilmoitukseen perustuva merkintä ja asiassa Somalian julkishallinnosta, väestörekisteristä sekä passien myöntämisestä esitetty maatieto, Somalian passia ei voitaisi pitää luotettavana selvityksenä varmistamaan valittajan henkilöllisyys ja myös kansalaisuus. Näin ollen Maahanmuuttoviraston ei ollut ollut tarpeen varata valittajalle tilaisuutta esittää Somalian myöntämä matkustusasiakirja. Siitä seikasta, että valittajan oma kertomus kansalaisuudestaan ja kotipaikastaan oli kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen yhteydessä hyväksytty tosiseikaksi, ei voitu tehdä sellaista päätelmää, että hänen henkilöllisyytensä olisi riittävän täsmällisesti määritetty työntekijän oleskeluvan edellyttämällä tavalla. Kun valittaja lisäksi ei ollut esittänyt henkilöllisyydestään muutakaan selvitystä, hänen henkilöllisyyttään ei voitu pitää muullakaan tavoin luotettavasti selvitettynä. Kun otettiin huomioon matkustusasiakirjavaatimuksen taustalla oleva yleinen etu, oikeus työhön perus- ja ihmisoikeutena, Somaliaa koskeva maatieto, valittajan henkilöllisyydestään ja kansalaisuudestaan esittämän selvityksen puutteellisuus sekä suhteellisuusperiaate, Maahanmuuttoviraston päätös hylätä hakemus ei rajoittanut valittajan oikeuksia enempää kuin on välttämätöntä. Työntekijän oleskelulupaa koskevaa Maahanmuuttoviraston päätöstä ei ollu syytä kumota. (Ei lainvoim. 21.12.2020) - Uutiset
18.12.2020 10.30
Hallitus esittää lakimuutoksia ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksiEsityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi sekä työvoiman hyväksikäytön uhrin oikeusaseman parantamiseksi. Esityksen tavoitteena on myös edistää työperäisen hyväksikäytön ilmi tulemista. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. - Uutiset
18.12.2020 10.00
Hallitus esittää: Kausityöntekijälle mahdollisuus vaihtaa työnantajaa Suomessa ollessaanHallitus esittää, että kolmansista maista Suomeen kausityöntekijöiksi tulevilla on nykyistä helpompaa vaihtaa työnantajaa Suomessa ollessaan. Esityksessä ehdotetaan hallitusohjelman mukaisesti muutettavaksi kausityölakia, joka koskee työsuhteessa tapahtuvaa kausityötä maatalouden ja matkailun alalla. - Uutiset
18.12.2020 8.30
Työlainsäädännön joustot päättyvät vuodenvaihteessa
Työsopimuslakiin ja yhteistoimintalakiin tehtiin koronaviruksen vuoksi väliaikaisia muutoksia. Nämä muutokset ovat voimassa 1.4.2020–31.12.2020. Muutosten voimassaolon päätyttyä palataan noudattamaan tavallisesti voimassa olevaa lainsäädäntöä. - Uutiset
18.12.2020 6.00
Hallituksen toimenpiteet yli 55‐vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseen
Hallituspuolueet ovat linjanneet toimista, joilla edistetään yli 55-vuotiaiden työllisyyttä. Budjettiriihessä tehdyn linjauksen mukaisesti esityksillä edistetään ikääntyneiden työssä jaksamista, työkykyä, ja osaamista vahvistavia toimenpiteitä sekä muutosturvaa huomioiden erikokoiset yritykset. - Uutiset
17.12.2020 14.02
Oikeusasiamies: Valtiontalouden tarkastusviraston ja sen virkamiehen kesken tehty virkasuhteen päättymissopimus oli lainvastainen
Asiassa esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoi, että virkamiehen velvollisuus tehdä työtä on eduskunnan virkamieslain 44 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu virkamiehen velvollisuus, josta lain 49 §:n 1 momentin mukaan ei saa sopia virkasopimuksessa. Näin ollen oikeusasiamies katsoi, että puheena oleva virkasopimus oli lainvastainen. Oikeusasiamies totesi, että hänen saamissaan selvityksissä ei ollut kerrottu, mikä oli ollut perimmäinen syy näin poikkeuksellisen virkasopimuksen tekemiselle. Toisin sanoen, mikä oli ollut se ”vastike”, jonka työnantaja oli virkasopimuksesta ja sen mukaisesta palkan maksamisesta saanut. Kun tätä ei ollut tuotu esiin, oikeusasiamies tulkitsi, että sillä ei selvityksen antajien mielestä ollut merkitystä sopimuksen laillisuuden arvioinnin kannalta. Oikeusasiamies antoi valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajalle ja johtajalle huomautuksen vastaisen varalle asiassa (kohdassa 3.2) selostetusta lainvastaisesta menettelystä. - Uutiset
17.12.2020 9.44
KKO: Kun arvioitiin työsyrjinnän kohteeksi joutuneelle henkilölle kärsimyksestä tuomittavan korvauksen määrää, huomioon oli otettava hänelle samaan menettelyyn perustunut työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittu korvaus siltä osin kuin työsopimuslain mukainen korvaus sisälsi korvausta aineettomasta vahingosta
C:lle riita-asiassa yhdenvertaisuuslain nojalla maksettavaksi tuomitun hyvityksen ja TSL:n nojalla tuomitun aineettoman korvauksen määrä oli ollut yhteensä yli 10 000 euroa. KKO katsoi, että C:n henkilöön kohdistunut loukkaus oli tullut kokonaan hyvitetyksi hänelle riita-asiassa maksettavaksi tuomitulla korvauksella ja hyvityksellä. Näin ollen kärsimyskorvausta koskeva vaatimus oli hylättävä. HO:n tuomiota muutettiin siten, että A ja B vapautettiin velvollisuudesta maksaa C:lle korvausta loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä korkoineen. Muilta osin HO:n tuomiota ei muutettu. - Uutiset
16.12.2020 15.30
Hovioikeus: Kaupunki oli perusteettomasti irtisanonut lähihoitajan tämän sairauden vuoksi - ei ollut täyttänyt velvollisuuttaan selvittää mahdollisuudet sijoittaa työntekijä muuhun työhön irtisanomisen sijasta
Asiassa oli riidatonta, että kantaja oli terveydentilansa vuoksi ollut kykenemätön lähihoitajan työhönsä. KO:n mainitsemin tavoin asiassa oli kysymys siitä, oliko kaupunki täyttänyt TSL 7 luvun 2 §:n 4 momentin mukaisen velvollisuutensa selvittää, olisiko työntekijän irtisanominen ollut vältettävissä sijoittamalla hänet muuhun työhön. HO totesi kuten KO, että kaupungilla oli näyttötaakka siitä, ettei sillä ollut ollut kantajalle sopivaa työtä. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä ja muutoksilla HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, ettei kaupunki ollut näyttänyt, ettei sillä olisi ollut tarjolla muuta työtä työntekijälle irtisanomisen sijasta. KO:n ratkaisua ei siten ollut syytä muuttaa siltä osin kuin se oli katsonut, että kaupunki oli perusteettomasti irtisanonut kantajan tämän sairauden vuoksi. HO hyväksyi KO:n ratkaisun siitä, että kaupunki oli syrjinyt työntekijää sairauden vuoksi. HO katsoi, että KO:n mainitsemat työntekijälle irtisanomisesta seuranneeseen työttömyyteen liittyvät aineettoman vahingon arviointiin vaikuttavat seikat olivat sellaisia, että ne tulivat katetuksi ennemmin työsopimuslain mukaisella korvauksella kuin yhdenvertaisuuslain mukaisella hyvityksellä. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 11.43
Hovioikeus: Irtisanominen oli johtunut tosiasiassa työntekijän henkilöön liittyvistä syistä
HO katsoi kokonaisarviona asiassa esitetystä, että IPR- ja patentti- tehtävät olivat olleet vain osa kantajan työtä ja kantaja oli tehnyt niiden lisäksi merkittävässä määrin muuta työtä, jota olisi ollut yhtiössä jäljellä kantajan irtisanomishetkellä. Kantajan tehtävä ei ollut erillisenä tehtäväkokonaisuutena lakannut taloudellisista tai toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä. Ottaen erityisesti huomioon henkilöerimielisyyksien kärjistyminen kantajan irtisanomisen aikoihin ja se, että kantaja oli ollut ainut irtisanottu maaliskuussa 2015, HO katsoi, että irtisanominen oli johtunut tosiasiassa kantajan henkilöön liittyvistä syistä. Kantajan työtehtävät eivät olleet irtisanomishetkellä tai välittömästi sen jälkeen vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi TSL 7 luvun 3 §:n edellyttämällä tavalla eikä yhtiöllä ollut ollut väittämäänsä taloudellista ja tuotannollista perustetta irtisanoa kantajaa. Kantajan tulkkauskustannusten osalta HO katsoi, että ne olivat hänen oikeudenkäyntikulujaan, joista hän voi vaatia vastapuolelta korvausta yleisten oikeudenkäyntikulusäännösten mukaisesti. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 10.00
Oikeusasiamies: Kirjallisen varoituksen asianmukaisuus
"Siihen, onko sananvapautta käytetty asianmukaisesti, liittyy tapauskohtaista tulkinnanvaraisuutta. Yhtä lailla tulkinnanvaraisuutta liittyy siihen, milloin työnantajan puuttuminen sananvapauden käyttöön on hyväksyttävää." - Uutiset
16.12.2020 9.15
KKO:n ratkaisu viiteen virkavelvollisuuden rikkomiseen sekä virkasalaisuuden rikkomiseen syyllistyneelle rikosylikonstaapelille tuomittavasta rangaistuksesta
HO:n tuomio oli A:lle syyksi luetun menettelyn osalta lainvoimainen. Syyttäjän valituksen perusteella KKO:ssa oli kysymys rangaistuksen määräämisestä. Syyttäjä oli vaatinut, että A:lle tuomittu sakkorangaistus kovennetaan ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi ja että hänet tuomitaan viralta pantavaksi. HO:n tuomiota muutettiin A:lle tuomitun rangaistuksen osalta. A tuomittiin HO:n tuomitseman sakkorangaistuksen asemesta 5 kuukauden vankeusrangaistukseen. Vankeusrangaistus on ehdollinen. Ehdollisen vankeusrangaistuksen koeaika alkaa KKO:n tuomion antopäivästä ja päättyy 31.12.2021. Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu koeaikana tekee rikoksen, josta hänet olisi tuomittava ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Muilta osin HO:n tuomiota ei muutettu. Koska A ei asiassa todetulla tavalla enää ole siinä virassa, jossa hän oli rikokset tehdessään, eikä hänen ollut selvitetty siirtyneen toiseen vastaavanlaiseen virkaan, viraltapanoa ei voitu tuomita. - Uutiset
15.12.2020 13.36
Apulaisoikeusasiamies antoi naistentautien ja synnytysten erikoislääkärille huomautuksen vastaisen varalle lakisääteisen velvollisuuden laiminlyönnistä
Kantelija arvosteli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Naistenklinikan menettelyä hoitotoimenpiteen suorittamisessa (polyypin poisto kohdusta). Apulaisoikeusasiamies antoi erikoislääkärlle huomautuksen vastaisen varalle asiassa (kohdassa 3.5) selostetusta lakisääteisen velvollisuuden laiminlyönnistä. - Uutiset
14.12.2020 16.00
Epäasiallista kielenkäyttöä Maahanmuuttovirastossa - hallinto-oikeus piti varoituksen antamista lähiesimiehelle ylimitoitettuna toimenpiteenä
HAO totesi, että Maahanmuuttoviraston johdon oli tullut ryhtyä toimenpiteisiin, kun sen tietoon oli saatettu, ettei kielenkäyttö valittajan johtamassa tiimissä eikä valittajan oma kielenkäyttö ollut kaikilta osin ollut asianmukaista. Kun asiassa ei ollut HAO:ssa kuitenkaan ilmennyt, että työnantaja olisi missään vaiheessa aiemmin ottanut valittajan kanssa esiin tämän tiimissä mahdollisesti ilmenevän epäasiallisen kielenkäytön tai valittajan itse käyttämien lausahdusten kyseenalaisuuden, oli varoituksen antamista valittajalle pidettävä asiassa epäasiallisiksi katsottuihin ilmaisuihin ja lausahduksiin nähden ylimitoitettuna toimenpiteenä. Maahanmuuttoviraston päätös oli näin ollen kumottava. (Ei lainvoim. 14.12.2020) - Uutiset
14.12.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Helsingin HO 3.12.2020 S 19/1903 (ei lainv.): Yliopistolla ei ollut perustetta irtisanoa professoria
Helsingin hovioikeuden uusi tuomio on erityisesti yliopistomaailman kannalta mutta myös muutoin merkittävä. Tuomiossa käsitellään yliopistomaailman sekä perinteisiä että uusia piirteitä. Perinteisinä piirteinä tulevat esille tutkimuksen ja opetuksen vapaus, uusina taas ns. vakinaistamispolku. Näitä arvioidaan työoikeudellisessa kehikossa koskien mahdollista laitonta irtisanomista. Tuomion mukaan valittajaprofessorin irtisanomisen jälkeen tapahtunut B:n siirtäminen lehtorin tehtävästä avoinna olevaan apulaisprofessorin tehtävään oli merkinnyt TSL 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa kielletyllä tavalla uuden työntekijän ottamista samankaltaisiin tehtäviin. Yliopiston toimintaedellytyksissä ei ollut vastaavana aikana edes väitetty tapahtuneen sellaisia muutoksia, joilla olisi voitu perustella valittajan korvaaminen toisella työntekijällä, koska B:n kutsuminen apulaisprofessorin tehtävään ei parantanut yliopiston varallisuutta. Tapauksessa valittaja oli työskennellyt yliopiston kasviekologian professorina bio- ja ympäristötieteiden tiedekunnassa. Yliopisto oli irtisanomisilmoituksen 12.4.2016 mukaan irtisanonut valittajan työsuhteen päättymään 12.10.2016 taloudellisilla, tuotannollisilla ja toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvillä syillä. Dosentti B oli kutsuttu rehtorin päätöksellä 28.12.2016 kasvien evoluutiobiologian apulaisprofessorin tehtävään kolmen vuoden määräajaksi. - Uutiset
11.12.2020 14.19
Hovioikeus: Raskauden vuoksi irtisanotulle korvausta syrjinnästä ja työsuhteen perusteettomasta päättämisestä
Yhtiö oli 7.8.2018 irtisanonut raskaana olleen kantajan 1.9.2017 alkaneen työsopimuksen päättymään 7.9.2018. Irtisanomisen perusteena olivat olleet tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Kantajan työ oli irtisanomisilmoituksen mukaan vähentynyt töiden uudelleen järjestelyn vuoksi. Kysymys oli siitä, oliko yhtiö näyttänyt, että sillä oli ollut toiminnan uudelleen järjestelystä johtuneet tuotannolliset ja taloudelliset syyt irtisanoa kantajan työsuhde tarjottavan työn vähentymisen vuoksi vai oliko syynä pidettävä kantajan raskautta. HO katsoi, ettei henkilöstökulujen vähentäminen ollut kantajan irtisanomisen todellinen syy, vaan kantajan raskaus. Irtisanomisella yhtiön edustaja oli myös syrjinyt kantajaa raskauden perusteella. KO:n tuomiota ei muutettu. HO:n pääkäsittelystä poisjäänyt vastaajayhtiön oikeudenkäyntiavustaja velvoitettiin korvaamaan kantajalle HO:ssa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista 1.941,43 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 11.12.2020) - Uutiset
11.12.2020 13.45
Valtiokonttorin ja UM:n korvausjärjestelmien päällekkäisyyksiä poistetaan virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisen osalta
Tasavallan presidentti vahvisti perjantaina (11.12.) lain valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta sekä lain ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain 9 b §:n ja 10 §:n 4 momentin kumoamisesta ja määräsi lait tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2021. - Uutiset
11.12.2020 10.49
Hovioikeus: Yhtiöllä oli ollut erittäin painava syy linja-autonkuljettajan työsopimuksen purkamiseen tiliepäselvyyksien vuoksi
Yhtiö oli antanut kuljettajalle kirjallisen varoituksen 17.9.2016 tilitysohjeiden laiminlyönnistä ja hänen palkkatuloistaan oli kuitattu yhteensä 6.208,10 euroa. Yhtiö oli purkanut kuljettajan työsuhteen 16.3.2017. Yhtiö oli ilmoittanut syyksi tiliepäselvyydet. Yhtiö oli kuitannut kuljettajan loppupalkasta 3.874,00 euroa. HO katsoi, että yhtiöllä oli ollut peruste ja oikeus purkaa kuljettajan työsopimus 16.3.2017. Näin ollen KO:n ratkaisun lopputulosta pääasian osalta ei ollut aihetta muuttaa. KO:n ratkaisua ei ollut myöskään oikeudenkäyntikulujen osalta aihetta muuttaa. Kantajan oli korvattava yhtiön oikeudenkäyntikulut HO:ssa vaaditun mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 11.12.2020) - Uutiset
10.12.2020 14.23
Suomen lainsäädäntöön ei odotettavissa merkittäviä muutoksia EU:n vähimmäispalkka-aloitteen johdosta
Euroopan komissio antoi 28.10.2020 ehdotuksensa direktiiviksi riittävästä vähimmäispalkasta EU:ssa. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle torstaina (10.12.) U-kirjelmän komission ehdotuksesta ja valtioneuvoston kannasta siihen. Alustavan tarkastelun mukaan direktiivi ei näyttäisi aiheuttavan Suomessa merkittäviä lainsäädännön muutostarpeita. Asian käsittely EU-tasolla on vasta alkanut, joten Suomen kanta tarkentuu asian käsittelyn etenemisen myötä. - Uutiset
9.12.2020 17.23
Perustuslakivaliokunnan mietintö ulkoministeri Pekka Haaviston ministerivastuuasiassa – vihreät jäsenet jättivät vastalauseen
Perustuslain 114 §:n 2 momentissa tarkoitettuna kannanottonaan perustuslakivaliokunta esitti, että ulkoministeri Pekka Haavisto ei ollut kysymyksessä olevassa asiassa menetellyt virkatoimissaan perustuslain 116 §:ssä tarkoitetulla tavalla lainvastaisesti. Avoin uutinen - Uutiset
9.12.2020 11.40
Apulaisoikeusasiamies: Työtehtävien hoitaminen omalla puhelimella
Apulaisoikeusasiamies totesi, että työntekijän ei lähtökohtaisesti tarvitse käyttää omia työvälineitä, vaan työnantajan tulee antaa työntekijälle työn suorittamiseen tarkoituksenmukaiset ja riittävät välineet. Ratkaisussa viitattiin Edilexin 28.7.2020 julkaisemaan uutiseen, jossa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen kirjoittaa aiheesta otsikolla ”Työtehtävien hoitaminen puhelimella ja erityisesti WhatsApp”. - Uutiset
8.12.2020 14.49
Unionin tuomioistuin hylkäsi kanteet, jotka Unkari ja Puola olivat nostaneet työhön lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien edistämiseksi annetun direktiivin kumoamiseksi
Muun muassa unionin perättäisistä laajentumisista aiheutuneen sisämarkkinoiden kehityksen vuoksi unionin lainsäätäjä sai arvioida uudelleen palvelujen tarjoamisen vapautta hyödyntävien yritysten ja näiden vastaanottavaan jäsenvaltioon työhön lähettämien työntekijöiden intressit taatakseen sen, että palvelujen tarjoamisen vapautta käytetään oikeudenmukaisten toimintaedellytysten vallitessa sekä näiden yritysten että vastaanottavaan jäsenvaltioon sijoittautuneiden yritysten osalta. - Uutiset
8.12.2020 11.25
KHO työntekijän oleskelulupa-asiassa: Maahanmuuttovirasto ei ollut voinut hylätä hakemusta sillä perusteella, että hakija ei ollut myötävaikuttanut asiansa selvittämiseen
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että työntekijän oleskelulupahakemuksessa oli kysymys A:n oleskelulupahakemuksen käsittelystä ja kehotus ajanvaraukseen koski hänen kuulemistaan. Ajanvarausta koskeva yhteydenottopyyntö olisi tullut lähettää A:lle. Kun näin ei ollut menetelty, Maahanmuuttovirasto ei ollut voinut hylätä hakemusta sillä perusteella, että A ei ollut myötävaikuttanut asiansa selvittämiseen. - Uutiset
8.12.2020 11.00
Hallinto-oikeus: Kaupunki oli voinut ottaa hakijat sosiaaliohjaajan määräaikaisiin virkasuhteisiin täydentävän toimeentulotuen yksikköön
Toimeentulotuesta annetun lain mukaisten tehtävien siirtyessä perustoimeentulotuen osalta Kelalle kaupunki oli perustanut täydentävän toimeentulotuen yksikön, johon hakijat oli otettu määräaikaisiin virkasuhteisiin. HAO katsoi, ettei valittajia ollut nimitetty virkasuhteeseen vastoin kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 3 §:ää. Kun kaupungilla oli ollut viranhaltijalain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu peruste ottaa hakijat määräaikaisiin virkasuhteisiin, hakijoilla ei ollut oikeutta saman pykälän 3 momentissa tarkoitettuun korvaukseen. Vaatimukset kaupungin velvoitettamisesta suorittamaan kummallekin valittajalle perusteettoman määräaikaisen virkasuhteen johdosta 10 kuukauden palkkaa vastaavana korvauksena hylättiin. (Ei lainvoim. 8.12.2020) - Uutiset
8.12.2020 10.06
Korkein oikeus ei antanut valituslupaa Helsingin hovioikeuden kiky-tuomiosta
Korkein oikeus ei antanut Stora Enso -konsernille valituslupaa Helsingin hovioikeuden tuomiosta, joka näin ollen jää voimaan ja on lainvoimainen. Asiasta kertoo Ylemmät Toimihenkilöt YTN.Avoin uutinen - Uutiset
7.12.2020 8.30
Hallinto-oikeus hylkäsi tulliylitarkastajien (asiakasneuvojien) nimityksistä tehdyn valituksen
Päätöksen kumoamista vaatineen valittajan mukaan selvästi ansioituneempi ja pätevämpi henkilö oli jätetty valitsematta asiakasneuvojan työtehtävään. Asiassa oli valittajan mukaan myös toimittu etenkin naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain ja yhdenvertaisuuslain vastaisesti. Lisäksi asiassa oli valittajan mukaan toimittu vastoin Tullin rekrytointiohjetta. HAO hylkäsi valituksen. (Ei lainvoim. 7.12.2020) - Uutiset
4.12.2020 11.45
OTT, VTK Seppo Koskinen: Burn out ja sairausajan palkka – TT 2020:89
Burn out (työuupumus) ei ole sairausajan palkanmaksun peruste eikä myöskään osoita työkyvyttömyyteen verrattavaa tilaa. Työnantajalla on oikeus edellyttää tällaisen todistuksen saatuaan työntekijältä muuta riittävää selvitystä hänen työkyvyttömyydestään. Jos muuta riittävää selvitystä ei voida toimittaa, työnantaja voi kieltäytyä maksamasta sairausajan palkkaa. Tästä syystä työntekijän tulisi kieltäytyä vastaanottamasta pelkän työuupumusdiagnoosin sisältävää lääkärintodistusta ja edellyttää lääkärintodistukseen sisällytettäväksi työkyvyttömyysarviointi. - Uutiset
4.12.2020 9.41
Valtion virkamiesten matkakustannusten korvauksiin tulossa muutoksia 2021
Valtion virkamiesten matkakustannusten korvausten tarkistamisesta 1.1.-31.12.2021 väliseksi ajaksi saavutettiin neuvottelutulos 30.10.2020 VM:n sekä valtion virkamiehiä edustavien keskusjärjestöjen JUKO ry:n, JHL ry:n sekä Ammattiliitto Pro ry:n välillä. Samalla tehtiin vastaava työehtosopimus. Valtion matkakustannusten korvaamisesta tehtyä sopimusta tarkistetaan 1.1.2021 alkaen. Valtioneuvosto hyväksyi torstaina (3.12.) valtion virkamiesten matkakustannusten korvausten tarkistamisesta tehdyn virkaehtosopimuksen ja päätti alistaa sen eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hyväksyttäväksi. - Uutiset
4.12.2020 8.00
Työntekijän asemaa merirosvouksen tai aluksen aseellisen ryöstön yhteydessä turvaavat säännökset voimaan 26. joulukuuta 2020
Kansainvälisen työjärjestö ILOn merityötä koskevaan yleissopimuksen ohjeistoon on lisätty säännökset sellaisten tilanteiden varalta, joissa merenkulkija joutuu vangituksi merirosvouksen tai alukseen kohdistuvan aseellisen ryöstön seurauksena. Säännöksillä varmistetaan merenkulkijan työsopimuksen ja palkanmaksun jatkuvuus.