Hakutulokset
8599 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
28.12.2020 8.08
Valtakunnallisen etätyösuosituksen voimassaolo jatkuu
STM ja VM arvioivat, että edelleen on olemassa vahvat perusteet jatkaa valtakunnallisen etäsuosituksen voimassaoloa nykysisältöisenä. Perusteita voimassaolon jatkamiseksi tarkastellaan uudelleen 30. kesäkuuta 2021 mennessä. - Uutiset
23.12.2020 11.30
Työtuomioistuin: Työnantajalla oli ollut oikeus käsitellä työntekijän työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien
Työntekijä oli ollut poissa työstä kahden viikon ajan. Hänellä oli ollut työkyvyttömyyden osoittavat sairauslomatodistukset koko poissaolon ajalle. Ensimmäisten neljän päivän aikana sairausloman syy oli ollut vatsakipu ja tämän jälkeen vapaa-ajan tapaturmasta johtuva selkäkipu. Työntekijä oli sairauslomalle jäätyään ilmoittanut työnantajalle vatsakivusta aiheutuvasta poissaolosta ja toimittanut työantajalle sairauslomatodistukset ensimmäiseltä neljältä sairauslomapäivältä. Tämän jälkeen työntekijä ei ollut ollut yhteydessä työnantajaan eikä toimittanut muita sairauslomatodistuksia ennen työhön paluutaan. - Uutiset
21.12.2020 10.00
Hallinto-oikeus: Vaatimus matkustusasiakirjan esittämisestä työperusteisessa oleskelulupa-asiassa koskee yhtä lailla somalialaisia kuin muidenkin maiden kansalaisia
Ottaen huomioon komission ylläpitämästä luettelosta ilmenevä, Suomen ilmoitukseen perustuva merkintä ja asiassa Somalian julkishallinnosta, väestörekisteristä sekä passien myöntämisestä esitetty maatieto, Somalian passia ei voitaisi pitää luotettavana selvityksenä varmistamaan valittajan henkilöllisyys ja myös kansalaisuus. Näin ollen Maahanmuuttoviraston ei ollut ollut tarpeen varata valittajalle tilaisuutta esittää Somalian myöntämä matkustusasiakirja. Siitä seikasta, että valittajan oma kertomus kansalaisuudestaan ja kotipaikastaan oli kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen yhteydessä hyväksytty tosiseikaksi, ei voitu tehdä sellaista päätelmää, että hänen henkilöllisyytensä olisi riittävän täsmällisesti määritetty työntekijän oleskeluvan edellyttämällä tavalla. Kun valittaja lisäksi ei ollut esittänyt henkilöllisyydestään muutakaan selvitystä, hänen henkilöllisyyttään ei voitu pitää muullakaan tavoin luotettavasti selvitettynä. Kun otettiin huomioon matkustusasiakirjavaatimuksen taustalla oleva yleinen etu, oikeus työhön perus- ja ihmisoikeutena, Somaliaa koskeva maatieto, valittajan henkilöllisyydestään ja kansalaisuudestaan esittämän selvityksen puutteellisuus sekä suhteellisuusperiaate, Maahanmuuttoviraston päätös hylätä hakemus ei rajoittanut valittajan oikeuksia enempää kuin on välttämätöntä. Työntekijän oleskelulupaa koskevaa Maahanmuuttoviraston päätöstä ei ollu syytä kumota. (Ei lainvoim. 21.12.2020) - Uutiset
18.12.2020 10.30
Hallitus esittää lakimuutoksia ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksiEsityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi sekä työvoiman hyväksikäytön uhrin oikeusaseman parantamiseksi. Esityksen tavoitteena on myös edistää työperäisen hyväksikäytön ilmi tulemista. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. - Uutiset
18.12.2020 10.00
Hallitus esittää: Kausityöntekijälle mahdollisuus vaihtaa työnantajaa Suomessa ollessaanHallitus esittää, että kolmansista maista Suomeen kausityöntekijöiksi tulevilla on nykyistä helpompaa vaihtaa työnantajaa Suomessa ollessaan. Esityksessä ehdotetaan hallitusohjelman mukaisesti muutettavaksi kausityölakia, joka koskee työsuhteessa tapahtuvaa kausityötä maatalouden ja matkailun alalla. - Uutiset
18.12.2020 8.30
Työlainsäädännön joustot päättyvät vuodenvaihteessa
Työsopimuslakiin ja yhteistoimintalakiin tehtiin koronaviruksen vuoksi väliaikaisia muutoksia. Nämä muutokset ovat voimassa 1.4.2020–31.12.2020. Muutosten voimassaolon päätyttyä palataan noudattamaan tavallisesti voimassa olevaa lainsäädäntöä. - Uutiset
18.12.2020 6.00
Hallituksen toimenpiteet yli 55‐vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseen
Hallituspuolueet ovat linjanneet toimista, joilla edistetään yli 55-vuotiaiden työllisyyttä. Budjettiriihessä tehdyn linjauksen mukaisesti esityksillä edistetään ikääntyneiden työssä jaksamista, työkykyä, ja osaamista vahvistavia toimenpiteitä sekä muutosturvaa huomioiden erikokoiset yritykset. - Uutiset
17.12.2020 14.02
Oikeusasiamies: Valtiontalouden tarkastusviraston ja sen virkamiehen kesken tehty virkasuhteen päättymissopimus oli lainvastainen
Asiassa esitetyn perusteella oikeusasiamies katsoi, että virkamiehen velvollisuus tehdä työtä on eduskunnan virkamieslain 44 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu virkamiehen velvollisuus, josta lain 49 §:n 1 momentin mukaan ei saa sopia virkasopimuksessa. Näin ollen oikeusasiamies katsoi, että puheena oleva virkasopimus oli lainvastainen. Oikeusasiamies totesi, että hänen saamissaan selvityksissä ei ollut kerrottu, mikä oli ollut perimmäinen syy näin poikkeuksellisen virkasopimuksen tekemiselle. Toisin sanoen, mikä oli ollut se ”vastike”, jonka työnantaja oli virkasopimuksesta ja sen mukaisesta palkan maksamisesta saanut. Kun tätä ei ollut tuotu esiin, oikeusasiamies tulkitsi, että sillä ei selvityksen antajien mielestä ollut merkitystä sopimuksen laillisuuden arvioinnin kannalta. Oikeusasiamies antoi valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajalle ja johtajalle huomautuksen vastaisen varalle asiassa (kohdassa 3.2) selostetusta lainvastaisesta menettelystä. - Uutiset
17.12.2020 9.44
KKO: Kun arvioitiin työsyrjinnän kohteeksi joutuneelle henkilölle kärsimyksestä tuomittavan korvauksen määrää, huomioon oli otettava hänelle samaan menettelyyn perustunut työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittu korvaus siltä osin kuin työsopimuslain mukainen korvaus sisälsi korvausta aineettomasta vahingosta
C:lle riita-asiassa yhdenvertaisuuslain nojalla maksettavaksi tuomitun hyvityksen ja TSL:n nojalla tuomitun aineettoman korvauksen määrä oli ollut yhteensä yli 10 000 euroa. KKO katsoi, että C:n henkilöön kohdistunut loukkaus oli tullut kokonaan hyvitetyksi hänelle riita-asiassa maksettavaksi tuomitulla korvauksella ja hyvityksellä. Näin ollen kärsimyskorvausta koskeva vaatimus oli hylättävä. HO:n tuomiota muutettiin siten, että A ja B vapautettiin velvollisuudesta maksaa C:lle korvausta loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä korkoineen. Muilta osin HO:n tuomiota ei muutettu. - Uutiset
16.12.2020 15.30
Hovioikeus: Kaupunki oli perusteettomasti irtisanonut lähihoitajan tämän sairauden vuoksi - ei ollut täyttänyt velvollisuuttaan selvittää mahdollisuudet sijoittaa työntekijä muuhun työhön irtisanomisen sijasta
Asiassa oli riidatonta, että kantaja oli terveydentilansa vuoksi ollut kykenemätön lähihoitajan työhönsä. KO:n mainitsemin tavoin asiassa oli kysymys siitä, oliko kaupunki täyttänyt TSL 7 luvun 2 §:n 4 momentin mukaisen velvollisuutensa selvittää, olisiko työntekijän irtisanominen ollut vältettävissä sijoittamalla hänet muuhun työhön. HO totesi kuten KO, että kaupungilla oli näyttötaakka siitä, ettei sillä ollut ollut kantajalle sopivaa työtä. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä ja muutoksilla HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, ettei kaupunki ollut näyttänyt, ettei sillä olisi ollut tarjolla muuta työtä työntekijälle irtisanomisen sijasta. KO:n ratkaisua ei siten ollut syytä muuttaa siltä osin kuin se oli katsonut, että kaupunki oli perusteettomasti irtisanonut kantajan tämän sairauden vuoksi. HO hyväksyi KO:n ratkaisun siitä, että kaupunki oli syrjinyt työntekijää sairauden vuoksi. HO katsoi, että KO:n mainitsemat työntekijälle irtisanomisesta seuranneeseen työttömyyteen liittyvät aineettoman vahingon arviointiin vaikuttavat seikat olivat sellaisia, että ne tulivat katetuksi ennemmin työsopimuslain mukaisella korvauksella kuin yhdenvertaisuuslain mukaisella hyvityksellä. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 11.43
Hovioikeus: Irtisanominen oli johtunut tosiasiassa työntekijän henkilöön liittyvistä syistä
HO katsoi kokonaisarviona asiassa esitetystä, että IPR- ja patentti- tehtävät olivat olleet vain osa kantajan työtä ja kantaja oli tehnyt niiden lisäksi merkittävässä määrin muuta työtä, jota olisi ollut yhtiössä jäljellä kantajan irtisanomishetkellä. Kantajan tehtävä ei ollut erillisenä tehtäväkokonaisuutena lakannut taloudellisista tai toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä. Ottaen erityisesti huomioon henkilöerimielisyyksien kärjistyminen kantajan irtisanomisen aikoihin ja se, että kantaja oli ollut ainut irtisanottu maaliskuussa 2015, HO katsoi, että irtisanominen oli johtunut tosiasiassa kantajan henkilöön liittyvistä syistä. Kantajan työtehtävät eivät olleet irtisanomishetkellä tai välittömästi sen jälkeen vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi TSL 7 luvun 3 §:n edellyttämällä tavalla eikä yhtiöllä ollut ollut väittämäänsä taloudellista ja tuotannollista perustetta irtisanoa kantajaa. Kantajan tulkkauskustannusten osalta HO katsoi, että ne olivat hänen oikeudenkäyntikulujaan, joista hän voi vaatia vastapuolelta korvausta yleisten oikeudenkäyntikulusäännösten mukaisesti. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 10.00
Oikeusasiamies: Kirjallisen varoituksen asianmukaisuus
"Siihen, onko sananvapautta käytetty asianmukaisesti, liittyy tapauskohtaista tulkinnanvaraisuutta. Yhtä lailla tulkinnanvaraisuutta liittyy siihen, milloin työnantajan puuttuminen sananvapauden käyttöön on hyväksyttävää." - Uutiset
16.12.2020 9.15
KKO:n ratkaisu viiteen virkavelvollisuuden rikkomiseen sekä virkasalaisuuden rikkomiseen syyllistyneelle rikosylikonstaapelille tuomittavasta rangaistuksesta
HO:n tuomio oli A:lle syyksi luetun menettelyn osalta lainvoimainen. Syyttäjän valituksen perusteella KKO:ssa oli kysymys rangaistuksen määräämisestä. Syyttäjä oli vaatinut, että A:lle tuomittu sakkorangaistus kovennetaan ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi ja että hänet tuomitaan viralta pantavaksi. HO:n tuomiota muutettiin A:lle tuomitun rangaistuksen osalta. A tuomittiin HO:n tuomitseman sakkorangaistuksen asemesta 5 kuukauden vankeusrangaistukseen. Vankeusrangaistus on ehdollinen. Ehdollisen vankeusrangaistuksen koeaika alkaa KKO:n tuomion antopäivästä ja päättyy 31.12.2021. Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu koeaikana tekee rikoksen, josta hänet olisi tuomittava ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Muilta osin HO:n tuomiota ei muutettu. Koska A ei asiassa todetulla tavalla enää ole siinä virassa, jossa hän oli rikokset tehdessään, eikä hänen ollut selvitetty siirtyneen toiseen vastaavanlaiseen virkaan, viraltapanoa ei voitu tuomita. - Uutiset
15.12.2020 13.36
Apulaisoikeusasiamies antoi naistentautien ja synnytysten erikoislääkärille huomautuksen vastaisen varalle lakisääteisen velvollisuuden laiminlyönnistä
Kantelija arvosteli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Naistenklinikan menettelyä hoitotoimenpiteen suorittamisessa (polyypin poisto kohdusta). Apulaisoikeusasiamies antoi erikoislääkärlle huomautuksen vastaisen varalle asiassa (kohdassa 3.5) selostetusta lakisääteisen velvollisuuden laiminlyönnistä. - Uutiset
14.12.2020 16.00
Epäasiallista kielenkäyttöä Maahanmuuttovirastossa - hallinto-oikeus piti varoituksen antamista lähiesimiehelle ylimitoitettuna toimenpiteenä
HAO totesi, että Maahanmuuttoviraston johdon oli tullut ryhtyä toimenpiteisiin, kun sen tietoon oli saatettu, ettei kielenkäyttö valittajan johtamassa tiimissä eikä valittajan oma kielenkäyttö ollut kaikilta osin ollut asianmukaista. Kun asiassa ei ollut HAO:ssa kuitenkaan ilmennyt, että työnantaja olisi missään vaiheessa aiemmin ottanut valittajan kanssa esiin tämän tiimissä mahdollisesti ilmenevän epäasiallisen kielenkäytön tai valittajan itse käyttämien lausahdusten kyseenalaisuuden, oli varoituksen antamista valittajalle pidettävä asiassa epäasiallisiksi katsottuihin ilmaisuihin ja lausahduksiin nähden ylimitoitettuna toimenpiteenä. Maahanmuuttoviraston päätös oli näin ollen kumottava. (Ei lainvoim. 14.12.2020) - Uutiset
14.12.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Helsingin HO 3.12.2020 S 19/1903 (ei lainv.): Yliopistolla ei ollut perustetta irtisanoa professoria
Helsingin hovioikeuden uusi tuomio on erityisesti yliopistomaailman kannalta mutta myös muutoin merkittävä. Tuomiossa käsitellään yliopistomaailman sekä perinteisiä että uusia piirteitä. Perinteisinä piirteinä tulevat esille tutkimuksen ja opetuksen vapaus, uusina taas ns. vakinaistamispolku. Näitä arvioidaan työoikeudellisessa kehikossa koskien mahdollista laitonta irtisanomista. Tuomion mukaan valittajaprofessorin irtisanomisen jälkeen tapahtunut B:n siirtäminen lehtorin tehtävästä avoinna olevaan apulaisprofessorin tehtävään oli merkinnyt TSL 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa kielletyllä tavalla uuden työntekijän ottamista samankaltaisiin tehtäviin. Yliopiston toimintaedellytyksissä ei ollut vastaavana aikana edes väitetty tapahtuneen sellaisia muutoksia, joilla olisi voitu perustella valittajan korvaaminen toisella työntekijällä, koska B:n kutsuminen apulaisprofessorin tehtävään ei parantanut yliopiston varallisuutta. Tapauksessa valittaja oli työskennellyt yliopiston kasviekologian professorina bio- ja ympäristötieteiden tiedekunnassa. Yliopisto oli irtisanomisilmoituksen 12.4.2016 mukaan irtisanonut valittajan työsuhteen päättymään 12.10.2016 taloudellisilla, tuotannollisilla ja toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvillä syillä. Dosentti B oli kutsuttu rehtorin päätöksellä 28.12.2016 kasvien evoluutiobiologian apulaisprofessorin tehtävään kolmen vuoden määräajaksi. - Uutiset
11.12.2020 14.19
Hovioikeus: Raskauden vuoksi irtisanotulle korvausta syrjinnästä ja työsuhteen perusteettomasta päättämisestä
Yhtiö oli 7.8.2018 irtisanonut raskaana olleen kantajan 1.9.2017 alkaneen työsopimuksen päättymään 7.9.2018. Irtisanomisen perusteena olivat olleet tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Kantajan työ oli irtisanomisilmoituksen mukaan vähentynyt töiden uudelleen järjestelyn vuoksi. Kysymys oli siitä, oliko yhtiö näyttänyt, että sillä oli ollut toiminnan uudelleen järjestelystä johtuneet tuotannolliset ja taloudelliset syyt irtisanoa kantajan työsuhde tarjottavan työn vähentymisen vuoksi vai oliko syynä pidettävä kantajan raskautta. HO katsoi, ettei henkilöstökulujen vähentäminen ollut kantajan irtisanomisen todellinen syy, vaan kantajan raskaus. Irtisanomisella yhtiön edustaja oli myös syrjinyt kantajaa raskauden perusteella. KO:n tuomiota ei muutettu. HO:n pääkäsittelystä poisjäänyt vastaajayhtiön oikeudenkäyntiavustaja velvoitettiin korvaamaan kantajalle HO:ssa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista 1.941,43 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 11.12.2020) - Uutiset
11.12.2020 13.45
Valtiokonttorin ja UM:n korvausjärjestelmien päällekkäisyyksiä poistetaan virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisen osalta
Tasavallan presidentti vahvisti perjantaina (11.12.) lain valtion virkamatkoilla sattuneiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain muuttamisesta sekä lain ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain 9 b §:n ja 10 §:n 4 momentin kumoamisesta ja määräsi lait tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2021. - Uutiset
11.12.2020 10.49
Hovioikeus: Yhtiöllä oli ollut erittäin painava syy linja-autonkuljettajan työsopimuksen purkamiseen tiliepäselvyyksien vuoksi
Yhtiö oli antanut kuljettajalle kirjallisen varoituksen 17.9.2016 tilitysohjeiden laiminlyönnistä ja hänen palkkatuloistaan oli kuitattu yhteensä 6.208,10 euroa. Yhtiö oli purkanut kuljettajan työsuhteen 16.3.2017. Yhtiö oli ilmoittanut syyksi tiliepäselvyydet. Yhtiö oli kuitannut kuljettajan loppupalkasta 3.874,00 euroa. HO katsoi, että yhtiöllä oli ollut peruste ja oikeus purkaa kuljettajan työsopimus 16.3.2017. Näin ollen KO:n ratkaisun lopputulosta pääasian osalta ei ollut aihetta muuttaa. KO:n ratkaisua ei ollut myöskään oikeudenkäyntikulujen osalta aihetta muuttaa. Kantajan oli korvattava yhtiön oikeudenkäyntikulut HO:ssa vaaditun mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 11.12.2020) - Uutiset
10.12.2020 14.23
Suomen lainsäädäntöön ei odotettavissa merkittäviä muutoksia EU:n vähimmäispalkka-aloitteen johdosta
Euroopan komissio antoi 28.10.2020 ehdotuksensa direktiiviksi riittävästä vähimmäispalkasta EU:ssa. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle torstaina (10.12.) U-kirjelmän komission ehdotuksesta ja valtioneuvoston kannasta siihen. Alustavan tarkastelun mukaan direktiivi ei näyttäisi aiheuttavan Suomessa merkittäviä lainsäädännön muutostarpeita. Asian käsittely EU-tasolla on vasta alkanut, joten Suomen kanta tarkentuu asian käsittelyn etenemisen myötä.