Hakutulokset
8597 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
20.10.2020 14.05
Eduskunnan kirjaston tietopaketti – ILO:n yleissopimuksen voimaansaattaminen
ILO hyväksyi viime vuonna uuden yleissopimuksen numero 190 väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä. Samalla hyväksyttiin asiaan liittyvä suositus sekä päätöslauselma. STM:ssä on vireillä hanke ILO:n yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi. Suomessa hallituksen esitys yleissopimuksen voimaansaattamiseksi ja hyväksymiseksi on tarkoitus antaa loppuvuodesta 2020. Sopimuksen kansainvälinen voimaantulopäivä on 25. kesäkuuta 2021. - Uutiset
20.10.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Ylimääräinen muutoksenhaku ja työaikasaatavien kanne- ja vanhentumisaika – KKO:2020:77
Korkein oikeus ja työtuomioistuin ovat olleet eri mieltä työaikasaatavien kanne- ja vanhentumisaikoja koskevien säännösten tulkinnasta. Tähän erimielisyyteen yritettiin saada ratkaisu vaatimalla työtuomioistuimen tuomion purkamista ylimääräisen muutoksenhaun avulla sillä perusteella, että tuomio oli perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että lainvoimaisen tuomion purkamisen edellytykset eivät tässä tapauksessa täyttyneet. Vaikka työtuomioistuin tulkitsi kanne- ja vanhentumisaikoja toisin kuin korkein oikeus, tulkinta ei korkeimman oikeuden tuomion mukaan kuitenkaan perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Ratkaisu herättää kysymyksen siitä, mitä tuomio merkitsee erityisesti työtuomioistuimen ja toisaalta kanteen nostajien kannalta. - Uutiset
20.10.2020 11.00
Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, ettei kantaja ollut työsuhteessa sukuyhtiöön eikä saatava ollut vanhentunut
Kantajan saatava osakeyhtiöltä ei ollut vanhentunut työsopimuslain eikä vuosilomalain nojalla ja asia oli palautettava käsiteltäväksi KO:een. (Vailla lainvoimaa 20.10.2020) - Uutiset
20.10.2020 8.24
Harmaan talouden selvityksiä: Ulkomaalaisten työntekijöiden alipalkkaus johtaa harvoin tuomioon
Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön selvityksestä nousi kolme keskeistä havaintoa. Ensinnäkin ulkomaalaisten alipalkkaus on Suomessa osittain kriminalisoitu, vaikka asiasta ei olekaan erillistä rikoslain pykälää. Toisekseen alipalkkaustapauksista oikeuteen päätyy vain "jäävuoren huippu": oikeustapausten määrä on erittäin vähäinen, rangaistukset lieviä ja korvauskäytäntö hyvin vaihtelevaa. Kolmantena havaintona on se, että viranomaisten keinot puuttua alipalkkaukseen ovat puutteelliset. - Uutiset
19.10.2020 14.27
Kantelija pyysi tietoa Kelan asiantuntijalääkärin viikkotyöajasta - apulaisoikeusasiamies kritisoi Kelan menettelyä ja päätöksen perusteluja
Apulaisoikeusasiamies saattoi asiassa (kohdassa 3.2) esittämänsä käsitykset Kelan menettelyn virheellisyydestä ja sen päätöksen perustelujen puutteista Kelan tietoon. - Uutiset
16.10.2020 9.29
KKO: Tuottamukselliseen vapaudenriistoon sekä tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen syyllistyneen rikoskomisarion rangaistuksen tuomitsematta jättämiselle ei ollut edellytyksiä
HO luki rikoskomisario A:n syyksi tuottamuksellisen vapaudenriiston sekä tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen. A oli riittävästi asiaan perehtymättä määrännyt rikoksesta epäillyn B:n pidätettäväksi, vaikka asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella pidättämisen edellytykset eivät olleet täyttyneet. HO jätti A:n kuitenkin rangaistukseen tuomitsematta. Korkeimmassa oikeudessa oli B:n valituksen johdosta kysymys siitä, oliko A:lle määrättävä rangaistus hänen syykseen luetuista rikoksista, ja mahdollisen rangaistuksen mittaamisesta. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, ettei edellytyksiä rangaistuksen tuomitsematta jättämiselle ollut. KO:n määräämää yhteistä 30 päiväsakon rangaistusta oli pidettävä oikeudenmukaisena seuraamuksena A:n syyksi luetuista rikoksista. - Uutiset
15.10.2020 13.46
Työneuvosto äänesti - työaikalaki soveltuu työsuhteisten ruokalähettien työhön
Työneuvosto katsoi kahdessa lausunnossaan, että yhtiön ja ruokalähettien välisessä työssä on kysymys TAL 1 §:n 1 momentissa tarkoitetusta työsuhteesta. Työssä ei tule esille sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat TAL 2 §:n 1 momentin johdantolauseessa tarkoitettua työaika-autonomiaa. Näin ollen työaikalaki soveltuu työsuhteisten ruokalähettien työhön. (Ään 6-3) - Uutiset
15.10.2020 12.30
Tasa-arvovaltuutettu: Syrjintä perhevapaan perusteella vakituisen viran täytössä
Työnantaja ei esittänyt muuta, esimerkiksi A:n sopivuuteen tai soveltuvuuteen liittyvää syytä jättää hänet valitsematta tehtävään. Näin ollen tasa-arvovaltuutettu katsoi työnantajan syrjineen A:ta tasa-arvolain vastaisesti tämän perhevapaan perusteella. Hakijoiden välinen ansiovertailu, näytön arviointi ja syrjintäasian lopullinen ratkaiseminen tapahtuvat viime kädessä käräjäoikeudessa työntekijän työnantajaa vastaan mahdollisesti nostaman hyvityskanteen käsittelyn yhteydessä, jos osapuolet eivät pääse asiasta muuten sovintoon. - Uutiset
15.10.2020 10.40
Yliopisto perui valituksensa tasa-arvolakiin perustuvassa professorin nimitysriidassa
KO oli arvioinut kohtuullisen hyvityksen määräksi syrjitylle naiselle 60.000 euroa. - Uutiset
15.10.2020 8.30
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu vuokratyön käytöstä
Vuokratyöstä annetun direktiivin 2008/104/EY 5 artiklan 5 kohdan ensimmäistä virkettä on tulkittava siten, ettei se ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa ei rajoiteta niiden peräkkäisten toimeksiantojen lukumäärää, jotka sama vuokratyöntekijä voi suorittaa saman käyttäjäyrityksen palveluksessa, ja jossa ei aseteta vuokratyön käyttämisen laillisuuden edellytykseksi sellaisten teknisten, tuotannollisten, organisatoristen tai sijaisuuksiin liittyvien syiden ilmoittamista, joiden vuoksi tällainen käyttö on perusteltua. Tätä säännöstä on sitä vastoin tulkittava siten, että se on esteenä sille, ettei jäsenvaltio toteuta mitään toimenpiteitä vuokratyön tilapäisen luonteen säilyttämiseksi, sekä kansalliselle säännöstölle, jossa ei säädetä mistään toimenpiteestä sen estämiseksi, että samalle vuokratyöntekijälle annetaan peräkkäisiä toimeksiantoja saman käyttäjäyrityksen palveluksessa direktiivin 2008/104 säännösten muodostaman kokonaisuuden kiertämiseksi. - Uutiset
15.10.2020 8.00
Selvitys paikallisen sopimisen nykytilasta ja edistämisestä käynnistyy - valmistuu tammikuun 2021 alussa
Hallitus päätti syksyn 2020 budjettiriihessä teettää selvityksen toimenpiteistä, joilla paikallisen sopimisen edellytyksenä olevaa luottamusta ja neuvotteluosaamista vahvistettaisiin sekä normaalisitovuus- että yleissitovuuskentässä. Työministeri Tuula Haatainen nimesi keskiviikkona (14.10.) selvityshenkilöiksi varatuomari Jukka Ahtelan ja yhteistoiminta-asiamies Joel Salmisen. Selvityshenkilöt laativat selvityksen 8. tammikuuta 2021 mennessä. Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän paikallisen sopimisen alatyöryhmä hyödyntää selvitystä valmistellessaan ehdotuksia paikallisen sopimisen edellytysten parantamiseksi ja tasapuolisten neuvottelusuhteiden luomiseksi. Ehdotukset tuodaan työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän käsittelyyn 1.3.2021 mennessä. - Uutiset
13.10.2020 12.40
Apulaisvaltakunnansyyttäjä: Esitutkinnan toimittaminen, vähäisyys, poliisirikos, virkavelvollisuuden rikkominen
Rikosepäilyn mukaan poliisimies oli käyttäytynyt epäasiallisesti. Apulaisvaltakunnansyyttäjä kumosi kihlakunnansyyttäjän päätöksen esitutkinnan toimittamatta jättämisestä ja määräsi esitutkinnan toimitettavaksi epäiltyä virkavelvollisuuden rikkomista koskevassa asiassa. - Uutiset
13.10.2020 12.15
Neuvosto hyväksyi päätelmät kausityöntekijöiden ja muiden liikkuvien työntekijöiden työ- ja elinolojen parantamisesta
Neuvoston hyväksymissä päätelmissä todetaan, että kausityöntekijät ja liikkuvat työntekijät eri puolilla EU:ta ovat usein alttiita epäsuotuisille työ- ja elinoloille ja hyväksikäytölle, eikä heille anneta riittävästi tietoa vastuista ja oikeuksista. Covid-19-pandemian aikana jotkin näistä ongelmista ovat kärjistyneet ja tulleet entistä näkyvämmiksi. Samalla neuvosto tunnustaa, että kausityöntekijät ja muut liikkuvat työntekijät ovat antaneet merkittävän panoksen sisämarkkinoiden toimintaan myös meneillään olevan kriisin aikana. - Uutiset
13.10.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Työsopimuksen irtisanominen ja muu työ – KKO 2020:74
Ratkaisussa korkein oikeus katsoi, että taloussihteerin syyksi luettu menettely muodosti niin vakavan työsuhteeseen liittyvän rikkomuksen, että työnantajalta ei voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Työnantajalla ei siten ollut velvollisuutta selvittää mahdollisuuksia sijoittaa taloussihteeri muuhun työhön. Tässä kirjoituksessa keskitytään vain siihen, miten jälkimmäisen virkkeen ”siten” sana tulee tai voidaan ymmärtää. Tältä osin korkeimman oikeuden ratkaisu näyttää selventävän henkilökohtaisen irtisanomisperusteen yhteydessä perustetta koskevan yleislausekkeen eli työsopimuslain 7 luvun 1 §:n ja 2 §:n 1 momentin (asiallinen ja painava syy) suhdetta 2 §:n 4 ja 5 momenttien erityissäännöksiin. Ne eivät oikeasti ole mitään erityissäännöksiä. Keskeistä on vain se, miten asiallinen ja painava irtisanomisperuste harkitaan eli ylittyykö irtisanomiskynnys. - Uutiset
13.10.2020 11.05
Hovioikeus: Takaisinottovelvoitteen rikkomiseen perustuvaa vahingonkorvausta koskeva kanne oli nostettava TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentissa säädetyssä ajassa
Kantaja oli työskennellyt vastaajan palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 7.6.1990 alkaen. Vastaaja oli irtisanonut kantajan työsuhteen 10.4.2015 taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla siten, että työsuhde oli päättynyt 10.10.2015. Kantaja oli vaatinut vastaajan velvoittamista maksamaan korvausta TSL 6 luvun 6 §:ään perustuvan takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta. Asiassa oli KO:ssa osapuolten väitteiden perusteella kysymys siitä, sovelletaanko TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentin kanneaikaa myös työsopimuslakiin perustuvaan työntekijän korvaussaatavaan, jonka peruste on syntynyt työsuhteen päättymisen jälkeen. Asiassa lausutuin perustein ja ottaen huomioon kanneaikaa koskevan säännöksen taustalla oleva tarkoitus saada kaikki työsopimuslakiin perustuvat riita-asiat työsuhteen päättyessä ratkaistuiksi mahdollisimman nopeasti ja yhtäaikaisesti, KO oli katsonut, että takaisinottovelvoitteen rikkomiseen perustuvaa vahingonkorvausta koskeva kanne on nostettava TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentissa säädetyssä ajassa. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut ilmennyt. (Vailla lainvoimaa 13.10.2020) - Uutiset
12.10.2020 15.04
Palvelukodin asukas kuoli lähihoitajan annettua väärin lääkettä, minkä jälkeen lääkkeenantovirhe vielä toistui - työsopimus voitiin irtisanoa, vaikka varoituksesta oli kulunut jo noin 2 vuotta - kaupunki rikkoi kuitenkin uudelleensijoittamisvelvollisuuttaan eikä sillä siten ollut asiallista ja painavaa syytä työsopimuksen irtisanomiseen
Asiassa mainituilla perusteilla ja ottaen huomioon hoitajan hoitotyössään osoittama huolimattomuus sekä työnantajan antamien ohjeiden ja määräysten vastainen menettely, lääkkeenantovirheen toistuminen hoitajan saamasta varoituksesta ja hänelle nimenomaisesti annetuista kielloista ja määräyksistä huolimatta sekä rikkeiden kohdistuminen palvelukodin asukkaiden turvallisuuteen, HO katsoi, että hoitajan menettelyssä oli ollut kysymys hoitajan työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavasta rikkomisesta eikä työsuhteen päättämistäkään olisi pidettävä kohtuuttomana seurauksena sellaisesta menettelystä. Hoitajalle annetusta varoituksesta hänen irtisanomiseensa oli kulunut suhteellisen pitkä aika, noin 2 vuotta. Arvioitaessa kokonaisuutena hoitajan menettelyä, kaupungin toimintaa ja varoituksesta kulunutta aikaa, HO katsoi, että hoitajalle annettuun varoitukseen voitiin tässä tapauksessa vielä vedota. HO katsoi kuitenkin, että hoitajan irtisanominen olisi mahdollisesti ollut vältettävissä sijoittamalla hänet kaupungin palveluksessa sellaisiin hänen koulutustaan, kokemustaan ja ammattitaitoaan vastaaviin tehtäviin, joihin ei liity lääkkeiden käsittelyä. HO katsoi, että kaupunki oli rikkonut uudelleensijoittamisvelvollisuuttaan eikä sillä siten ollut ollut asiallista ja painavaa syytä hoitajan työsopimuksen irtisanomiseen. Kaupungin ei ollut näytetty menetelleen tasapuolisen kohtelun vaatimuksen vastaisesti. (Vailla lainvoimaa 12.10.2020) - Uutiset
12.10.2020 12.20
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu yhdenvertaisesta kohtelusta työssä ja ammatissa - vakituisen yliopisto-opettajan aseman säilyttäminen lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen
Romanialainen pääasia koskee sitä, että yliopiston hallituksen vahvistaman menettelyohjeen mukaan mahdollisuus säilyttää vakituisen opettajan asema lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen on varattu pelkästään opetushenkilöstön jäsenille, joilla on väitöskirjaohjaajan nimike. Kyseinen tuomioistuin on pohtinut erityisesti, merkitseekö tällaisen rajoittavan kriteerin vahvistaminen välillistä syrjintää, kun otetaan huomioon se, että kyseisen kriteerin soveltaminen johtaa myös sellaisten peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten tekemiseen, joiden yhteydessä maksetaan pienempää palkkaa. Jos näin on, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on halunnut tietää, voiko se sivuuttaa sellaisen kansallisen tuomioistuimen ratkaisun vaikutukset, josta on tullut lainvoimainen ja jolla on todettu, että pääasiassa kyseessä oleva tilanne ei merkitse direktiivin 2000/78 vastaista syrjintää. - Uutiset
12.10.2020 11.45
Vierashuoneessa OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja: Ikääntyvät työntekijät ja työlainsäädäntö
Ikääntyvien ja ikääntyneiden työntekijöiden asema työelämässä on ollut viime aikoina esillä useassa eri yhteydessä. Osasyynä lisääntyneeseen uutisointiin ja keskusteluun on pääministeri Sanna Marinin hallituksen vuoden 2021 talousarvioesitys, jonka avulla tavoitellaan erityisesti yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen ja työmarkkina-aseman parantamista. OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja valottaa teemaa Vierashuoneessa työlainsäädännön kehittämisen näkökulmasta.Avoin uutinen - Uutiset
12.10.2020 9.05
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyn toimenpiteet lausuntokierroksella 9.-30.10.2020
Lakia ehdotetaan muutettavaksi mm. siten, että työntekijä voisi hyväksikäyttötilanteessa hakeutua toisen työnantajan palvelukseen samalle tai muulle ammattialalle. Lisäksi hänellä olisi oikeus saada uusi määräaikainen oleskelulupa uuden työn hakemista varten. Esityksessä ehdotetaan myös vilpillisesti toimivalle työnantajalle ja toimeksiantajalle uusia seuraamuksia. Ehdotettu seuraamus on, että työnteon perusteella haettu oleskelulupa voitaisiin jättää myöntämättä, jos työnantajan tai toimeksiantajan voidaan perustellusti epäillä rekrytoivan työvoimaa ulkomailta maahantulosäännösten kiertämisen tarkoituksessa. Lisäksi ehdotetaan, että Maahanmuuttovirasto voisi pidättäytyä myöntämästä työnteon perusteella myönnettäviä oleskelulupia enintään kuuden kuukauden määräajaksi. - Uutiset
9.10.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Työpalkkasaatavan vanhentuminen ja aito työntekijöiden ammattiyhdistys – KKO:2020:76
Tuomiossa korkein oikeus totesi johtopäätöksenään, etteivät palkkavaatimuksen perusteena olevat työehtosopimuksen määräykset ole olleet tulkinnanvaraisia miltään osin. Kanne perustui siihen, että työsuhteeseen olisi pitänyt soveltaa yleissitovaa työehtosopimusta siihen sovelletun työehtosopimuksen asemesta, koska viimeksi mainitun sopimuksen oli solminut työntekijöiden puolesta yhdistys, joka ei ollut aito työntekijöiden ammattiyhdistys. Tämä peruste ei kuitenkaan tapauksessa tehnyt työehtosopimuksen soveltamisalamääräystä tulkinnanvaraiseksi eikä myöskään yleissitova työehtosopimus ollut tulkinnanvarainen. Vetoaminen siihen, että toisena osapuolena ei ole aito työntekijöiden ammattiyhdistys, pitää siis tapahtua muilla tavoin ja muilla forumeilla. Tältä osin ongelmana on se, että sopimuksen pätemättömyyteen voi yleensä vedota vain kyseisen sopimuksen osapuoli tai sen piirissä oleva yksittäinen yhdistyksen jäsen. Toisella ammattiliitolla ei käsitykseni mukaan ole mahdollisuuksia puuttua tällaiseen asiaan.