Hakutulokset
8600 hakuosumaa
- Uutiset
20.1.2021 16.00
Henkilökohtaisen avustajan palkanneen vammaisen ei katsottu huolimattomuudesta laiminlyöneen työsuhteesta tai työsopimuslaista johtuvia velvollisuuksia jättäessään ryhmähenkivakuutuksen ottamatta
Kantajan mukaan vastaaja oli kantajan äidin työnantajana toukokuun 2012 ja toukokuun 2015 välisenä aikana laiminlyönyt työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen ottamisen sillä seurauksella, ettei kantaja ollut saanut ryhmähenkivakuutuksen perusteella maksettavaa henkivakuutuskorvausta. Kantaja oli vaatinut, että KO velvoittaa vastaajan maksamaan kantajalle ryhmähenkivakuutuksen korvausmäärää vastaavana vahingonkorvauksena 23.830 euroa korkolain 4 §;n 1 momentin mukaisine korkoineen 4.2.2018 lukien. KO oli hylännyt kanteen. Asiassa mainitut seikat huomioiden HO katsoi, että KO:n johtopäätös sovellettavan lain osalta oli ollut oikea. Kyse oli olllut sopimusperusteisesta vastuusta. HO katsoi myös, että kantajalla oli ryhmähenkivakuutuksen edunsaajana asiavaltuus vahingonkorvauksen vaatimisen osalta. HO hyväksyi myös KO:n perustelut ja johtopäätökset vastaajan tuottamuksen puuttumisen osalta. HO katsoi, että asiassa olisi ollut ilmeisen kohtuutonta velvoittaa kantaja korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut käräjä- ja hovioikeudesta. Osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Muilta osin valitus hylättiin eikä KO:n tuomiota muutettu. (Vailla lainvoimaa 20.1.2021) - Uutiset
18.1.2021 16.00
Hallinto-oikeus: Poliisilaitos oli voinut hylätä rikoksiin syyllistyneen järjestyksenvalvojaksi hyväksymistä koskevan hakemuksen
HAO totesi, ettei hakijalla ole ehdotonta oikeutta tulla hyväksytyksi järjestyksenvalvojaksi. Kun otettiin huomioon järjestyksenvalvojalta edellytettävä rehellisyys ja luotettavuus, poliisilaitoksella oli hakijan törkeän kirjanpitorikoksen ja veropetosrikoksen perusteella ollut perusteet katsoa, että mainitut teot osoittivat sopimattomuutta järjestyksenvalvojan tehtävään. Ottaen myös huomioon hakijan aikaisemmat tuomiot poliisilaitos oli voinut katsoa, ettei hakija valituksenalaista päätöstä tehtäessä ollut täyttänyt järjestyksenvalvojaksi hyväksymiselle säädettyjä vaatimuksia rehellisyyden ja luotettavuuden osalta. (Ei lainvoim. 18.1.2021) - Uutiset
18.1.2021 11.16
Hovioikeus: Käräjätuomarille varoitus tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisesta - hyvitysvaatimus rikosasian käsittelyn kohtuuttoman keston perusteella hylättiin
Vastaaja oli tunnustanut antaneensa A:lle haasteen vahingontekoa koskeneessa rikosasiassa siten, että syyteoikeus oli ollut jo vanhentunut. Vastaaja oli niin ikään tunnustanut ryhtyneensä käsittelemään asiaa pääkäsittelyssä ja sen jälkeen tuominneensa A:n vanhentuneesta teosta rangaistukseen. Jättäessään haasteen antamatta viipymättä ja tuomitessaan A:n RL 35 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta vahingonteosta, jonka syyteoikeus oli RL 8 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla vanhentunut, vastaaja oli rikkonut olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hänellä olisi ollut kyky ja tilaisuus sitä noudattaa. Huomioon ottaen erityisesti sen, että vastaajalla olisi ollut mahdollisuus käsittelyn useassa eri vaiheessa tarkistaa syyteoikeuden vanhentuminen ja että kysymys ei ollut ollut samanlaisesta teosta ja teko-olosuhteista kuin KKO:n ratkaisussa 2020:78, HO katsoi asiassa vähäisyyden puolesta ja sitä vastaan esitettäviä seikkoja punnittuaan, että vastaajan virkavelvollisuuden rikkomista ei voitu pitää vähäisenä. Oikeudenkäynnin keston osalta HO totesi, että oli selvää, että useita vuosia kestävä rikosasian vireilläolo on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ja muita haitallisia vaikutuksia. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa esitutkinta oli edennyt varsin nopeasti. Syyteharkintaan kaikkiaan oli mennyt noin 1 v 8 kk. Sanottu aika yksittäisessä rikosasiassa, jota ei voitu pitää erityisen vaikeana tai laajana, oli pitkähkö. Kokonaisuudessaan asian käsittely HO:n tuomioon saakka oli kestänyt vajaa 3 v, jota ei kuitenkaan vielä ollut pidettävä kohtuuttoman pitkänä. EIS 6 artiklan 1 kohtaan ja PL 21 §:ään perustuvia asianomistaja oikeuksia ei siten ollut loukattu. A:lla ei ollut oikeutettu saamaan hyvitystä rikosasian käsittelyn kohtuuttoman keston perusteella. (Vailla lainvoimaa 18.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 15.10
Hallinto-oikeus: Poliisilaitos oli voinut hylätä dopingrikoksesta tuomitun hakemuksen vartijaksi hyväksymisestä
Päätöstä oli perusteltu muun ohella sillä, että hakija oli tuomittu dopingrikoksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen, mikä osoitti, ettei hakijaa voitu pitää sopivana henkilönä vartijan tehtävään tällä hetkellä. (Ei lainvoim. 15.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 14.00
Hallinto-oikeus: Kunnanhallituksen päätöksiä talous- ja henkilöstöjohtajan viransijaisen valinnasta ei ollut perusteltu hallintolaissa edellytetyllä tavalla ja päätökset oli siten lainvastaisina kumottava
Koska HAO:lle esitetty selvityskään ei ollut tuonut asiaan selvyyttä, HAO:lla ei ollut päätösten puutteellisten perusteluiden vuoksi edellytyksiä arvioida, oliko valintamenettely riittävällä tavalla täyttänyt tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden vaatimukset ja oliko kunnanhallitus tehnyt viransijaisuuden täyttämistä koskevan päätöksen sille kuuluvan harkintavallan rajoissa. HAO arvioi valittajan oman asiansa hoitamisesta aiheutuneiksi kohtuullisiksi kuluiksi kirjelmien sisältö sekä asian vaatima arvioitu ajankäyttö huomioon ottaen 1 000 euroa. Asian ratkaisu huomioon ottaen valittajaa ei ollut syytä velvoittaa korvaamaan Maskun kunnan oikeudenkäyntikuluja. (Ei lainvoim. 15.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 11.30
Hallinto-oikeus: Vankilan vartijalle voitiin antaa kirjallinen varoitus - haittakorvausten maksamista koskeva vaatimus jätettiin tutkimatta
HAO totesi mm., että vartijan asema vankilaympäristössä ja vartijan virkatehtävien luonne huomioon ottaen vartijalta voidaan edellyttää korostetun asiallista käyttäytymistä erityisesti tilanteissa, joissa vankien on mahdollista kuulla käydyt keskustelut. Itsensä nimittäminen turvallisuusriskiksi vankilan radiopuhelinliikenteessä ei ollut vanginvartijalta edellytettyä asiallista käytöstä. Myöskään henkilökunnan sisäisistä ristiriidoista puhuminen siten, että vangit saivat näitä seikkoja tietoonsa, ei ollut asiallista. Valittaja oli näin ollen katsottava käyttäytyneen tavalla, joka ei vastannut hänen asemansa ja tehtäviensä mukaisia vaatimuksia ja toimineen näin vastoin virkavelvollisuuksiaan. Työnantajalla ei ollut ollut kirjallista varoitusta lievempää keinoa puuttua valittajan toimintaan. Työnantajalla oli siten ollut myös asiaa kokonaisuutena arvioiden perusteet antaa valittajalle virkamieslain 24 §:ssä tarkoitettu kirjallinen varoitus. Asiassa ei ollut ilmennyt, että päätös olisi perustunut epäasiallisiin syihin, kuten valittajan AVI:lle tekemään ilmoitukseen. HAO ei voinut varoituksen antamista koskevan valitusasian yhteydessä tutkia vaatimusta saamatta jääneiden haittakorvausten maksamisesta. (Ei lainvoim. 15.1.2021) - Uutiset
14.1.2021 12.47
Supo: Turvallisuusselvityksiä tehtiin ennätysmäärä vuonna 2020
Suojelupoliisi teki vuonna 2020 yli 88.000 turvallisuusselvitystä. Luku on suurempi kuin koskaan aiemmin. Näistä suppeita turvallisuusselvityksiä oli yli 40.000 ja perusmuotoisia yli 31.000. Laajoja turvallisuusselvityksiä tehtiin noin 570 kappaletta. Lisäksi yli 16.000 hakemusta pystyttiin liittämään suoraan samasta henkilöstä aiemmin tehtyyn voimassa olevaan selvitykseen. Keskimääräinen käsittelyaika lyheni huomattavasti, kun sekä hakemuksen jättämisen että selvityksen tekemisen digitalisaatio eteni. - Uutiset
14.1.2021 11.00
Hovioikeus: Useiden oppilaiden päättöarvosanoja muuttaneen rehtorin menettelyä ei ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä - syyllistyi virkavelvollisuuden rikkomiseen mutta jätettiin rangaistukseen tuomitsematta
Toisin kuin syytteen hylännyt käräjäoikeus, HO katsoi rehtorin syyllistyneen siihen tekoon, josta syyttäjä oli hänelle vaatinut rangaistusta kuitenkin siten, että hän oli syytteessä kuvatulla menettelyllään muuttanut ainakin 16 oppilaan päättöarvosanaa. Rehtori ei ollut toiminut asiassa pelkästään oman arvionsa varassa, vaan arvosanojen muuttamiseen oli KO:n toteamin tavoin vaikuttanut myös koulun muun henkilökunnan huoli asiaan liittyvien oppilaiden arvostelun asianmukaisuudesta. Rehtorin oli selvitetty olleen saamansa palautteen vuoksi perustellusti siinä käsityksessä, että tiettyjen oppilaiden arvosanat eivät olleet vastanneet oppilaiden opintomenestystä. Hän oli lain vastaisella toiminnallaan kokenut saattavansa oppilaat yhdenvertaiseen asemaan, eikä hänen ollut selvitetty tavoitelleen itselleen tai muille henkilöille perusteetonta etua. Mainitut seikat vähensivvät selvästi rehtorin syyllisyyttä. Rehtori oli saanut menettelystään työnantajaltaan kirjallisen varoituksen. Lisäksi rikoksen tekemisestä (23.5. - 30.5.2016) oli kulunut jo varsin pitkä aika. Mainituilla perusteilla HO jätti rehtorin rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 14.1.2021) - Uutiset
8.1.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Yliopistolla ei ollut määräaikaisille työsopimuksille perustetta – TT 2020:116 ja TT 2020:117
Määräaikaisten työsopimusten pitäisi olla poikkeuksellisia ja toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tulisi olla päämuoto. Uusista työsopimuksista kuitenkin noin puolet on määräaikaisia ja joillakin aloilla on vakiintuneena käytäntönä laajasti käyttää määräaikaisuuksia. Työtuomioistuin ratkaisussaan laajasti tarkasteli työsopimuslain ja yliopistolain säännöksiä, EU-oikeudesta tulevia vaatimuksia sekä oikeuskirjallisuutta. Työtuomioistuimen mukaan työsuhteen määräaikaisuus on yliopistoissakin suppeasti sovellettava poikkeus, ja sen edellytykset on arvioitava jokaisessa tapauksessa erikseen. Työtuomioistuin totesi nimenomaisesti, että yliopiston strategiset painopisteet ja niiden muutokset eivät voi muuttaa professorin laissa määriteltyjä tehtäviä. Kyseiset ratkaisut koskivat Taideyliopistoa. Taidealoja ei ole lainsäädännössä asetettu muista poikkeavaan asemaan määräaikaisten työsopimusten käytön osalta, ja niiden on siten noudatettava samoja periaatteita kuin muidenkin alojen. Taideyliopisto vetosi taidealan opetustehtävän luonteeseen ja alalla vakiintuneeseen käytäntöön. Työtuomioistuin totesi, että vakiintunut käytäntö ei sellaisenaan voi muodostaa perusteltua syytä määräaikaiselle sopimukselle. Työtuomioistuin katsoi, että taidealan opetustehtävän luonne on käsitteenä liian täsmentymätön, jotta sen perusteella voitaisiin arvioida työvoiman tarpeen tilapäisyyttä. Määräaikaisen työsopimuksen solmimisen edellytyksiä koskevat säännökset ovat työntekijän suojaksi säädettyä pakottavaa oikeutta. Merkitystä ei voida antaa esimerkiksi sille, mikä on mahdollisesti ollut työyhteisön tai opiskelijoiden kanta sen suhteen, tulisiko professoreiden olla määräaikaisia vai vakituisia. - Uutiset
5.1.2021 8.00
Avi muistuttaa: Kuljettajakorttitiedot on tallennettava myös tilapäisistä kuljettajista
Työnantajan on jäljennettävä kuljettajakortin ajo- ja lepoaikatiedot vähintään kolmen viikon välein niiltä viikoilta, joilla kuljettaja on työssä. Tämä koskee myös yritystä, joka käyttää vuokrattua tai määräaikaista kuljettajaa. - Uutiset
4.1.2021 15.06
Yrittäjä, liity yrityspaneeliin ja kerro näkemyksesi yt-lain uudistamisen vaikutuksista
TEM etsii uusia jäseniä yrityspaneeliinsa. Yrityspaneelin jäsenet auttavat lainvalmistelijoita arvioimaan suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksia yrityksiin ja erityisesti niihin kohdistuvaan sääntelytaakkaan. Tammikuussa 2021 paneelin jäseniltä kysytään yhteistoimintalain uudistuksen vaikutuksista. - Uutiset
4.1.2021 14.00
Apulaisoikeusasiamies: Vuokratyövoiman käyttö Verohallinnon puhelinpalvelussa edellyttää säännöstä rikosoikeudellisesta virkavastuusta
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan vuokratyövoiman käyttäminen edellyttää, että lainsäädäntöön lisätään säännös siitä, että Verohallinnossa vuokratyövoimana toimiviin henkilöihin sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän hoitaessaan julkisia hallintotehtäviä. Tällaisen säännösehdotuksen sisältämän lakiesityksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä olisi mahdollista ja suotavaa saada perustuslakivaliokunnan kannanotto siihen, onko myös vuokratyövoiman käyttämisestä Verohallinnossa säädettävä laissa. - Uutiset
4.1.2021 11.30
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Lomautuksen päättyminen
Väliaikaiset muutokset lomauttamisen osalta loppuivat 31.12.2020. Väliaikaisia säännöksiä voitiin hyödyntää vuoden viimeiseen päivään saakka. Koronan jatkuessa lomauttamisia tullaan varmasti käyttämään myös alkaneena vuonna. Mutta aivan varmaan on myös se, että lomautuksia päättyy. Seuraavaksi tarkastelen lomautuksen normaaliin päättymiseen liittyviä kysymyksiä, en siis lomautuksen lopettamista irtisanomiseen tai irtisanoutumiseen. Kirjoitus ennakoi työelämän normalisoitumista. Tarkastelu koskee sekä määräaikaista että toistaiseksi voimassa olevaa lomauttamista. - Uutiset
31.12.2020 10.45
Kantelu työntekijän palkkaetuja koskevassa käräjäoikeudessa vireillä olevassa asiassa jätettiin tutkimatta
Haasteen tiedoksiantamistavasta päättäminen käräjäoikeudessa vireillä olevassa asiassa on sellainen oikeudenkäynnin valmistelun liittyvä toimi, joka kuuluu tuomioistuimen prosessinjohtovallan piiriin. Tällaiseen toimenpiteeseen ei OK 25 luvun 1 §:n 3 momentin nojalla voida hakea muutosta valittamalla, kun lakiin ei sisälly siihen oikeuttavaa säännöstä. Oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa on lisäksi katsottu, että tuomioistuimen prosessinjohtopäätöksiin ei saa hakea erikseen muutosta myöskään kanteluteitse, jollei sitä ole laissa nimenomaisesti sallittu (ks. KKO 2013:91, kohta 11). (Vailla lainvoimaa 31.12.2020) - Uutiset
31.12.2020 9.00
Suojelupoliisin päällystöön kuuluvan poliisin virkatehtävien tekeminen mahdollistetaan entistä paremmin
Poliisilakiin on lisätty suojelupoliisin päällystöön kuuluvaa poliisia koskeva maininta lainkohtiin, joihin se oli jäänyt lisäämättä 1.6.2019 voimaan tulleen siviilitiedustelulainsäädännön yhteydessä. Tällä mahdollistetaan suojelupoliisin päällystöön kuuluvalle poliisille poliisin toimivaltuuksien käyttäminen siltä osin, kun ne liittyvät rikosten estämiseen tai paljastamiseen. Nämä poliisin toimivaltuudet jätettiin suojelupoliisille siviilitiedustelulainsäädännön säätämisen yhteydessä. Tasavallan presidentti vahvisti lakimuutokset keskiviikkona (30.12.) ja ne tulevat voimaan 1. tammikuuta 2021. - Uutiset
30.12.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Vahingonkorvauslain mukainen kärsimyskorvaus työsyrjinnästä - KKO:2020:97
Työoikeudellisia korvausseuraamuksia määrätään useiden eri lakien perusteella. Korvaukset ovat myös erityyppisiä ja erinimisiä. Esimerkiksi laittoman työsopimuksen päättämisen yhteydessä loukatulla työntekijällä voi olla TSL 12:2:n mukaisen asteikkokorvauksen lisäksi tai yksinomaan oikeus YTL 62 §:ssä säädettyyn hyvitykseen, Tasa-arvoL 11 §:n mukaiseen hyvitykseen syrjinnän kiellon rikkomisesta tai hyvitykseen YVL 8 §:ssä säädetyn syrjinnän kiellon rikkomisesta. Nämä kaikki tuomitaan aineettomasta loukkauksesta. Korkeimman oikeuden uudessa tuomiossa kyse oli siitä, miten työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittu korvaus otetaan huomioon arvioitaessa vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista oikeutta korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä, kun työntekijää oli syrjitty rangaistavaksi säädetyllä teolla. Tästä ei ole olemassa säännöstä. - Uutiset
30.12.2020 10.48
Oliko yhtiö järjestäytymättömänä työnantajana ollut velvollinen sallimaan luottamusmiehen asettamisen yhtiöön - toisin kuin käräjäoikeus erimielinen hovioikeus hylkäsi syytteen työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisesta ja siihen perustuvat korvausvaatimukset
HO totesi mm., ettei ole perusteltua, että työnantajan olisi työoikeudellisen epäselvyyden vallitessa sallittava nimenomaan luottamusmiehen asettaminen rikosoikeudellisen seuraamuksen pelossa ikään kuin varmuuden vuoksi. Soveltuva rikosoikeudellinen normisto on sanamuodoltaan yksiselitteinen. Sen sisältö saa kuitenkin varsinaisen merkityksensä vasta työoikeudellisesta normistosta, jonka sisältö on juuri tämän tapauksen olosuhteissa asiassa mainitulla tavalla monitulkintainen. Tätä korostaa se, että lainsäätäjä on jättänyt, ilmeisesti tarkoituksellisesti, täsmentämättä TSL 2 luvun 7 §:n merkitystä. Tällainen tarkoituksellinen epäselvyys ei voi koitua rikosasian vastaajan vahingoksi. HO totesi, että kirjoitetun lain perusteella ei ole yksiselitteisesti pääteltävissä, että järjestäytymätön työnantaja olisi velvollinen sallimaan luottamusmiehen asettamisen ja siten sen estäessään syyllistyisi RL 47 luvun 5 §:n mukaiseen rikokseen. Vastaajia koskevat syytteet oli hylättävä RL 3 luvun 1 §:n nojalla lakiin perustumattomina. Syytteiden tultua hylätyiksi oli myös niihin perustuvat korvausvaatimukset hylättävä. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli eri mieltä syyksilukemisen osalta ja katsoi, että vastaajien syyksi oli luettava työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaaminen. (Vailla lainvoimaa 30.12.2020)Avoin uutinen - Uutiset
29.12.2020 16.00
Työsopimus vai johtajasopimus
Kantajan ja yhtiön välisessä oikeussuhteessa ei ollut havaittavissa tyypillisiä työsopimuslain soveltamisalan ulkopuolelle jäävän johtajasopimuksen piirteitä. Asiaa ei ollut arvioitava toisin sen vuoksi, että asianosaisten välisessä sähköpostikirjeenvaihdossa sopimusta oli nimitetty johtajasopimukseksi. HO katsoi, että yhtiöllä oli sinänsä ollut oikeus purkaa kantajan työsuhde koeaikana. Asiassa esitettyjen yhdensuuntaisten kertomusten perusteella kantaja oli laiminlyönyt työtehtäviään ja ollut päihtyneenä työaikana. Hänen työsopimustaan ei siten ollut purettu syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Vastaajayhtiö ei ollut näyttänyt, että asiassa olisi sovittu kantajan luopuvan oikeudestaan odotusajan palkkaan. Näin ollen vastaajalla oli oikeus odotusajan palkkaan, minkä yhtiö oli myöntänyt määrältään oikeaksi. KO:n tuomiota oli näiltä osin muutettava. Kysymys myös odotusajan palkan viivästyskoron maksuvelvollisuuden alkamisajankohdan määräytymisestä. (Vailla lainvoimaa 29.12.2020) - Uutiset
29.12.2020 11.49
Työtuomioistuin vahvisti Taideyliopiston kahden professorin työsuhteet toistaiseksi voimassa oleviksi
Työtuomioistuin katsoi, että professoreiden työsopimukset oli tehty työnantajan aloitteesta määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä, ja työsopimuksia oli näin ollen pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. - Uutiset
29.12.2020 8.30
Ammattiosasto rikkoi työrauhavelvollisuutensa ryhtyessään työtaisteluun työnantajan Covid-19 -pandemian takia tekemien väliaikaisten työvuorojärjestelyiden vuoksi
X Oy:n Tampereen tehtaalla järjestettiin työtaistelu, joka alkoi 6.10.2020 kello 5 ja päättyi samana päivänä kello 22. Työtaisteluun osallistui 510 työntekijää, joista 216 oli kuultavan ammattiosaston jäseniä. Työtaistelun syynä olivat työnantajan Covid-19 -pandemian takia tekemät, väliaikaiseksi tarkoitetut muutokset työvuorojärjestelyissä. Työtuomioistuin totesi, että työntekijä- ja työnantajapuolella oli ollut toisistaan poikkeavat käsitykset siitä, oliko työehtosopimus mahdollistanut työnantajan menettelyn asiassa. Työnjohto-oikeutensa perusteella työnantajalla oli ollut tällaisessa erimielisyystilanteessa tulkintaetuoikeus. Työntekijäpuoli voi riitauttaa tämän tulkinnan työehtosopimuksen ja lain mukaisessa järjestyksessä, ei kuitenkaan ryhtymällä työtaistelutoimiin työehtosopimuksen voimassa ollessa.