Hakutulokset
14994 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
11.11.2020 10.00
Lokakuun 2020 luetuimmat jutut
Lue lokakuun 2020 luetuimmat Edilex-uutiset.Avoin uutinen - Uutiset
10.11.2020 15.30
Oikeusasiamies: Edunvalvojan menettely päämiehen antaman asianajotoimeksiannon päättämisessäKantelu ei yleisen edunvalvojan tai edunvalvontatoimiston osalta antanut aihetta oikeusasiamiehen toimenpiteisiin. Oikeusasiamies lähetti päätöksensä holhousviranomaisena nykyisin toimivan Digi- ja väestötietoviraston tietoon ja pyysi sitä toimittamaan päätöksen tiedoksi myös asianomaiselle edunvalvontatoimistolle. Oikeusasiamies lähetti päätöksen jaksossa 3.2 esittämiensä yleisten näkökohtien johdosta tiedoksi myös holhouslainsäädännön valmistelusta ja holhoustoimen ohjauksesta vastaavalle OM:lle. Samalla oikeusasiamies pyysi ministeriötä ilmoittamaan hänelle 1.2.2021 mennessä, onko ja jos on, niin miten, ministeriössä arvioitu vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean yleiskommenttia nro 1 (2014) vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 12 artiklasta, ja sen mahdollista merkitystä voimassa olevan holhouslainsäädännön näkökulmasta. - Uutiset
10.11.2020 15.05
Harhaanjohtava markkinointi tilausansoineen on luontaistuotealan kestopulma – kuluttaja-asiamies hakee maksuun NaturaMed Pharmalle määrättyä 100.000 euron uhkasakkoa ja uutta kieltoa 150.000 euron sakon uhalla
NaturaMed Pharma on markkinoinut ravintolisiä ilmaisten lahjojen ja tuotenäytteiden varjolla, vaikka kyseessä on ollut maksullinen kestotilaus. Tällaiset tilausansat ovat yleisiä luontaistuotteiden markkinoinnissa. Kuluttaja-asiamies vaatii maksuun NaturaMed Pharmalle asetettua uhkasakkoa ja hakee samalla markkinaoikeuden vahvistamaa kieltoa yritykselle. - Uutiset
10.11.2020 12.11
Hovioikeus: Vastavalitus voitiin tutkia, vaikka vastavalituksen tehneet asianosaiset olivat tehneet myös varsinaisen valituksen
Vastavalitusoikeuden rajoittavaa tulkintaa nyt käsillä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa asianosaiset ovat hovioikeudessa toisiinsa nähden vastapuolia ja jossa oikeudenkäyntiaineisto ei vastavalituksen tutkimisen johdosta olennaisesti laajene, ei voida puoltaa myöskään oikeudenkäyntiaineiston rajoittamista ja prosessiekonomiaa koskevilla näkökohdilla. Näiden näkökohtien merkitystä on yleisesti omiaan vähentämään se, että oikeudenkäymiskaaren 25 a luvun 5 §:n 1 momentin mukaan niin valitus kuin vastavalituskin kuuluvat riita-asiassa jatkokäsittelyluvan soveltamisalaan, vaikkakin jatkokäsittelyluvan myöntäminen valitukselle voi näissä tapauksissa johtaa siihen, että jatkokäsittelylupa on saman luvun 11 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun muun painavan syyn johdosta myönnettävä vastavalittajallekin. Lisäksi A:n ja B:n vastavalituksen kohteena olevan hinnanalennusvaatimuksen perusteena olevat seikat oli tässä asiassa saatettu hovioikeuden tutkittaviksi pitkälti jo valitusten perusteella. Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n 1 momentin säännöksestä kuitenkin johtuu, että silloin, kun valituksessa on vaadittu vain kaupan purkamista, hovioikeus ei voi tuomita valittajalle hinnanalennusta, koska hinnanalennus ja purku ovat eri laatuisia ja itsenäisiä oikeusseuraamuksia (ks. Mia Hoffrén – Mikko Vuorenpää: Vahingonkorvaus, hinnanalennus ja vaatimistaakka. Lakimies 2009 s. 791). Vastavalituksen tutkiminen mahdollistaa myös sen, että hinnanalennusta koskeva kysymys on hovioikeuden ratkaistavana samassa laajuudessa kuin se oli käräjäoikeudessa. Hovioikeus katsoi, että A:n ja B:n vastavalitus oli otettava tutkittavaksi, vaikka he olivat tehneet myös valituksen. (Ratkaisuun ei saa hakea erikseen muutosta. Pääasian käsittely kesken 10.11.2020) - Uutiset
10.11.2020 11.40
Hovioikeus tulkitsi aviolittolain yhteisen kodin käsitettä toisin kuin käräjäoikeus: Ex-puolisolla oli oikeus jäädä asumaan ns. ”kakkoskotiin” - vaatimus häädöstä hylättiin
Asunto oli rinnastettava niin sanottuun ”kakkoskotiin” ja sitä oli pidettävä AL 24 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna puolisoiden yhteisenä kotina. KO:n päätös 11.3.2020 kumottiin. HO määräsi, että A:lla oli AL 24 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla oikeus jäädä asumaan huoneistoon. Päätös on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään siihen saakka, kunnes puolisoiden välillä toimitettu omaisuuden ositus on saanut lainvoiman. Päätös raukeaa kuitenkin kahden vuoden kuluttua siitä, kun HO päätös on annettu, vaikka omaisuuden ositusta ei olisikaan toimitettu. KO:n tuomio 11.3.2020 kumottiin ja vaatimus häädöstä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 10.11.2020) - Uutiset
10.11.2020 10.40
Työryhmä selvittämään keinoja yhteiskunnan kriittisten toimialojen tietoturvan ja tietosuojan parantamiseksi
Liikenne- ja viestintäministeriö on 9. marraskuuta 2020 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on kartoittaa yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisten toimialojen tietoturvaa ja tietosuojaa koskevan lainsäädännön muutostarpeita ja tehdä hallitukselle ehdotus niitä koskeviksi poliittisiksi linjauksiksi. Tavoitteena on, että suomalainen yhteiskunta olisi entistä tietoturvallisempi ja kansalaisten tiedot olisivat nykyistä paremmin suojatut. - Uutiset
9.11.2020 16.00
Hovioikeus arvioi hovioikeudenneuvokseen ja valtioon kohdistetun vahingonkorvauskanteen tutkimisen edellytyksiä
HO katsoi, ettei VahL 3 luvun 5 §:n rajoitussäännös estä sellaisen kanteen ajamista, jossa vahingonkorvausta vaaditaan yhteisvastuullisesti sekä väitetyn virheen tehneeltä virkamieheltä että valtiolta. Näin ollen KO:n ei olisi tullut mainitsemallaan perusteella jättää kannetta tutkimatta. Aikaisemman tuomion oikeusvoiman osalta HO totesi, että valittaja oli aikaisemmin KKO:ssa vaatinut sekä HO:n tuomarilta että valtiolta vahingonkorvausta saman oikeustosiseikaston perusteella, jolla hän nyt vaatii mainituilta vastaajilta vahingonkorvausta. Kysymys oli näin ollen ollut samaan perusteeseen nojautuvasta samaa oikeusseuraamusta koskevasta kanteesta, joka oli KKO:n tuomiolla lainvoimaisesti ratkaistu. Näin ollen KKO:n tuomion oikeusvoimavaikutus esti nyt kyseessä olevan kanteen tutkimisen. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
9.11.2020 15.15
Lakimiesuutiset: Tietoturvaan panostetaan oikeushallinnossa ja asianajotoimistoissa
Voiko oikeudenhoidossa tapahtua sama kuin surullisen kuuluisassa Vastaamo-tapauksessa? Tuomioistuimet ja asianajajat käsittelevät luottamuksellisia tietoja, mutta tietoturvaan ja koulutuksiin on myös panostettu huomattavan paljon. - Uutiset
9.11.2020 14.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi käteisnostoja ennen ositusperusteen syntyhetkeä tehneen miehen petoksesta 3 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja suorittamaan naiselle rikokseen perustuvana vahingonkorvauksena 9.050 euroa
Vastaaja oli hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttämällä avioliittolain mukaisessa omaisuuden osituksessa A:ta ja pesänjakajaa salaamalla heiltä omaisuuttaan 18.100 euron arvosta. Vastaaja oli jätettyään ilmoittamatta ositusprosessissa pankkitileiltänsä 13.4. -17.5.2017 eli ennen ositusperusteen syntyhetkeä 17.5.2017 käteiseksi nostamansa 18.100 euroa saanut pesänjakajan laatimaan osituslaskelman vastaajan omaisuuden osalta liian alhaisena ja määräämään vastaajan A:lle maksettavan tasingon 9.050 euroa liian alhaiseksi. Vastaaja oli siten menettelyllään aiheuttanut A:lle 9.050 euron taloudellisen vahingon. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
9.11.2020 11.14
Poliisihallitus: Tietoja ja toimintaohjeita on saatavissa poliisin nettisivuilta ja poliisin valtakunnallisesta puhelinneuvontapalvelusta Vastaamon tietomurtoon liittyen
Psykoterapiakeskus Vastaamon tietovuodon uhrit ovat tehneet poliisille jo noin 25.000 rikosilmoitusta. Ilmoituksia käsitellään poliisilaitoksissa jatkuvasti. Rikosilmoitusten käsittely viivästyttää myös rikosilmoitusten jäljennösten lähettämistä.
– Koska tutkittava rikoskokonaisuus on poikkeuksellisen laaja ja ilmoituksia on tehty suuri määrä, pyydämme ihmisiltä kärsivällisyyttä prosessin kanssa. Vaikka rikosilmoitusten käsittely poliisissa kestää ruuhkasta johtuen tavanomaista pidempään ei tällä ole vaikutusta esitutkinnan etenemiseen, sanoo poliisitarkastaja Kimmo Ulkuniemi Poliisihallituksesta. - Uutiset
9.11.2020 10.14
Terveys- ja asumishaittaa aiheuttava vuoto olohuoneen parvekeseinällä - hovioikeus arvioi asunto-osakeyhtiön kunnossapito- ja korvausvastuuta
Asunto-osakeyhtiön valituksen ja osakaan vastavalituksen johdosta asiassa kysymys oli siitä, oliko asunto-osakeyhtiö laiminlyönyt kunnossapitovastuun mukaiset velvoitteensa vuonna 2013 tai tämän jälkeen, oliko osakkaalle aiheutunut vahinkoa ja mikä oli vahingon määrä, sekä oliko vahinko syy-yhteydessä asunto-osakeyhtiön laiminlyöntiin. Lisäksi kysymys oli oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Asunto-Oy:n vahingonkorvauksena maksettavaksi tuomittu 12 800 euroa alennettiin 2 400 euroksi KO:n tuomitsemine korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 18.7.2015 lukien. Asunto-Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvauksena kantajalle maksettavaksi tuomittu 24 000 euroa alennettiin 15 000 euroksi viivästyskorkoineen. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. Asunto-Oy ja kantaja saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
9.11.2020 10.02
Jalometallituotteiden tarkastusleimaus päättyy Suomessa – Tukes kerää tietoja vaikutuksista
Eurofins Labtium Oy on ilmoittanut lopettavansa jalometallituotteiden tarkastusleimauksen 31. tammikuuta 2021. Päätöksen seurauksena Suomesta poistuu toimija, joka voi tarkastaa jalometallituotteita ja leimata ne Suomen tarkastusleimalla ja kansainvälisellä CCM-leimalla. Tukes kerää nyt yrityksiltä ja muilta kultasepänalan toimijoilta tietoa, miten tarkastusleimauksen loppuminen vaikuttaa toimintaan. - Uutiset
9.11.2020 8.05
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi kiinteistöjen lahjoitukset pätemättömiksi
Asiassa oli kysymys siitä, oliko A ollut sairauden ja heikon terveydentilansa vuoksi vailla oikeustoimikelpoisuutta lahjoittaessaan 10.12.2015 neljä kiinteistöä B:lle. Jos A oli ollut oikeustoimikelpoinen, oli arvioitavana, oliko lahjoitusta pidettävä pätemättömänä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 31 §:n 1 momentissa tarkoitetun kiskomisen vuoksi tai oliko lahjoitus tehty sellaisissa olosuhteissa, että siihen vetoaminen on sanotun lain 33 §:n nojalla kunnianvastaisesta ja arvotonta. Siinä tapauksessa, ettei kiinteistöjen luovutustoimi ollut edellä mainituilla perusteilla pätemätön, oli vielä harkittava, oliko lahjoitusta pidettävä oikeustoimilain 36 §:ssä tarkoitetuin tavoin kohtuuttomana siten, että oikeustoimi tulisi määrätä raukeamaan. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
9.11.2020 7.32
Vakuutuslautakunnan ennakkoratkaisumenettelyssä antamat ratkaisusuositukset: Ravintoloille korvauksia koronapandemian aiheuttamista tulonmenetyksistä kesäkuun alusta lukien
FINEn Vakuutuslautakunta on antanut ratkaisusuosituksen asiassa, joka koskee koronavirusepidemian yrityksille aiheuttamien rahallisten menetysten korvattavuutta keskeytysvakuutuksesta. Kyseessä on Pohjola Vakuutus Oy:n myöntämiä vakuutuksia koskeva ennakkoratkaisu, jossa on käsitelty kysymystä siitä, miten korvaukseen oikeuttavan epidemiavahingon määrittelevää vakuutusehtoa pitää tulkita. Asiaa koskevien yhteydenottojen lukuisuuden takia FINE otti muutamia tapauksia käsiteltäväksi Vakuutuslautakuntaan ennakkoratkaisumenettelyssä. - Uutiset
6.11.2020 10.45
Hovioikeus: Toimeksisaaja oli velvollinen suorittamaan virheellisestä auton moottorin vaihdosta aiheutuneet kulut kuluttajalle - käräjäoikeuden tuomio kumottiin
Asiassa oli näytetty, että palveluksen kohde-esineessä ilmennyt vika oli ollut syy-yhteydessä toimeksisaajan virheelliseen suoritukseen. Asiassa mainituilla perusteilla ja ottaen huomioon, että palveluksessa oli ollut toimeksisaajan huolimattomuudesta aiheutunut virhe, HO katsoi, ettei vastaaja ollut riittävän selvästi ilmoittanut kantajalle, että autolla ei olisi saanut ajaa ollenkaan ennen moottoriäänen syyn tutkimista. Näin ollen vastaajan ei voitu sanotulla ilmoituksellaan katsoa täyttäneen KSL 8 luvun 14 §:n 1 momentissa säädettyä neuvonta- ja ilmoitusvelvollisuutta. Vastaajan virhevastuuta ei ollut aihetta arvioida toisin sen seikan perusteella, ettei hän ollut tiennyt asennustyönsä virheestä ja oli luullut moottorin olleen viallinen. HO katsoi, että näissä olosuhteissa vahinko oli johtunut vastaajan suorituksen virheestä eikä vaaranvastuu ollut vastaajan laiminlyönnin vuoksi siirtynyt kantajalle 14.11.2016, jolloin auto oli haettu pois kantajan työpajalta. Näin ollen vastaaja vastasi sellaisestakin vahingosta, joka oli ilmennyt vasta kohde-esineen luovutuksen jälkeen. HO katsoi, että kantajalle oli myös auton lopullisen vaurioitumisen jälkeen annettu riittävä tilaisuus moottorivaurion korjaamiseen. Tätä päätelmää tuki myös se, että vastaaja oli antanut kantajalle kirjallisen vakuutuksen, jossa hän oli luvannut korjata auton 31.1.2017 mennessä. Kun vastaajan korjaustoimet olivat viivästyneet luvatusta, kantaja oli vienyt autonsa muualle korjattavaksi. Koska vastaajan palveluksessa oli ollut edellä todettu virhe, joka oli johtanut auton moottorin rikkoutumiseen, vastaaja oli velvollinen korvaamaan kantajalle aiheuttamansa vahingot. (Vailla lainvoimaa 6.11.2020) - Uutiset
6.11.2020 8.20
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta virtuaalivarojen markkinoista
Komissio julkaisi 24.9.2020 laajan digitaalisen rahoituksen paketin, johon sisältyi kaksi asetusehdotusta toisaalta virtuaali- eli kryptovarojen markkinoista sekä erityisestä markkinainfrastruktuureja koskevasta kokeellisesta toimintaympäristöstä. Komission ehdotus virtuaalivaroja koskevaksi lainsäädännöksi on luonteeltaan täysin uutta sääntelyä unionin tasolla. Ehdotus parlamentin ja neuvoston asetukseksi virtuaalivarojen markkinoista loisi mahdollisuuksia uusia finanssimarkkinapalveluja koskevalle innovoinnille turvaten kuitenkin markkinoiden vakaus ja korkeatasoinen asiakkaansuoja myös virtuaalivarojen markkinoilla. Säädöksellä tavoitellaan oikeusvarmuutta virtuaalivarojen liikkeeseenlaskijoille ja niitä koskevia palveluja tarjoaville sekä näiden asiakkaille. - Uutiset
5.11.2020 18.12
JSN: Verohallinto ei anna riittävää painoarvoa sananvapaudelle ja tietojen julkisuudelle
Julkisen sanan neuvosto otti kokouksessaan 4.11.2020 kantaa Verohallinnon päätöksiin poistaa suurituloisten verotietoja medioille annetuilta listoilta. - Uutiset
5.11.2020 15.27
Takaa tullut auto törmäsi pysähtyneenä olleeseen autoon - hovioikeus arvioi asianomistajalle aiheutuneita vammoja ja niistä suoritettavia korvauksia sekä oikeudenkäyntikuluja
Asiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko kantajalle liikenneonnettomuuden 2.3.2010 seurauksena aiheutunut niskan retkahdusvamman lisäksi aivovamma. Lisäksi arvioitavana oli liikenneonnettomuudesta kantajalle aiheutunut pysyvän haitan aste sekä se, oliko kantaja liikenneonnettomuuden seurauksena täysin vai osittain työkyvytön. HO hyväksyi kantajan kanteen niskan retkahdusvamman ja siitä aiheutuneen pysyvän haitan haittaluokan 5 ja 50 prosentin työkyvyttömyyden osalta. Kanne hylättiin aivovamman osalta, ja vaatimukset hylättiin osittain perusteeltaan ja määrältään haittaluokan ja työkyvyttömyyden osalta. (Vailla lainvoimaa 5.11.2020) - Uutiset
5.11.2020 14.41
Esitys pakkoavioliiton kumoamisesta lausunnoille 4. joulukuuta saakka
Pakkoavioliiton kumoaminen halutaan mahdollistaa. Oikeusministeriössä on valmistunut asiasta luonnos hallituksen esitykseksi, joka on nyt lausunnolla. Esitysluonnoksen mukaan avioliittolakiin lisättäisiin säännökset pakottamalla solmitun avioliiton kumoamisesta. Avioliiton kumoamisen oikeudelliset vaikutukset olisivat muutoin samat kuin avioerossa, mutta siviilisääty palautuisi siihen, joka aviopuolisolla oli ennen pakkoavioliittoa. Kumoaminen antaisi avioliittoon pakotetulle paremman aseman ja oikeudet kuin avioliiton mitätöiminen. - Uutiset
5.11.2020 14.12
Hallitus antoi esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä valmistellaan uutta lakia, niin sanottua asiakastietolakia. Lakiesityksen perusteella valtakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietovarantoon eli Kanta-arkistoon tallennettaisiin terveydenhuollon potilastietojen lisäksi jatkossa myös sosiaalihuollon asiakastietoja sekä hyvinvointitietoja. Lait tulisivat voimaan 1. huhtikuuta 2021. - Uutiset
5.11.2020 12.25
Tietosuojavaltuutetun toimiston ja TIEKEn marraskuussa alkava GDPR2DSM-yhteishanke antaa mikro- ja pk-yrityksille tietoa ja työkaluja tietosuojasta huolehtimiseen
Tietosuoja rakentaa luottamusta yritysten toimintaan ja voi tuoda uusia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Kokemusten ja kartoitusten perusteella monet pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat lisää tietoa ja tukea tietosuojakysymyksissä niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) yhtenä tavoitteena on vähentää yritysten esteitä laajentaa toimintaansa EU:n sisämarkkinoille. Komission kesäkuussa julkaistun GDPR-raportin mukaan osa sidosryhmistä kokee tietosuoja-asetuksen soveltamisen haastavana erityisesti pk-yrityksille, ja yritykset tarvitsevat lisää tukea helpottamaan tietosuoja-asetuksen soveltamista. Marraskuussa alkava GDPR2DSM-hanke vastaa tähän tarpeeseen. - Uutiset
5.11.2020 11.15
Hallinto-oikeus: Naista ei syrjitty kirkkoherran valinnassa
Seurakuntaneuvoston kirkkoherran valintaa koskeva päätös ei ollut valituksessa esitetyillä perusteilla syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Seurakuntaneuvosto oli voinut harkintansa mukaan valita virkaan A:n. Valittajaa ei ollut syrjitty hänen sukupuolensa perusteella eikä asiassa ole ilmennyt, että viran täyttäminen olisi perustunut epäasiallisiin syihin. Päätös ei ollut muutoinkaan valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen. Myöskään oikaisuvaatimuksen johdosta annettu päätös ei ollut lainvastainen. (Ei lainvoim. 15.11.2020) - Uutiset
5.11.2020 10.00
Hallinto-oikeus: Valtiokonttori oli voinut hylätä rikosperusteisesta vahingonkorvauksesta tehdyn maksuvapautushakemuksen
Helsingin HO oli 3.5.2004 velvoittanut valittajan ja toisen henkilön yhteisvastuullisesti suorittamaan Uudenmaan verovirastolle rikosperusteisena vahingonkorvauksena 16 994,21 euroa viivästyskorkoineen 16.9.1997 lukien. HO oli vielä velvoittanut valittajan korvaamaan Uudenmaan veroviraston oikeudenkäyntikulut 600 eurolla, minkä määrän korvaamiseen toisen henkilön oli osallistuttava yhteisvastuullisesti 300 euroon saakka. Kun otettiin huomioon valittajan olosuhteista saatu selvitys sekä hänen korvausvelvollisuutensa perusteena oleva rikos, valtiokonttori oli voinut katsoa, ettei saatavien periminen häneltä ollut ilmeisen kohtuutonta ja että luopuminen siitä loukkaisi valtion etua. Valtiokonttorin päätöstä ei ollut syytä muuttaa. (Ei lainvoim. 5.11.2020) - Uutiset
5.11.2020 7.39
Energiavirasto esittää muutoksia sähkönsiirtomaksujen laskentamenetelmään – strategisen rahoituksen professorin mukaan muutokset ovat kosmeettisia
Energiavirasto esitti 4.11.2020 valmiutensa valmistella muutoksia sähkönsiirron hinnoittelun valvontamalliinsa. Viraston esitys perustuu työ- ja elinkeinoministeriön valmistelussa olevaan lakiehdotukseen, jolla hillitään sähkön siirtohintoja, totesi ministeriön ylijohtaja Riku Huttunen.
– Onhan siirtohintojen lasku toki mahdollista, mutta mikäli sitä mallia ei perustavalla tasolla muuteta niin isoja muutoksia ei tulla näkemään ja isoille muutoksille olisi kyllä tarvetta, sanoo Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston strategisen rahoituksen professori Mikael Collan. Hänelle syntyi Energiaviraston tiedotustilaisuuden annista kuva, etteivät virkamiehet edes halua avata malliaan kunnolla tai ole halukkaita pohtimaan muita mahdollisia malleja laskelmien tekemiseen. Avoin uutinen - Uutiset
4.11.2020 16.00
Hovioikeus: Näyttämättä oli jäänyt, että vuokralainen olisi irtisanonut liikehuoneiston vuokrasopimuksen
Asiassa lausutun perusteella vuokralainen ei ollut näyttänyt, että hän olisi irtisanonut liikehuoneiston vuokrasopimuksen toukokuussa 2018 ja näin ollen hän oli velvollinen maksamaan liikehuoneistosta vuokraa heinä-ja elokuulta 2018. Koska vuokravakuutta oli käytetty kokonaan elokuun ja osittain heinäkuun vuokran lyhentämiseen, vuokralainen oli velvollinen suorittamaan vuokrananantajalle heinäkuun vuokrasta maksamatta olevan osuuden. Asian näin päättyessä vuokralaisen vastakanne hylättiin. KO:n tuomio kumottiin muilta osin paitsi asianajajaalle vuokralaisen avustamisesta KO:ssa valtion varoista maksettavaksi määrätyn palkkion osalta. Vuokralainen velvoitettiin suorittamaan vuokranantajalle 5.020 euroa viivästyskorkoineen 5.7.2018 lukien. Lisäksi vuokralainen velvoitettiin suorittamaan vuokranantajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 2.495 euroa ja HO:ssa 3.799,70 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
4.11.2020 15.00
Hallinto-oikeus: Digi- ja väestötietoviraston päätös oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kun yleinen edunvalvoja oli saanut päämiestä kuulematta luvan tehdä päämiehensä puolesta sopimuksen perinnönjaosta
Koska lääkärinlausuntojen antamisesta oli asiaa ratkaistaessa kulunut jo yli kaksi vuotta, pelkästään niiden perusteella ei ollut ollut selvää, että valittajan kuuleminen holhousviranomaisessa olisi ollut terveydellisistä syistä ilmeisen tarpeetonta. Holhousviranomaisen olisi siksi tullut varata valittajalle mahdollisuus tulla kuulluksi hakemuksesta. Koska digi- ja väestötietoviraston päätös oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä, sen päätös oli kumottava ja asia palautettava virastolle udelleen käsiteltäväksi. (Ei lainvoim. 4.11.2020) - Uutiset
4.11.2020 14.12
Omankädenoikeus - puomin mökkitielle asentanut nainen tuomittiin sakkoihin ja velvoitettiin suorittamaan asianomistajille korvausta mökin käytön estymisestä
Kun vastaaja oli asentanut yksityistielle puomin, asianomistajien kulku mökilleen autolla oli estynyt pääsiäisestä vappuun vuonna 2019 eli noin kahden viikon ajaksi. Tänä aikana asianomistajien mökin käyttäminen oli hankaloitunut. Kun otettiin huomioon, että tien käyttö oli kuitenkin estynyt melko lyhyeksi ajaksi ja että mökille oli päässyt pyörällä tai kävellen, kohtuullinen korvaus käytön estymisestä oli kummankin asianomaisen osalta 100 euroa eli yhteensä 200 euroa. Asianomaisilla oli oikeus saada korvaus rikosilmoituksen tekemiseen ja kuulusteluissa käymiseen liittyneistä matkoistaan. Vastaaja tuomittiin 30 ps rangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
4.11.2020 13.48
Apulaisoikeusasiamies piti Sotilaslääketieteen keskuksen koulutusmateriaalia osin yhdenvertaisuutta loukkaavana ja syrjivänä
AOA piti Sotilaslääketieteen keskuksen Kenttälääkinnän palveluyksikön laatimaa ja koulutusmateriaaliin sisältynyttä ja kantelun kohteena ollutta diaa yhdenvertaisuutta loukkaavana ja syrjivänä. AOA piti tapahtunutta menettelyä vakavana ja moitittavana, vaikkakin dia oli sittemmin oma-aloitteisesti poistettu koulutusmateriaalista. AOA kiinnitti Sotilaslääketieteen keskuksen huomiota yhdenvertaisuuslaissa olevaan velvollisuuteen arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan sekä edistää yhdenvertaisuuden toteutumista. - Uutiset
4.11.2020 11.40
Vierashuoneessa asianajaja Johan Pråhl: Koeostomahdollisuus, verkkosivustoihin kohdistuvat toimet ja seuraamusmaksu vahvistavat kuluttajansuojaviranomaisten toimivaltuuksia kuluttaja-asioissa
Suomessa astui 15.7.2020 voimaan laki kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista (566/2020). Lailla saatettiin voimaan kansallisesti Euroopan kuluttajansuojaviranomaisten yhteistyötä koskeva EU:n yhteistyöasetus (EU 2017/2394). Kuluttaja-asiamiehen laaja yleistoimivalta kattaa lähes kaikkien laissa mainittujen säädösten noudattamisen valvonnan. Muita toimivaltaisia viranomaisia ovat tietosuojavaltuutettu, Finanssivalvonta, Liikenne- ja viestintävirasto, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, aluehallintovirastot, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Pääsääntöisesti kuluttaja-asiamiehellä on rinnakkainen toimivalta samanaikaisesti edellä mainittujen viranomaisten kanssa, eräitä laissa tarkemmin määriteltyjä poikkeuksia lukuun ottamatta.Avoin uutinen - Uutiset
4.11.2020 11.15
Hovioikeus: Työntekijän yhteydenotto Aluehallintovirastoon oli ollut toimenpide, joka oli johtanut työntekijän irtisanomiseen - perusteettomasti irtisanotulle työntekijälle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja hyvitystä syrjinnästä
HO:ssa oli kantajan valituksen johdosta kyse siitä, oliko kantaja irtisanottu siksi, että hän oli turvautunut työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin ja oliko hänen työsuhteensa päättäminen tosiasiassa ollut yhdenvertaisuuslain tarkoittama vastatoimi. Ratkaistavana oli myös TSL 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen määrä ja TSL 12 luvun 3 §:n mukainen korvausten yhteensovittaminen työttömyysetuuksien kanssa. Lisäksi HO:ssa oli kyse siitä, oliko asiassa perusteita määrätä yhtiö suorittamaan kantajalle yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaista hyvitystä ja jos näin katsottiin olevan, kyse oli myös hyvityksen määrästä. HO katsoi, että yhtiö oli irtisanonut kantajan TSL 7 luvun 2 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla kielletyllä perusteella, sillä turvautumista työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin ei voitu pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena. Yhtiö ei myöskään ollut varannut kantajalle TSL 9 luvun 2 §:ssä tarkoitettua kuulemistilaisuutta. Yhtiö ei ollut kyennyt kumoamaan asiassa syntynyttä syrjintäolettamaa. Yhtiö oli näin ollen velvoitettava suorittamaan kantajalle yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaista hyvitystä. HO korotti kantajalle työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaa korvausta viittä kuukautta vastaavan palkan määrällä korvauksena kantajalle aiheutuneesta aineettomasta vahingosta. Hyvitys ja aineettomasta vahingosta tuomittu korvaus perustuivat samaan loukkaukseen. Siten työsopimuslain mukainen korvaus vähensi hyvityksestä tuomittavaa hyvityskorvausta. HO arvioi kohtuulliseksi hyvityksen määräksi 5.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
4.11.2020 10.00
Hovioikeus: Seurakunta ei syrjinyt 17 vuoden ajan kausityöntekijänä työskennellyttä miespuolista hakijaa
HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, ettei kantajaa ollut pidettävä ansioituneempana kausityöntekijän tehtävään kuin A:ta. Koska syrjintäolettamaa ei ollut ansiovertailun perusteella syntynyt eikä asiassa ollut esitetty muutakaan perustetta katsoa kantajan tulleen syrjityksi sukupuolensa perusteella, edellytyksiä tasa-arvolakiin perustuvan hyvitysvaatimuksen hyväksymiselle ei ollut. Koska asiassa esitetyn näytön perusteella ei ollut perusteltua aihetta olettaa, että varallaolokorvauksen vaatiminen olisi vaikuttanut kantajan jättämiseen haastatteluun kutsumatta ja tehtävään valitsematta, edellytyksiä yhdenvertaisuuslakiin perustuvan hyvitysvaatimuksen hyväksymiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
4.11.2020 8.30
Hovioikeus: Lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoriidassa ei ollut enää perustetta uhkasakkomääräyksen pysyttämiselleAsia oli tullut KO:ssa vireille 21.10.2019, jolloin isä ei ollut noudattanut lasten tapaamisoikeudesta vahvistettuja sopimuksia. Oikeudenkäyntiaineistosta ilmeni, että isä on noudattanut sanottuja sopimuksia marraskuusta 2019 alkaen. Ottaen huomioon, että KO oli täsmentänyt tapaamisoikeutta koskevia ehtoja ja että tapaamissopimusten määräyksiä oli HO:n ratkaisun antamishetkellä noudatettu jo lähes vuoden ajan, perustetta uhkasakkomääräyksen pysyttämiselle ei enää ollut. Äidin vastauksessaan nimeämät uudet todisteet eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. Mainitut perustelut huomioon ottaen KO:n päätös uhkasakon asettamisesta oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
3.11.2020 16.00
Edunvalvontapäätös kumottiin kuulemisessa tapahtuneen menettelyvirheen vuoksi
Hakemukseen liitetystä lääkärintodistuksesta oli ilmennyt, että valittaja vastusti edunvalvojan määräämistä. Asiassa esitetystä selvityksestä ei ilmennyt, että valittajan kuuleminen olisi ollut hänen terveydelleen vahingollista. HO katsoi, että valittajan toiminta osoitti, että hänellä oli riittävä kyky ymmärtää edunvalvonnan merkitys. KO:n olisi valittajan oikeusturvan varmistamiseksi tullut ryhtyä lain edellyttämiin toimiin varatakseen hänelle tilaisuuden tulla kuulluksi. Kuulemisperiaatteeseen kuuluu olennaisesti se, että asiaan osallinen saa tiedokseen kaiken sen aineiston, joka tuomioistuimelle on esitetty asian ratkaisemista varten, ja mahdollisuuden lausua käsityksensä siitä. Tämän lisäksi valittajan oikeusturva olisi ilmeisesti vaatinut, että hänelle olisi holhoustoimilain 82 §:n 1 momentin mukaisesti kuulemista varten määrätty joko oikeudenkäyntiavustaja tai prosessiedunvalvoja perehtymään valittajan elämäntilanteeseen sekä tukemaan ja avustamaan häntä lausuman antamisessa. (Vailla lainvoimaa 3.11.2020) - Uutiset
3.11.2020 14.42
Hovioikeus ei pitänyt uskottavana, ettei yksikään yhdeksästä eri kirjeestä olisi saapunut velallisen saataville - velkojen vanhentumisen katsottiin katkaistun asianmukaisesti
Yhtiön oli asiassa todetusti näytetty 10.9.2013 lähettäneen kanteessa tarkoitetuista veloista yhdeksän erillistä perintäkirjettä velalliselle tämän väestötietojärjestelmästä ilmenevään osoitteeseen eikä asiassa ollut aihetta epäillä, että yksikään kirje olisi vastoin yhtiön ilmoittamaa palautunut lähettäjälleen. HO katsoi, että velallisen väittäessä yhdeksän eri kirjelähetyksen jääneen hänelle saapumatta, velallisella on velvollisuus esittää selvitystä siitä, että jokin seikka on uskottavasti voinut estää näiden kaikkien kirjeiden saapumisen hänen saatavilleen. Kun kirjeiden tarkka lähettämisaika oli selvitetty, velallisella olisi ollut mahdollisuus esittää selvitystä osoittaakseen, miksi tuona ajankohtana lähetetyt postilähetykset eivät olleet voineet tulla hänen saatavilleen. Velallinen ei ollut esittänyt mitään tällaista selvitystä. Tähän nähden HO ei pitänyt uskottavana, ettei yksikään näistä yhdeksästä eri kirjeestä olisi saapunut velallisen saataville, kuten hän oli väittänyt. Mikäli joku näistä kirjeistä olisi todella jäänyt saapumatta, velallinen olisi kyennyt yksilöimään sen velan, josta hän ei olisi saanut maksuvaatimusta. HO katsoi samoin kuin KO, että kaikki perintäkirjeet olivat tulleet velallisen saataville ja velkojen vanhentuminen oli myös 10.9.2013 maksuvaatimuksilla katkaistu asianmukaisesti. (Vailla lainvoimaa 3.11.2020) - Uutiset
3.11.2020 14.00
Hovioikeus arvioi yrittäjäksi ryhtyneen isän elatuskykyä, elatusavun määrää vuoroasumisessa, elatusapujen palauttamista ja hovioikeudessa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta
Isän elatuskykyyn vaikuttavien kulujen määrä oli todettu KO:ssa riidattomaksi. Riidatonta oli myös ollut isän tulotaso syyskuuhun 2019 saakka, jolloin hän oli irtisanoutunut silloisesta työstään ja ryhtynyt yksityisyrittäjäksi samalle alalle. Isä oli valituksessaan ilmoittanut tämänhetkisten nettotulojensa olevan 1.760 euroa. Ottaen huomioon myös asiassa oikeuskäytännöstä esitetyn HO hyväksyi KO:n ratkaisun ja perustelut siitä, että isän elatuskykyä laskettaessa hänen tuloikseen oli katsottu 3.200 euroa kuukaudessa ja siten hänen elatuskykynsä lapsen elatusapua laskettaessa oli ollut 1.742,37 euroa. HO myös katsoi, ettei isää ollut syytä vapauttaa suorittamasta elatusapua pelkästään sillä perusteella, että lapsi asuu yhtä paljon kummankin vanhemman luona. Asiassa ei ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi ollut aiheuttaa palauttaa KO:n ratkaisun nojalla mahdollisesti suoritettuja elatusapuja. HO harkitsi oikeaksi, ettei isää velvoiteta korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 3.11.2020) - Uutiset
3.11.2020 13.15
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta: Yli 20 opasta vakuutuskysymyksistä ja henkilövakuuttamisesta
Julkaisut antavat tietoa henkilövakuuttamisesta sekä vakuutusten valintaan liittyvistä seikoista, mitä huomioida ennen vakuutusten valintaa, miten kilpailutat vakuutukset ja mistä asioista on hyvä olla selvillä vakuutuksen voimassaoloaikana. - Uutiset
3.11.2020 12.15
Julkaisu: Työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset 2020Tutkimus selvitti työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten yleisyyttä, kattavuutta ja laatua yksityisellä ja julkisella sektorilla. Viitekehyksenä olivat tasa-arvolain tasa-arvosuunnitelmaa ja palkkakartoitusta koskevat säännökset. - Uutiset
3.11.2020 11.00
Hallinto-oikeus ei tutkinut ajoneuvon pohjaan tietyömaan vuoksi tulleista vaurioista tehtyä vahingonkorvausvaatimusta
Vahingonkorvausvaatimusten tutkiminen ei kuulu HAO:n toimivaltaan. Valittaja voi halutessaan saattaa kysymyksen siitä, onko Nurmijärven kunta velvollinen maksamaan asiassa korvausta, tutkittavaksi ja ratkaistavaksi vahingonkorvauslaissa ja oikeudenkäymiskaaressa säädetyssä järjestyksessä. (Ei lainvoim. 3.11.2020) - Uutiset
3.11.2020 10.30
Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto: Huolimattomuus yleisin syy asuntokauppariitoihin
Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto teetti selvityksen kuluttaja-asiakkaan ja välitystoimistojen välisistä asuntokauppariidoista. Selvityksessä käytiin läpi kuusisataa tuomioistuimen ulkopuolella ratkaistua kuluttajariitaa, joista lopulliseen analyysiin päätyi 344 tapausta. Näistä 174 oli Kuluttajariitalautakunnasta, 140 Aluehallintovirastoista ja 30 Suomen Kiinteistönvälittäjät ry:n eettisestä valiokunnasta. Vanhimmat tapaukset olivat vuodelta 2009 ja uusimmat vuodelta 2020. - Uutiset
3.11.2020 9.30
Digi- ja väestötietoviraston vahva suositus vahvan tunnistamisen palveluiden käyttämiselle
Vastaamon tapaus on pakottanut ottamaan tarkasteltavaksi käytäntöjä, joissa palveluita käytetään ilman vahvaa tunnistamista. Digi- ja väestötietovirasto (DVV) antaa vahvan suosituksen, että kaikissa verkkopalveluissa tulisi käyttää henkilöllisyyden varmistamisen hyviä käytäntöjä eli vahvaa tunnistautumista joko pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Näin toimimalla voidaan huonontaa identiteettivarkauksien onnistumisen mahdollisuuksia. - Uutiset
3.11.2020 8.11
Hovioikeuden ratkaisu yhtiöiden välisen sopimuksen purkamisesta
Asiassa oli hovioikeudessa kysymys siitä, onko SFTecin suorituksessa ollut sopimuksen purkamiseen oikeuttava virhe tai viivästys. Asiassa oli siten ratkaistavana kysymys siitä, onko kuivauslaite kuivannut materiaalia sovitusti ja ollut varmatoiminen, onko kuivauslaite toimintaperiaatteeltaan soveltunut materiaalin kuivaamiseen ja onko edellä mainitut virheet olleet sopimuksen purkamiseen oikeuttavalla tavalla todettavissa suoritetuissa valmistusaikaisissa testeissä/koeajoissa ja tavarantarkastuksessa. Edelleen kysymys oli siitä, oliko SFTecin suoritus viivästynyt olennaisesti ja myös siitä, mikä merkitys asiassa oli annettava kuivauslaitteen energiankulutukselle suorituksen virhettä arvioitaessa. Asiassa oli purkamisoikeutta koskevan kysymyksen lopputuloksesta riippuen ratkaistava vielä kysymys siitä, oliko toinen osapuoli menetellyt osaltaan tahallisesti tai törkeän huolimattomasti ja vahingonkorvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 3.11.2020) - Uutiset
3.11.2020 7.03
Yhdenvertaisuusvaltuutetun huomioita maskipakosta ja yhdenvertaisuudesta
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on saanut yhteydenottoja liittyen maskipakkoon yksityisissä palveluissa. Yhteydenotot koskevat pääkaupunkisudun koronakoordinaationryhmän suositusta ottaa käyttöön maskipakko palveluissa sekä VR:n maskipakkoa extraluokassa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on lähettänyt kirjeet STM:lle, pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmälle ja VR:lle. Kirjeissä muistutetaan viranomaisten velvollisuudesta edistää yhdenvertaisuutta sekä yksityisten palvelutarjoajien velvollisuudesta tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaisille henkilöille. - Uutiset
2.11.2020 14.25
Tietoraportti syrjinnästä Suomessa 2017–2019
Syrjintä on Suomessa edelleen merkittävä ongelma niin työmarkkinoilla kuin muussakin elämässä. Suomalaisten asenteet vähemmistöjä, vammaisia ja ikääntyneitä kohtaan ovat kuitenkin muuttuneet vuosina 2017–2019 suvaitsevaisemmiksi. Ne ovat useimmiten lähellä Euroopan Unionissa yleisimmin vallitsevia asenteita. - Uutiset
2.11.2020 11.00
Ostajia erehdyttäneet asuntokauppiaat tuomittiin törkeistä petoksista vankeusrangaistuksiin ja kymmenien tuhansien eurojen vahingonkorvauksiin
Asiassa ei ollut jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että vastaajat olivat yhdessä erehdyttäneet teonkuvauksissa mainituin tavoin ostajia hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä. Lisäksi teot olivat erehdyttämisen sekä vuoden 2012 kuntotarkastuksen ja salaojituksen virheiden salaamisen osalta olleet hyvin samankaltaisia, mikä muun asiassa esitetyn näytön ohella osoitti tekojen suunnitelmallisuutta ja kokonaistörkeyttä samoin kuin osakeyhtiön myynti virhevastuun välttämiseksi. HO:ssa vastaanotettu todistelu ei siten antanut aihetta arvioida syyksilukemista toisin kuin KO oli tehnyt. HO hyväksyi KO:n ratkaisun tuomittujen rangaistusten (1 v 4 kk) ja korvausten osalta. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 2.11.2020) - Uutiset
2.11.2020 8.00
Asianajaja Henna Paukku selventää Defensor Legisissä ostajan selonottovelvollisuutta ja kuntotarkastuksen merkitystä kiinteistökauppariidoissa
Onko ostaja täyttänyt kiinteistökaupassa ennakkotarkastusvelvollisuutensa asianmukaisesti? Tätä kysymyksenasettelua tutkitaan Defensor Legisin numerossa 5/2020 julkaistussa Henna Paukun artikkelissa, jossa vastausta haetaan myös tuoreimmasta korkeimman oikeuden oikeuskäytännöstä. - Uutiset
30.10.2020 7.47
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti huomiota: Tietosuojavaltuutetun toimisto ei vastannut kanteluihin
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti tietosuojavaltuutetun toimiston huomiota hallintolain säännöksiin asioiden asianmukaisesta käsittelystä. - Uutiset
29.10.2020 15.56
Perintälakiin ehdotetaan väliaikaisia muutoksia taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten tilanteen parantamiseksi
Perintälakiin ehdotetaan väliaikaisia muutoksia, joilla rajoitetaan nykyistä yksityiskohtaisemmin muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkuluja. Tarkoituksena on helpottaa taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten tilannetta. Väliaikaisen lain on tarkoitus olla voimassa kesäkuun 2021 loppuun asti. Voimassa oleva laki sisältää yksityiskohtaiset säännökset vain kuluttajasaatavien perintäkuluista. Hallitus esittää, että perintälakiin lisättäisiin yksityiskohtaiset säännökset myös yrityssaatavien perintäkuluista. Sääntely on tarpeen, koska koronavirusepidemian takia useat yritykset ovat maksuvaikeuksissa, ja laskujen ja velkojen maksun viivästymisestä aiheutuvat perintäkulut voivat osaltaan pahentaa tilannetta. Sääntelyn johdonmukaisuuden vuoksi säännökset koskisivat myös muita sellaisia saatavia, jotka eivät ole kuluttajasaatavia, kuten saatavia, joissa velallisena on asunto-osakeyhtiö tai yhdistys. - Uutiset
29.10.2020 14.26
FINEn opas asumisen vakuuttamisesta
Julkaisussa käsitellään perusasioita oman kodin vakuuttamisesta, vakuutussopimuksen teosta, vahingoista ja niiden korvattavuudesta sekä suojeluohjeista. Mukana on myös muistilista kotivakuutuksen ottajalle ja kilpailuttajalle. - Uutiset
29.10.2020 13.29
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu rajatylittävän terveydenhuollon palvelujen kustannusten korvaamista koskevan ennakkoluvan epäämisestä, kun vakuutetun uskonnollinen vakaumus ei salli käytettävää hoitomenetelmää
Se, että potilaan vakuutusjäsenvaltio kieltäytyy myöntämästä ennakkolupaa rajatylittävän terveydenhuollon palvelujen kustannusten korvaamiseksi, kun sairaalassa annettava tehokas hoito voidaan tarjota tässä jäsenvaltiossa mutta vakuutetun uskonnollinen vakaumus ei salli käytettävää hoitomenetelmää, johtaa välillisesti uskontoon perustuvaan erilaiseen kohteluun. Luvan epääminen ei ole ristiriidassa unionin oikeuden kanssa, mikäli se voidaan objektiivisesti perustella hoitovalmiuksien tai lääketieteellisen ammattitaidon ylläpitämiseen liittyvällä legitiimillä tavoitteella ja sitä voidaan pitää asianmukaisena ja välttämättömänä keinona tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta. - Uutiset
29.10.2020 11.00
Velallisen vaihtumista ei ollut pätevästi tapahtunut suhteessa velkojaan - käräjäoikeuden tuomio kumottiin
HO totesi yhteenvetona, että velallisen vaihtuminen ilman nimenomaista tahdonilmaisua hiljaisen hyväksynnän tai tosiasiallisen toiminnan perusteella on velvoiteoikeudessa poikkeuksellista ja edellyttää sitä, että olosuhteet ja osapuolten käyttäytyminen sekä tosiasiallinen toiminta selkeästi ja vahvasti tukevat sitä. Näyttövelvollisuus velallisen vaihtumisen perustavista tosiseikoista oli ollut vaihtumiseen vetoavalla vastaajayhtiöllä. Vastaajayhtiö velvoitettiin suorittamaan kantajayhtiölle pääomaa 400.000 euroa, erääntynyttä korkosaatavaa 103.167,12 ja viivästyskorkosaatavaa 8.852,37 euroa sekä suorittamaan kantajayhtiölle korvaukseksi arvonlisäverottomista oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 34.800 euroa ja HO:ssa 13.995 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 29.10.2020)