- Uutiset
20.3.2019 9.12
KKO äänesti: Yhdistysten hyväksi tehty testamentti oli peruttu uudella testamentilla
A oli vuonna 1980 tehnyt B:n hyväksi yleistestamentin. Siihen sisältyi myös määräys, jonka mukaan A:n omaisuus menee kahdelle yleishyödylliselle yhdistykselle, jos B on kuollut ennen A:ta. A oli vuonna 2004 tehnyt B:n kanssa keskinäisen yleistestamentin muistamatta aikaisemmin tekemäänsä testamenttia. Vuonna 2004 tehdyssä testamentissa ei ollut määräyksiä muista testamentinsaajista eikä aikaisemmin tehdyn testamentin voimassaolosta. B kuoli ensin. A:n kuoltua yhdistykset vaativat vahvistettavaksi, että A:n niiden hyväksi vuonna 1980 antama testamenttimääräys oli edelleen voimassa.
Korkein oikeus katsoi, että A:n testamenttaustahto ilmeni vuonna 2004 tehdystä, hänen koko omaisuuttansa koskevasta yleistestamentista. Kyseisestä testamentista ei ilmennyt A:n tahdon olleen, että hänen omaisuutensa menisi yhdistyksille. Aikaisempi testamentti oli siten tullut peruutetuksi uudella testamentilla, minkä takia yhdistysten vaatimus hylättiin. (Ään.) - Uutiset
20.3.2019 8.57
Hovioikeus: Elatusapuvelkaa koskevaan luottotietomerkintään ei tullut soveltaa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan 3 b kohdan oikeutta tietojen poistamiseen eli ”oikeutta tulla unohdetuksi”
Valittaja A vaati, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja Oulun seudun ulosottovirasto velvoitetaan pyytämään luottotietotoiminnan harjoittajia poistamaan A:ta koskevat 3.6.2015 ja 26.5.2016 päivätyt maksuhäiriömerkinnät. Hovioikeus totesi muun muassa, että luottotietomerkinnät ovat niiden tarkoitukseen nähden tarpeellisia myös sen jälkeen, kun varsinainen ulosottomenettely on jo päättynyt. Vaikka yksityisoikeudellisia velkoja koskeva luottotietomerkintä voitaisiinkin poistaa velan vanhennuttua, ei samaa periaatetta voida kuitenkaan soveltaa elatusapuvelkaan, kun otetaan huomioon elatusapusaatavan verraten lyhyt vanhentumisaika ja se, että luottotietomerkinnät palvelevat yleistä etua. Luotonantajien kannalta verraten tuoreiden maksuhäiriömerkintöjen poistaminen luottotiedoista heikentäisi luottotietojen kattavuutta ja näin vaikeuttaisi luotonantajan mahdollisuuksia arvioida velallisen kykyä huolehtia maksuvelvoitteistaan, mikä vaarantaisi muun ohella rahoitusjärjestelmän toimivuutta. Näin ollen ja erityisesti EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdanto-osan soveltamisohjeeseen viitaten hovioikeus katsoi, että luottotietomerkintöjen käsittely tapahtuu yleistä etua koskevan tehtävän hoitamista varten. Asiassa ei siten tullut soveltaa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan 3 b kohdan oikeutta tietojen poistamiseen eli ”oikeutta tulla unohdetuksi”. (Vailla lainvoimaa 20.3.2019) - Uutiset
18.3.2019 15.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu oikeudesta perheenyhdistämiseen ja perheenjäsenen oleskeluluvan peruuttamisesta
Unionin tuomioistuin totesi muun muassa, että oikeudesta perheenyhdistämiseen annetun neuvoston direktiivin 16 artiklan 2 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että tapauksessa, jossa kolmannen maan kansalaisen perheenjäsenten oleskelulupien saamista varten on esitetty väärennettyjä asiakirjoja, se seikka, että nämä perheenjäsenet eivät olleet tietoisia näiden asiakirjojen vilpillisestä luonteesta, ei ole esteenä sille, että kyseinen jäsenvaltio peruuttaa nämä luvat mainitun säännöksen nojalla. - Uutiset
15.3.2019 11.30
Käräjäoikeus ei ollut voinut jättää perinnönjaon moitekannetta tutkimatta määräajan ylityksen vuoksi kun siihen ei ollut vedottu
Perinnönjaon moiteaika on materiaalinen määräaika. Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan asianosaisen on aina vedottava materiaalisen määräajan ylitykseen. Jos määräaika on kulunut umpeen ja siitä tehdään oikeudenkäyntiväite, moitekanne on jätettävä tutkimatta. Kyseessä oli asia, jossa sovinto on sallittu. Koska asiassa ei vedottu määräajan ylitykseen, käräjäoikeus ei ollut voinut jättää kannetta tutkimatta tällä perusteella. (Vailla lainvoimaa 15.3.2019) - Uutiset
15.3.2019 10.30
KHO: Estettä sijoittaa äitinsä luona asunutta lasta huostaanotettuna isänsä luokse ei ollut
Lastensuojelulain 49 §:n 3 momentista ei johtunut estettä sijoittaa äitinsä luona asunutta lasta huostaanotettuna isänsä luokse tilanteessa, jossa KO oli HAO:n päätöksen jälkeen antamallaan väliaikaismääräyksellä määrännyt isän lapsen yhteishuoltajaksi, mutta ei ollut määrännyt lapsen asumisesta. - Uutiset
15.3.2019 8.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi perinnönjaon moitekanteen – kysymys myös omaisuuden arvosta rahauudistuksen jälkeenPerukirjaan tehdystä merkinnästä samoin kuin todistukseen sisältyvästä kuittausmerkinnästä oli pikemminkin pääteltävissä, että asiakirjan laatimisen tarkoituksena oli ollut kyseisen rahamäärän vastaanottamisen todentaminen perunkirjoitusta varten. Tuomiossa mainitut seikat huomioon ottaen ja todistuksen 15.10.1973 oikeudellista merkitystä kokonaisuutena arvioiden hovioikeus katsoi, että todistusta ei voitu vastoin SK:n kiistämistä pitää häntä oikeudellisesti sitovana tahdonilmaisuna siitä, että hän oli saanut koko perintöosuutensa IK:n jälkeen. Suomessa 1.1.1963 toteutetun rahauudistuksen yhteydessä niin sanottu uusi markka säädettiin (L 277/1962, 2 §) vastaamaan sataa vanhaa markkaa ja yksi uusi penni yhtä vanhaa markkaa. Tähän nähden SK:n saaman ennakkoperinnön arvona ei voitu pitää vaadittua 104 276,51 euroa vaan pesänjakajan käyttämää 1 042,77 euroa. (Vailla lainvoimaa 15.3.2019) - Uutiset
14.3.2019 15.21
Alaikäiset eivät voi kesäkuusta 2019 alkaen poikkeusluvallakaan solmia avioliittoja
Alaikäisten avioliittojen poikkeuslupamenettely kumotaan. Lainmuutos tulee voimaan 1. kesäkuuta 2019. Jatkossa vain 18 vuotta täyttäneet voivat solmia avioliiton. - Uutiset
14.3.2019 11.40
Äiti vastasi myöhässä lapsen tapaamisoikeutta koskevaan hakemukseen - hakemuksen mukaisesti ratkaistu asia palautettiin käräjäoikeuteen
KO oli laiminlyönyt yleisen velvollisuutensa huolehtia siitä, että asia tulee perusteellisesti käsitellyksi. Tämä puute ei ollut myöskään voinut korjaantua asian suullisessa valmistelussa tai pääkäsittelyssä, kun niitä ei ollut toimitettu. Tämän vuoksi ja koska äidin KO:een määräajan jälkeen saapuneesta lausunnosta ilmenevien hakemuksen vastustamisperusteiden käsittelyä ensimmäisenä oikeusasteena vasta HO:ssa ei voitu pitää asianosaisten muutoksenhakumahdollisuuksien kannaltakaan tarkoituksenmukaisena, KO:n päätös oli kumottava ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 14.3.2019) - Uutiset
13.3.2019 12.17
Apulaisoikeuskansleri: Lastensuojelun asianmukainen valvonta tulee turvata – aluehallintoviraston ylijohtajalle huomautus
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen vaatii toimia lastensuojelun valvonnan asianmukaisuuden ja ripeyden varmistamiseksi Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valvonta on ollut ruuhkautunutta lähes koko viraston toiminta-ajan, ja lastensuojelua koskevien kanteluiden käsittely on viivästynyt merkittävästi. Vuonna 2018 pisin kantelun käsittelyaika oli yli 49 kuukautta. Tilanne on perustuslain ja hallintolain vastainen, ja apulaisoikeuskansleri pitää sitä erittäin vakavana. Valvonnan toimimattomuus vaarantaa lastensuojelun asiakkaiden oikeuksien toteutumisen. - Uutiset
12.3.2019 15.00
Lapsistrategiaa pohjustettuLapsistrategiaa pohjustavassa työssä on syntynyt yhteinen visio lapsi- ja perhemyönteisestä Suomesta. Visiota konkretisoivat seitsemän tavoitetta. Tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja nuorella on elämässään läheisiä ja turvallisia aikuisia, lapset ja perheet kokevat osallisuutta kasvu- ja lähiyhteisössä, perheiden yhdessä viettämä aika lisääntyy, lasten ja nuorten kaverisuhteet vahvistuvat ja yksinäisyys vähenee, jokaisella lapsella ja nuorella on yksilöllinen jatkuvan kasvun ja oppimisen polku, ihmisillä on mahdollisuus toivomaansa lapsimäärään ja lapsiperheiden köyhyys vähenee. Vision toteuttamisen keinoja ovat lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuva hallinto ja päätöksenteko sekä lapsi- ja perhelähtöinen toimintakulttuuri. - Uutiset
11.3.2019 16.00
Hovioikeus tulkitsi testamenttia ja puolison perintöoikeuttaHovioikeus katsoi, ettei A:n ja K:n välisessä keskinäisessä testamentissa annettu määräyksiä sen tilanteen varalta, että A K:n kuoleman jälkeen solmisi avioliiton. Tällaisia määräyksiä siihen ei voitu sisällyttää testamentin tulkinnallakaan eikä edes keskinäistä testamenttia täydentämällä. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, ettei keskinäisen testamentin perusteella voitu sivuuttaa puolison perintöoikeutta. Näin ollen A:n jäämistö oli jaettava perintökaaren 3 luvun säännösten mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 11.3.2019) - Uutiset
8.3.2019 11.30
Biologinen isyys varmistui vasta testamentintekijän kuoleman jälkeen - testamentti julistettiin biologisen tyttären vaatimuksesta pätemättömäksi erehtymisen vuoksi
KO:ssa oli ollut ensisijaisesti kyse siitä, oliko T testamenttia tehdessään erehtynyt sillä tavalla, että se oli määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa. Toissijaisesti oli ollut kyse siitä, oliko T pakotettu tekemään testamentti tai oliko hänet siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdon heikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka että hänet oli petollisesti vietelty tekemään testamentti. Testamentinsaajat vaativat HO:ssa KO:n tuomion (testamentin pätemättömäksi julistaminen) kumoamista ja että biologisen tyttären kanne hylätään ja että hänet velvoitetaan korvaamaan testamentinsaajien oikeudenkäyntikulut. Testamentinsaajille ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 8.3.2019) - Uutiset
7.3.2019 11.00
Täysi-ikäisen poikansa edunvalvojaksi määrätty äiti ei pitänyt pojan ja isän tapaamisia pojan edun mukaisena - hovioikeus arvioi äidin sopivuutta edunvalvojaksi
Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että edunvalvojan sopimattomuudesta on kysymys muun ohella silloin, kun hän toimii päämiehensä edun vastaisesti. Tällaisessa tapauksessa edunvalvoja ei sovi tehtäväänsä, koska edunvalvonnan tarkoitus ei toteudu edunvalvojan toimien tai laiminlyönnin vuoksi. Edunvalvojan toiminta koskettaa merkittävällä tavalla päämiehen perusoikeuksia, kuten itsemääräämisoikeutta sekä yksityis- ja perhe-elämän suojaa. Edunvalvojan on toiminnallaan edistettävä päämiehensä perusoikeuksien toteutumista. Tämä tarkoittaa muun ohella sitä, että edunvalvojan on huomioitava päätöksentekonsa vaikutukset päämiehensä sosiaalisiin suhteisiin. HO:ssa oli kysymys siitä, olko äiti osoittautunut sopimattomaksi edunvalvojan tehtävään sillä perusteella, että hän ei salli A:n ja tämän isän yhteydenpitoa. HO määräsi lapsen edunvalvojaksi äidin ohella yleisen edunvalvojan, jonka tehtävänä on päättää isään kohdistuvaan yhteydenpitoon ja tapaamisiin liittyvistä asioista. (Vailla lainvoimaa 7.3.2019) - Uutiset
5.3.2019 14.10
Lapsen huoltoa koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen tuomiovirheen perusteella
OK 8 luvun 13 §:n ja 5 luvun 18 §:n 4 momentin säännösten perusteella KO:n olisi tullut antaa äidin 5.7.2018 saapunut lausuma tiedoksi isälle. Isän oman ilmoituksen sekä KO:n 14.8.2018 päivätyn lausumapyynnön ja käräjätuomarin lausuman perusteella HO katsoi, että näin ei ollut tapahtunut. Asiassa oli siten tapahtunut menettelyvirhe. Ottaen huomioon KO:n päätöksen perustelut HO katsoi, että virheellä oli ollut olennainen vaikutus asian lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 5.3.2019) - Uutiset
5.3.2019 8.00
Apulaisoikeusasiamies otti kantaa 17-vuotiaan lapsen peruuttamattoman poliklinikka-ajan maksun perintään
Apulaisoikeusasiamies katsoo, että lapsen edun vuoksi tulee lasta suojella ylivelkaantumiselta siten, että maksuunpanon aiheellisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Tämä merkitsee apulaisoikeusasiamiehen mielestä sitä, että yli 15-vuotiaan lapsen tahdon selvittämiseksi lasku ensi vaiheessa lähetetään hänelle. Mikäli lapsi nimenomaisesti ilmaisee tahtonsa olevan, että laskua ei lähetetä huoltajalle, on apulaisoikeusasiamiehen mielestä maksuunpano yli 15-vuotiaalle lapselle lähtökohtaisesti perusteltu ainakin, jos hän on alkujaan itsenäisesti pyrkinyt hoitoon. Mikäli lapsi ei reagoi laskuun, ei estettä maksun laskutukselle ja perinnälle huoltajalta lapsen elantomenona ole, mikäli tapauksen olosuhteet puoltavat arviota maksun luonteesta elatusmenona. Apulaisoikeusasiamies pyysi HUS:ia ilmoittamaan hänelle 31. tokokuuta 2019 mennessä, mihin toimenpiteisiin hänen päätöksensä on antanut sille aihetta. - Uutiset
4.3.2019 10.43
Vakavan aivovamman työtapaturmassa saanut isä ei kyennyt tapaamaan lapsiaan ilman toisen aikuisen läsnäoloa ja tukea - erimielinen hovioikeus ei suostunut tapaamisten järjestämiseen isovanhempien luona
Asiassa esitetyn perusteella tapaamisten järjestäminen isän vanhempien kotona heidän toimiessaan tapaamisten valvojina ei ollut lasten (s. 2010 ja 2012) edun mukaista. HO totesi, että tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen, kun lapset kasvavat ja jos aikuiset saavat ristiriitatilanteensa korjattua. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos sen sijaan katsoi, että tapaamisia tulee järjestää myös isän vanhempien luona KO:n päätöslauselmasta ilmenevin tavoin. (Vailla lainvoimaa 4.3.2019) - Uutiset
28.2.2019 8.28
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi asianajotoimiston ja pesänselvittäjänä toimineen asianajajan olevan velvollisia korvaamaan asianajajan laiminlyönnin johdosta päämiehelle aiheutuneen vahingon
Kun asianajaja B:n viaksi jäävää huolimattomuutta ei voitu pitää perintökaaren 19 luvun 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla lievänä, asianajotoimisto ensisijaisesti ja B toissijaisesti olivat velvollisia korvaamaan A:lle laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. (Vailla lainvoimaa 28.2.2019) - Uutiset
25.2.2019 10.36
Ulkoprosessuaalinen sovinto osituksesta - hovioikeus vapautti vahingonkorvauskanteensa käräjäoikeudessa peruuttaneen kantajan velvollisuudesta korvata valtiolle vastaajan avustamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut
Asiassa lausutut huomioon ottaen HO katsoi, että asiassa oli erityisiä syitä määrätä korvausvelvollisuudesta OK 21 luvun 7 §:n 2 momentin pääsäännöstä poiketen. KO:n päätöstä muutettiin ja kantaja vapautettiin velvollisuudesta korvata valtiolle vastaajan avustamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 1.159,40 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 25.2.2019) - Uutiset
21.2.2019 13.26
Henkilöasiakirjat turvallisemmiksi: neuvoston puheenjohtajamaa ja Euroopan parlamentti alustavaan sopuunEU tiukentaa henkilöasiakirjojen turvallisuusvaatimuksia henkilöllisyyspetosten vähentämiseksi. Neuvoston puheenjohtajamaan Romanian ja Euroopan parlamentin edustajat pääsivät tänään epäviralliseen sopimukseen asetuksesta, jolla vahvistetaan EU-kansalaisten henkilökorttien ja EU-kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen, jotka eivät ole EU-kansalaisia, myönnettävien oleskelulupien turvallisuutta. Alustava yhteisymmärrys esitetään nyt EU-suurlähettiläille vahvistettavaksi neuvoston puolesta. - Uutiset
20.2.2019 11.30
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevassa asiassa toisin kuin käräjäoikeus
Asiassa lausuttu huomioon ottaen isän ei voitu katsoa sillä tavoin hävinneen oikeudenkäyntiä, että hän olisi ollut velvollinen korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja KO:ssa osaksikaan. Sillä, että tapaamiset olivat aluksi käynnistyneet äidin oikeudenkäynnin aikana esittämällä tavalla, ei ollut asiassa merkitystä, koska sovittelun tarkoituskin on, että asia voitaisiin ratkaista vanhempien kesken sovinnollisesti ja sovinnon syntymistä yleensä edesauttaa se, että vanhemmat ovat valmiita joustamaan alkuperäisistä näkemyksistään sekä tekemään ja jopa ehdottamaan kompromisseja. Isä vapautettiin velvollisuudesta korvata äidin oikeudenkäyntikuluja KO:ssa korkoineen. Koska isä oli voittanut asian HO:ssa, äiti oli velvoitettava korvaamaan isän tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 20.2.2019)
Hakutulokset
2007 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika