- Uutiset
24.5.2019 8.15
Väitös: Parisuhdeväkivallan sovittelukäytännöissä sekä rikos, uhrius että tekijyys häivyttyvät
YTM Tiina Qvist tarkastelee väitöskirjassaan parisuhdeväkivallan sovittelukäytäntöjä rikosoikeusjärjestelmään kytkettynä instituutiona yhteiskunnallisessa kontekstissa. Kansainvälisesti mitattuna parisuhdeväkivalta on Suomessa yleinen ja vakava ongelma. Samaan aikaan kansainvälisesti katsoen meillä lähisuhdeväkivaltatapausten sovittelumenettely on käytössä poikkeuksellisen laajasti ja sovittelualoitteiden määrät ovat vuosittain kasvaneet merkittävästi. Valtaosa näistä tapauksista on parisuhdeväkivaltaa, pahoinpitelyjä, joissa uhrina on nainen. Nykyisellään parisuhdeväkivaltatapauksissa sovittelumenettely ja sopimukseen suostuminen johtavat käytännössä tyypillisesti syyttäjän syyttämättäjättämispäätökseen eli rikosprosessin päättymiseen. - Uutiset
23.5.2019 13.39
Apulaisoikeuskansleri: Maistraatin olisi tullut antaa tiedot tiedustelijalle edunvalvonta-asiassa
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti maistraatin huomiota velvollisuuteen antaa tietoja holhousasioiden rekisteristä siten kuin holhoustoimesta annetussa laissa säädetään. Lisäksi hän kiinnitti maistraatin huomiota velvollisuuteen huolehtia tähän liittyen henkilöstön riittävästä koulutuksesta ja perehdytyksestä hallintolain edellyttämin tavoin. - Uutiset
22.5.2019 13.10
Työryhmä: Kansallinen palvelu kokoamaan lapsi- ja perhepalvelujen asiakastiedot yhteen – viranomainen varmistaisi tietosuojan
Tiedot lapsen ja nuoren palveluista ja tuen tarpeesta ovat pirstoutuneet eri ammattilaisten järjestelmiin. Perheillä ja ammattilaisilla ei aina ole kokonaiskuvaa perheen palveluista. Yhtenä ehdotuksena tilanteen korjaamiseksi on ollut valtakunnallinen toimintamalli. Sen avulla tietoja koottaisiin yhteen sähköisessä palvelussa. Työryhmä esittää nyt, että tätä varten rakennettaisiin uusi kansallinen sähköinen palvelu, jota ylläpitäisi viranomainen. Työryhmä on suunnitellut sähköiseen palveluun toimintamallia, joka koostuisi tilannearviosta ja asiakkuuskoosteesta sekä niiden perusteella tehtävästä toimintasuunnitelmasta. - Uutiset
22.5.2019 11.00
Tytär oli tavannut isäänsä viimeisen seitsemän vuoden aikana vain kerran - tapaamisten täytäntöönpanoa koskevaa hakemusta ei voitu hylätä lapsen mielipiteen perusteella, vaikka lapsi oli täyttänyt 12-vuotta
Vaikka lapsi oli KO:n päätöksen 9.5.2018 jälkeen täyttänyt 12 vuotta, asiassa esitetyn selvityksen valossa ei voitu luotettavasti todeta, että hänen ilmaisemansa kanta olisi edustanut hänen omaa, asianmukaiseen tietoon ja ymmärrykseen sekä riittävän kypsään harkintaan perustuvaa tahtoaan, koska huolto- ja tapaamisoikeusriidan keskellä lapsi tavanomaisesti myötäilee lähivanhemman mielipidettä. A oli tavannut isäänsä viimeisen seitsemän vuoden aikana vain kerran, minkä vuoksi oli ilmeistä, että hänen käsityksensä tai mielikuvansa isästään eivät voineet perustua A:n omiin havaintoihin tai tietoihin. Selvää oli, että toteutumattomien tapaamisten vuoksi lapsi ei ollut voinut muodostaa riittävään tietoon ja itsenäiseen harkintaan perustuvaa mielipidettä isästään ja tämän tapaamisesta. Lapsen mielipiteeseen oli täytynyt merkittävästi vaikuttaa isästä vieraantuminen ja lähivanhemman esittämät näkemykset isästä ja tapaamisista. Näin ollen lapsen vastustukselle ei voitu antaa ratkaisevaa merkitystä eikä tapaamisten täytäntöönpanoa koskevaa hakemusta tässä tapauksessa voitu hylätä lapsen mielipiteen perusteella, vaikka lapsi oli täyttänyt 12-vuotta. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen uhkasakon asettamisen osalta. (Vailla lainvoimaa 22.5.2019) - Uutiset
21.5.2019 9.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä koskevan hakemuksensa peruuttanut ulosottovirasto vastannut vastapuolen oikeudenkäyntikuluista
Kyseessä ei ollut asia, jossa sovinto on sallittu. Helsingin ulosottovirasto oli peruuttanut pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä koskevan hakemuksensa sen jälkeen, kun A oli maksanut ulosotossa olleet velkansa. Ulosottoviraston hakemuksen ei ollut katsottava olleen tarpeeton ja asiassa oli katsottava olleen erityisiä syitä määrätä A vastaamaan itse oikeudenkäyntikuluistaan. (Vailla lainvoimaa 21.5.2019) - Uutiset
14.5.2019 11.40
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin että Alzheimerin taudista aiheutuneesta dementiasta johtuen testamentin tekijältä puuttui kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätökset. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että G:ltä oli hänen sairastamastaan Alzheimerin taudista aiheutuneesta dementiasta johtuen puuttunut kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen ja että G:n 22.1.2014 allekirjoittaman testamentin tekemiseen oli siten vaikuttanut sieluntoiminnan häiriö perintökaaren 13 luvun 1 §:n 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Valitus oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 14.5.2019)Avoin uutinen - Uutiset
13.5.2019 12.40
Apulaisoikeuskansleri: Lapsen palauttamismääräyksen täytäntöönpanossa tehtiin useita virheitäApulaisoikeuskansleri otti kantaa eri viranomaisten toimintaan lapsikaappausasiassa annetun lapsen palauttamismääräyksen täytäntöönpanoon liittyen. Hän kiinnitti kihlakunnanvoudin ja johtavan sosiaalityöntekijän huomiota heidän menettelyssään olleisiin puutteisiin. Lisäksi hän saattoi oikeusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön harkittavaksi, tulisiko eräitä aiheeseen liittyviä säädöksiä ja ohjeistusta uudistaa. Hän pyysi ministeriöitä ilmoittamaan toimenpiteistään viimeistään 31. joulukuuta 2019. - Uutiset
9.5.2019 15.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi Ruotsiin Haagin sopimuksen nojalla isän väitetystä väkivaltaisuudesta huolimatta
Hovioikeus totesi muun muassa, että hakemus lapsen palauttamisesta Haagin sopimuksen nojalla voidaan hylätä ainoastaan suhteellisen rajoitetuilla, lapsen asemaan liittyvillä perusteilla esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsi jouduttaisiin lähettämään sotatoimialueelle tai jossa lapsi joutuisi elämään esimerkiksi pakolaisleirissä tai vastaavissa lapsen kannalta selvästi haitallisissa olosuhteissa. Hovioikeus katsoi, ettei asiassa osoitettu riittävällä todennäköisyydellä, että olisi olemassa vakava vaara, että palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille taikka että lapsi muutoin joutuisi sietämättömiin olosuhteisiin. Äiti B oli lisäksi palannut yhteen isän A:n kanssa vuoden 2016 ja sitä edeltäneiden tapahtumien jälkeen, minkä lisäksi hän oli asunut Ruotsissa runsaan puolen vuoden ajan pariskunnan erottua lopullisesti. B:n maininnan varaan jäänyttä tappouhkausta lukuun ottamatta asiassa ei tullut esille muita syitä, jotka olisivat antaneet aiheen olettaa A:n muodostavan hänelle vielä eron jälkeenkin sellaisen uhan, ettei hänen kohtuudella voitaisi edellyttää palaavan Ruotsiin yhdessä W:n kanssa. Hovioikeus arvioi, että B:n oli mahdollista palata lapsen kanssa Ruotsiin niin halutessaan ja lapsen edun niin vaatiessa. Asiassa oli olemassa lain mukaiset perusteet lapsen palauttamiseksi Ruotsiin. (Vailla lainvoimaa 9.5.2019) - Uutiset
9.5.2019 14.00
Hovioikeus ei muutoksenhakuasteena voinut itse ratkaista huoltoriitaa, jota ei ollut asianmukaisesti tutkittu ensimmäisessä asteessa
Lapsen edun selvittäminen asiassa olisi edellyttänyt KO:ssa sen varmistamista, että lasten äiti tosiasiallisesti ymmärsi, mistä asiassa oli kysymys. Asiaa ei siten ollut tutkittu KO:ssa asianmukaisesti. HO päätyi siihen, että asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 9.5.2019) - Uutiset
3.5.2019 11.30
Hovioikeus: Ulkomailla annettu elatusavun täytäntöönpanopäätös ei ollut vakavassa ristiriidassa Suomen oikeusjärjestyksen kanssa
Hovioikeus totesi, että viranomainen siinä valtiossa, jossa päätöksen tunnustamista tai täytäntöönpanoa pyydetään, ei saa tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevan asian käsittelyn yhteydessä ottaa uudelleen tutkittavaksi ulkomaisella päätöksellä ratkaistua asiaa. Päätös on pantava täytäntöön, jos se on täytäntöönpanokelpoinen sen antomaassa eikä asiassa ole olemassa kieltäytymisperusteita. Täytäntöönpantavan päätöksen ei valituksessa esitetyillä perusteilla ollut katsottava olevan sellaisessa vakavassa ristiriidassa Suomen oikeusjärjestyksen kanssa, että täytäntöönpanosta tulisi osittainkaan kieltäytyä. Mahdollinen elatusvelvollisuutta ja sen määrää koskeva muutoshakemus on tehtävissä hakemuksen kohteena olevassa päätöksessä mainitulla tavalla. Valitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 3.5.2019) - Uutiset
2.5.2019 13.26
Hovioikeus kumosi perinnönjaon
Hovioikeus katsoi, että perittävä oli asunto-osakkeiden lahjoituksella 20.11.1995 ilmeisesti tarkoittanut suosia JS:ää toisen lakiosaan oikeutetun perillisen eli JR:n kustannuksella, siitäkin huolimatta, että asunto-osakkeiden lahjoittamisen ja perittävän kuoleman välinen aika oli ollut varsin pitkä. Oikeudenkäyntikulut oli jätettävä asianosaisten vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 2.5.2019) - Uutiset
2.5.2019 8.00
Edustustot eivät jatkossa enää hoida jäämistöasioita
Toukokuun alusta lukien edustustot eivät enää hoida jäämistöasioita. Virkatodistus- ja osoitetiedusteluja hoidetaan vain erityistapauksissa. Lisäksi muutos mahdollistaa, että ulkoministeriö voi sopia ulkopuolisten palveluntarjoajien käyttämisestä notaaripalveluissa. - Uutiset
30.4.2019 15.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei pesänselvittäjälle voitu antaa lupaa kuolinpesän omistuksessa olevan tilan myymiseksi
HO katsoi, ettei pesänselvittäjä ollut näyttänyt, ettei tarvittavien rahavarojen hankkiminen pesään olisi voinut tapahtua OK 19 luvun 14 §:n 1 momentissa tarkoitetuin velkakiinnityksin pesän kiinteistöihin tai ettei tarvittavia rahavaroja olisi voitu saada esimerkiksi metsää myymällä. Kiinteistön myynti velkojen suorittamiseksi olisi ollut myyntiä vastustavan A:n kannalta kohtuutonta ottaen huomioon pesänselvittäjän ilmoittamien velkojen määrä ja kiinteistön arvo. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, ettei edellytyksiä luvan myöntämiselle kiinteistön myymiseksi ollut. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 30.4.2019) - Uutiset
29.4.2019 11.28
Hovioikeus arvioi ositusmenettelyssä täysin passiiviseksi jääneen miehen menettelyä - syyte törkeästä petoksesta hylättiin
Asiassa oli syyttäjän valituksen perusteella ratkaistava, oliko mies tahallaan salannut varojaan ositustoimituksessa ja siten erehdyttänyt pesänjakajaa tai käyttänyt pesänjakajan erehdystä hyväkseen ositustoimituksessa siten, että hänen menettelynsä täyttäisi petosrikoksen tunnusmerkistön. Miehen täydellinen passiivisuus ositustoimituksessa oli riidatonta, kuten myös miehen tilillä ositusperusteen syntyhetkellä olleet varat ja se, ettei niitä ollut otettu huomioon ositustoimituksessa. Syyttäjän valitus hylättiin. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 29.4.2019) - Uutiset
25.4.2019 8.12
Hovioikeuden ratkaisu hyvityksestä yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta avoerossa
A vapautettiin velvollisuudesta maksaa B:lle käräjäoikeuden pesänjakajan ratkaisun pysyttämä rahana maksettava 43.405,11 euron suuruinen hyvitys. Hyvityksen määräksi vahvistettiin pesänjakajan määräämän 51.000 euron asemesta 7.594,89 euroa. Hyvitys tuli tältä osin katetuksi yhteisen omaisuuden säästöstä. (Vailla lainvoimaa 25.4.2019) - Uutiset
18.4.2019 16.00
Hovioikeus: Lapsen tapaamisoikeus on vahvistettava lähtökohtaisesti niin, että se toteutetaan muuna kuin lapsen kouluaikana
Tapaamisoikeus, joka edellyttää lapsen poissaoloa koulusta, on poikkeuksellinen. Sanotun perusteella lapsen poissaoloa koulusta edellyttävän tapaamisoikeuden toteuttaminen ei ollut lapsen (s. 2009) edun mukaista nyt kysymyksessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa tapaamisia oli mahdollista toteuttaa myös kouluajan ulkopuolella ja lapsi vastusti tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvaa poissaoloa koulusta sekä sovittelijat olivat sitä mieltä, että lapsen toiveita tuli kunnioittaa. Lapsi oli ilmoittanut vastustamisesta sovittelijoiksi määrätyille sosiaalityöntekijälle ja -ohjaajalle, jotka ammattinsa puolesta ovat asiantuntijoita lapsen mielipiteen selvittämisessä. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden vuoksi lapsen mielipidettä olisi ollut syytä arvioida toisin kuin nämä olivat tehneet. (Vailla lainvoimaa 18.4.2019) - Uutiset
18.4.2019 9.48
Hovioikeus: Vainajan elinaikana ilmaisemalle toiveelle hautaamisen paikasta ei voitu antaa muistisairauden vuoksi merkitystä
Helsingin hovioikeus pysytti KO:n tuomion, jonka mukaan Helsingissä viimeiset vuotensa asuneen henkilön (s. 1928 ja k. 2018) hautaaminen määrättiin tapahtuvaksi vainajan aikaisemmalle pitkäaikaiselle kotipaikkakunnalle Rovaniemelle. (Vailla lainvoimaa 18.4.2019) - Uutiset
17.4.2019 12.03
KKO äänesti lapsen palauttamatta jättämisestä
A ja B sekä heidän yhteisessä huollossaan oleva lapsensa olivat asuneet yhdessä Belgiassa keväästä 2016 lukien B:n työkomennuksen vuoksi. Kun lapsi oli 5-vuotias, B:n työ päättyi ja perhe matkusti yhdessä Suomeen 1.10.2018. A vaati, että lapsi määrätään palautettavaksi Belgiaan. Kysymys siitä, oliko lapsen asuinpaikkavaltio Belgia vai Suomi. Lisäksi kysymys siitä, oliko A hyväksynyt lapsen muuttamisen Suomeen. Koska perhe oli asettunut asumaan Belgiaan usean vuoden ajaksi ja asunutkin siellä noin 2,5 vuoden ajan, Korkein oikeus katsoi, että lapsen asuinpaikaksi oli hänen elinympäristönsä tosiasiallisen vakiintumisen vuoksi muodostunut Belgia. Korkein oikeus katsoi, että A:n toiminta ja käyttäytyminen sen jälkeen, kun hän oli kesällä 2018 ymmärtänyt B:n palaavan Suomeen, oli osoitus siitä, että hän oli hiljaisesti hyväksynyt lapsen poisviemisen Belgiasta ja Suomeen muuttamisen. Palauttamisvaatimus oli selvästi epäjohdonmukaisessa suhteessa A:n käyttäytymiseen. Kyseessä ei siten ollut lapsen luvaton palauttamatta jättäminen. (Ään.) - Uutiset
17.4.2019 11.28
Käräjätuomariin ja maaoikeusinsinööriin kohdistetut perikunnan rangaistusvaatimukset hylättiin heti haastetta antamatta
C:n perikunta / A ja B (kantajat) olivat vaatineet, että Kanta-Hämeen käräjäoikeuden maaoikeusasian käsittelyyn osallistuneet virkamiehet käräjätuomari ja maaoikeusinsinööri tuomitaan rangaistukseen virkarikoksesta, törkeästä kunnianloukkauksesta, törkeästä ryöstöstä ja törkeästä perättömästä lausumasta tuomioistuimessa. Kantajat olivat lisäksi vaatineet asiassa vahingonkorvausta. Perusteinaan kantajat olivat muun ohella lausuneet, että vastaajat olivat osallistuneet todistajanlausunnon väärentämiseen ja että vastaajat olivat väärentäneet lainhuudon. (Vailla lainvoimaa 17.4.2019) - Uutiset
16.4.2019 16.00
Vanhemman elatuskyky ei määräydy pelkästään vanhemman tosiasiallisten tulojen perusteella
HO arvioi yrittäjäksi ryhtyneen isän elatuskykyä toisin kuin KO. Isän elatuskykyä arvioitaessa oli hyväksyttävä syy ottaa huomioon hänen todelliset tulonsa, jotka jossain määrin alittivat hänen aikaisemmat tulonsa. Äidin saamaa tasinkoa ja hänen täysi-ikäiseltä lapseltaan saamaa 200 euron kuukausittaista korvausta ei otettu huomioon ädin elatuskyvyn arvioinnissa. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 16.4.2019)
Hakutulokset
2040 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika