Hakutulokset
2184 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
31.3.2020 10.57
Käräjäoikeus oli toimivaltainen tutkimaan koiraa koskevan hallinnan palauttamiskanteen
Kysymys oli riidattomasta hallinnan palauttamiskanteesta, joka voitiin saattaa erilliskanteella tutkittavaksi ja ratkaista tuomioistuimessa. (Vailla lainvoimaa 31.3.2020) - Uutiset
30.3.2020 11.00
Edunvalvojan tehtävän lakkauttamista / edunvalvojan vaihtamista koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen
Asiassa esitettyyn nähden HO katsoi, että valittajan hakemus sellaisena, miksi se oli hänen asiassa selostettujen kirjoitustensa johdosta muodostunut, ei ollut ollut niin puutteellinen, että se olisi tullut jättää tutkimatta. Tämän vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 30.3.2020) - Uutiset
24.3.2020 16.00
Huoltoriidan ei katsottu viivästyneen hyvityslaissa tarkoitetulla tavalla
Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko vanhemman vaatimuksessa tarkoitetun hakemusasian oikeudenkäynti viivästynyt niin, että hänellä oli sen johdosta oikeus saada hyvitys valtion varoista. HO katsoi asiassa asian käsittelystä esitettyjä seikkoja kokonaisuutena arvioiden, ettei asian oikeudenkäynnin voitu katsoa viivästyneen hyvityslaissa tarkoitetulla tavalla siten, että A:n oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa olisi loukattu. Oikeudenkäynnin viivästymisen johdosta maksettavan hyvityksen tuomitsemiselle ei siten ollut perusteita. (Vailla lainvoimaa 24.3.2020) - Uutiset
23.3.2020 16.00
Hovioikeuden päätös lasten tapaamisoikeuskustannusten huomioon ottamisesta velkajärjestelyn maksuohjelmassa
Maksukyvyn arviointiasetuksessa ei ole erikseen mainittu tapaamisoikeuskustannuksia eikä siten määritelty, minkä suuruisina ne otetaan huomioon, joten ne on lähtökohtaisesti otettava huomioon velallisen esittämän erillisen selvityksen perusteella. HO palautti asian KO:een päätöksestä johtuvien muutosten tekemiseksi maksuohjelmaan. (Vailla lainvoimaa 23.3.2020) - Uutiset
23.3.2020 12.15
Opas: Pakkoavioliitot ja rikosoikeudelliset seuraamukset
Mikä on pakkoavioliitto? Miten pakkoavioliiton uhrin tunnistaa ja mitä tehdä, jos kohtaa uhrin? Entä mitä lainsäädännössämme sanotaan pakkoavioliitosta? Näihin kysymyksiin tarjotaan vastauksia oikeusministeriön tuoreessa oppaassa. Erityisesti viranomaisille suunnatun oppaan tarkoituksena on lisätä tietoa avioliittoon pakottamisen rangaistavuudesta ja auttaa tunnistamaan pakkoavioliiton mahdolliset uhrit. Oppaassa on myös käytännönläheisiä ohjeita, miten tulee toimia, jos kohtaa pakkoavioliiton uhrin tai henkilön, joka on vaarassa joutua pakkoavioliittoon. - Uutiset
18.3.2020 13.04
Isyyden vahvistamista koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen
KO:n ei olisi tullut mainitsemillaan perusteilla päätyä siihen, ettei asiassa voida määrätä tehtäväksi oikeusgeneettistä tutkimusta ja hylätä kannetta sillä perusteella. Oikeusgeneettisellä tutkimuksella on merkittävä vaikutus asian lopputulokseen. Koska KO oli ratkaissut asian määräämättä tutkimusta tehtäväksi, tuli asia oikeusastejärjestys huomioon ottaen palauttaa KO:een, jonka tulee määrätä tutkimus suoritettavaksi, ja sen jälkeen ratkaista asia uudelleen. (Vailla lainvoimaa 18.3.2020) - Uutiset
17.3.2020 16.00
Hovioikeuden ratkaisu asialegitimaatiosta kuolinpesien selvittämistä koskevassa riidassa - käräjäoikeuden päätös kumottiin
Asiaa koskeva riita liittyy X:n ja Y:n kuolinpesien selvittämiseen. Kuolinpesiin on pesänselvittäjäksi määrätty asianajaja AA. B oli vaatinut sisareltaan A:lta tilitystä rahavarojen käytöstä siltä ajalta, kun tämä oli hoitanut äitinsä Y:n raha-asioita ennen Y:n kuolemaa. B oli ilmoittanut esittäneensä vaatimuksen omissa nimissään mutta pesän lukuun. Keskeinen kysymys oli se, oliko asiassa olemassa sellaisia erityisiä syitä, jotka olisivat puoltaneet B:n asialegitimaatiota asiassa. HO katsoi, ettei asiassa ollut olemassa sellaisia erityisiä syitä, jotka olisivat puoltaneet B:n asialegitimaatiota. B:n hakemus tuli tämän vuoksi jättää tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.3.2020) - Uutiset
11.3.2020 13.21
Lapsiasiavaltuutettu esittää muutoksia lainsäädäntöön ja Journalistin ohjeisiin: Rikoksia tehneen lapsen yksityisyyttä on kunnioitettava
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen esittää oikeudenkäynnin julkisuutta koskevaa sääntelyä muutettavaksi siten, että alaikäisen henkilöllisyys voitaisiin määrätä salassa pidettäväksi. Salassapidon tulisi jatkua myös täysi-ikäisyyden jälkeen. Kiireellisenä toimenpiteenä lapsiasiavaltuutettu esittää, että Journalistin ohjeissa kielletään alaikäisten henkilöllisyyden paljastaminen kaikissa tilanteissa, joissa lapsi on rikoksesta syytettynä tai tuomittuna. - Uutiset
10.3.2020 16.00
Isän rangaistusvaatimus törkeästä petoksesta liittyen lapsen elatusavun alentamista koskevaan asiaan hylättiin - perusmuotoinen petos oli puolestaan vanhentunut
Siltä osin kuin lapsen äidin oli katsottu menetelleen petosrikoksen tunnusmerkistön mukaisella tavalla, aiheutetun vahingon määrä olisi ollut enintään 10.666,68 euroa. Kyseistä vahingon määrää ei voitu pitää RL 36 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisena huomattavana hyötynä, eikä myöskään 2 kohdan mukaisena huomattavaa tai erityisen tuntuvana vahinkona. Teko ei siten täyttänyt törkeän petoksen tunnusmerkistöä. Syyte törkeästä petoksesta oli näin ollen hylättävä. Kun syyteoikeus perusmuotoisen petoksen osalta oli vanhentunut, syyte ja siihen liittyvä vahingonkorvausvaatimus oli kokonaisuudessaan hylättävä. HO ei myöntänyt lapsen isälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 10.3.2020) - Uutiset
10.3.2020 10.00
Hovioikeuden erimielinen päätös lisäsuorituksen vahvistamista koskevassa asiassa - oliko perinnön arvo arvioitava sille perunkirjaan merkityn arvon vai perinnönjaon ajankohdan käyvän arvon mukaisestiEnemmistö katsoi näyttämättä jääneen, että valittajan saaman perintöosuuden arvo olisi lisäsuoritusvelvollisuutta määrättäessä ollut alhaisempi kuin mitä selvittäjä oli katsonut. Syytä KO:n päätöksen muuttamiseen ei siten ollut. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, että valittajan perinnönjaossa saaman omaisuuden käypä arvo oli uskottavasti asiassa todetulla tavalla arvioitu noin puolitoista vuotta perinnönjaon jälkeen olennaisesti alhaisemmaksi kuin perunkirjoituksessa lähes kolme vuotta ennen perinnönjakoa. (Vailla lainvoimaa 10.3.2020) - Uutiset
9.3.2020 13.00
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden äidille määräämän yksinhuollon vanhempien yhteishuolloksiLapsen etua arvioitaessa ei ole merkitystä yksin sillä seikalla, ovatko vanhemmat olleet tai saattavatko olla eri mieltä jostakin huollon alaan kuuluvista kysymyksistä, vaan miten huolto turvaa lapsen tasapainoista kehitystä. Ainakin toistaiseksi vanhempien näkemyserot huoltoon liittyvissä asioissa eivät olleet olleet laajoja tai ratkaisevia. Vanhempien kommunikointiin liittyvistä haasteista huolimatta lapsen (s. 2009) elämään liittyvät isot ratkaisut ja myös arkielämän asiat oli saatu hoidettua. HO totesi, että vakavat erimielisyydet koskien lapsen terveydenhuoltoa voivat sinänsä puoltaa yksinhuoltoa. Koska terveydenhuoltoon liittyvien asioiden osalta kysymys oli mahdollisista tulevista seikoista, ei tällä perusteella voitu katsoa, että yksinhuolto olisi lapsen edun mukaista. Myöskään näkemyserot koskien koulunkäyntiä eivät olleet niin vakavia ja käytännössä merkityksellisiä, että nämä olisivat puoltaneet yksinhuoltoa. Asian lopputulokseen nähden isä ei ollut velvollinen korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja HO:sa eikä korvaamaan julkisen oikeusavustajan arvioitua palkkiota. (Vailla lainvoimaa 9.3.2020) - Uutiset
9.3.2020 12.00
Pesänjakajan määräämistä koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen oikeudenkäyntivirheen vuoksiPesänjakajan määräämistä koskeva asia, jossa asianajaja AA oli määrätty suostumuksensa mukaisesti pesänjakajaksi, oli KO:ssa 4.11.2019 ratkaistu riidattomana ja siten huomioimatta B:n esittämää pyyntöä muun kuin hakijan esittämän asianajajan määräämiseksi pesänjakajaksi. KO:ssa oli siten tapahtunut sellainen oikeudenkäyntivirhe, jonka johdosta KO:n päätös oli kumottava ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 9.3.2020) - Uutiset
6.3.2020 12.48
Hovioikeus ei muuttanut kuolinpesäosuuden ulosmittauksesta tehdyn päätöksen lopputulosta - perinnöstä luopumista ei ollut tapahtunutAsiassa ei ollut edes väitetty, että 10.10.2017 päivätty kirjallinen perinnöstä luopumisilmoitus tai sitä koskeva jäljennös olisi toimitettu B:lle, joka oli ollut A:n isän kuolinpesän pesänhoitaja, ennen kuin A:n kuolinpesäosuus oli ulosmitattu 1.12.2017. Asiassa ei ollut myöskään väitetty, että kysymys olisi kirjallisen luopumisilmoituksen tallettamisesta maistraattiin. Ottaen huomioon, mitä asiassa oli todettu kirjallisen luopumisilmoituksen tehokkaasta tiedoksiantamisesta sille, jonka hallussa pesä on, tai pesänhoitajalle, asiassa ei ollut tarpeen arvioida, oliko suullisen tiedoksiannon tapahtumista B:lle ennen ulosmittausta pidettävä esitetyn näytön perusteella uskottavana. HO hyväksyi KO:n päätöksen lopputuloksen asiassa. (Vailla lainvoimaa 6.3.2020) - Uutiset
6.3.2020 11.30
Hovioikeus sovitteli ositusta
Puolisot olivat avioliiton solmimishetkellä olleet 50- ja 52-vuotiaita eikä heillä ole yhteisiä lapsia. Asiassa oli miehen valituksen johdosta ratkaistavana se, johtaako normaalisäännöin toimitettava ositus miehen kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen tai siihen, että nainen saa perusteettomasti taloudellista etua ottaen erityisesti huomioon sen, että mies oli omistanut kiinteän omaisuutensa jo ennen avioliittoaan naisen kanssa. Kysymys oli myös maataloustukisaatavan ja X:n Viljan tuoton huomioon ottamisesta osituksessa. KO:n tuomiota muutettiin. Ositusta soviteltiin niin, että naisen oikeutta tasinkoon rajoitettiin siten, että laskennallisesta tasingosta vähennetään 85.000 euroa. Mies voitti muutoksenhaun sen keskeisen kysymyksen osalta, että peruste osituksen sovittelulle oli olemassa. Valituksen menestymiseen nähden nainen oli syytä velvoittaa korvaamaan 2/3 miehen oikeudenkäyntikuluista käräjä- ja hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 6.3.2020) - Uutiset
5.3.2020 8.00
Hovioikeuden tuomio edesmenneiden avopuolisoiden varallisuuskysymyksiä koskevassa riidassa
Avoliitto oli kestänyt noin 13 vuotta. Suurimman arvon muodostava kiinteistöomaisuus oli hankittu avoliiton aikana ja nimenomaisesti yhteiseen omistukseen. Oli katsottava, että D (kuollut) ja C (kuollut) olivat olleet tietoisia siitä, että yhteisten lainojen lyhennykset ainakin toiminnan alkuvaiheessa oli katettava D:n ansiotuloilla. Ei ollut näytetty tai edes väitetty, että D:n ja C:n tarkoituksena olisi ollut perustaa velkasuhde heidän välillään. Hevostallitoimintaa oli jatkettu sen tappiollisuudesta huolimatta. Pitkä avoliitto huomioon ottaen oli katsottava, että molempien puolisoiden omaisuuden kartuttaminen asiassa selostetulla tavalla oli vastannut heidän tahtoaan. Näin ollen yhteistalouden purkaminen yksinomaan omistussuhteiden perusteella ei johtanut perusteettoman edun myöntämiseen C:n oikeudenomistajille D:n ja hänen oikeudenomistajansa kustannuksella. D:llä ja hänen oikeudenomistajallaan ei ollut oikeutta hyvitykseen. Pesänjakajaksi määrätty asianajaja oli kuollut, joten asiaa ei ollut mahdollista palauttaa pesänjakajalle HO:n ratkaisusta johtuvien muutosten tekemiseksi omaisuuden erotteluun. Näissä olosuhteissa HO harkitsi oikeaksi tehdä omaisuuden erotteluun tarvittavat muutokset. HO kumosi pesänjakajan ratkaisun kiinteän omaisuuden omistusoikeuden osalta. Ratkaisua oli muutettava myös asiassa mainittujen velkojen osalta. Osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:sta vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 5.3.2020) - Uutiset
3.3.2020 16.00
Hovioikeuden päätös yhteisomistussuhteen purkamista koskevassa riidassa
A:n valituksen johdosta HO:ssa oli kysymys uskotun miehen henkilöstä, kiinteistön myyntitavasta ja siitä, oliko edellytyksiä alimman myyntihinnan vahvistamiselle. HO totesi, ettei tapauksessa ollut ilmennyt aihetta määrätä alinta myyntihintaa. HO määräsi kiinteistön myymisen toimitettavaksi kiinteistönvälittäjän välityksellä tapahtuvan myynnin asemesta huutokaupalla. Muilta osin KO:n päätöstä ei muutettu. Osapuolten vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta hylättiin. Asianosaiset vastasivat itse oikeudenkäyntikuluistaan myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 3.3.2020) - Uutiset
2.3.2020 10.10
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu unionin kansalaisuudestaEnnakkoratkaisupyyntö – SEUT 20 artikla – Euroopan unionin kansalaisuus – Unionin kansalainen, joka ei ole milloinkaan käyttänyt liikkumisvapauttaan – Aviopuolison, joka on kolmannen maan kansalainen, oleskelukorttihakemus – Hylkääminen – Elatusvelvollisuus puolisoa kohtaan – Unionin kansalaisen riittävien varojen puuttuminen – Puolisoiden velvollisuus asua yhdessä – Kansalliset lainsäädäntö ja käytäntö – Mahdollisuus tosiasiallisesti käyttää unionin kansalaisille myönnettyjen oikeuksien pääosaa – Menettäminen - Uutiset
26.2.2020 14.00
Hovioikeus tulkitsi huoltolain 12 §:n tarkoittamaa olennaista olosuhteiden muutosta toisin kuin käräjäoikeus ja määräsi päiväkoti-ikäisen lapsen asumaan äitinsä luona
Arvioidessaan asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena, HO totesi, ettei lapsen ja äidin tai isän olosuhteissa ollut tapahtunut sellaista lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 12 §:n tarkoittamaa olennaista olosuhteiden muutosta, joka olisi edellyttänyt lapsen asumista koskevan sopimuksen muuttamista. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 1.12.2019 muutettu 1 § tai 10 § (190/2019) eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. (Vailla lainvoimaa 26.2.2020) - Uutiset
25.2.2020 9.17
KKO palautti omaisuuden erotteluasian käräjäoikeuteen: Toissijaisissa vaatimuksissa ei ollut kysymys kanteen muuttamisesta joten vaatimukset olisi tullut tutkia
Pesänjakaja oli toimittanut avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa laissa tarkoitetun omaisuuden erottelun ja päätöksellään hylännyt A:n vaatimuksen B:n velvoittamisesta suorittamaan A:lle mainitun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua hyvitystä. Käräjäoikeudessa vireille panemassaan moitekanteessa A uudisti hyvitysvaatimuksensa ja asian valmistelun kuluessa vaati toissijaisesti B:n velvoittamista suorittamaan hänelle hyvitystä vastaavan määrän velkasaatavana tai vahingonkorvauksena. Pääkäsittelyssä A esitti vielä saman suuruisen perusteettoman edun palauttamista koskevan toissijaisen vaatimuksen. Hovioikeus hylkäsi hyvitysvaatimuksen ja jätti oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla toissijaiset vaatimukset tutkimatta katsoen, että kysymys tältä osin oli kielletystä kanteen muuttamisesta.
Ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla korkein oikeus katsoi, että A:n toissijaisissa vaatimuksissa ei ollut kysymys kanteen muuttamisesta, ja vaatimukset olisi siten tullut tutkia. - Uutiset
24.2.2020 11.00
Hovioikeus arvioi käräjäoikeuden menettelyä (virheen korjaamista) elatusavun muuttamista koskevassa asiassa
Virhe oli tapahtunut tuomioistuimen harkinnassa, eikä sitä näin ollen olisi saanut korjata OK 24 luvun 10 §:n nojalla. KO:n virheen korjaus oli tapahtunut isän eduksi. Siinä oli otettu huomioon isän yleiset elinkustannukset hänen KO:ssa vaatimallaan tavalla ja laskettu elatusavun määrä isän tämän mukaisesti korjatun elatuskyvyn pohjalta. Asianosaiset olivat yksimielisiä siitä, että mainitut elinkustannukset oli tullut ottaa korjatun tuomion mukaisesti huomioon isän elatuskykyä määritettäessä. Isän valituksessaan esiin nostama kysymys elatusavun kohtuullisuudesta oli arvioitavissa HO:ssa KO:n korjatun tuomion ja asianosaisten HO:ssa esittämän pohjalta. Isä ei ollut vaatinut asian palauttamista KO:een. Nämä seikat huomioon ottaen HO katsoi, ettei asiaa ollut perusteltua KO:n oikeudenkäyntivirheestä huolimatta palauttaa KO:een uudelleen käsiteltäväksi. KO:n tuomitsemaa korotettua elatusapua ei voitu pitää isän kannalta kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 24.2.2020)