- Uutiset
15.11.2018 11.30
Hyvityksen vaatiminen avopuolisoiden yhteistalouden purkamisessa - hovioikeus arvioi riidan hävinneen naisen oikeudenkäyntikuluvastuuta toisin kuin käräjäoikeus
KO oli velvoittanut naisen (A) suorittamaan miehelle (B) hyvityksenä 8 000 euroa (vaatimus oli ollut 15 618 euroa) ja korvaamaan kaksi kolmasosaa B:n oikeudenkäyntikuluista. HO katsoi perustelluksi alentaa A:n korvausvelvollisuuden kolmasosaan B:n vaatimien oikeudenkäyntikulujen määrästä KO:ssa. A oli peruuttanut valituksensa HO:ssa pääasian osalta ja KO:n ratkaisua muutettiin hänen hyväkseen oikeudenkäyntikulujen osalta vain vähäiseltä, harkinnanvaraista seikkaa koskevalta osaltaan. Tähän nähden A oli velvoitettava korvaamaan B:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut HO:sta kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 15.11.2018) - Uutiset
15.11.2018 11.03
Lasten asumista koskevaan isän hakemukseen ei annettu vastausta - hovioikeus palautti asian käräjäoikeuteen kun lasten edun toteutumista ei ollut riittävästi varmistettu
Kysymys oli ollut osapuolille ja heidän lapsilleen (s. 2002 ja 2005) erittäin tärkeästä asiasta, jossa sovinto ei ole lasten asumisen ja tapaamisoikeuden osalta sallittu. KO voi sinänsä lähtökohtaisesti ratkaista hakemusasian, johon ei ole annettu vastausta. Tässä tapauksessa KO oli kuitenkin voinut sille esitetyistä asiakirjoista havaita, ettei kysymys lasten asumisesta ollut ollut riidaton. HO katsoi, ettei KO:n olisi tullut ratkaista asiaa pelkästään hakemukseen liitetyn selvityksen perusteella ja ettei KO ollut voinut luotettavasti ratkaista asiaa lasten edun mukaisesti. KO:n olisi tullut varmistaa lasten äidiltä hänen kantansa lasten asumiseen ja tapaamisoikeuteen, joko ottamalla häneen yhteyttä tai järjestämällä asiassa suullinen istunto. KO:n olisi vaihtoehtoisesti tullut kuulla lasten isää istunnossa tai pyytää tältä lisäselvitystä, jonka perusteella KO olisi voinut selvittää, oliko ratkaisu lapsen edun mukainen. Koska lasten edun toteutumista ei ollut riittävästi varmistettu, asian käsittelyä oli jatkettava. Oikeusastejärjestyksen vuoksi asiaa ei voitu käsitellä HO:ssa ensimmäisenä oikeusasteena. Asia oli sen vuoksi palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 15.11.2018) - Uutiset
8.11.2018 7.59
Hovioikeuden pohdintoja lapsen takautuvasta elatusavusta – käräjäoikeuden tuomiota muutettiin ja takautuvaa elatusapua myönnettiin yhden vuoden ajalta
Hovioikeus totesi muun muassa, että lainsäätäjän tarkoituksena on selvästi ollut pitää taannehtivuus poikkeuksena suhteessa pääsääntöön, jonka mukaan elatusapu määrätään kanteen vireillepanosta lukien. Tässä tapauksessa lapsi oli taannehtivuusvaatimusta koskevana aikana ollut alle yksivuotias ja äitinsä kotihoidossa, joten hänen hoitamisestaan johtuvat juoksevat kulut olivat olleet kohtalaisen pienet. Ensimmäisen lapsen syntyminen aiheuttaa kuitenkin verrattain arvokkaiden varusteiden, kuten lastenvaunujen ja auton turvakaukalon, hankkimisen. Lapsen aineellisten tarpeiden tyydyttämisen edellyttämät kustannukset ovat siten suuret. B oli lapsen syntymästä alkaen ollut tietoinen elatusvelvollisuudestaan eikä tästä huolimatta ollut osallistunut elatukseen lainkaan. Yhtä kalenterivuotta käsittävää taannehtivaa vaatimusta ei voitu B:n tulotaso huomioon ottaen pitää tämän kannalta kohtuuttomana. Näin ollen oli kohtuullista, että elatusapua määrättiin suoritettavaksi jo 1.1.2015 lukien. Hovioikeudessa käsiteltävänä olevan ajanjakson osalta vaaditun elatusavun määrää 1.932 euroa B ei kiistänyt. (Vailla lainvoimaa 8.11.2018) - Uutiset
7.11.2018 12.16
Hovioikeus velvoitti vastaajan suorittamaan kantajalle avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain mukaista hyvitystä 17.549,56 euroa korkoineen
Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus näytetyksi, että A oli kertomuksensa mukaisesti sijoittanut varojaan B:n nimissä osakkeisiin, B oli avoliiton päättyessä jättänyt tilittämättä nuo varat takaisin A:lle ja B oli edellä selostetuin tavoin saanut mainitut varat yhteensä 17.549,56 euroa hyväkseen. B oli siten saanut avoliittolain 8 §:ssä tarkoitettua perusteetonta etua, josta A:lla oli oikeus saada hyvitystä 17.549,56 euroa. (Vailla lainvoimaa 7.11.2018) - Uutiset
6.11.2018 15.36
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu perillisten oikeudesta työntekijän vuosilomakorvaukseen
Työaikadirektiivin 7 artikla ja perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohta ovat esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan silloin, kun työsuhde päättyy työntekijän kuoleman takia, oikeus kyseisen säännöksen ja kyseisen määräyksen nojalla kertyneeseen palkalliseen vuosilomaan, jota työtekijä ei ole pitänyt ennen kuolemaansa, raukeaa voimatta synnyttää sellaista oikeutta rahalliseen korvaukseen mainitusta lomasta, joka voi siirtyä työntekijän oikeudenomistajille perintönä. - Uutiset
6.11.2018 10.10
Eduskunnan kirjaston tietopaketti alaikäisavioliittojen poikkeuslupamenettelyn kumoamisesta
Oikeusministeriössä on valmisteltu esitys, jonka toteutuessa alaikäisen mahdollisuus saada poikkeuslupa avioitua jää maassamme oikeushistoriaan. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi avioliittolain säännös, jonka mukaan oikeusministeriö voi erityisestä syystä myöntää alle 18-vuotiaalle luvan avioitua. Nyt ehdotettu muutos noudattaa kansainvälistä kehityslinjaa. Alaikäisen mahdollisuudesta saada poikkeuslupa avioitumiselleen on viime vuosina luovuttu esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Myös YK:n piirissä on korostettu lapsiavioliittojen ennaltaehkäisemisen tärkeyttä. - Uutiset
6.11.2018 9.32
Pitkäaikainen avopuoliso jäi asumaan yhteiseen kotiin toisen avopuolison kuoleman jälkeen - vuokrasopimuksen syntymiseltä tuli edellyttää jonkinasteista selkeyttä
HO katsoi, että käsiteltävässä asiassa tosiasiallisen asumisen jatkumisen salliminen huoneistoon liittyvien maksujen suorittamista vastaan ei sinänsä antanut aihetta olettaa, että omistajan ja asukkaan välillä olisi ollut vuokrasuhde. Vuokrasopimuksen syntymiseltä tuli edellyttää jonkinasteista selkeyttä. HO katsoi, ettei valittaja A ollut esittänyt mitään varteenotettavia seikkoja, joiden perusteella B:n olisi katsottava antaneen hänelle perustellun käsityksen, että B olisi sitoutunut kysymyksessä olevan asunnon vuokraukseen toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella A:n vetoamalla vuokrajärjestelyllä. HO katsoi, ettei valitus antanut aihetta arvioida kysymystä vuokrasopimuksen olemassaolosta toisin kuin KO. Myöskään asumishyötyä tai sen määrää tai oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta ei ollut aihetta arvioida toisin kuin KO. (Vailla lainvoimaa 6.11.2018) - Uutiset
2.11.2018 15.15
KHO:n lyhyt ratkaisuseloste muutoksenhausta aviopuolisoiden välisen elatussopimuksen vahvistamista koskevaan päätökseenPuolisoiden välinen elatussopimus – Sopimuksen vahvistaminen – Sosiaalihuolto – Hallintovalitus – Valitusluvan tarve - Uutiset
31.10.2018 10.00
Hovioikeuden päätös lasten palauttamisesta Ruotsiin
Asiassa oli kysymys siitä, oliko lasten äiti antanut suostumuksensa sille, että hänen ja lasten isän yhteiset yhteishuollossa olevat lapset A ja B muuttavat pysyvästi Ruotsista Suomeen isänsä luo asumaan, vai oliko isä luvattomasti vienyt lapset pois Ruotsista tai jättänyt palauttamatta lapset Ruotsiin. HO katsoi, että isä oli 19.6.2018 jälkeen jättänyt lapset palauttamatta Ruotsiin ilman äidin suostumusta. Lapset oli näin ollen määrättävä heti palautettavaksi Ruotsiin. Äidin avustajan palkkiota ei voitu korottaa oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 8 §:n nojalla sillä perusteella, että osa työstä oli tehty ruotsiksi, kun Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Näin ollen AA:n vaatimus palkkion korottamisesta 20 prosentilla hylättiin. (Vailla lainvoimaa 31.10.2018) - Uutiset
29.10.2018 13.40
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vangin oikeutta perhe- ja yksityiselämän suojaan loukatun valvomattomat tapaamiset epäämällä – 1.000 euron korvaus
Hovioikeus katsoi, että A:lle olisi tullut myöntää valvomattomat tapaamiset viimeistään 22.6.2016. Näin ollen hänen perustuslain ja EIS 8 artiklan takaamaan oikeuteensa perhe-elämään oli rikottu perusteettomasti 4–5 kuukauden ajan. Hovioikeus katsoi, että valtion korvausvastuu oli oikeutta perhe-elämään koskevan loukkauksen perusteella syntynyt. Hovioikeus harkitsi oikeaksi korvauksen määräksi 1.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 29.10.2018) - Uutiset
25.10.2018 15.55
Hallitus esittää kumottavaksi alaikäisten avioliittojen poikkeuslupamenettelyn
Hallitus esittää, että alaikäisten avioliitot mahdollistavasta poikkeuslupamenettelystä luovutaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että jatkossa alle 18-vuotiaat eivät enää voisi solmia avioliittoja Suomessa. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. - Uutiset
25.10.2018 12.12
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi lähestymiskieltohakemuksen
Käräjäoikeus oli määrännyt äiti A:n laajennettuun lähestymiskieltoon isä HB:n sekä yhteisten lasten VB:n ja CB:n suojaksi. Hovioikeus katsoi kuitenkin jääneen näyttämättä, että A olisi uhannut HB:tä tai heidän lapsiaan lähestymiskieltolain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla rikoksella. HB ja lastensuojelun työntekijä L olivat voineet kokea A:n käytöksen aggressiivisena ja uhkaavana heidän riitaisuuksiensa vuoksi, mutta tämä ei vielä riittänyt objektiivisesti arvioiden osoittamaan sitä, että A tulisi tekemään HB:n tai heidän lastensa henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen. Asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioidessaan hovioikeus katsoi, että kysymys ei ollut A:n HB:hen tai lapsiin kohdistamasta rikoksella uhkailusta tai vakavasta häirinnästä. Lasten koulunkäyntiin puuttuminen marraskuussa 2017 puolsi lähestymiskiellon määräämistä, mutta yksittäisenä tapauksena se ei yksin eikä myöskään yhdessä asiassa esille tulleen A:n muun menettelyn kanssa riittänyt osoittamaan, että edellytykset lähestymiskieltoon määräämiselle olisivat olemassa. Hovioikeus katsoi, että asiassa ei ollut perusteltua aihetta olettaa, että A tulisi tekemään H, V tai CB:tä kohtaan lähestymiskieltolain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun rikoksen tai että hän tulisi muulla tavoin vakavasti häiritsemään heitä lähestymiskieltolaissa tarkoitetulla tavalla, mikäli lähestymiskieltoa ei määrätä. (Vailla lainvoimaa 25.10.2018)Avoin uutinen - Uutiset
24.10.2018 14.10
KHO:n ratkaisu lesken hallintaoikeuden arvon määrittämisestä perintöverotuksessa
Perittävä oli yksin omistanut puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon. Ositusta ei ollut toimitettu, mutta leski oli perukirjassa vedonnut avioliittolain mukaiseen tasinkoetuoikeuteensa sekä oikeuteen pitää asunto jakamattomana hallinnassaan. KHO katsoi, että tällaisessa tilanteessa, jossa perukirjan perusteella arvioiden koko asunto jäi kuulumaan perillisten kesken jaettavaan jäämistöön, asuntoon kohdistuvan lesken hallintaoikeuden arvo oli perintöverotuksessa laskettava ja vähennettävä asunnon koko arvosta eikä sen puoliosuudesta. HAO:n päätöksen lopputulosta ei ollut syytä muuttaa. Vuonna 2014 toimitettu perintöverotus. - Uutiset
24.10.2018 12.11
Hovioikeuskin jätti tutkimatta kanteen perintöomaisuuden palauttamisesta ennenaikaisenaKäräjäoikeus katsoi, että palautusvelvollisuuden oikeellisuus liittyy kysymykseen kuolinpesän osakasasemasta. Koska kuolinpesän osakasasemaa ei tässä vaiheessa ollut lainvoimaisesti selvitetty ja oli mahdollista, että jako oli oikean osakaspiirin suorittama, niin vaatimus jaetun perintöomaisuuden palauttamisesta oli ennenaikainen. Tästä syystä kanne oli tässä vaiheessa jätettävä tutkimatta. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 24.10.2018) - Uutiset
24.10.2018 9.56
KHO poisti oikeusavun lisäomavastuun selvästi kohtuuttomanaOikeusapua saaneelle valittajalle entisten avopuolisoiden omaisuuden erottelussa määrättyä 15.000 euron hyvitystä ei ollut perusteita pitää oikeusavusta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna varallisuutena, joka ei kerrytä lisäomavastuuta. Korkein hallinto-oikeus katsoi kuitenkin, että oikeusaputoimiston valittajalle vahvistama 5.720,19 euron lisäomavastuu muodostui tämän taloudellisista oloistaan esittämän selvityksen perusteella selvästi kohtuuttomaksi. Lisäomavastuuosuus oli tämän vuoksi poistettava. - Uutiset
23.10.2018 8.10
Hovioikeus puntaroi kumpi yhtä pätevistä asianajajista tuli määrätä pesänjakajaksi
Molempia asianajajia oli pidettävä tehtävään yhtä pätevinä. Kokonaisarvostelussa tässä asiassa voitiin siten ottaa huomioon aikaprioriteettiperiaate ja myös syntyvien jakokustannusten määrä. Aikaprioriteettiperiaate puolsi asianajaja C:n määräämistä tehtävään. D:n tuntihinta oli edullisempi. Siten syntyvien jakokustannusten määrä puolsi D:n määräämistä tehtävään. Jakokustannusten määrää oli tässä asiassa pidettävä painavampana ratkaisuperusteena kuin aikaprioriteettiperiaatetta. Tällä perusteella D oli määrättävä pesänjakajan tehtävään. (Vailla lainvoimaa 23.10.2018) - Uutiset
22.10.2018 12.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu Bryssel II -asetuksen 8 artiklan 1 kohdan tulkinnasta
Asetuksen N:o 2201/2003 8 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että lapsen on pitänyt olla fyysisesti jäsenvaltiossa, jotta hänen voidaan katsoa asuvan kyseisessä jäsenvaltiossa tuossa säännöksessä tarkoitetulla tavalla. Pääasiassa kyseessä olevan kaltaisilla olosuhteilla, jos ne oletetaan näytetyiksi toteen, eli yhtäältä sillä, että isä on kohdistanut äitiin pakkoa, minkä seurauksena äiti on synnyttänyt heidän lapsensa kolmannessa valtiossa ja asunut siellä kyseisen lapsen kanssa tämän syntymästä alkaen, ja toisaalta sillä, että äidin tai lapsen perusoikeuksia on loukattu, ei ole tältä osin vaikutusta. - Uutiset
19.10.2018 15.32
Hovioikeuden päätös tuomioistuimen toimivallasta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa
Keski-Suomen käräjäoikeudella oli ollut sekä Bryssel II a -asetuksen että Suomen lain mukaan toimivalta tutkia hakemus. Uusien todisteiden osalta HO totesi, että oikeuskäytännössä on katsottu, että indispositiivisissa riita-asioissa uusiin todisteisiin vetoamiseen tulee suhtautua sallivammin kuin dispositiivisissa asioissa. (Vailla lainvoimaa 19.10.2018) - Uutiset
19.10.2018 15.00
Hovioikeuskin piti testamenttia pätemättömänä
Kysymys oli siitä, oliko I:n ja S:n keskinäinen testamentti julistettava pätemättömäksi, koska sitä ei ollut tehty laissa säädetyssä muodossa. Ottaen huomioon, ettei kumpikaan asiassa kuulluista testamentin todistajista ollut muistanut testamentin allekirjoittamista, ei I:n kertomusta tapahtumista voitu hänen testamentinsaajan asemansa vuoksi pitää riittävänä näyttönä siitä, että todistajat olisivat olleet PK 10 luvun 1 §:n tarkoittamalla tavalla yhtaikaa läsnä testamenttia allekirjoitettaessa. Asiassa mainituilla ja muutoin KO:n tuomiossa mainituilla perusteilla HO katsoi, ettei aihetta muuttaa KO:n tuomiota ollut. (Vailla lainvoimaa 19.10.2018) - Uutiset
18.10.2018 14.23
Hallitukselta esitys laiksi kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevien neuvoston asetusten soveltamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Hallituksen torstaina (18.10.) antamassa esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevien neuvoston asetusten soveltamisesta. Ehdotetussa laissa annetaan asetusten soveltamisen edellyttämät täydentävät kansalliset säännökset. Ne koskevat pääosin sitä, mikä viranomainen Suomessa huolehtii asetuksessa jäsenvaltioille säädetyistä tehtävistä. Lisäksi ehdotetaan lähinnä asetuksista johtuvia muutoksia avioliittolain ja rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluviin säännöksiin sekä maistraattien eräistä henkilörekistereistä annettuun lakiin. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 29. tammikuuta 2019 samana päivänä kuin asetusten soveltaminen alkaa.
Hakutulokset
1943 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika