Hakutulokset
- Uutiset
3.2.2021 10.26
Tietosuojavaltuutetun toimisto: Lapsen vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi hakevien rikostaustatietojen käsittelyssä tarvetta korjauksille
Helsingin kaupunki on lapsen tai nuoren vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi hakevien rikostaustan selvityksen yhteydessä säännönmukaisesti pyytänyt poliisilta kaikki hakijoita koskevat rekisteritiedot. Pyydettyjä rekisteritietoja ei ole rajattu tukihenkilötoiminnan kannalta tarpeellisiin tai välttämättömiin tietoihin, ja ne ovat sisältäneet tietoja esimerkiksi rikosasioista, joissa tukihenkilöksi hakenut on itse asianomistajana. Apulaistietosuojavaltuutettu määräsi rekisterinpitäjän eli Helsingin kaupungin korjaamaan käytäntönsä yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiseksi. - Uutiset
3.2.2021 10.08
Hovioikeus: Rikoshyödyn menettämisseuraamusta koskeva asia oli voitu käsitellä ja ratkaista kirjallisessa menettelyssä - kun vastaaja oli hovioikeudessa peruuttanut tunnustuksensa, menettämistä koskevaa asiaa ei voitu ratkaista ottamatta vastaan henkilötodistelua ja asia oli palautettava käräjäoikeuteen
HO katsoi KO:n tavoin, että menettämisseuraamusta koskeva asia oli voitu käsitellä ja ratkaista kirjallisessa menettelyssä. Kun näyttö oli kirjallisessa menettelyssä perustunut vain siihen, että vastaaja oli KO:lle antamassaan ilmoituksessa tunnustanut rikoshyödyn menettämistä koskevan teonkuvauksen, ja kun hän oli sittemmin HO:ssa peruuttanut tunnustuksensa, asiaa ei voitu ratkaista ottamatta vastaan henkilötodistelua. Tässä tilanteessa HO katsoi oikeusastejärjestyksestä johtuen, että asian käsittelyä oli jatkettava KO:ssa. Sen vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 3.2.2021) - Uutiset
3.2.2021 9.34
KKO lähestymiskiellon rikkomisesta, laittomasta uhkauksesta sekä vainoamisestaA oli lähettänyt lukuisia tekstiviestejä B:lle. A tuomittiin lähestymiskiellon rikkomisesta, laittomasta uhkauksesta sekä vainoamisesta. B oli vaatinut rangaistusta A:lle myös viestintärauhan rikkomisesta.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta tarkemmin ilmenevin perustein, että tekstiviestien lähettäminen häirintätarkoituksessa tuli rikosoikeudellisesti riittävästi arvioiduksi soveltamalla toisaalta vainoamista, toisaalta lähestymiskiellon rikkomista koskevaa säännöstä. - Uutiset
3.2.2021 9.21
KKO: Rahapeliyhdistys tuomittiin yhteisösakkoon tuottamuksellisesta rahanpesusta
- Uutiset
2.2.2021 16.00
Hovioikeus: Lapsella ei ole asianosaisasemaa tapaamisoikeutta koskevassa oikeudenkäynnissä eikä hänelle ollut mahdollista määrätä edunvalvojaa
Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että kun lainsäätäjä on lapsenhuoltolakia säätäessään nimenomaisesti torjunut lapsen asianosaisaseman hänen huoltoaan koskevassa oikeudenkäynnissä, lapsi ei voi osallistua varsinaiseen oikeudenkäyntiin edes edustajan välityksellä (Anna-Kaisa Aaltonen: Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimessa, 2020, s. 214). HO totesi, että huoltolaki määrittelee tyhjentävästi ne tahot, joilla on puhevalta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Lapsella ei ole asianosaisasemaa tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Kun lapsella ei ollut asianosaisasemaa nyt kysymyksessä olevassa tapaamisoikeutta koskevassa oikeudenkäynnissä, ei lapselle ollut mahdollista määrätä edunvalvojaa. (Vailla lainvoimaa 2.2.2021) - Uutiset
2.2.2021 14.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamisesta
HO tutki kantelut RL 8 luvun 5 §:n 4 momentin mukaisina kanteluina. Tämän jälkeen kysymys oli siitä, oliko syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiselle ollut laissa säädetyt perusteet. HO katsoi, että syyteoikeus oli ollut vanhentunut jo silloin, kun syyttäjän hakemus syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiseksi oli tullut KO:sa vireille 18.2.2020. Hakemus oli siten tehty RL 8 luvun 5 §:n vastaisesti vasta vanhentumisajan päättymisen jälkeen. Sen vuoksi KO:n olisi tullut jättää hakemus myöhään tehtynä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 2.2.2021) - Uutiset
2.2.2021 13.56
Unionin tuomioistuin: Luonnollisella henkilöllä, joka on sisäpiirikauppaa koskevan hallinnollisen tutkimuksen kohteena, on oikeus vaieta, jos hänen vastauksistaan voisi ilmetä, että hän vastaa rikkomuksesta, josta voidaan määrätä luonteeltaan rikosoikeudellisia hallinnollisia seuraamuksia, tai että hän on rikosoikeudellisessa vastuussa
Tällä vaikenemisoikeudella ei kuitenkaan voida oikeuttaa kieltäytymistä kaikesta yhteistyöstä toimivaltaisten viranomaisten kanssa, kuten kieltäytymistä osallistua kuulemiseen tai viivyttelytoimia. - Uutiset
2.2.2021 12.15
Maksuvälinepetosdirektiivin edellyttämät lakimuutokset lausunnolle 8. maaliskuuta saakkaOikeusministeriön työryhmä ehdottaa muutoksia rikoslakiin niin sanotun maksuvälinepetosdirektiivin täytäntöön panemiseksi. - Uutiset
2.2.2021 11.55
Vierashuoneessa rikos- ja prosessioikeuden yliopistonlehtori Tarja Koskela: Millä perusteella rikosta on pidettävä kokonaisuudessaan arvioiden törkeänä?
Millä edellytyksillä rikos on katsottava kokonaisuudessaan arvioiden törkeäksi? Rikoksen kokonaistörkeysarvioinnin perusteista ei ole säädetty tarkemmin. Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate edellyttää, että teko on laissa säädetty rangaistavaksi. Siten rangaistusta ei voi tuomita, jos teko ei täytä niitä edellytyksiä, jotka sisältyvät tapaukseen sovellettaviin rikossäännöksiin. Laillisuusperiaatteeseen sisältyy myös epätäsmällisyyskielto, joka kieltää säätämästä epäselviä kriminalisointeja. Kokonaistörkeyden arviointi on jätetty avoimeksi ja tulkinnanvaraiseksi, mikä on ongelmallista edellä mainitun laillisuusperiaatteen ja siihen liittyvän epätäsmällisyyskiellon näkökulmasta. Asiaa pohtii rikos- ja prosessioikeuden yliopistonlehtori, post doc -tutkija Tarja Koskela Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston artikkelissa.Avoin uutinen - Uutiset
2.2.2021 11.30
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Viittaukset ja työtuomioistuimen toimivalta – TT 2020:112 ja TT 2017:103 sekä TT 2020:118
Työtuomioistuimen toimivaltaa käsitellään työtuomioistuimessa useita kertoja vuodessa. Useimmiten kyse on yleisen tuomioistuimen ja työtuomioistuimen välisestä toimivallan jaosta. Kyse voi olla myös tuomioistuimen ja sovittelulautakunnan välisestä toimivallasta. Työehtosopimuksissa on usein viittauksia työlainsäädäntöön, jolloin arvioitavaksi tulee se, kuuluuko riita tällöin yleiseen tuomioistuimeen vai työtuomioistuimeen. Työehtosopimuksessa voidaan myös sopia työtuomioistuimen syrjäyttävästä sovittelulautakunnasta. Seuraavaksi esittelen ensin kaksi työtuomioistuimen toimivallan kannalta eri lopputuloksiin tullutta ratkaisua tilanteessa, jossa työehtosopimuksessa on ollut viittaus työlainsäädäntöön. Tämän jälkeen tarkastelen jälkimmäistä asiaa tilanteessa, jossa sovittelulautakunnasta oli sovittu asianomaisia osapuolia sitovassa raamisopimuksessa mutta ei riidan kohteena olevassa työehtosopimuksessa. - Uutiset
2.2.2021 10.00
Toisen tontilta puita kaatanut tuomittiin kotirauhan rikkomisesta ja vahingonteosta yhteiseen 30 ps rangaistukseen ja vahingonkorvauksiin
Vastaaja oli ilman asianomistajan lupaa kaatanut useita asianomistajan tontin reunassa olleita puita noin 25-30 metrin matkalta. - Uutiset
2.2.2021 9.05
Hovioikeuden ratkaisu pakkokeinoasiassaTutkinnanjohtaja oli vaatinut rikoksesta epäillyn A:n määräämistä vangittavaksi. A oli vaatinut, että ennen vangitsemiskäsittelyä hänen tuli saada perehtyä asiakirjoihin, jotka hänen mukaansa olivat välttämättömiä vapaudenmenetyksen laillisuuden riitauttamiseksi. Kysymys vangitsemisen edellytyksistä sekä epäillyn tiedonsaantioikeuden laajuudesta ja sen merkityksestä vangitsemisen edellytysten arvioinnissa. - Uutiset
1.2.2021 16.00
Velkaa 278.223,76 euroa - hovioikeus arvioi VJL 10 a §:n painavia syitä toisin kuin käräjäoikeus ja aloitti velkajärjestelyn
Tapauksessa kysymys oli ilmeisen kevytmieliseen velkaantumiseen rinnastettavasta piittaamattomasta ja vastuuttomasta velkaantumisesta. Hakijan (s. 1965) velkaantumisesta ei ollut kaikilta osin kulunut huomattavan pitkää aikaa. Hakijalla ei hänen ikänsä ja merkittävästi heikentyneen terveydentilansa vuoksi ollut kuitenkaan hänen jo tekemänsä toimet huomioon ottaen mahdollisuuksia parantaa taloudellista asemaansa. Velkajärjestelyn myöntämisellä oli kerrotuissa olosuhteissa hakijalle huomattava merkitys. Mainituilla perusteilla HO asiaa kokonaisuutena punnitessaan, toisin kuin KO, päätyi katsomaan, että hakijalle voitiin myöntää velkajärjestely. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
1.2.2021 13.00
Väkivaltaisesti haastemiestä kohtaan käyttäytynyt mies tuomittiin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta 8 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja 5 000 euron vahingonkorvaukseen
Haastemiehelle (A) oli aiheutunut vastaajan teosta voimakasta psyykkistä järkytystä, joka oli kestänyt pitkään. Lääkärinlausunnossa oli A:lle todettu aiheutuneen teosta traumaperäinen stressihäiriö. Vastaajan menettely oli syy-yhteydessä A:lla todettuihin oireisiin. A:n kertomuksen perusteella hänellä ei ollut ollut elämässään mitään sellaista tapahtumaa, joka olisi voinut selittää oireet. Lisäksi oli selvää, että teon sisältämästä pahoinpitelystä oli seurannut kipua ja särkyä. Toisaalta A:n fyysiset vammat olivat olleen verraten vähäisiä ja ohimeneviä. Näin ollen korvausvaatimus oli hyväksyttävissä perusteeltaan. Vastaaja syyksi luettu teko ei kuitenkaan ollut tavanomaisesta pahoinpitelystä merkittävästi poikkeava, vaikkakin teko-olosuhteet olivat olleet erityiset A:n virkatehtävän johdosta. Vastaajan alastomuus ja teosta ilmenevä hänen aggressiivisuutensa olivat olleet omiaan korostamaan teosta aiheutunutta järkytystä. Ottaen huomioon sen, mitä oireista ja muusta oli asiassa todettu sekä sen, mitä henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksissa on korvauksen määrästä tältä osin sanottu, KO oli harkinnut, että kohtuullinen korvaus kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta oli 5.000 euroa. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
1.2.2021 11.30
Hovioikeus: Oikeustieteellisen loppututkinnon suorittaneen avustajan oli täytynyt käsittää, ettei kustannusarvion hankkimiseen ollut perusteltua syytä
Asiassa mainituilla perusteilla HO hyväksyi KO:n ratkaisun asiantuntijalausunnon korvaamatta jättämisestä. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
1.2.2021 10.52
Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen Facebookissa - hovioikeus korotti kärsimyskorvauksen määrää
Vastaajat olivat oikeudettomasti levittäneet A:n yksityiselämää koskevia tietoja Facebookissa. Tiedot olivat olleet leimaavia ja A:n kannalta kielteisiä, ja ne olivat koskeneet hänen seurustelusuhteisiinsa sekä sukupuoli- ja perhe-elämäänsä liittyviä asioita. Tiedot olivat tulleet vähintäänkin satojen ihmisten tietoon, vaikka asiassa ei ollutkaan lähempää selvitystä siitä, kuinka laajalle tiedot olivat tosiasiallisesti levinneet. Mainitut seikat puolsivat korvauksen korottamista KO:n tuomitsemasta 500 eurosta. HO harkitsi korvauksen oikeaksi määräksi 1 000 euroa, johon määrään vastaajien oli osallistuttava yhteisvastuullisesti. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
1.2.2021 10.16
Hovioikeus arvioi kanteen ja vastakanteen käsittelystä johtuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista liikehuoneiston vuokrasopimusta koskevassa riidassaKO oli velvoittanut B Ky:n (vuokranantaja) OK 21 luvun 1 §:n nojalla korvaamaan A Oy:n (vuokralainen) tarpeellisista toimenpiteistä johtuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, koska B Ky oli voittanut oman kanteensa vain pieneltä osin. B Ky:n tyydyttyä KO:n ratkaisuun asiassa ei olut HO:ssa kysymys asian lopputuloksen vaikutuksesta oikeudenkäyntikuluvastuuseen vaan siitä, mitä oli pidettävä mainitun pykälän mukaisina tarpeellisista toimenpiteistä johtuvina kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina. HO hyväksyi KO:n ratkaisun lopputuloksen oikeudenkäyntikulujen osalta. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
1.2.2021 9.00
Hovioikeuden ratkaisu yhdyskuntapalvelun muuntamisesta vankeudeksiVapaudenmenetysajan vähentämistä nyt hovioikeuden käsiteltävänä olevassa asiassa puolsi se, että K ei saanut vapaudenmenetysaikaansa tosiasiallisesti hyväkseen ellei hänelle 23.4.2018 tuomittu ehdollinen vankeusrangaistus tullut täytäntöönpantavaksi. K:lle tuomittu ehdollinen vankeusrangaistus voi kuitenkin edelleen tulla täytäntöönpantavaksi rikoslain 2 b luvun 5 §:ssä säädetyin tavoin. K:n vapaudenmenetyksen pituus huomioon ottaen sen vähentäminen oheisseuraamuksen muuntotilanteessa johtaisi myös siihen, että K vapautuisi oheisseuraamuksesta sen täytäntöönpanoon liittyviä velvoitteitaan rikkomalla. Näihin seikkoihin nähden ja ottaen huomioon käsiteltävän asian laadusta ja vapaudenmenetysajan vähentämistä koskevista säädöksistä ratkaisussa esille tuodut seikat sekä K:n oikeusturvanäkökohdat hovioikeus katsoi, että K:n vapaudenmenetysaika kohdistui hänelle tuomittuun ehdolliseen vankeusrangaistukseen eikä sitä tullut ottaa huomioon hänelle tuomitun ehdollisen vankeusrangaistuksen ohessa tuomitun yhdyskuntapalvelun muuntotilanteessa. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
1.2.2021 8.30
Hovioikeus: Kaupparekisteri-ilmoituksen tekemisen laiminlyönti oli ollut syy-yhteydessä vuokranantajalle maksamatta jääneistä vuokrista aiheutuneeseen vahinkoon - hallituksen ainoan jäsenen menettely oli ollut huolimatonta eikä perustetta vahingonkorvauksen sovittelemiselle ollutAsiassa lausutut seikat huomioon ottaen HO totesi johtopäätöksenään, että vuokranantajalla ei ollut ollut tietoa vuokralaisen oman pääoman menettämisestä taikka sitä vastaavia tietoja vuokralaisen taloudellisesta tilanteesta. Kaupparekisteri-ilmoituksen tekemisen laiminlyönnin oli siten näytetty olevan syy-yhteydessä vuokranantajalle maksamatta jääneistä vuokrista aiheutuneeseen vahinkoon syksystä 2016 vuokrasopimuksen purkamiseen huhtikuussa 2018 asti. Aiheutuneen vahingon määrä, 57.984,46 euroa, oli näytetty toteen kirjallisena todisteena esitetyllä laskelmalla vuokralaisen avoimista laskuista. Ottaen huomioon osakeyhtiön hallituksen velvollisuuden jatkuvasti seurata ja arvioida yhtiön taloudellista asemaa ja näin ollen myös oman pääoman kehittymistä vastaajan menettely yhtiön hallituksen ainoana jäsenenä oli ollut huolimatonta. Vastaaja oli siten OYL 22 luvun 1 §:n 2 momentin nojalla velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän oli tehtävässään asiassa lausutuin tavoin osakeyhtiölakia rikkomalla aiheuttanut vuokranantajalle. Ottaen huomioon, mitä asiassa oli lausuttu vuokranantajan tietoisuudesta vuokralaisen taloudellisesta tilanteesta, ei vuokrasuhteen jatkamista kertyneistä vuokrarästeistä huolimatta ollut pidettävä sellaisena myötävaikutuksena vahinkoon, että vahingonkorvausta olisi ollut perusteltua sovitella. Vahingonkorvauksen määrä ja erityisesti vastaajan asiassa mainittu varallisuus huomioon ottaen pääsäännön mukainen täysi korvausvastuu ei johtanut vastaajan kannalta selvästi kohtuuttomaan lopputulokseen. Vastaaja ei siten olut näyttänyt perustetta vahingonkorvauksen sovittelemiselle. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
29.1.2021 16.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut ratkaista saatavaa koskevaa asiaa yksin kirjallisen valmistelun perusteella pääkäsittelyä toimittamatta
Asiaa KO:ssa käsiteltäessä oli asiassa mainituin perustein tapahtunut menettelyvirhe, jolla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaan 29.1.2021)