24.2.2021 15.00

Jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi annetun direktiivin 2008/115/EY 3, 4, 6 ja 15 artiklaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä sille, että jäsenvaltio ottaa hallinnollisena toimenpiteenä säilöön alueellaan laittomasti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen hänen siirtämisekseen pakkokeinoin toiseen jäsenvaltioon, jossa hänellä on pakolaisasema, kun kyseinen henkilö ei ole noudattanut hänelle annettua määräystä poistua välittömästi kyseisen toisen jäsenvaltion alueelle ja kun hänestä ei voida tehdä palauttamispäätöstä.

24.2.2021 13.30

24.2.2021 11.00

23.2.2021 14.37

23.2.2021 11.50

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännöllä on ollut ohjaava vaikutus myös vakuutusoikeudessa järjestettäviin suullisiin käsittelyihin. Vakuutusoikeuden on silti puntaroitava suullisen käsittelyn merkitystä yksittäisessä muutoksenhakuasiassa aina tapauskohtaisesti. Lisäarvoa suullinen käsittely voisi tarjota esimerkiksi selvissä todisteluun liittyvissä ristiriitatilanteissa.Avoin uutinen

23.2.2021 10.00

HO totesi, että korkeimman oikeuden ennakkoratkaisujen KKO 2001:62, KKO 2003:97 ja KKO 2008:6 mukaan syytteen tueksi saa vielä muutoksenhakuvaiheessa esittää sellaisen uuden seikan, joka ei muuta alunperin kuvattua tekoa muuksi tapahtumaksi. Tässä tapauksessa esitetty muutos oli koskenut teossa käytetyn väkivallan luonnehdintaa. Kysymyksen ollessa samasta teosta, joka voidaan vain kertaalleen arvioida tuomioistuimessa, on syyttäjällä katsottava olevan oikeus vedota luonnehdintaan. HO katsoi, että syyttäjän sanotuin tavoin syytteen tueksi esittämässä uudessa seikassa oli siten kysymys ROL 5 luvun 17 §:n 2 momentissa tarkoitetusta sallitusta syytteen tarkistamisesta. (Vailla lainvoimaa 23.2.2021)

22.2.2021 16.00

KO ei ollut hyväksynyt puolustajana rikosasiassa toimineen VT:n esittämää laskua 6,75 tunnin toimenpiteistä, jotka olivat koskeneet neuvottelua päämiehen asunnon säilyttämisestä, tämän korvaushoitoon pääsemisen selvittelyä, vankilakäytänteiden selvittämistä päämiehen vanhemmalle sekä päämiehen muiden tuomioiden ja niihin liittyvän valitustarpeen tutkimista. HO:ssa oli kysymys siitä, kuuluivatko nämä toimenpiteet ROL:n nojalla määrätyn puolustajan tehtäviin kysymyksessä olevassa rikosasiassa ja maksetaanko niistä puolustajalle palkkiota. Vaikka nyt kysymyksessä olevat toimet olivat saattaneet olla päämiehen kannalta tarpeellisia ja tärkeitä, ne eivät HO:n asiassa lausutuin tavoin kuitenkaan olleet kuuluneet puolustajan tehtäviin. KO:n ratkaisua ei muutettu puolustajan palkkiota koskevalta osalta. Muilta osin asia ei ollut ollut HO:n tutkittavana. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021)

22.2.2021 14.00

Koska lapsen isä oli syyskuussa 2020 luvattomasti jättänyt palauttamatta lapsen Suomesta Espanjaan ilman lapsen äidin suostumusta ja lapsen palauttamatta jättäminen oli loukannut lapsen äidillä olleita lapsen huoltoa koskevia oikeuksia, lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Espanjaan. (Vailla lainvoimaa 22.2.2021)

22.2.2021 9.01

Tuo­ma­rin­kou­lu­tus­lau­ta­kun­ta on päät­tä­nyt muut­taa tuo­miois­tuin­har­joit­te­li­joi­den eli kä­rä­jä­no­taa­rien va­lin­taa kos­ke­via va­lin­ta­kri­tee­re­jä. Uusia va­lin­ta­kri­tee­re­jä so­vel­le­taan en­sim­mäi­sen ker­ran 23.2.2021 al­ka­vas­sa kes­ki­te­tys­sä va­lin­ta­me­net­te­lys­sä, jos­sa va­li­taan kä­rä­jä­no­taa­rit vuo­del­le 2022.

19.2.2021 14.30

19.2.2021 8.58

Rise AI -te­ko­ä­ly­pro­jek­tis­sa teh­dään te­ko­ä­ly­oh­jel­ma ri­kos­seu­raa­muk­seen tuo­mit­tu­jen pal­ve­luoh­jauk­sen ja ran­gais­tusa­jan suun­nit­te­lun tuek­si. Oh­jel­man tar­koi­tuk­se­na on teh­dä käy­tet­tä­vis­sä ole­vien asia­kas­tie­to­jen poh­jal­ta suo­si­tuk­sia sii­tä, mitä Ri­sen pal­ve­lu­ja tuo­mi­tun oli­si hyö­dyl­lis­tä käyt­tää ran­gais­tusai­ka­na.

18.2.2021 16.00

18.2.2021 14.02

Asiassa oli ollut riidatonta, että vastaaja oli lähettänyt 12.6.2018 asianomistajalle väitetyt viestit. Edelleen oli riidatonta, että vastaaja oli seisoskellut asianomistajan asunnon aidan vieressä. Riidatonta oli ollut myös, että vastaaja oli laittanut paikannuslaitteen asianomistajan autoon. (Vailla lainvoimaa 18.2.2021)

18.2.2021 13.00

Raportissa esitellään uusimman, vuonna 2020 tehdyn nuorisorikollisuuskyselyn tuloksia ja tarkastellaan nuorten rikoskäyttäytymisen muutoksia vuodesta 1995 lähtien. Raportissa käsitellään myös nuorten joutumista rikosten uhriksi, uhrikokemusten muutoksia vuodesta 1998 lähtien sekä nuorten rikollisuutta koskevia asenteita.

18.2.2021 8.15

Mika Sutelan artikkelissa "Rikokseen syyllistyminen mitään tekemättä – epävarsinainen laiminlyöntirikos ja murha" syvennytään rikoslainsäädännön sisältämiin kielto- ja käskynormeihin. Artikkelissa tarkastellaan epävarsinaisten laiminlyöntirikosten konstruktion sisältöä lainsäädännön, esitöiden ja oikeuskäytännön esimerkkien avulla. Aihetta lähestytään esimerkiksi Helsingin käräjäoikeuden Jari Aarniolle langettaman murhatuomion kautta. 

17.2.2021 13.13

Käräjäoikeus ei ollut perustellut ratkaisuaan sillä, että A olisi jättänyt noudattamatta hänelle annettua kehotusta. Kannetta ei sen vuoksi olisi saanut jättää tutkimatta oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n perusteella. Havaittuaan haastehakemuksessa olevan täydennyksen jälkeen muitakin puutteita kuin jo korjattavaksi vaaditut, käräjäoikeuden olisi tullut edelleen kehottaa A:ta korjaamaan puutteet oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 5 §:n 1 momentin nojalla. Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää kannetta tutkimatta, minkä vuoksi käräjäoikeuden päätös oli kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen valmistelun jatkamiseksi. (Vailla lainvoimaa 17.2.2021)

17.2.2021 11.29

A:n kannetta ei ollut hovioikeuden päätöksessä lausutuin perustein pidettävä oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla selvästi perusteettomana. Käräjäoikeuden olisi tullut tarvittaessa prosessinjohtovaltaa käyttäen poistaa mahdolliset tulkinnanvaraisuudet. Käräjäoikeudessa oli tapahtunut myös menettelyvirhe, koska asiaa käsiteltäessä ei ollut otettu huomioon konkurssipesien antamaa vastausta asiassa. (Vailla lainvoimaa 17.2.2021)

17.2.2021 8.07

Asianajajaliiton uudet media-asianajajat ovat Jussi Ikonen ja Liisa Pellinen. Niko Jakobsson aloitti Asianajajaliiton pääsihteerin tehtävässä helmikuun puolivälissä. Hän haluaa edistää alan digitalisaatiota. Suomessa ei ole vielä tunnettua tapausta asianajotoimistoon kohdistuneesta tietomurrosta. Muista maista on kuitenkin esimerkkejä.

16.2.2021 14.14

16.2.2021 11.00

HO totesi, että KO:n päätöksessä oli, vaikkakin hyvin lyhyesti, mainittu ne seikat, joiden perusteella se oli katsonut, ettei asiassa ollut painavia syitä myöntää velkajärjestelyä. KO:n perustelut eivät olleet sillä tavoin puutteelliset, että ne olisivat vaarantaneet hakijan muutoksenhakuoikeuden toteutumista. Päätös oli kelvannut oikeudenkäynnin perustaksi HO:ssa. Asian palauttamiselle KO:n uudelleen käsiteltäväksi ei ollut perusteita. Harkittuaan velkajärjestelyn myöntämisen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuudessaan HO päätyi siihen, että asiassa oli VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä myöntää velkajärjestely esteestä huolimatta. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021)

16.2.2021 7.07

15.2.2021 14.00

Todistaja oli HO:ssa kertonut, että vastaaja oli kuristanut seisaallaan ollutta asianomistajaa niin, että tämän huulet olivat alkaneet sinertää hapenpuutteesta. Vastaajan kaadettua asianomistajan maahan ja potkaistua tätä asianomistaja oli ollut tajuttomana noin 15 minuuttia. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021)

15.2.2021 12.12

Asiassa ei selvitetty, että B olisi tiennyt, että Pirkko-Liisa B:llä ei ole tapahtuma-aikaan ollut omia verkkopankkitunnuksia pankkitiliinsä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voitu varmuudella poissulkea sitä varteenotettavaa mahdollisuutta, että B oli sopimuksia tehdessään olettanut käyttävänsä Pirkko-Liisa B:n oikeuksia ja että sähkölaskut ja laina oli ollut tarkoitus maksaa. B oli voinut erehtyä A:n nimen merkityksestä sopimuksissa, kun tällä oli ollut Pirkko-Liisa B:n tilinkäyttöoikeus. Näyttämättä jäi, että B olisi tahallaan tehnyt sopimukset A:n nimiin. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että B:hen kohdassa 1 kohdistettu syyte petoksesta ja siihen perustuvat korvausvaatimukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021)

15.2.2021 10.09

12.2.2021 15.30

KO oli lukenut vastaajan syyksi törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen katsottuaan, että vastaaja oli 22.4.2020 kello 15.50 aikaan kuljettanut henkilöautoa Tuusulanväylällä 197 kilometrin tuntinopeudella nopeusrajoituksen ollessa 100 kilometriä tunnissa. Kun poliisi oli lähtenyt seuraamaan vastaajaa, hän oli jatkanut ajoa pienemmällä ylinopeudella ja ohittanut autoja oikeaa kaistaa käyttäen. Vastaaja oli täyttänyt 19 vuotta noin neljä kuukautta ennen tekoaan. KO oli tuominnut vastaajan 120 päiväsakon sakkorangaistukseen. HO katsoi että vastaaja oli tuomittava törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta vankeusrangaistukseen, joka voitiin RL 6 luvun 9 §:n 1 momentin nojalla määrätä ehdolliseksi. HO harkitsi vankeusrangaistuksen pituudeksi 60 päivää vankeutta. Vastaaja tuomittiin ehdollisen vankeuden tehosteeksi valvontaan 1 vuoden 3 kuukauden ajaksi. (Vailla lainvoimaa 12.2.2021)

12.2.2021 14.17

Vahvistetussa maksuohjelmassa velallisen maksuvelvollisuus oli kokonaan poistettu. KO:n päätöksestä ei ilmennyt, millä perusteella maksuohjelma oli vahvistettu pääsäännöstä poikkeavasti vain kolmen vuoden mittaiseksi. Velkojille ei ollut myöskään varattu tilaisuutta lausua 12.10.2020 päivätystä maksuohjelmaehdotuksesta, vaikka sitä oli olennaisesti muutettu velkojille tiedoksiannettuun aikaisempaan maksuohjelmaehdotukseen nähden. Lisäksi velallinen oli vastauksessaan ilmoittanut, että hän oli työllistynyt. Vastauksen perusteella oli jäänyt epäselväksi, kertyykö velalliselle maksuvaraa. Nämä seikat huomioon ottaen asia oli palautettava KO:een uuden maksuohjelman laatimista varten. (Vailla lainvoimaa 12.2.2021)

12.2.2021 13.00

Vastaajan syyksi luettiin 20.2.2018 tehty virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, jossa vastaaja oli uhannut puhelimitse ja tekstiviestitse lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä hakkaamisella ja muulla väkivallalla, kun nämä olivat olleet suorittamassa vastaajan lapsen huostaanottoon ja sijoitukseen liittyviä virkatoimia. Näin tehdessään vastaaja oli uhannut käyttää väkivaltaa julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen johdosta sitä suorittavaa virkamiestä vastaan. Selvityksessä esitettynä lausuntona oli, ettei vastaajalla ollut edellytyksiä suoriutua yhdyskuntapalvelurangaistuksesta. HO katsoi tämän vuoksi ja ottaen myös huomioon vastaajan korvaushoitoa edellyttävän huumausaineongelman sekä vastaajalle aikaisemmin tuomitun mutta kokonaan suorittamatta jääneen ja siksi vankeudeksi muunnetun yhdyskuntapalvelurangaistuksen, ettei vastaajan voitu olettaa suoriutuvan yhdyskuntapalvelusta. Rangaistus tuomittiin vastaajalle ehdottomana vankeutena. (Vailla lainvoimaa 12.2.2021)

12.2.2021 11.00

HO katsoi asiassa lausutun perusteella KO:n tiedoksiantomenettelyssä tapahtuneen sellaisen virheen, jonka vuoksi hakijan vaatimuksia ei olisi tullut ottaa ratkaistavaksi tiedoksiantomenettelyä jatkamatta. KO:n päätös oli näin ollen kumottava ja asia palautettava KO:n käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 12.2.2021)

11.2.2021 15.00

Oikeuskirjallisuudessa (Frände ym. Keskeiset rikokset 2014, s. 41) on todettu, että tunnusmerkistössä tarkoitetun teon tulee olla oikeudeton, millä on suljettu pois esimerkiksi taivuttaminen pysymään totuudessa ”uhkaamalla” teosta seuraavalla lainmukaisella seuraamuksella. (Vailla lainvoimaa 11.2.2021)

11.2.2021 13.33

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi torstaina 11.2.2021 vuonna 1996 syntyneen naisen 1 vuoden ja 10 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen sekä vuonna 1984 syntyneen miehen 1 vuoden ja 11 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen niin sanotussa EIT-petosjutussa. Heille luettiin syyksi kaksi törkeää väärennystä ja törkeä petos. (Vailla lainvoimaa 11.2.2021)

11.2.2021 12.10

11.2.2021 9.52

Työnantajien tulisi tukea työntekijää, joka joutuu sosiaalisessa mediassa tai muulla tavoin maalittamisen kohteeksi työtehtäviensä vuoksi. Lisäksi poliisin tulee varmistaa yhtenäiset käytännöt maalittamisen tutkinnassa. Näin parannetaan uhrin asemaa ja oikeusturvan toteutumista, toteaa SM:n työryhmä. Työryhmä esittää myös selkeää määritelmää maalittamiselle.

10.2.2021 15.16

Kun A:n huumausainerikollisuus ja virtuaalivaluutan ostaminen tukivat vain vähäisessä määrin syytettä ja Poste restante -osoitteen voimassaoloaika tuki vain jossain määrin syytettä, ja koska valtakirjan käyttömahdollisuus vähentää vastaanottajatietojen näyttöarvoa, hovioikeus katsoi, että esitetyn näytön valossa asiassa jäi varteenotettava epäilys A:n syyllisyydestä. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021)

10.2.2021 13.30

10.2.2021 12.15

10.2.2021 10.30

Ottaen huomioon mitä asiassa oli lausuttu oikeudenkäyntiin johtaneista syistä sekä kantajan menettelystä oikeudenkäynnin aikana HO katsoi, että asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan eikä aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen oikeudenkäyntikulujen osalta ollut. (Vailla lainvoimaa 10.2.2021)

9.2.2021 13.59

Kuntaministeri Sirpa Paatero asetti professori emerita Leena Halilan selvittämään julkisiin hankintoihin liittyvien valitusten pitkiä käsittelyaikoja. Tavoitteena on tunnistaa valitusten määrään ja käsittelyaikojen lyhentämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä löytää erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja hankinta-asioiden sujuvoittamiseksi ja oikeusvarmuuden parantamiseksi. Selvitys on osa Hankinta-Suomi toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää julkisiin hankintoihin käytettävien varojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä julkisen talouden kestävyyttä. Selvityshenkilöhanke on asetettu toimikaudeksi 9.2.–30.6.2021.

9.2.2021 11.30

Asiassa oli riidatonta, että vastaaja oli työskennellyt päivittäin normaalipituisia päiviä yhtiössä mutta hänelle ei ollut maksettu työstä palkkaa. Riidatonta oli myös, että hän oli sijoittanut yhtiöön 30.000 euroa. Edelleen riidatonta oli, että hän oli lähettänyt työttömyyskassalle työttömyysturvan jatkohakemuksia, joissa hän oli jokaisen päivän kohdalla ilmoittanut olevansa kokonaan työtön. HO katsoi toisin kuin KO, että vastaaja oli törkeän petoksen asemesta syyllistynyt petokseen. HO katsoi, ettei rangaistusta (5 kk ehdollinen) ollut syyksilukemisen muuttamisesta huolimatta aihetta alentaa. HO hyväksyi vahingonkorvauksen määrän (15.927,06 €) osalta KO:n ratkaisun. HO totesi, että kysymys oli rikokseen perustuvasta vahingonkorvauksesta. Tästä syystä tuomiolauselmaa oli korvauksen osalta oikaistava. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021)

9.2.2021 10.21

Teon rikosoikeudellista moitittavuutta lisäsi se, että tekoaika oli ollut pitkä sekä se, että vahingonteko oli ollut laajaa ja kohdistunut asunnossa eri kohteisiin. Vastaaja tuomittiin vahingonteosta 75 ps rangaistukseen. Siitä, että juuri vastaaja olisi syyllistynyt tavaroiden anastamiseen, jäi varteenotettava epäilys. Syyte varkaudesta hylättiin. Vastaaja velvoitettiin korvaamaan vakuutusyhtiölle korvauksena sen maksamista vakuutuskorvauksista yhteensä 2.000 euroa viivästyskorkoineen. Lisäksi vastaaja velvoitettiin korvaamaan vuokranantajalle vahingonkorvauksena kolmen kuukauden vuokran 1.320 euroa ja asunto-osakeyhtiölle vahingonkorvauksena 3.795 euroa. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021)

9.2.2021 9.00

8.2.2021 14.10

8.2.2021 13.00

Neuvosto on päivittänyt EU:n terroristiluettelon, jossa luetellaan henkilöt, ryhmät ja yhteisöt, joihin kohdistetaan rajoittavia toimenpiteitä terrorismin torjumiseksi. Luettelossa olevien 14 henkilön ja 21 ryhmän ja yhteisön varat ja muu rahoitusomaisuus EU:ssa on jäädytetty. EU:n toimijoiden on myös kiellettyä antaa varoja ja taloudellisia resursseja kyseisten tahojen käyttöön.

8.2.2021 11.00

Tilinpäätöksessä 31.3.2012 kehittämismenojen tasearvo oli ollut 116.593,51 euroa ja tilinpäätöksessä 31.3.2013 niiden tasearvo oli ollut 326.082,30 euroa. Arvioitaessa, oliko syytteessä kuvattua menettelyä pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä, oli asiassa kerrottujen seikkojen lisäksi kiinnitettävä huomiota vielä seuraaviin seikkoihin. Asiassa ei ollut väitetty, ettei yhtiön kirjanpito olisi muilta kuin syytteessä mainituilta osin ollut tehty asianmukaisesti. Väärien tai harhaanjohtavien tietojen kirjaamisella ei myöskään ollut väitetty olleen mitään yhteyttä yhtiön maksuvaikeuksiin tai konkurssimenettelyn alkamiseen. Asiassa ei ollut myöskään tullut ilmi, että vastaajat olisivat saaneet tai yrittäneet saada virheellisistä ja harhaanjohtavista kirjauksista taloudellista hyötyä tai mitään muutakaan henkilökohtaista etua. Asiassa ei siten ollut viitteitä siitä, että kehittämismenojen aktivoinnissa olisi ollut kysymys suunnitelmallisesta edun tavoittelusta. Asiassa ja KO:n tuomiossa mainituilla perusteilla syytteessä kuvattua menettelyä ei voitu pitää kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Näin ollen HO päätyi asiassa samaan lopputulokseen kuin KO. Syyte oli KO:n esittämin perustein hylättävä vanhentuneena.  (Vailla lainvoimaa 8.2.2021)

8.2.2021 8.00

Käräjäoikeuden päätös kumottiin. X oli vapautettava pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävistä. Kun asia uuden pesänselvittäjän määräämisen osalta palautetiin väliaikaismääräyksin käräjäoikeuteen, tarkoituksenmukaista ja asianosaisten muutoksenhakuoikeutta turvaavaa oli palauttaa asia käräjäoikeuteen myös uuden pesänjakajan määräämisen osalta. X velvoitettiin tekemään hallinnostaan tili viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on lainvoimainen. Asianajaja Y määrättiin pesänselvittäjäksi T:n kuolinpesään, kunnes kysymys uuden pesänselvittäjän määräämisestä ratkaistaan lopullisesti. Asianosaiset saivat pitää tähänastiset oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021)

5.2.2021 15.00

OTT, dosentti Kalle Määttä tarkastelee tutkimuksessaan rekisterimerkintärikoksen tulkintaongelmia erityisesti yleisen rekisterin käsitteeseen ja oikeudellisesti merkityksellisen virheen arviointiin liittyen. Artikkeli tarjoaa syvällisen katsauksen rekisterimerkintärikoksen säännöksen taustaan, tulkintaan oikeuskäytännössä ja seuraamuksiin.

5.2.2021 12.00

Ennakkoratkaisupyyntö – Kiireellinen ennakkoratkaisumenettely – Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Eurooppalainen pidätysmääräys – Puitepäätös 2002/584/YOS – Jäsenvaltioiden väliset luovuttamismenettelyt – 6 artiklan 1 kohta ja 8 artiklan 1 kohdan c alakohta – Eurooppalainen pidätysmääräys, joka on annettu syytteeseenpanoa koskevan kansallisen päätöksen perusteella – Käsite ”pidätysmääräys tai muu vastaava täytäntöönpanokelpoinen oikeudellinen päätös” – Kansallisen pidätysmääräyksen puuttuminen – Seuraukset – Tehokas oikeussuoja – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla

4.2.2021 14.15

4.2.2021 12.52

Kansainvälinen työjärjestö (ILO) hyväksyi 21. kesäkuuta 2019 yleissopimuksen nro 190 väkivallan ja häirinnän poistamiseksi työelämässä sekä siihen liittyvän suosituksen nro 206. Sopimus ja Suositus ovat ensimmäiset kansainvälisen oikeuden asiakirjat, joissa kiinnitetään huomiota nimenomaan työväkivaltaan. Ne liittyvät kansainvälissä oikeudessa tapahtuneeseen kehitykseen, jossa naisiin kohdistuva väkivalta on noussut kansainvälisen oikeuden teemaksi ja sitovien kansainvälisoikeudellisten asiakirjojen kohteeksi, kuten Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (niin sanottu Istanbulin sopimus) vuodelta 2011.Avoin uutinen

4.2.2021 10.00

Ulosottokaan ja sen nojalla määrättävä täytäntöönpanon kieltäminen soveltuvat rikosasioiden osalta vain rikosasiassa asetettuun yksityisoikeudelliseen velvoitteeseen. Vankeusrangaistuksen lykkäyksestä päättää arviointikeskuksen johtaja tai työjärjestyksessä määrätty arviointikeskuksen johtajan sijaisena toimiva virkamies. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen HO:lla ei ollut toimivaltaa kieltää KO:n tuomion täytäntöönpanoa asiassa, joka koski yhdyskuntapalvelun muuntamista vankeudeksi. (Vailla lainvoimaa 4.2.2021)

3.2.2021 14.00

KO oli tuominnut vastaajan eläimen vartioimatta jättämisestä, törkeästä vammantuottamuksesta ja vammantuottamuksesta yhteiseen 80 ps rangaistukseen ja vahingonkorvauksiin. HO muutti KO:n tuomiota. HO:n tuomio oli erimielinen kohdan 3 osalta siitä, oliko asianomistajalle aiheutunutta ruumiinvammaa pidettävä vähäisenä vai RL 21 luvun 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla vähäistä vakavampana vammana. (Vailla lainvoimaa 3.2.2021)