- Uutiset
18.1.2019 16.00
Kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevien EU-asetusten (aviovarallisuusasetus ja parisuhdevarallisuusasetus) soveltaminen alkaa 29. tammikuuta
Kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevia EU:n asetuksia aletaan soveltaa 29.1.2019. Asetukset yhtenäistävät varallisuussuhteisiin sovellettavia kansainvälisen yksityisoikeuden säännöksiä. Asetuksista toinen koskee aviopuolisoiden varallisuussuhteita ja toinen rekisteröityjen parien varallisuussuhteita. Asetuksissa säädetään siitä, minkä valtion tuomioistuin on toimivaltainen ja minkä valtion lakia sovelletaan puolisoiden varallisuussuhteita koskevassa asiassa, kun siinä on jokin kansainvälinen liittymä. Asetuksissa on myös säännökset toisessa jäsenvaltiossa annettujen päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta. - Uutiset
18.1.2019 15.21
Perukirjan laatinutta pankin lakimiestä vastaan nostettu syyte luottamusaseman väärinkäytöstä hylättiin
A:n esittämän rangaistusvaatimuksen mukaan V oli rikkonut perintökaaren lainkohtia sillä tavoin, että V oli jättänyt P:n jälkeen laatimaansa perukirjaan merkitsemättä A:n osakkuusaseman ja omavaltaisesti vetänyt pois osakkuuden vahvistaneen asiakirjan ennen perunkirjoitusta. KO oli katsonut, ettei A ollut näyttänyt V:n menetelleen väittämällään tavoin. A:n kuvaama V:n menettely ei täyttänyt A:n nimeämien rikosten tunnusmerkistöjä eikä muunkaan rangaistavaksi säädetyn menettelyn tunnusmerkistöä. V:n syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily ja syytteet oli hylättävä. V:n menettelyn ei ollut osoitettu olleen moitittavaa eikä huolimatonta. HO ei myöntänyt A:lle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 18.1.2019) - Uutiset
18.1.2019 14.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi huumausainerikoksen törkeäksi
A ja B olivat tavoitelleet 42 kannabiskasvin kasvattamisella yhteensä 1 050 grammaa kannabista. A ja B olivat myös kasvattaneet aikaisemmin 4 kannabiskasvia, joista he olivat saaneet noin 30 grammaa kannabista. Todetun kasvattamisen lisäksi A ja B olivat pitäneet hallussaan 131 grammaa kannabista. A oli edelleen hankkinut ja pitänyt hallussaan 100 - 130 grammaa kannabista, josta hän oli myynyt osan eteenpäin siten, että hänen haltuunsa oli jäänyt 48,5 grammaa kannabiksen kukintoa. A oli vielä pitänyt hallussaan 6,7 grammaa amfetamiinia ja 20 kappaletta MDMA:ta sisältänyttä tablettia. Sekä A:n että B:n osalta rikoksen kohteena oli ollut suurena määränä huumausainetta pidettävä määrä kannabista. A:n osalta rikoksen kohteena olivat lisäksi olleet erittäin vaarallisiksi huumausaineiksi luokiteltavat amfetamiini ja MDMA. Hovioikeus totesi, että A ja B olivat toimineet varsin suunnitelmallisesti käyttämällä kasvatuksessa apunaan useita välineitä. A:n ja B:n kannabiskasvien viljelyyn oli sen suhteellisen laajamittaisuuden vuoksi liittynyt myös riski siitä, että ainetta ajan kuluessa voisi levitä muillekin henkilöille. Nämä seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että huumausainerikosta oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. A ja B olivat siten syyllistyneet törkeään huumausainerikokseen. (Vailla lainvoimaa 18.1.2019) - Uutiset
18.1.2019 14.03
Velkajärjestelylle ei ollut VJL 9 a §:ssä tarkoitettua väliaikaista estettä - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus aloitti velkajärjestelyn 10 a §:n nojalla VJL 10 § 7 esteperusteesta huolimatta
HO:ssa oli ensinnäkin kysymys siitä, estyikö hakijan velkajärjestely VJL 9 a §:ssä tarkoitetuin tavoin maksuvaran väliaikaisen puuttumisen johdosta. Toiseksi asiassa oli kysymys siitä, oliko velkajärjestelyn myöntämiselle lain 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä VJL 10 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaisesta esteestä huolimatta. HO katsoi, että hakijan maksuvaran puutteen ei voitu katsoa johtuvan väliaikaisena pidettävästä syystä, joten velkajärjestely ei estynyt VJL 9 a §:ssä tarkoitetun väliaikaisen esteen vuoksi. VJL 10 a §:n osalta HO katsoi, että oli ilmeistä, ettei hakija ilman velkajärjestelyä selviydy veloistaan. Pääasiallisesta velkaantumisesta kulunut pitkä aika, ulosoton kautta tehdyt suoritukset ja hakijan toimet työkykynsä parantamiseksi sekä velkajärjestelyn merkitys yhtäältä hakijan ja toisaalta velkojien kannalta puolsivat velkajärjestelyn myöntämistä asiassa todetusta esteperusteesta (VJL 10 § 7) huolimatta. (Vailla lainvoimaa 18.1.2019) - Uutiset
18.1.2019 13.30
Hovioikeus laski jäännösrangaistuksen pituutta ja täytäntöönpanoa toisin kuin käräjäoikeusTapauksessa jäännösrangaistuksen pituus oli 2 vuotta 3 kuukautta 1 päivä. Täytäntöön pantavan jäännösrangaistuksen osan pituus oli suhteutettava sen tosiasialliseen vaikutukseen yhteiseen vankeusrangaistukseen, joka oli tuomiossa todetulla tavalla kaksi kuukautta. Tämän vuoksi ja vastaajan etu huomioon ottaen jäännösrangaistuksesta määrättiin täytäntöönpantavaksi 8 kuukautta. - Uutiset
18.1.2019 11.00
Hovioikeus muutti tapon yrityksestä epäillylle tutkintavangille määrättyjä yhteydenpitorajoituksia
KO:n määräämää yhteydenpidon rajoitusta muutettiin siten, ettei kantelija saa olla yhteydessä asianomistaja A:han, tämän puolisoon B:hen eikä omaan avopuolisoonsa C:hen. Muilta osin yhteydenpidon rajoitukset kumottiin.(Vailla lainvoimaa 18.1.2019) - Uutiset
18.1.2019 8.15
Hovioikeus kumosi laajennetun lähestymiskiellonA:n menettelylle ei ollut asiallista syytä. Menettely oli ollut toistuvaa ja jatkunut useita kuukausia. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että asiassa oli perusteltua aihetta olettaa, että A tulisi ilman lähestymiskieltoa tekemään B:n rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muutoin vakavasti häiritsemään tätä, minkä vuoksi lähestymiskiellon määrääminen häntä kohtaan oli perusteltua. Asiassa ei sen sijaan ilmennyt, että A olisi kohdistanut menettelyään B:n lapsiin eikä asiassa ollut perusteltua aihetta olettaa, että A tulisi jatkossakaan tekemään heidän rauhaansa kohdistuvan rikoksen tai muutoin vakavasti häiritsemään heitä. Edellytyksiä A:n määräämiselle lähestymiskieltoon C:tä ja D:tä kohtaan ei siten ollut. Ottaen huomioon tuomiossa selostetut oikeusohjeet ja A:n menettelyn laadun hovioikeus katsoi, että perusmuotoinen lähestymiskielto oli tässä tapauksessa riittävä vakavan häirinnän ja rauhaan kohdistuvan rikoksen torjumiseksi. Lähestymiskieltoa ei ollut perusteltua määrätä laajennettuna. (Vailla lainvoimaa 18.1.2019) - Uutiset
17.1.2019 14.27
Toisin kuin käräjoikeus hovioikeus velvoitti äidin korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa koskevassa riidassa - kohtuullistamiselle ei ollut edellytyksiä
HO:ssa oli kysymys siitä, oliko asiassa OK 21 luvun 8 b §:n mukaiset edellytykset kohtuullistaa lapsen äidin maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja. HO päätyi kokonaisarvioinnissaan siihen, ettei asiassa ollut OK 21 luvun 8 b §:n mukaisia edellytyksiä kohtuullistaa oikeudenkäyntikuluja. Näin ollen äiti oli velvollinen korvaamaan määrältään myönnetyt oikeudenkäyntikulut isälle. KO:n ratkaisua muutettiin. (Vailla lainvoimaa 17.1.2019) - Uutiset
17.1.2019 13.54
Syyte törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä hylättiin
Asiassa oli riidatonta, että toisilleen entuudestaan tuntemattomat, tekohetkellä 18 vuoden 8 kuukauden ikäinen vastaaja ja 15 vuoden 6 kuukauden ikäinen asianomistaja olivat olleet kerran sukupuoliyhteydessä keskenään. Syytteen mukaan vastaaja oli ollut sukupuoliyhteydessä kuuttatoista vuotta nuoremman, tapahtuma-aikaan 15-vuotiaan asianomistajan kanssa. Syytteen mukaan rikos oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, koska vastajalle entuudestaan tuntematon asianomistaja oli tapahtuma-aikaan ollut päihtynyt, seksuaalisesti kokematon ja vailla yösijaa. HO ei muuttanut KO:n tuomiota miltään osin. (Vailla lainvoimaa 17.1.2019) - Uutiset
17.1.2019 13.31
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden määräämän liiketoimintakiellonArvioinnissa liiketoimintakieltoon määräämistä puolsi se, että A oli aiheuttanut laiminlyönneillään Verohallinnolle huomattavan taloudellisen vahingon. A oli saanut merkittävän kilpailuedun vältettyään maksamasta liiketoiminnasta tavanomaisesti suoritettavia veroja. A:n rikollinen toiminta oli jatkunut yli neljä vuotta. A:n menettely oli siten ollut Verohallinnon ja terveen taloudellisen kilpailun kannalta vahingollista. Liiketoimintakiellon määräämistä vastaan puhuvina seikkoina oli otettava huomioon se, ettei A ollut aikaisemmin syyllistynyt rangaistavaan menettelyyn. Törkeää kirjanpitorikosta koskevan syytteen mukaan hän oli myös yrittänyt verotarkastuksen jälkeen saattaa toiminimen kirjanpidon kuntoon. A oli osittain korvannut Verohallinnolle aiheuttamansa vahingon ja hän ei siten ollut saanut pysyvää kilpailuetua verojen välttämisestä. Arvioidessaan kokonaisuutena liiketoimintakiellon määräämisen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja, hovioikeus katsoi, ettei asiassa ollut ilmeistä vaaraa sille, että A jatkaisi sopimatonta liiketoimintaa. Liiketoimintakiellon määrääminen ei siten ollut tarpeen sopimattoman ja vahingollisen liiketoiminnan estämiseksi. Asiassa ei näin ollen ollut tarvetta suojata liiketoimintakiellosta annetussa laissa tarkoitettuja osapuolia. (Vailla lainvoimaa 17.1.2019) - Uutiset
17.1.2019 11.40
Hovioikeus vapautti muun muassa kolmeen murhaan syyllistyneen ehdonalaiseen vapauteen 18 vuoden 6 kuukauden vankeuden jälkeen
Helsingin hovioikeus hyväksyi 17.1.2019 antamallaan päätöksellä elinkautisvangin ehdonalaista vapauttamista koskevan hakemuksen. Hakija oli muun muassa murhannut kolme entuudestaan tuntemaansa mieshenkilöä ampumalla heitä. Hakijan poikkeuksellisen raskas rikoshistoria huomioon ottaen ehdonalainen vapauttaminen ei tullut kysymykseen kuin vasta 1.6.2020. - Uutiset
17.1.2019 11.08
Käräjänotaari laski päiväsakon rahamäärän virheellisesti - ratkaisua ei voitu poistaa tuomiovirheen perusteella eikä päiväsakon rahamäärää korjata kanteluasiana
Käsiteltävänä olevassa kantelussa oli HO:ssa kysymys siitä, että KO:n väitettiin soveltaneen lakia väärin. Tämä ei kuitenkaan ole oikeudenkäynnissä tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, jonka perusteella KO:n ratkaisu voitaisiin tuomiovirheen perusteella poistaa tai jonka perusteella HO voisi kanteluasiana korjata KO:n tuomiota päiväsakon rahamäärän osalta. Sen sijaan 1.1.2019 voimaan tulleen OK 31 luvun 14 a §:n 1 momentin 1a kohdan (422/2018) mukaan tuomion purkamista voidaan hakea siltä tuomioistuimelta, jonka tuomiota hakemus koskee, jos hakemus tarkoittaa pelkästään päiväsakon rahamäärän alentamista. (Vailla lainvoimaa 17.1.2019) - Uutiset
17.1.2019 10.00
Oli pyytänyt käräjäoikeutta toimittamaan ratkaisun sähköpostitse - hovioikeus palautti menetetyn määräajan
KO:ssa oli toimittu normaalin käytännön mukaisesti eli lähetetty viralliset asiakirjat postitse. A:n 16.3.2018 lähettämä nimenomainen pyyntö ratkaisun lähettämisestä sähköpostitse oli lähetetty virastopostin sijasta suoraan asian aikaisemmalle käsittelijälle eikä se ollut tullut selvityksen antaneen käräjänotaarin tietoon. Koska kantelija ei ollut asiassa mainitusta syystä voinut ajoissa ilmoittaa KO:n ratkaisuun tyytymättömyyttä määräajassa ja oli asiasta tiedon saatuaan viipymättä toimittanut HO:een hakemuksen määräajan palauttamiseksi, asiassa oli erittäin painavia syitä palauttaa kantelijalle vaadittu määräaika. (Vailla lainvoimaa 17.1.2019) - Uutiset
17.1.2019 9.49
KKO äänesti: Jakoluettelon toimittamiselle säädetyn määräajan jälkeen tehdyt konkurssisaatavien valvontojen riitautukset jätettiin myöhässä tehtyinä tutkimatta
Pesänhoitaja oli riitauttanut eräiden saatavien valvonnat ennen kuin hän oli toimittanut jakoluettelon käräjäoikeudelle vahvistettavaksi mutta sen jälkeen, kun konkurssilain 13 luvun 10 §:n 2 momentissa säädetty määräaika jakoluettelon toimittamiselle oli kulunut umpeen. Riitautukset jätettiin myöhässä tehtyinä tutkimatta. (Ään.) - Uutiset
16.1.2019 15.11
Hovioikeus: Kummiussuhde ei muodostanut esteellisyyttä käsitellä seksuaalirikosta koskevaa asiaa
Syyttäjä oli katsonut, että määräaikainen hovioikeudenneuvos A on esteellinen käsittelemään asiaa, koska asian käräjäoikeudessa ratkaisseen ma. käräjätuomarin avopuoliso on A:n lapsen kummi. HO hylkäsi esteellisyysväitteen. - Uutiset
16.1.2019 14.20
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu avioliittoa, vanhempainvastuuta ja elatusvelvollisuutta koskevan tuomion tunnustamisestaTuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen 44/2001 27 artiklaan ja tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen 1347/2000 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen 2201/2003 19 artiklaan sisältyviä vireilläolosääntöjä on tulkittava siten, että kun tuomioistuin, jossa kanne on myöhemmin nostettu, antaa avioliittoa, vanhempainvastuuta tai elatusvelvollisuutta koskevassa asiassa näiden sääntöjen vastaisesti tuomion, josta on tullut lainvoimainen, ne ovat esteenä sille, että sen jäsenvaltion tuomioistuimet, jossa kanne on ensin nostettu, kieltäytyvät pelkästään tästä syystä tunnustamasta tätä tuomiota. Erityisesti tämä sääntöjenvastaisuus ei voi yksinään oikeuttaa mainitun tuomion tunnustamatta jättämistä siitä syystä, että se on selvästi vastoin oikeusjärjestyksen perusteita tässä jäsenvaltiossa. - Uutiset
16.1.2019 13.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli voinut vahvistaa velkajärjestelyn maksuohjelman yksinkertaistetussa menettelyssä yhtiön vastustuksesta huolimatta
HO:ssa oli ollut kysymys siitä, oliko hakijalle voitu vahvistaa maksuohjelma VJL 38 a §:n mukaisessa yksinkertaistetussa menettelyssä. P Oy:n mukaan KO ei olisi voinut vahvistaa selvittäjän maksuohjelmaehdotusta yksinkertaistetussa menettelyssä erityisesti siitä syystä, että se ei ollut lain 25 §:n mukainen, koska maksuohjelmaehdotukseen ei ollut sisällytetty vähimmäiskertymälaskelmaa eikä se ollut myöskään lain 31 §:n mukainen, koska tavalliset velat oli pyydetty ilmoittamaan korkoineen menettelyn aloittamispäivälle eikä hakemuksessa ilmoitetulle saldopäivälle. P Oy oli lisäksi katsonut, ettei maksuohjelmaehdotusta olisi voinut vahvistaa myöskään siitä syytä, että siinä ei ollut noudatettu lain 34 §:ää kuolinpesän realisoinnin osalta eikä maksuohjelman kestoa ole pidennetty siltä osin kuin menettelyajan kertymä oli käytetty selvittäjän palkkion maksuksi. Maksuohjelmaehdotuksesta ei myöskään ilmennyt, oliko velallisella tuloihin perustuva lisäsuoritusvelvollisuus. HO ei muuttanut KO:n päätöksen lopputulosta. (Vailla lainvoimaa 16.1.2019) - Uutiset
16.1.2019 12.15
Hovioikeuden ratkaisu hyödyntämiskiellosta
Syyttäjä ja A olivat nimenneet hovioikeudessa uudeksi todistajaksi vanhemman konstaapelin C:n teemanaan muun muassa B:n puhuttelussa ilmi tulleet seikat. Hovioikeus asetti hyödyntämiskiellon, koska B ei ollut ennen puhuttelua pätevästi luopunut oikeudestaan olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen eikä oikeudestaan avustajaan. (Vailla lainvoimaa 16.1.2019) - Uutiset
16.1.2019 11.02
Hovioikeus hylkäsi salakatselua koskevan syytteen vanhentuneena - kunnianloukkauksesta tuomittavan sakkorangaistuksen oli oltava tuntuva koska kuva oli ollut tyyliltään erittäin halventava ja teko oli kohdistunut alaikäiseen
HO totesi, että tiedoston muokkaaminen itsessään ei ole salakatselun tunnusmerkistön täyttävä teko. Tunnusmerkistön täyttävän kuvaamisen tekoaika oli jäänyt epäselväksi. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja oli oikeudettomasti teknisellä laitteella katsellut tai kuvannut asianomistajaa 18.9.2015 jälkeen. Syyteoikeus oli siten vanhentunut ja syyte salakatselusta oli sen vuoksi hylättävä. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja lopputuloksen kunnianloukkauksen osalta. Koska syyte kohdassa 1 oli hylätty, rangaistusta oli lievennettävä. Kunnianloukkauksesta voidaan tuomita vain sakkoa. Ottaen huomioon, että syytteessä tarkoitettu kuva oli ollut tyyliltään erittäin halventava ja teko oli kohdistunut alaikäiseen, sakkorangaistuksen oli oltava tuntuva (72 ps). Korvausvelvollisuutta ei ollut arvioitava toisin kuin KO oli tehnyt. (Vailla lainvoimaa 16.1.2019) - Uutiset
15.1.2019 16.00
Hovioikeus arvioi todennäköisyystahallisuutta ja muutti törkeän pahoinpitelyn tapon yritykseksi – käräjäoikeus ei olisi saanut tutkia lievää pahoinpitelyä
Erityisesti lääkärinlausunnosta ilmenevät vammat, lyöntien lukumäärä, voimakkuus ja iskutapa huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että A:n oli täytynyt pitää varsin todennäköisenä, että hänen tekonsa voisi aiheuttaa B:n kuoleman. A:n menettely oli siten ollut tahallista ja hänen oli katsottava syyllistyneen käräjäoikeuden hänen syykseen lukeman törkeän pahoinpitelyn sijasta tapon yritykseen. Toisen syytekohdan osalta hovioikeus totesi, että koska A ei ollut ilmoittanut häneen kohdistunutta menettelyä syytteeseen pantavaksi eikä kyseessä ollut sellainen rikoslain 21 luvun 16 §:ssä tarkoitettu tilanne, jossa syyttäjä saisi nostaa syytteen lievästä pahoinpitelystä ilman, että asianomistaja ilmoittaa rikoksen syytteeseen pantavaksi, käräjäoikeuden ei olisi hylättyään syytteen pahoinpitelystä tullut ottaa syytettä lievän pahoinpitelyn osalta tutkittavaksi. Tämän vuoksi syyte oli sanotulta osin jätettävä tutkimatta ja B vapautettava hänelle tuomitusta rangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019)
Hakutulokset
14336 hakuosumaa