Hakutulokset
16392 hakuosumaa
- Uutiset
28.5.2020 14.00
Hovioikeus: Velkomusasian oikeudenkäynti ei ollut viivästynyt - kesti käräjäoikeudessa 3 vuotta
Asian kokonaiskäsittelyaika KO:ssa oli ollut noin 3 vuotta. Kokonaisarviointinaan HO katsoi, ettei velkomusasian käsittely ollut viivästynyt siten, että hyvityksen tuomitsemiselle olisi hyvityslakiin tai oikeuskäytäntöön nojautuva peruste. Hyvityksen tuomitsemiselle ei näin ollen ollut perusteita. Asianajotoimiston vaatimus oli voitu hylätä. (Vailla lainvoimaa 28.5.2020) - Uutiset
28.5.2020 12.00
Hovioikeus: Tuomari ei ollut esteellinen
Asiassa oli kyse siitä, oliko esteelliseksi väitetty käräjätuomari menetellyt oikein ratkaistessaan esteellisyyttä koskevan väitteen itse sekä siitä, oliko käräjätuomari tullut vastaajan vangitsemisvaatimusta koskevassa pakkokeinoasiassa tapahtuneen menettelyvirheen vuoksi esteelliseksi käsittelemään KO:ssa nyt valituksen kohteena olevaa rikosasiaa. HO katsoi, ettei käräjätuomari ollut ollut esteellinen ratkaisemaan nyt valituksen kohteena ollutta petosta ynnä muuta koskevaa rikosasiaa KO:ssa. Väite tuomarin esteellisyydestä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 28.5.2020) - Uutiset
28.5.2020 10.44
Hovioikeus ei lieventänyt kirjanpitäjälle 480 000 euron kavalluksesta tuomittua 2 vuoden 5 kuukauden vankeusrangaistusta
Tunnustamisen merkitys rangaistuksen mittaamiseen oli hyvin vähäinen, eikä KO:n tuomitsema rangaistus ollut tähän nähden liian ankara. Vastaajan mainitsemien henkilökohtaisten olojen perusteella vakiintuneen käytännön mukainen rangaistus ei myöskään jotanut kohtuuttomaan tai poikkeuksellisen haitalliseen lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 28.5.2020) - Uutiset
28.5.2020 9.21
KKO törkeästä ryöstöstä: Rikkinäinen olutpullo oli teräaseeseen rinnastettava hengenvaarallinen väline
A ja B olivat lukinneet X:n tavaratalon wc-koppiin, osoittaneet siellä X:ää pohjaosastaan rikki olevilla olutpulloilla ja uhanneet häntä tappamisella. A ja B olivat näin pakottaneet X:n luovuttamaan heille irtainta omaisuutta.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta tarkemmin ilmenevillä perusteilla katsottiin, että ryöstössä oli käytetty teräaseeseen rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä ja että ryöstöä oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.
Kysymys myös rangaistuksen mittaamisesta ja rangaistuslajista. - Uutiset
28.5.2020 9.06
Koronapandemia ei käynyt perusteeksi keskeyttää ja kieltää liikehuoneiston vuokrasopimuksen purkamista ja vahingonkorvausta koskevan tuomion täytäntöönpanoa
Perusteinaan hakijat olivat lausuneet, että lainvoimaa vailla olevan tuomion täytäntöönpano on tarpeetonta ja aiheuttaa merkittävää vahinkoa sekä yhtiölle että C:lle ja D:lle. Hakemuksen mukaan ulosmittaus oli kohtuutonta tilanteessa, jossa asian käsittely HO:ssa saattaa kestää pitkään. Koronapandemian takia yhtiön liiketoiminnan harjoittaminen on melkein mahdotonta, mistä syystä yhtiö tai C:n ja D:n taloudellinen tila ei välttämättä kestä varojen ulosmittausta. - Uutiset
28.5.2020 7.09
Lakiluonnos laittoman uhkauksen syyteoikeudesta lausunnoille 10. elokuuta saakka
Oikeusministeriössä on valmistunut luonnos hallituksen esitykseksi laittoman uhkauksen säätämisestä virallisen syytteen alaiseksi. Laiton uhkaus olisi virallisen syytteen alainen, jos se kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.
– Suomessa on valitettavasti lisääntynyt toiminta, jossa eri tavoin häiritään ja uhkaillaan työtään tai luottamustointaan hoitavia ihmisiä. Tähän ilmiöön on tärkeää puuttua, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. - Uutiset
27.5.2020 13.00
Hovioikeus velvoitti velallisen korvamaan myös ennen oikeudelliseen perintään ryhtymisestä aiheutuneita perintäkulujaKO oli hylännyt kantajan kuluvaatimuksen selvittämättömänä. HO totesi, että kantajan KO:ssa esittämän laskuerittelyn perusteella hänelle oli aiheutunut myös ennen oikeudelliseen perintään ryhtymistä sellaisia perintäkuluja, joista hänellä oli oikeus saada korvaus velalliselta. (Vailla lainvoimaa 27.5.2020) - Uutiset
27.5.2020 10.26
Hovioikeus arvioi hakijavakuuden oikeaa määrää ulosottoasiassa
Käräjäoikeus oli hyväksynyt vakuuden määräksi 270.000 euroa. Arvioitaessa tässä tapauksessa vuokraoikeuden arvoa oli otettava huomioon L:n kertomuksesta ilmenevä kokonaisten porauslaitteistojen vuokrataso sekä toisaalta se, että nyt oli kysymys vain kolmesta esineestä, jotka olivat suuren laitteistokokonaisuuden osia. Kun vuokrasopimuksen ehdoista ei esitetty tarkempaa selvitystä, vakuudella katettavaa vuokra-aikaa ei voitu olettaa pitkäksi. Lisäksi yleisesti ottaen vuokraoikeuden arvoa alentavana oli pidettävä sitä, että irtaimen esineen vuokrasopimukseen perustuva hallintaoikeus on verrattain heikosti suojattu. L:n kertoman ja Z:n lausunnon perusteella jo nyt ulosoton hallussa oleva 270.000 euron vakuus voisi riittää jopa esineiden ostamiseen. Käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta ei ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 27.5.2020) - Uutiset
27.5.2020 9.35
Hovioikeus: Tiedoksianto huoltoriidassa oli voitu antaa sijaistiedoksiantona
Lapsen isän valituksesta ei käynyt ilmi, miksi haastemies ei ollut tavoittanut häntä useista yrityksistä huolimatta ja millä perusteilla hän katsoi, ettei sijaistiedoksianto ollut ollut riittävä. Isä ei ollut valituksessaan edes väittänyt, ettei hän olisi oleskellut siinä osoitteessa, josta haastemies oli yrittänyt tavoittaa häntä. Oli ilmeistä, että isä oli väitellyt tiedoksiannon vastaanottamista. Asiassa ei ollut tapahtunut menettelyvirhettä, jonka vuoksi asia olisi ollut palauttettava KO:teen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 27.5.2020) - Uutiset
27.5.2020 9.05
Hovioikeus arvioi konkurssipesästä luovutetun omaisuuden arvoa, ostajan suorittamaa vastiketta ja takaisinsaantilain soveltamista
Hovioikeus katsoi muun muassa, että takaisinsaantilain 5 ja 6 §:n takaisinsaantiperusteet täyttyivät. Ostajayhtiön suorittamaksi vastikkeeksi hyväksyttiin 76.000 euroa. Vastike oli ollut vähintään 471.000 euroa liian alhainen verrattuna omaisuuden arvoon, joka oli kaupantekohetkellä ollut vähintään 895.729 euroa. Koska oikeustoimen kohteena ollut omaisuus ei ollut palautettavissa, ostajayhtiö oli velvollinen korvaamaan sen arvon konkurssipesälle. Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus hyväksyi kanteen vaaditun 471.000 euron suuruisena. (Vailla lainvoimaa 27.5.2020) - Uutiset
26.5.2020 16.00
Lähisuhdeväkivalta - hovioikeus arvioi asianomistajan vaitiolo-oikeutta ja oli erimielinen voitiinko todisteena käyttää asianomistajan vanhempien hovioikeudessa antamaa kertomusta siitä, mitä he olivat kuulleet tyttärensä kertoneen poliisille alustavassa kuulustelussa
Asianomistaja oli voinut kieltäytyä todistamasta HO:ssa. Asiassa oli kysymys myös siitä, saiko lääkärinlausuntoon esitietona kirjattua asianomistajan kertomusta hyödyntää näyttönä asiassa. HO katsoi, että vastaavasti myöskään todistajana kuultavan asianomistajan kieltäytyessä todistamasta ei näyttönä voitu käyttää hänen lääkärinlausuntoon kirjattua kertomustaan, jonka osalta vastaajalla ei ollut vastakuulustelumahdollisuutta. Mainitsemillaan lisäyksillä perusteluihin HO hyväksyi KO:n ratkaisun lääkärinlausuntoon merkittyjen esitietojen osalta. Asiassa oli kuultu todistajina A:n vanhempia B:tä ja C:tä. HO:n oli ratkaistava saiko heidän kertomuksiaan hyödyntää asiassa näyttönä siltä osin kuin he olivat kuulleet A:n kertoneen tapahtumista poliisille alustavassa puhutuksessa. HO katsoi, ettei B:n ja C:n kertomuksia voitu tältä osin hyödyntää näyttönä asiassa. Mainitsemillaan lisäyksillä perusteluihin HO hyväksyi KO:n ratkaisun todistajien kertomusten asettamisesta hyödyntämiskieltoon A:n alustavassa puhutuksessa poliisille kertomista seikoista. HO:n presidentti oli enemmistön kanssa eri mieltä siitä, voitiinko todisteena käyttää B:n ja C:n HO:ssa antamaa kertomusta siitä, mitä he olivat kuulleet tyttärensä A:n kertoneen poliisille alustavassa kuulustelussa. (Vailla lainvoimaa 26.5.2020) - Uutiset
26.5.2020 15.30
Hovioikeus arvioi laajennetun hyödyn menettämistä ja tuomitsi takavarikoidut varat RL 10 luvun 3 §:n nojalla kokonaan valtiolle menetetyksi
Asiassa oli riidatonta, että käteisestä rahasta oli löytynyt 15.000 euroa vastaajan asunnosta makuuhuoneen sängyn patjojen välistä samasta paikasta kuin hasis ja 3.100 euroa lipaston laatikosta. Kaikki raha oli ollut 50 euron seteleinä. Kun otettiin huomioon vastaajan asunnosta löytyneen huomattavan rahamäärän poikkeuksellinen säilytystapa ja kirjallisena todisteena esitetyistä verotiedoista ilmenevä vastaajan huono taloudellinen tilanne, asiassa oli syytä olettaa, että takavarikoidut varat olivat peräisin rikollisesta toiminnasta, jota ei ollut pidettävä vähäisenä. Vastaaja oli väittänyt, että hänen hallustaan takavarikoidut edellä mainitut käteisvarat ovat peräisin Ruotsissa vuosina 2007–2016 tapahtuneesta työskentelystä säästetyistä palkkatuloista, mutta hän ei ollut esittänyt selvitystä väitteensä tueksi. Hänen ei voitu katsoa saattaneen todennäköiseksi, että sanotut käteisvarat olisivat peräisin muusta kuin rikollisesta toiminnasta. (Vailla lainvoimaa 26.5.2020) - Uutiset
26.5.2020 14.16
Sisäministeriö asetti työryhmän maalittamisen vastaisten toimien tehostamiseksi
Maalittaminen on lisääntynyt viime vuosien aikana. Maalittamisen kohteena ovat poliisit, syyttäjät, tuomarit, tutkijat, toimittajat, etnisten vähemmistöjen edustajat ja heitä puolustavat henkilöt. Myös tavalliset ihmiset voivat joutua maalittamisen kohteeksi. Työryhmän tavoitteena on luoda tilannekuva maalittamisesta ja sen laajuudesta sekä tarkastella sitä, miten viranomaiset voisivat tehokkaammin torjua maalittamista ja parantaa uhrin oikeusturvaa. Nyt asetetussa työryhmässä on edustus sisäministeriön lisäksi oikeusministeriöstä, Poliisihallituksesta, Keskusrikospoliisista ja Helsingin poliisilaitokselta. Työryhmän toimikausi on 1.6.2020–31.12.2020. - Uutiset
26.5.2020 11.28
Helsingin hovioikeus myönsi tutkimusluvan elinkautisvankien ehdonalaista vapauttamista koskeviin Helsingin hovioikeuden ratkaisuihin 9/2011 ja 3/2020 väliseltä ajalta
Hankkeessa selvitetään, miten elinkautisvangeista tehtävät väkivaltariskiarviot on otettu huomioon Helsingin hovioikeuden vapauttamisharkinnassa ja millaiseksi niiden painoarvo on mahdollisesti määritelty hovioikeuden ratkaisuissa. Hankkeella tuotetaan lainsäätäjälle suositukset lainsäädännön korjaustarpeista ja ehdotukset lainsäädännön uudistamisesta. (Vailla lainvoimaa 26.5.2020) - Uutiset
26.5.2020 11.00
Törkeä vai perusmuotoinen kirjanpitorikos
Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, ettei kirjanpitorikosta ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Vastaajan syyksi oli siten luettava kirjanpitorikos. Oikeudenmukaisena seuraamuksena vastaajan syyksi luetusta kirjanpitorikoksesta oli pidettävä 3 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta. HO katsoi, ettei vastaajan toimintaa ollut pidettävä kokonaisuutena arvioiden velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta niin vahingollisena, että hänet olisi syytä määrätä liiketoimintakieltoon. KO:n määräämä liiketoimintakielto poistettiin. Tuomittua menettämisseuraamusta alennettiin. (Vailla lainvoimaa 26.5.2020) - Uutiset
26.5.2020 8.00
Hovioikeus vapautti vastaajan velvollisuudesta suorittaa rikosuhrimaksun
Ottaen huomioon asiassa selostettu oikeuskäytäntö ja se, että epäselvässä tilanteessa asiaa on arvioitava vastaajan eduksi, HO katsoi, että vastaaja oli vapautettava velvollisuudesta suorittaa rikosuhrimaksu. (Vailla lainvoimaa 26.5.2020) - Uutiset
25.5.2020 15.36
Lähti vauhdikkaasti liikkeelle pysäköinninvalvojan tultua tarkistamaan pysäköintimaksua - hovioikeus hylkäsi syytteen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta
KO oli tuominnut vastaajan liikenneturvallisuuden vaarantamisen lisäksi virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta yhteiseen 8 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen. HO sen sijaan katsoi vastaajan syyllistyneen menettelyllään vain liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. HO katsoi, että vastaajan menettely oli ollut siinä määrin vaarallista ja osin piittaamatontakin, että oikeudenmukaisena rangaistuksena oli pidettävä 50 päiväsakkoa. Kun syyte virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta hylättiin, myös vastaajan korvausvaatimukset ja lääkärintodistuksen lunastuskulut oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 25.5.2020) - Uutiset
25.5.2020 15.15
Hallinto-oikeus: SM oli voinut harkintavaltansa nojalla päättää olla myöntämättä Suomen Hypoteekkiyhdistykselle lupaa Suomen vaakunan leijonakuviota vastaavan tunnuskuvan sisältävän tavaramerkin rekisteröintiin
Päätöksessä lausutuin perustein hallinto-oikeus katsoi, että sisäministeriö oli voinut harkintavaltansa nojalla ja päätöksessä mainitsemillaan perusteilla päättää olla myöntämättä Suomen Hypoteekkiyhdistykselle lupaa Suomen vaakunan leijonakuviota vastaavan tunnuskuvan sisältävän tavaramerkin rekisteröintiin. Ottaen erityisesti huomioon, ettei asiassa ollut kysymys tavaramerkkilain (7/1964) mukaisesta tavaramerkin rekisteröintiasiasta sinänsä, vaan siitä, oliko sisäministeriö voinut olla antamatta laissa tarkoitettua lupaa, päätöstä ei voitu pitää valituksessa esitetyin tavoin perustuslain 15 §:ssä säädetyn omaisuuden suojan vastaisena. Sisäministeriön katsottiin menetelleen virheellisesti, kun se ei ollut varannut yhdistykselle tilaisuutta tulla kuulluksi Kansallisarkiston lausunnosta, mutta oikeudenkäynnin ei kuitenkaan voitu katsoa aiheutuneen sisäministeriön virheestä. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ollut kohtuutonta, että valittaja joutui pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 25.5.2020) - Uutiset
25.5.2020 15.00
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta toisin kuin käräjäoikeusKO oli todennut, että asiassa oli ollut kysymys OK 21 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta, niin sanotusta osavoittotilanteesta, jossa osa vaatimuksista on ratkaistu toisen osapuolen ja osa toisen hyväksi. Tällöin lainkohdan sisältämän pääsäännön mukaan osapuolet saavat vastata itse oikeudenkäyntikuluistaan. KO oli katsonut, ettei erityisiä syitä velvoittaa toista osapuolta korvaamaan toisen kuluja asiassa ollut osoitettu. Koska Kantaja Oy oli kuitenkin myös hävinnyt osan esittämistään vaatimuksista, ja vahingonkorvausta koskeva vaatimus oli ollut kokonaisuutena arvioiden määrällisesti selvästi liiallinen, HO harkitsi Vastaaja Oy:n korvattavaksi osuudeksi kolme neljäsosaa korvattavien kulujen täydestä määrästä. (Vailla lainvoimaa 25.5.2020) - Uutiset
25.5.2020 14.00
Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen nuorena henkilönä ym. - vakuutusyhtiölle maksettavia vahingonkorvauksia ei ollut perusteltua kohtuullistaa sitä puoltavista seikoista huolimattaOttaen huomioon teon laadun eli teon moitittavuuden asteen HO katsoi, ettei vahingonkorvauksia ollut perusteltua kohtuullistaa sitä puoltavista seikoista huolimatta. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon kokonaisuudessaan. Asiassa mainituilla perusteilla vastaajan vakuutusyhtiölle maksettavan vahingonkorvauksen määrä korotettiin valituksessa vaaditun mukaiseksi. KO:n tuomiota muutettiin. Vastaajan korvausvelvollisuus vakuutusyhtiölle sen asianomistajalle maksamasta vakuutuskorvauksesta korotettiin 11.842,64 euroksi KO:n tuomitsemine viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 25.5.2020)