- Uutiset
18.1.2019 16.00
Kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevien EU-asetusten (aviovarallisuusasetus ja parisuhdevarallisuusasetus) soveltaminen alkaa 29. tammikuuta
Kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevia EU:n asetuksia aletaan soveltaa 29.1.2019. Asetukset yhtenäistävät varallisuussuhteisiin sovellettavia kansainvälisen yksityisoikeuden säännöksiä. Asetuksista toinen koskee aviopuolisoiden varallisuussuhteita ja toinen rekisteröityjen parien varallisuussuhteita. Asetuksissa säädetään siitä, minkä valtion tuomioistuin on toimivaltainen ja minkä valtion lakia sovelletaan puolisoiden varallisuussuhteita koskevassa asiassa, kun siinä on jokin kansainvälinen liittymä. Asetuksissa on myös säännökset toisessa jäsenvaltiossa annettujen päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta. - Uutiset
18.1.2019 15.21
Perukirjan laatinutta pankin lakimiestä vastaan nostettu syyte luottamusaseman väärinkäytöstä hylättiin
A:n esittämän rangaistusvaatimuksen mukaan V oli rikkonut perintökaaren lainkohtia sillä tavoin, että V oli jättänyt P:n jälkeen laatimaansa perukirjaan merkitsemättä A:n osakkuusaseman ja omavaltaisesti vetänyt pois osakkuuden vahvistaneen asiakirjan ennen perunkirjoitusta. KO oli katsonut, ettei A ollut näyttänyt V:n menetelleen väittämällään tavoin. A:n kuvaama V:n menettely ei täyttänyt A:n nimeämien rikosten tunnusmerkistöjä eikä muunkaan rangaistavaksi säädetyn menettelyn tunnusmerkistöä. V:n syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily ja syytteet oli hylättävä. V:n menettelyn ei ollut osoitettu olleen moitittavaa eikä huolimatonta. HO ei myöntänyt A:lle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 18.1.2019) - Uutiset
18.1.2019 14.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi huumausainerikoksen törkeäksi
A ja B olivat tavoitelleet 42 kannabiskasvin kasvattamisella yhteensä 1 050 grammaa kannabista. A ja B olivat myös kasvattaneet aikaisemmin 4 kannabiskasvia, joista he olivat saaneet noin 30 grammaa kannabista. Todetun kasvattamisen lisäksi A ja B olivat pitäneet hallussaan 131 grammaa kannabista. A oli edelleen hankkinut ja pitänyt hallussaan 100 - 130 grammaa kannabista, josta hän oli myynyt osan eteenpäin siten, että hänen haltuunsa oli jäänyt 48,5 grammaa kannabiksen kukintoa. A oli vielä pitänyt hallussaan 6,7 grammaa amfetamiinia ja 20 kappaletta MDMA:ta sisältänyttä tablettia. Sekä A:n että B:n osalta rikoksen kohteena oli ollut suurena määränä huumausainetta pidettävä määrä kannabista. A:n osalta rikoksen kohteena olivat lisäksi olleet erittäin vaarallisiksi huumausaineiksi luokiteltavat amfetamiini ja MDMA. Hovioikeus totesi, että A ja B olivat toimineet varsin suunnitelmallisesti käyttämällä kasvatuksessa apunaan useita välineitä. A:n ja B:n kannabiskasvien viljelyyn oli sen suhteellisen laajamittaisuuden vuoksi liittynyt myös riski siitä, että ainetta ajan kuluessa voisi levitä muillekin henkilöille. Nämä seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että huumausainerikosta oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. A ja B olivat siten syyllistyneet törkeään huumausainerikokseen. (Vailla lainvoimaa 18.1.2019) - Uutiset
18.1.2019 14.03
Velkajärjestelylle ei ollut VJL 9 a §:ssä tarkoitettua väliaikaista estettä - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus aloitti velkajärjestelyn 10 a §:n nojalla VJL 10 § 7 esteperusteesta huolimatta
HO:ssa oli ensinnäkin kysymys siitä, estyikö hakijan velkajärjestely VJL 9 a §:ssä tarkoitetuin tavoin maksuvaran väliaikaisen puuttumisen johdosta. Toiseksi asiassa oli kysymys siitä, oliko velkajärjestelyn myöntämiselle lain 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä VJL 10 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaisesta esteestä huolimatta. HO katsoi, että hakijan maksuvaran puutteen ei voitu katsoa johtuvan väliaikaisena pidettävästä syystä, joten velkajärjestely ei estynyt VJL 9 a §:ssä tarkoitetun väliaikaisen esteen vuoksi. VJL 10 a §:n osalta HO katsoi, että oli ilmeistä, ettei hakija ilman velkajärjestelyä selviydy veloistaan. Pääasiallisesta velkaantumisesta kulunut pitkä aika, ulosoton kautta tehdyt suoritukset ja hakijan toimet työkykynsä parantamiseksi sekä velkajärjestelyn merkitys yhtäältä hakijan ja toisaalta velkojien kannalta puolsivat velkajärjestelyn myöntämistä asiassa todetusta esteperusteesta (VJL 10 § 7) huolimatta. (Vailla lainvoimaa 18.1.2019) - Uutiset
18.1.2019 13.30
Hovioikeus laski jäännösrangaistuksen pituutta ja täytäntöönpanoa toisin kuin käräjäoikeusTapauksessa jäännösrangaistuksen pituus oli 2 vuotta 3 kuukautta 1 päivä. Täytäntöön pantavan jäännösrangaistuksen osan pituus oli suhteutettava sen tosiasialliseen vaikutukseen yhteiseen vankeusrangaistukseen, joka oli tuomiossa todetulla tavalla kaksi kuukautta. Tämän vuoksi ja vastaajan etu huomioon ottaen jäännösrangaistuksesta määrättiin täytäntöönpantavaksi 8 kuukautta. - Uutiset
18.1.2019 11.00
Hovioikeus muutti tapon yrityksestä epäillylle tutkintavangille määrättyjä yhteydenpitorajoituksia
KO:n määräämää yhteydenpidon rajoitusta muutettiin siten, ettei kantelija saa olla yhteydessä asianomistaja A:han, tämän puolisoon B:hen eikä omaan avopuolisoonsa C:hen. Muilta osin yhteydenpidon rajoitukset kumottiin.(Vailla lainvoimaa 18.1.2019) - Uutiset
18.1.2019 8.15
Hovioikeus kumosi laajennetun lähestymiskiellonA:n menettelylle ei ollut asiallista syytä. Menettely oli ollut toistuvaa ja jatkunut useita kuukausia. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että asiassa oli perusteltua aihetta olettaa, että A tulisi ilman lähestymiskieltoa tekemään B:n rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muutoin vakavasti häiritsemään tätä, minkä vuoksi lähestymiskiellon määrääminen häntä kohtaan oli perusteltua. Asiassa ei sen sijaan ilmennyt, että A olisi kohdistanut menettelyään B:n lapsiin eikä asiassa ollut perusteltua aihetta olettaa, että A tulisi jatkossakaan tekemään heidän rauhaansa kohdistuvan rikoksen tai muutoin vakavasti häiritsemään heitä. Edellytyksiä A:n määräämiselle lähestymiskieltoon C:tä ja D:tä kohtaan ei siten ollut. Ottaen huomioon tuomiossa selostetut oikeusohjeet ja A:n menettelyn laadun hovioikeus katsoi, että perusmuotoinen lähestymiskielto oli tässä tapauksessa riittävä vakavan häirinnän ja rauhaan kohdistuvan rikoksen torjumiseksi. Lähestymiskieltoa ei ollut perusteltua määrätä laajennettuna. (Vailla lainvoimaa 18.1.2019) - Uutiset
17.1.2019 14.27
Toisin kuin käräjoikeus hovioikeus velvoitti äidin korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa koskevassa riidassa - kohtuullistamiselle ei ollut edellytyksiä
HO:ssa oli kysymys siitä, oliko asiassa OK 21 luvun 8 b §:n mukaiset edellytykset kohtuullistaa lapsen äidin maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja. HO päätyi kokonaisarvioinnissaan siihen, ettei asiassa ollut OK 21 luvun 8 b §:n mukaisia edellytyksiä kohtuullistaa oikeudenkäyntikuluja. Näin ollen äiti oli velvollinen korvaamaan määrältään myönnetyt oikeudenkäyntikulut isälle. KO:n ratkaisua muutettiin. (Vailla lainvoimaa 17.1.2019) - Uutiset
17.1.2019 13.54
Syyte törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä hylättiin
Asiassa oli riidatonta, että toisilleen entuudestaan tuntemattomat, tekohetkellä 18 vuoden 8 kuukauden ikäinen vastaaja ja 15 vuoden 6 kuukauden ikäinen asianomistaja olivat olleet kerran sukupuoliyhteydessä keskenään. Syytteen mukaan vastaaja oli ollut sukupuoliyhteydessä kuuttatoista vuotta nuoremman, tapahtuma-aikaan 15-vuotiaan asianomistajan kanssa. Syytteen mukaan rikos oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, koska vastajalle entuudestaan tuntematon asianomistaja oli tapahtuma-aikaan ollut päihtynyt, seksuaalisesti kokematon ja vailla yösijaa. HO ei muuttanut KO:n tuomiota miltään osin. (Vailla lainvoimaa 17.1.2019) - Uutiset
17.1.2019 13.31
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden määräämän liiketoimintakiellonArvioinnissa liiketoimintakieltoon määräämistä puolsi se, että A oli aiheuttanut laiminlyönneillään Verohallinnolle huomattavan taloudellisen vahingon. A oli saanut merkittävän kilpailuedun vältettyään maksamasta liiketoiminnasta tavanomaisesti suoritettavia veroja. A:n rikollinen toiminta oli jatkunut yli neljä vuotta. A:n menettely oli siten ollut Verohallinnon ja terveen taloudellisen kilpailun kannalta vahingollista. Liiketoimintakiellon määräämistä vastaan puhuvina seikkoina oli otettava huomioon se, ettei A ollut aikaisemmin syyllistynyt rangaistavaan menettelyyn. Törkeää kirjanpitorikosta koskevan syytteen mukaan hän oli myös yrittänyt verotarkastuksen jälkeen saattaa toiminimen kirjanpidon kuntoon. A oli osittain korvannut Verohallinnolle aiheuttamansa vahingon ja hän ei siten ollut saanut pysyvää kilpailuetua verojen välttämisestä. Arvioidessaan kokonaisuutena liiketoimintakiellon määräämisen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja, hovioikeus katsoi, ettei asiassa ollut ilmeistä vaaraa sille, että A jatkaisi sopimatonta liiketoimintaa. Liiketoimintakiellon määrääminen ei siten ollut tarpeen sopimattoman ja vahingollisen liiketoiminnan estämiseksi. Asiassa ei näin ollen ollut tarvetta suojata liiketoimintakiellosta annetussa laissa tarkoitettuja osapuolia. (Vailla lainvoimaa 17.1.2019) - Uutiset
17.1.2019 11.40
Hovioikeus vapautti muun muassa kolmeen murhaan syyllistyneen ehdonalaiseen vapauteen 18 vuoden 6 kuukauden vankeuden jälkeen
Helsingin hovioikeus hyväksyi 17.1.2019 antamallaan päätöksellä elinkautisvangin ehdonalaista vapauttamista koskevan hakemuksen. Hakija oli muun muassa murhannut kolme entuudestaan tuntemaansa mieshenkilöä ampumalla heitä. Hakijan poikkeuksellisen raskas rikoshistoria huomioon ottaen ehdonalainen vapauttaminen ei tullut kysymykseen kuin vasta 1.6.2020. - Uutiset
17.1.2019 11.08
Käräjänotaari laski päiväsakon rahamäärän virheellisesti - ratkaisua ei voitu poistaa tuomiovirheen perusteella eikä päiväsakon rahamäärää korjata kanteluasiana
Käsiteltävänä olevassa kantelussa oli HO:ssa kysymys siitä, että KO:n väitettiin soveltaneen lakia väärin. Tämä ei kuitenkaan ole oikeudenkäynnissä tapahtunut oikeudenkäyntivirhe, jonka perusteella KO:n ratkaisu voitaisiin tuomiovirheen perusteella poistaa tai jonka perusteella HO voisi kanteluasiana korjata KO:n tuomiota päiväsakon rahamäärän osalta. Sen sijaan 1.1.2019 voimaan tulleen OK 31 luvun 14 a §:n 1 momentin 1a kohdan (422/2018) mukaan tuomion purkamista voidaan hakea siltä tuomioistuimelta, jonka tuomiota hakemus koskee, jos hakemus tarkoittaa pelkästään päiväsakon rahamäärän alentamista. (Vailla lainvoimaa 17.1.2019) - Uutiset
17.1.2019 10.00
Oli pyytänyt käräjäoikeutta toimittamaan ratkaisun sähköpostitse - hovioikeus palautti menetetyn määräajan
KO:ssa oli toimittu normaalin käytännön mukaisesti eli lähetetty viralliset asiakirjat postitse. A:n 16.3.2018 lähettämä nimenomainen pyyntö ratkaisun lähettämisestä sähköpostitse oli lähetetty virastopostin sijasta suoraan asian aikaisemmalle käsittelijälle eikä se ollut tullut selvityksen antaneen käräjänotaarin tietoon. Koska kantelija ei ollut asiassa mainitusta syystä voinut ajoissa ilmoittaa KO:n ratkaisuun tyytymättömyyttä määräajassa ja oli asiasta tiedon saatuaan viipymättä toimittanut HO:een hakemuksen määräajan palauttamiseksi, asiassa oli erittäin painavia syitä palauttaa kantelijalle vaadittu määräaika. (Vailla lainvoimaa 17.1.2019) - Uutiset
17.1.2019 9.49
KKO äänesti: Jakoluettelon toimittamiselle säädetyn määräajan jälkeen tehdyt konkurssisaatavien valvontojen riitautukset jätettiin myöhässä tehtyinä tutkimatta
Pesänhoitaja oli riitauttanut eräiden saatavien valvonnat ennen kuin hän oli toimittanut jakoluettelon käräjäoikeudelle vahvistettavaksi mutta sen jälkeen, kun konkurssilain 13 luvun 10 §:n 2 momentissa säädetty määräaika jakoluettelon toimittamiselle oli kulunut umpeen. Riitautukset jätettiin myöhässä tehtyinä tutkimatta. (Ään.) - Uutiset
16.1.2019 15.11
Hovioikeus: Kummiussuhde ei muodostanut esteellisyyttä käsitellä seksuaalirikosta koskevaa asiaa
Syyttäjä oli katsonut, että määräaikainen hovioikeudenneuvos A on esteellinen käsittelemään asiaa, koska asian käräjäoikeudessa ratkaisseen ma. käräjätuomarin avopuoliso on A:n lapsen kummi. HO hylkäsi esteellisyysväitteen. - Uutiset
16.1.2019 14.20
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu avioliittoa, vanhempainvastuuta ja elatusvelvollisuutta koskevan tuomion tunnustamisestaTuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen 44/2001 27 artiklaan ja tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen 1347/2000 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen 2201/2003 19 artiklaan sisältyviä vireilläolosääntöjä on tulkittava siten, että kun tuomioistuin, jossa kanne on myöhemmin nostettu, antaa avioliittoa, vanhempainvastuuta tai elatusvelvollisuutta koskevassa asiassa näiden sääntöjen vastaisesti tuomion, josta on tullut lainvoimainen, ne ovat esteenä sille, että sen jäsenvaltion tuomioistuimet, jossa kanne on ensin nostettu, kieltäytyvät pelkästään tästä syystä tunnustamasta tätä tuomiota. Erityisesti tämä sääntöjenvastaisuus ei voi yksinään oikeuttaa mainitun tuomion tunnustamatta jättämistä siitä syystä, että se on selvästi vastoin oikeusjärjestyksen perusteita tässä jäsenvaltiossa. - Uutiset
16.1.2019 13.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli voinut vahvistaa velkajärjestelyn maksuohjelman yksinkertaistetussa menettelyssä yhtiön vastustuksesta huolimatta
HO:ssa oli ollut kysymys siitä, oliko hakijalle voitu vahvistaa maksuohjelma VJL 38 a §:n mukaisessa yksinkertaistetussa menettelyssä. P Oy:n mukaan KO ei olisi voinut vahvistaa selvittäjän maksuohjelmaehdotusta yksinkertaistetussa menettelyssä erityisesti siitä syystä, että se ei ollut lain 25 §:n mukainen, koska maksuohjelmaehdotukseen ei ollut sisällytetty vähimmäiskertymälaskelmaa eikä se ollut myöskään lain 31 §:n mukainen, koska tavalliset velat oli pyydetty ilmoittamaan korkoineen menettelyn aloittamispäivälle eikä hakemuksessa ilmoitetulle saldopäivälle. P Oy oli lisäksi katsonut, ettei maksuohjelmaehdotusta olisi voinut vahvistaa myöskään siitä syytä, että siinä ei ollut noudatettu lain 34 §:ää kuolinpesän realisoinnin osalta eikä maksuohjelman kestoa ole pidennetty siltä osin kuin menettelyajan kertymä oli käytetty selvittäjän palkkion maksuksi. Maksuohjelmaehdotuksesta ei myöskään ilmennyt, oliko velallisella tuloihin perustuva lisäsuoritusvelvollisuus. HO ei muuttanut KO:n päätöksen lopputulosta. (Vailla lainvoimaa 16.1.2019) - Uutiset
16.1.2019 12.15
Hovioikeuden ratkaisu hyödyntämiskiellosta
Syyttäjä ja A olivat nimenneet hovioikeudessa uudeksi todistajaksi vanhemman konstaapelin C:n teemanaan muun muassa B:n puhuttelussa ilmi tulleet seikat. Hovioikeus asetti hyödyntämiskiellon, koska B ei ollut ennen puhuttelua pätevästi luopunut oikeudestaan olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen eikä oikeudestaan avustajaan. (Vailla lainvoimaa 16.1.2019) - Uutiset
16.1.2019 11.02
Hovioikeus hylkäsi salakatselua koskevan syytteen vanhentuneena - kunnianloukkauksesta tuomittavan sakkorangaistuksen oli oltava tuntuva koska kuva oli ollut tyyliltään erittäin halventava ja teko oli kohdistunut alaikäiseen
HO totesi, että tiedoston muokkaaminen itsessään ei ole salakatselun tunnusmerkistön täyttävä teko. Tunnusmerkistön täyttävän kuvaamisen tekoaika oli jäänyt epäselväksi. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja oli oikeudettomasti teknisellä laitteella katsellut tai kuvannut asianomistajaa 18.9.2015 jälkeen. Syyteoikeus oli siten vanhentunut ja syyte salakatselusta oli sen vuoksi hylättävä. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja lopputuloksen kunnianloukkauksen osalta. Koska syyte kohdassa 1 oli hylätty, rangaistusta oli lievennettävä. Kunnianloukkauksesta voidaan tuomita vain sakkoa. Ottaen huomioon, että syytteessä tarkoitettu kuva oli ollut tyyliltään erittäin halventava ja teko oli kohdistunut alaikäiseen, sakkorangaistuksen oli oltava tuntuva (72 ps). Korvausvelvollisuutta ei ollut arvioitava toisin kuin KO oli tehnyt. (Vailla lainvoimaa 16.1.2019) - Uutiset
15.1.2019 16.00
Hovioikeus arvioi todennäköisyystahallisuutta ja muutti törkeän pahoinpitelyn tapon yritykseksi – käräjäoikeus ei olisi saanut tutkia lievää pahoinpitelyä
Erityisesti lääkärinlausunnosta ilmenevät vammat, lyöntien lukumäärä, voimakkuus ja iskutapa huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että A:n oli täytynyt pitää varsin todennäköisenä, että hänen tekonsa voisi aiheuttaa B:n kuoleman. A:n menettely oli siten ollut tahallista ja hänen oli katsottava syyllistyneen käräjäoikeuden hänen syykseen lukeman törkeän pahoinpitelyn sijasta tapon yritykseen. Toisen syytekohdan osalta hovioikeus totesi, että koska A ei ollut ilmoittanut häneen kohdistunutta menettelyä syytteeseen pantavaksi eikä kyseessä ollut sellainen rikoslain 21 luvun 16 §:ssä tarkoitettu tilanne, jossa syyttäjä saisi nostaa syytteen lievästä pahoinpitelystä ilman, että asianomistaja ilmoittaa rikoksen syytteeseen pantavaksi, käräjäoikeuden ei olisi hylättyään syytteen pahoinpitelystä tullut ottaa syytettä lievän pahoinpitelyn osalta tutkittavaksi. Tämän vuoksi syyte oli sanotulta osin jätettävä tutkimatta ja B vapautettava hänelle tuomitusta rangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
15.1.2019 15.17
"Toimeksiantosuhteemme päättyy, joten pyydän lähettämään kaikki asiakirjat toiselle asianajajalle" - käräjäoikeus tulkitsi oikeudenkäyntiavustajan tehtävämääräyksen peruuttamista koskevaa säännöstä ja perui määräyksen avustajan ilmoituksesta
KO tulkitsi asiaa niin, että avustaja AA, A ja B olivat pyytäneet avustajan määräyksen peruuttamista ja että asiassa oli kaikki seikat kokonaisuutena arvioiden riittävän perusteltu ja pätevä syy oikeusapuun perustuvan avustajan määräyksen peruuttamiselle. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa A:lle ja B:lle, jotka vaativat KO:n päätöksen kumoamista. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
15.1.2019 14.23
Sovinnon vahvistamisratkaisun oikeusvoimavaikutus esti kanteen tutkimisen mainituilta osinKanne jätettiin tutkimatta siltä osin, kuin se koski asunnon kuntokartoituksen teettämistä tavarantarkastajalla, korjaussuunnitelman ja sen tekijän hyväksyttämistä kantajalla tai korjaustyön valvojaksi määrättävää henkilöä koskevia vaatimuksia. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
15.1.2019 14.00
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen: Koko rikosprosessiketjun resurssit on turvattava
Syyttäjän rooli rikosasioiden käsittelyketjussa on hyvin keskeinen. Samoin syyttäjien riittävä resursointi.
- Yksikään juttu ei mene käräjille, jos ei ole syyttäjää, joka sen sinne vie. Yksikään tutkinnan rajoittamisesitys ei etene, jos ei ole syyttäjää, joka vie sen eteenpäin. Poliittisten päätösten tekijöiden tulee tiedostaa se, että koko rikosprosessiketjun toimijoilla pitää olla edellytykset hoitaa juttuja, valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen painotti syyttäjien merkitystä rikosasioiden käsittelyketjussa puhuessaan toimittajille 15. tammikuuta järjestetyssä Rikos ja rangaistus -tilaisuudessa Vantaan vankilassa. - Uutiset
15.1.2019 13.11
Hovioikeus hylkäsi käräjäoikeuden tavoin syytteen törkeästä kavalluksesta
Hovioikeus totesi, että kavalluksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää anastustarkoitusta ja kavallus on rangaistava vain tahallisena. A:lla oli sinänsä ollut velvollisuus yhtiön edustajana säilyttää menoja koskevat tositteet ja liittää ne kirjanpitoon. Tositteiden puuttuminen ei kuitenkaan sellaisenaan osoittanut sitä, että A olisi anastanut syytteessä kysymyksessä olevat pankkitililtä nostamansa ja siirtämänsä varat. Anastuksen täyttymistä ja anastustarkoitusta arvioitaessa ratkaisevaa oli se, että oli pidettävä uskottavana, että A oli käyttänyt kysymyksessä olevat varat yhtiön liiketoimintaan. Näin ollen kavallusrikoksen edellyttämä tahallisuus ja siten A:n syyllisyys tuli vähintään hyvin epävarmaksi. Vaikka A:lla ei olisikaan kaikilta osin ollut esimerkiksi yhtiö- tai vero-oikeudellisten säännösten mukaan perustetta kysymyksessä olevien varojen käyttämiseen syytteessä mainittuihin menoihin, näyttämättä jäi, että A olisi tahallaan anastanut varoja. Näiden syiden vuoksi syytä käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
15.1.2019 12.15
Oikeusministeriö käynnistää raiskauslainsäädännön kokonaisuudistuksen
Oikeusministeri Antti Häkkänen asettaa työryhmän raiskauslainsäädännön uudistamiseksi. Tavoitteena on muuttaa rikoslakia siten, että suostumuksen asema raiskauksen tunnusmerkistössä vahvistuisi nykyisestä. Toisena keskeisenä tehtävänä työryhmällä on valmistella muutokset, joilla sukupuoliyhteys nuoren lapsen kanssa säädetään rangaistavaksi raiskausrikoksena. - Uutiset
15.1.2019 11.29
KKO: Postitse huumausainetta tilanneen syyllisyydestä huumausainerikokseen ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä
A:ta syytettiin huumausainerikoksesta sillä perusteella, että hän oli tuonut maahan huumausainetta. A:n nimellä ja kotiosoitteella oli postitse saapunut ulkomailta kirjelähetys, joka oli sisältänyt 250 kappaletta 25C-NBOMe -huumausainetta sisältäviä lappuja. A kiisti tilanneensa lähetystä tai tietävänsä siitä mitään.
Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, ettei A:n syyllisyydestä huumausainerikokseen jäänyt varteenotettavaa epäilyä. - Uutiset
15.1.2019 11.00
Hovioikeuden päätös kanteenmuutoksesta perintöriidassa - käräjäoikeuden päätös kumottiin
Estettä kannevaatimusten käsittelemiselle ei ollut, joten asia oli palautettava KO:n ratkaistavaksi myös kyseisen kannekohdan osalta. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
15.1.2019 10.27
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö: Helsingin käräjäoikeus tuomitsi somen kautta lapsiin yhteydessä olleelle miehelle 4 v ja 10 kk vankeutta
Vastaaja oli hyödyntänyt sosiaalista mediaa, kun hän oli ollut yhteydessä lapsiin. Sosiaalisen median viesteissä oli ollut lapsia seksuaalisille sisällöille altistavaa tai seksuaalisesti latautunutta aineistoa. Tekijä oli myös pyytänyt lapsia tapaamaan itseään ja hän oli onnistunut tapamaan kolmea lasta. Yhden lapsen kanssa oli ollut seksuaalista kanssakäymistä ja muita seksuaalisia tekoja. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019)Avoin uutinen - Uutiset
15.1.2019 10.00
Helsingin hovioikeus myönsi graduntekijälle tutkimusluvan törkeän raiskauksen tuomioihin
HO myönsi hakijalle viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 28 §:n 1 momentissa tarkoitetun tutkimusluvan Helsingin hovioikeuden antamaan 40 tuoreimpaan salassa pidettäväksi määrättyyn tuomioon niihin liittyvine käräjäoikeuden ratkaisuineen, jotka koskevat törkeää raiskausta ja jotka on annettu tai julistettu HO:ssa ennen tämän päätöksen antamista. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
15.1.2019 9.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain rikkomisesta
Eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain tavoitteisiin nähden, joita ovat erityisesti eläintautien leviämisen estäminen, nyt kysymyksessä oleva A:n ja B:n laiminlyönti ei hovioikeuden arvion mukaan ole ollut tahallista eikä törkeän huolimatonta etenkin, kun otettiin huomioon myös rekisterinpitäjän antama ohje, jonka mukaan ilmoitusta ei olisi ollut tarpeen vielä nyt kysymyksessä olevana tekoaikana tehdä. Näin ollen A:n ja B:n tahallisuutta ja myös tuottamusta vähensi olennaisesti se, että olivat voineet luottaa mainittuun ohjeeseen. A ja B eivät olleet tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta jättäneet ilmoittamatta syytteessä kuvattuja tietoja eläinrekisteriin ja siten he eivät olleet syyllistyneet eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain rikkomiseen. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
15.1.2019 8.10
Arviointiraportti Kokeilukulttuuri Suomessa – nykytilanne ja kehittämistarpeet: Kokeilutoimintaan lisää pitkäjänteisyyttä ja systemaattista oppimista
Kokeilevan kulttuurin edistäminen on pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman keskeinen keino uudistaa yhteiskuntaa ja eri alojen toimintatapoja sekä tuottaa uutta kasvua. 14. tammikuuta julkaistun arviointiraportin mukaan kokeilut koetaan hyväksi työkaluksi toiminnan kehittämisessä ja uusien ratkaisujen etsimisessä, mutta kokeiluihin liittyy myös haasteita. Arviointiraportti suosittelee laajemman toimijajoukon osallistamista kokeiluihin sekä kokeiluista saadun tiedonvälityksen tehostamista. Kokeilut tulisi myös toteuttaa suunnitelmallisemmin päätöksenteon tueksi. - Uutiset
14.1.2019 14.23
Hovioikeus ei alentanut kahdesta törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittua yhteistä 4 vuoden vankeusrangaistustaHO toimitti asiassa pääkäsittelyn, jossa otettiin vastaan sama todistelu kuin KO:ssa. HO katsoi, että riittävää näyttöä siitä, että seksuaalisia tekoja olisi tapahtunut kohdassa 1 (1.9.2009-3.2.2016) joka toinen tai kolmas viikko ja kohdassa 2 (1.6.2014-4.2.2016) neljä kertaa kuukaudessa ei ollut esitetty. HO katsoi näytetyksi, että seksuaalisia tekoja oli molempiin asianomistajiin kohdistunut syytteen mukaisina tekoaikoina kuitenkin lukuisia ja viimeiset niistä olivat ajoittuneet juuri ennen rikosilmoituksen tekemistä. Tällä muutoksella HO piti voimassa KO:n syyksilukemisen ja piti KO:n tavoin tekoja myös kokonaisuutena arvostellen törkeinä. Teot olivat jatkuneet pitkään ja ne olivat sisältäneet muun muassa sukupuoliyhteyden ja sen yrityksen. Lisäksi asianomistajien nuori ikä, vastaajan ja asianomistajien välinen luottamuksellinen suhde sekä osaan tekoja liittynyt epäasiallinen taivuttelu huomioon ottaen HO katsoi, että vastaajan teot olivat rikoslajissaan keskimääräistä moitittavampia. Vaikka HO luki vastaajan syyksi vähäisemmän määrän yksittäisiä osatekoja, se ei edellä mainituilla perusteilla alentanut tuomittua yhteistä 4 vuoden pituista vankeusrangaistusta ja määräsi vastaajan pidettäväksi edelleen vangittuna. (Vailla lainvoimaa 14.1.2019) - Uutiset
14.1.2019 12.13
Käräjäoikeus: saneerausmenettelyn aloittamiselle pelkästään jatkamiskelpoisuuden selvittämiseksi ei ollut perusteita – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaVelallinen oli vedonnut siihen, ettei saneerausmenettelyn aloituskynnystä tule asettaa kovin korkealle ja yksityiskohtaisempi esitys ratkaisuista ilmenee vasta maksuohjelman sisällöstä. Käräjäoikeus totesi, että joissain tapauksissa saneerausmenettely on perusteltua aloittaa sen selvittämiseksi, onko liiketoiminnan harjoittamiseksi tarvittavan lisärahoituksen saaminen ja toiminnan kannattavuuden parantaminen mahdollista. Tässä tapauksessa velkojien esteväitteet olivat perusteltuja. Harkinnassa oli otettava huomioon se, ettei velallinen esittänyt selvitystä toimintaedellytysten tosiasiallisista parantamisedellytyksistä ja että saneerausmenettelystä myös aiheutuu merkittäviä kustannuksia, jotka heikentävät saneerausvelkojien asemaa. Käräjäoikeus harkitsi, ettei saneerausmenettelyn aloittamiselle pelkästään jatkamiskelpoisuuden selvittämiseksi ollut perusteita. (Vailla lainvoimaa 14.1.2019) - Uutiset
14.1.2019 11.30
Hovioikeuden tuomio luottokiskonnasta autokaupassa - lainamäärä 2.001 €, vuosikorko vähintään 293 %
Kyse oli ollut vakuudellisista luotoista, joissa hakijoiden säännöllinen työssäolo oli käytännössä ollut lainan saamisen ehtona. Todellinen vuosikorko oli ollut lainoissa vähintään 293 %. Huomattavan monessa vastaajan yrityksen 1.6.2013 jälkeen annetussa luotossa lainamäärä oli ollut 2.001 euroa. Tästä oli tullut KO:n käsityksen mukaan kuva siitä, että luottosopimuksen ehtojen muotoilulla oli ollut nimenomaan tarkoitus kiertää kuluttajansuojalain määräystä. Vaikka kuluttajansuojalain säännös ei siis näihin luottoihin soveltunut, voitiin KO:n mukaan ajatella, että mitä lähempänä laissa säädettyä korkokattosäännöksen tarkoittamaa tapausta ollaan, sitä todennäköisemmin kohtuullisena pidettävänä koron pitäisi olla jollain järkevällä etäisyydellä säädetystä korkokatosta. Tässä tapauksessa ei ollut edes kyse vakuudettomista pikavipeistä, joiden luottoriskin voidaan arvioida olevan suurempi kuin vakuudellisten luottojen. KO oli pitänyt vastaajan toimintaa kaikilta osin tahallisena ja tuominnut vastaajan kiskonnasta kaikissa syytekohdissa. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 14.1.2019, Esittelijän mietintö) - Uutiset
14.1.2019 10.44
Vuonna 2011 tapahtunut avoero ja tästä seurannut masennus ja nettipelien pelaaminen - velkajärjestelylle ei ollut tässä vaiheessa painavia syitä
Siitä huolimatta, että VJL 10 a §:n 1.1.2015 voimaan tulleen säädösuudistuksen tarkoituksena on ollut vähentää velkaantumisesta kuluneen ajan merkitystä kokonaisharkintaan puoltavana seikkana, hakijan (39 v., töissä) velkaantumisesta kulunut aika (105.401,45 euron velkojen yhteismäärästä yli 60.000 euroa oli syntynyt vuonna 2015) oli ollut siinä määrin lyhyt, että se puolsi kokonaisharkinnassa velkajärjestelyn myöntämistä vastaan siinä määrin, että hakijan velkajärjestelylle ei ollut tässä vaiheessa esteestä huolimatta riittäviä VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä. Hakemus oli siten hylättävä. HO ei muuttanut KO:n päätöstä. (Vailla lainvoimaa 14.1.2019) - Uutiset
14.1.2019 9.24
Gradu: Tiedustelu oikeusvaltiossa – mitä Suomeen ehdotettu uusi tiedustelulainsäädäntö tuo mukanaan
Sami Pekolan tutkielmassa jäsennetään mitä erityisesti tiedustelun valvonnan kannalta merkityksellistä Suomeen ehdotettu uusi tiedustelulainsäädäntö toisi mukanaan. Ehdotettujen tiedusteluvaltuuksien, tiedustelun valvonnan nykytilan ja valvonnan uudistamisehdotusten lisäksi työssä käydään läpi myös tiedusteluun liittyvää kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin sekä EU-oikeuteen liittyvää käytäntöä, joiden voidaan katsoa raamittavan kansallisen lainsäädännön laadintaa. Lisäksi työ sisältää eräiden Suomen kannalta keskeisten vertailumaiden tiedustelulainsäädännön ja valvontamekanismien erittelyä, mikä auttaa Suomen lainsäädännöllisen tilanteen hahmottamisessa.Avoin uutinen - Uutiset
14.1.2019 8.01
Hovioikeuden ratkaisu ylimääräisen tiedon hyödyntämisestä syytteen tueksi esitettävänä näyttönä – vastaaja vapautettiin ampuma-aserikoksesta tuomitusta rangaistuksesta
Kysymys siitä, miten pakkokeinolain 10 luvun 56 §:n 1 ja 2 momentin säännökset rajoittavat ylimääräisen tiedon hyödyntämistä näytön hankkimisessa ja käyttämisessä tuomioistuimessa. Ylimääräistä tietoa sisältävää telekuuntelutallennetta ei olisi saanut esitutkinnassa käyttää ampuma-aserikoksen selvittämisessä kohdassa 2. A:ta vastaan näyttönä käytetty B:n esitutkintakertomus oli koskenut samoja tapahtumia kuin telekuuntelutallenne ja esitutkintapöytäkirjasta ilmenee, että B oli itse kertonut tapahtumista vasta kun hänelle oli selvitetty se, mitä tallenteelta ilmenee. Näin ollen A:n oikeusturva oli ylimääräisen tiedon käyttämisestä johtuen vaarantunut. B:n esitutkintakertomukseen ei saanut tältä osin vedota oikeudenkäyntiaineistona. A vapautettiin ampuma-aserikoksesta tuomitusta rangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 14.1.2019) - Uutiset
11.1.2019 16.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu painostusvankeudesta menettämisseuraamusasiassaUnionin tuomioistuin totesi muun muassa, että vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta menetetyksi tuomitsemista koskeviin päätöksiin 6.10.2006 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2006/783/YOS 12 artiklan 1 ja 4 kohtaa on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä täytäntöönpanovaltion lainsäädännön soveltamiselle, kun kyseisessä lainsäädännössä sallitaan tarvittaessa painostusvankeuteen määrääminen toisessa valtiossa annetun menetetyksi tuomitsemista koskevan ratkaisun täytäntöön panemiseksi. - Uutiset
11.1.2019 14.40
Pansion sotasatamaa ja merivoimien aluksia ilmakuvauslennolla kuvannut syyllistyi aluerikkomukseen mutta jätettiin rangaistukseen tuomitsematta
HO hylkäsi valittajan pyynnön pääkäsittelyn toimittamisesta. Syyksilukemisen osalta HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut. KO:n ratkaisun lopputulosta ei ollut tarvetta muuttaa myöskään sen osalta, että valittaja oli jätettävä rangaistukseen tuomitsematta. Valittajan vaatimus valtion velvoittamisesta korvaamaan muistikortin hävittämisestä aiheutuneen vahingon hylättiin. (Vailla lainvoimaa 11.1.2019) - Uutiset
11.1.2019 14.05
Ei riittävää näyttöä seurustelusuhteen aikana tapahtuneista raiskauksista eikä pahoinpitelyistä - syytteet ja niihin perustuvat korvausvaatimukset hylättiin
Asiassa mainittuja seikkoja kokonaisuudessa arvioiden KO oli katsonut, että asianomistajan kertomusta ei muusta asiassa esitetystä näytöstä ilmenevät seikat huomioon ottaen ollut pidettävä riittävänä näyttönä sille, että vastaajan voitaisiin syyksilukemisen edellyttämällä riittävällä varmuudella katsoa kohdassa 1 (Raiskaus 1.8.2016 - 15.3.2017) kuvatuin tavoin väkivaltaa käyttämällä / asianomistajan avutonta tilaa hyväksi käyttämällä pakottaneen asianomistajan sukupuoliyhteyteen tai kohdassa 2 (Pahoinpitely 1.8.2016 - 15.3.2017) haukkuneen tai alistaneen tätä syytteessä tarkemmin kuvatuin tavoin. Näin ollen syytteet ja niihin perustuvat korvausvaatimukset oli hylättävä. Asianomistaja peruutti valituksensa HO:ssa. KO:n tuomio jäi pysyväksi. - Uutiset
11.1.2019 13.00
Henkilövahingosta aiheutuvan tilapäisen haitan korvattavuuden edellytyksenä on pääsääntöisesti, että henkilövahinko ja siitä aiheutuva haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa - laittomasta uhkauksesta tuomittu vapautettiin korvausvelvollisuudesta
Asiassa ei ollut esitetty lääkärinlausuntoa tai esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisen tai psykologin lausuntoa siitä, että A:lle olisi rikoksesta aiheutunut psyykkisen terveydentilan häiriö. HO katsoi, että asianomistajan ja hänen huoltajansa oikeudessa antamat kertomukset eivät riittävästi osoittaneet, että A:lle olisi aiheutunut rikoksesta henkilövahingosta johtuvaa tilapäisenä haittana korvattavaa vahinkoa. Korvausvaatimus tilapäisestä haitasta oli sen vuoksi hylättävä. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 11.1.2019) - Uutiset
11.1.2019 12.31
Apulaisoikeusasiamies otti kantaa tutkintavangin kohteluun poliisivankilassaKantelija arvosteli kohteluaan Porin poliisivankilassa erityisesti seuraavasti.
Häneltä kiellettiin päivittäiset ulkoilut eikä hän saanut venäjän- tai englanninkielistä lukemista. Kertomansa mukaan hän ei saanut tarvitsemiaan lääkkeitä eikä hammastahnaakaan ennen kuin vasta kymmenen päivää poliisivankilaan tulonsa jälkeen. Vielä kantelija arvosteli sitä, ettei hän saanut olla puhelimitse tai kirjeitse yhteydessä sukulaisiinsa, asianajajaansa Latviassa eikä Suomen ja Latvian laillisuusvalvontaviranomaisiin. - Uutiset
10.1.2019 16.00
Oikeusasiamies otti kantaa virtsanäytteiden ottamisen valvontaan vankiloissa
Oikeusasiamies on saattanut Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikön tietoon asiassa esittämänsä käsityksen, että virtsanäytteen antamisen valvomista koskevaa ohjeistusta tulee täsmentää, että näytteen antamista ei tule valvoa enempää kuin on välttämätöntä ja että valvonta tulee suorittaa mahdollisimman hienotunteisesti. - Uutiset
10.1.2019 14.57
Sotarikoksesta 1 vuosi 6 kuukautta ehdollista vankeutta
KO:n tuomion mukaan vastaaja oli vuonna 2015 Irakin armeijan sotilaana kohdellut kuolleiden henkilöiden ruumiita kansainvälisen sotarikoksia koskevan perussäännön vastaisesti, ja näistä tapauksista oli ollut teon jälkeen kuva-aineistoja julkisesti saatavilla sosiaalisessa mediassa. Menettelyllään vastaaja oli kohdellut videoituja ja kuvattuja henkilöitä epäinhimillisesti ja halventavasti sekä loukannut näiden kunniaa. (Vailla lainvoimaa 10.1.2019) - Uutiset
10.1.2019 13.56
Syyttäjälaitos organisoidaan yhdeksi virastoksi lokakuun 2019 alusta
Syyttäjälaitoksen organisaatiota muutetaan siten, että nykyisestä Valtakunnansyyttäjänvirastosta ja sen alaisuudessa toimivista syyttäjänvirastoista muodostetaan yksi Syyttäjälaitos-niminen virasto. Uudistuksen voimaantulo 1. lokakuuta 2019 on määrä vahvistaa tasavallan presidentin esittelyssä 11. tammikuuta. Uudistuksen tavoitteena on parantaa syyttäjälaitoksen toimintaedellytyksiä ja tehostaa toimintaa. Valtakunnallinen rakenne antaa aiempaa paremmat edellytykset johtaa syyttäjälaitosta kokonaisuutena sekä käyttää ja jakaa resursseja joustavasti. Samalla voidaan tehokkaammin edistää yhdenmukaista valtakunnallista ratkaisutoimintaa ja vastata yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Uudistus myös lisää tulosohjauksen vaikuttavuutta. - Uutiset
10.1.2019 13.40
Hovioikeus: Alle 18-vuotiaalle määrätty rikosuhrimaksu voitiin poistaa hovioikeudessa eikä asiaan tarvinnut hakea tuomionpurkua KKO:sta
Hovioikeus totesi, että prosessiekonomisille näkökohdille on annettu merkitystä myös ylimääräisen muutoksenhaun rajanvetotilanteissa. Menettelyllisiä virheitä koskeva kantelu on nähty ensisijaiseksi suhteessa tuomion purkamiseen, ettei korkeimman oikeuden työtaakkaa aiheettomasti lisätä tilanteessa, jossa ylioikeuskin voi korjata virheellisestä tuomiosta johtuvat haitat (Irma Lager, Tuomionpurun edellytyksistä siviili- ja hallintoprosessissa s. 53). Rikosuhrimaksusta annetun lain 2 §:ssä säädetty 18 vuoden maksuvelvollisuusikäraja voidaan nähdä asianosaiskelpoisuutta rikosuhrimaksuasiassa koskevana prosessinedellytyksenä samalla tavalla kuin 15 vuoden syyntakeisuusikäraja rangaistusvaatimuksen kohdalla. (Vailla lainvoimaa 10.1.2019) - Uutiset
10.1.2019 12.30
Hovioikeuden ratkaisu takausvastuusta yrityssaneerauksessa
Hovioikeus päätyi käräjäoikeuden tavoin siihen, ettei A:n takausvastuu ollut lakannut sen vuoksi, ettei hänen maksuvelvollisuudestaan pankille ollut määrätty yhtiön saneerausohjelmassa. Sen vuoksi A:n valitus oli hylättävä. Hovioikeus totesi, että A voi halutessaan hakea erikseen kysymyksessä olevan takausvastuun ja muiden mahdollisten velkojensa järjestelyä siten kuin yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa säädetään. (Vailla lainvoimaa 10.1.2018) - Uutiset
10.1.2019 10.00
Hovioikeus: Useammasta aiemmasta ampuma-aserikoksesta tuomitun rangaistus voitiin määrätä vielä ehdollisena
Toisin kuin käräjäoikeus HO päätyi siihen, että vastaajalle nyt tuomittu rangaistus voi vielä olla ehdollinen. Vastaaja tuomittiin 40 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 10.1.2019) - Uutiset
10.1.2019 8.00
Gradu: Konkurssipesä julkisoikeudellisessa ympäristövastuussa? Konkurssipesän ympäristövastuu toiminnanharjoittajana ja haltijana sekä ympäristövastuun vaikutukset konkurssimenettelyssä
Mira Hännisen tutkielmassa tarkastellaan konkurssipesän julkisoikeudellista ympäristövastuuta ja sen vaikutuksia konkurssimenettelyssä. Aihe on ajankohtainen, sillä julkisuudessakin on käyty keskustelua tilanteista, joissa ympäristöongelmia on jo ilmennyt tai on vaarana ilmetä konkurssimenettelyn yhteydessä. Aiheen tarkastelussa yhdistyvät ympäristöoikeus, jonka säännösten perusteella julkisoikeudellinen ympäristövastuu muodostuu, sekä konkurssioikeus, joka sääntelee konkurssimenettelyn kulkua, saatavien luokittelua ja konkurssivelkojien asemaa. Tutkimuksen pääpaino on kansallisessa oikeudessa, mutta aiheen tarkastelun monipuolistamiseksi tutkielmassa tarkastellaan myös, miten konkurssipesän ympäristövastuusta on linjattu Ruotsissa. - Uutiset
9.1.2019 14.00
Hovioikeus piti varatuomarin 200 euron tuntiveloitusta kohtuullisena ja korotti esitutkintalain mukaista edunvalvojan palkkiota
KO oli hyväksyen varatuomarin ilmoittaman 12,25 tunnin ajankäytön määrännyt palkkion maksettavaksi 110 euron tuntiveloitusperusteen mukaan. HO:ssa kysymys oli siitä, minkä perusteiden nojalla esitutkintalain mukaiselle edunvalvojalle maksettavan tuntipalkkion suuruus määräytyi ja oliko varatuomarin 200 euron tuntiveloitukseen perustunut palkkiovaatimus KO:ssa ollut tehtävän laatuun ja laajuuteen nähden kohtuullinen. HO korotti palkkiota yhteensä 1 367,10 eurolla. Varatuomarin vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta palkkiotaan koskevassa asiassa hylättiin lakiin perustumattomana. (Vailla lainvoimaa 9.1.2019) - Uutiset
9.1.2019 13.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi että 6.918 euron arvoisen omaisuuden varkaus ei ollut törkeä
Ratkaisussa KKO 2015:52 noin 10.000 euron määrää ei pidetty huomattavana hyötynä. Hovioikeus totesi, että erittäin arvokkaana pidettävän omaisuuden arvon voidaan katsoa viime vuosina nousseen lähelle petosrikosten osalta huomattavana hyötynä oikeuskäytännössä pidettävää euromäärää. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa A oli anastanut kaksi etuleikkuria ja kuomullisen peräkärryn, yhteisarvoltaan 6.918 euroa. Hovioikeus katsoi, että tämän arvoista omaisuutta ei voida pitää rikoslain 28 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla erittäin arvokkaana. Näin ollen A oli syyllistynyt varkauteen. (Vailla lainvoimaa 9.1.2019) - Uutiset
9.1.2019 11.00
Hovioikeuden ratkaisu välityslausekkeen sitovuudesta sekä agenttisopimuksen päättymisestä ja sen johdosta maksettavista korvauksista
HO hylkäsi uuteen seikkaan vetoamista koskeva väitteet. Pääkäsittelyn järjestämisen osalta HO katsoi kaikki seikat huomioon ottaen, että asian laatu ja merkityskin huomioon ottaen pääkäsittelyn toimittamista oli ollut pidettävä selvästi tarpeettomana. HO oli tässä yhteydessä kiinnittänyt huomiota myös asian käsittelyn kokonaisaikaan, oikeudenkäynnin kohteen supistumiseen ja siihen, että kysymys oli ollut tässä vaiheessa vain siitä, missä riidanratkaisumenettelyssä kantajan päävaatimukset tulevat käsiteltäviksi. HO päätti olla pyytämättä asiassa ennakkoratkaisua EUT:lta. Pääasian osalta HO vahvisti, että 2.1.2003 päivättyyn agenttisopimukseen sisältyvä välityslauseke muodosti sitovan välityssopimuksen vastapuoleen ja valittajan välillä. HO jätti tutkimatta vastapuolen vaatimuksen sen vahvistamisesta, että agenttisopimuksen päättymistä ja muun muassa sen johdosta maksettavia korvauksia ja hyvityksiä koskeva riita tulee käsitellä Suomen keskuskauppakamarin välimieslautakunnan sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä. (Vailla lainvoimaa 9.1.2019) - Uutiset
9.1.2019 9.11
Hovioikeus jätti tutkimatta tuomarin esteellisyydestä tehdyn väitteen - käräjäoikeuden vangitsemispäätöstä ei pidetty virheellisenä
Asiassa oli ensisijaisesti kysymys siitä, oliko KO:n vangitsemispäätös ollut siten virheellinen, että se olisi perustanut valittajalle oikeuden saada korvausta väitetyistä vahingoista. Valittaja ei ollut esittänyt selvitystä siitä, että esteellisyysväitteestä luopuminen ei olisi ollut häntä sitova. Sen vuoksi HO jätti valituksessa tehdyn esteellisyysväitteen tutkimatta. Pääasian osalta HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 9.1.2019) - Uutiset
8.1.2019 13.00
Hovioikeus kumosi esitutkintakertomuksen hyödyntämistä koskevan käräjäoikeuden käsittelyratkaisun
HO julisti pääkäsittelyssä todistajan esitutkintakertomuksen hyödyntämistä koskevan käsittelyratkaisun, jolla KO:n asettama hyödyntämiskielto oli kumottu. Pääkäsittelypöytäkirjasta tarkemmin ilmenevillä perusteilla HO oli katsonut toisin kuin KO, että esitetyn selvityksen perusteella T:n esitutkinnassa antamaa kertomusta ei ollut hankittu lainvastaisesti siten, että kertomuksen hyödyntämiselle todisteena olisi OK 17 luvun 25 §:n 3 momentissa säädetty este. HO oli kuitenkin todennut, että vaikka T:n kertomusta saatiin OK 17 luvun 47 §:n 2 momentin edellytysten täyttyessä käyttää todisteena, kysymykseen siitä, oliko T tosiasiassa ollut esitutkinnassa kuultu henkilö sekä kertomuksen merkitykseen näyttönä otettiin kantaa pääasian yhteydessä osana muutakin näytön arviointia. (Vailla lainvoimaa 8.1.2019) - Uutiset
8.1.2019 10.06
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden päätöksen: Ulosottomiehen mahdollisella epäasiallisella käyttäytymisellä ei ollut merkitystä kun arvioitiin sitä, oliko ulosotolla ollut oikeus tehdä ulosmittausta koskeva päätösKäräjäoikeus totesi muun muassa, että ulosmittaus oli perustunut täytäntöönpanoperusteisiin, jotka oli toimitettu ulosottoviranomaiselle. Ulosmittaus oli kohdistunut valittajan omaisuuteen, joka oli ulosmittauskelpoinen. Ulosmittauksessa ja täytäntöönpanotoimessa ei näin ollen ollut tapahtunut mitään virhettä. Kihlakunnanulosottomiehen tai ulosottomiehen mahdollisella epäasiallisella käyttäytymisellä ei ole merkitystä, kun arvioidaan sitä, onko ulosotolla ollut oikeus tehdä valituksenalainen ulosmittausta koskeva päätös. Käräjäoikeus ei voi tutkia ulosoton virkamiesten mahdollista painostusta tai epäasiallista käytöstä ulosottovalituksen yhteydessä. Asiasta tulee kannella Valtakunnanvoudinvirastoon. - Uutiset
8.1.2019 9.32
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö: Hovioikeus oli erimielinen seksivideoita ja -valokuvia jalkapallokentän laidalla lapsille näyttäneiden ja suomenkielisiä sanoja eri ruumiinosille tiedustelleiden miesten tuomiosta
Arvioidessaan, oliko miesten menettely seksuaalisesti olennaista, HO lausui seuraavaa. Suomenkielisten intiimien kehonosien nimien tiedusteleminen ei itsessään välttämättä ole seksuaalisesti olennainen teko. Koska nyt käsillä olevassa asiassa tämä oli tapahtunut samassa tilanteessa kuin asianomistajille (11 v ja 13 v) oli näytetty pornografisia kuvia ja videoita, kysymys oli RL 20 luvun 6 §:ssä tarkoitetusta seksuaalisesta teosta. Sen sijaan siltä osin kuin syytteessä oli mainittu X:n lähettäneen A:lle viestejä ja soittaneen tälle, menettelyä ei voitu pitää lainkohdan tarkoittamana seksuaalisena tekona ottaen huomioon viestien sisällöstä esitetty selvitys ja se, ettei A ollut vastannut puheluun. Molemmat miehet tuomittiin kahdesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 6 kk ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja yhteisvastuullisesti korvaamaan kummallekin asianomistajalle kärsimyksestä 800 euroa. Eri mieltä ollut oikeusneuvos sen sijaan katsoi, että vastaajat oli vapautettava tuomitusta rangaistuksesta ja kaikesta korvausvelvollisuudesta A:lle ja B:lle sekä valtiolle. (Vailla lainvoimaa 8.1.2018, Eri miel.) - Uutiset
7.1.2019 13.13
Raportit ministeriöiden syyskauden 2018 säädösten sujuvoittamisen hankkeista – Itä-Suomen yliopisto arvioi onnistumisen kevään 2019 aikana
Ministeriöissä on tehty nyt 3,5 vuoden ajan töitä säädösten sujuvoittamisen kärkihankkeen eteen. Tavoitteena on ollut helpottaa kansalaisten arkea ja parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja tätä kautta Suomen kilpailukykyä. Toimintatapoja on uudistettu normeja purkamalla, digitalisaatiota ja sähköisiä palveluja edistämällä sekä kokeiluja hyödyntämällä. - Uutiset
7.1.2019 12.05
Hovioikeus arvioi veneajelun yhteydessä saatuihin ruumiinvammoihin perustuvien vahingonkorvausvaatimusten vanhentumista ja asiaan sovellettavaa lakia
A:n saatavien vanhentumiseen oli sovellettava erityissäännöksenä tapahtuma-aikana voimassa ollutta merilain 19 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohtaa (674/1994) vanhentumislain säännösten sijasta. Hovioikeus totesi, että koska merilaki soveltui nyt käsillä olevaan tapaukseen, vanhentumislaki ei yleislakina tullut siihen sovellettavaksi, koska matkustajan henkilövahinkoon perustuvien kanteiden vanhentumisesta oli merilakiin perustuvia erityissäännöksiä niin tapahtuma-aikana 12.11.2008 kuin 5.9.2017 jälkeen voimassa olleissa laeissa. A:n 23.11.2011 vireille panemassa kanteessa vaaditut korvaukset perustuivat hänen 12.11.2008 järjestetyn veneajelun yhteydessä saamiinsa ruumiinvammoihin. Myös maihin astuminen oli tapahtunut 12.11.2008 eli yli kolme vuotta ennen kanteen vireille panemista. Näin ollen A:n kanteessaan vaatimat saatavat olivat edellä mainitun lainkohdan nojalla vanhentuneet. (Vailla lainvoimaa 7.1.2019) - Uutiset
4.1.2019 16.00
Yli viisi vuotta kestäneen rikosoikeudenkäynnin katsottiin viivästyneen noin vuodella ja kuudella kuukaudella - syyttäjäviranomaisen yksittäisen virkamiehen sairaudesta tai eläköitymisestä johtuvat viivästymiset eivät poista valtion vastuuta
Asian kokonaiskäsittelyaika oli ollut yli 5 vuotta kuulusteluajankohdasta KO:n tuomioon, mistä syyteharkinnan osuus oli ollut 3 v ja 3 kk. Syyteharkinta oli kestänyt selvästi pidempään kuin mikä asian laatuun ja laajuuteenkin nähden olisi ollut perusteltua eikä viivästykseen ollut ilmennyt viranomaisista riippumatonta syytä. Vastauksessa esiin tuodut syyttäjäviranomaisen yksittäisen virkamiehen sairaudesta tai eläköitymisestä johtuvat viivästymiset eivät poistaneet valtion vastuuta. HO päätyi asian kestoa ja syitä sekä asian merkitystä asianosaiselle kokonaisuutena arvioidessaan siihen, että oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevista syistä noin vuodella ja kuudella kuukaudella. Täten valittaja oli oikeutettu saamaan hyvitystä 2.250 euroa. (Vailla lainvoimaa 4.1.2019) - Uutiset
4.1.2019 11.40
Hovioikeus poisti kahdelle asianajajalle annetun varoituksen
Käsillä olevassa asiassa valvontalautakunta oli katsonut A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti, koska A:n edustaman asianajotoimiston oikeudenkäyntikuluvaatimus ei valvontalautakunnan mukaan ollut ollut hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden 5.12 kohdan sekä palkkio-ohjeen 1.1 kohdan edellyttämällä tavalla oikeassa suhteessa tehtävän laatuun sekä sen vaatimaan työn määrään taikka muutoinkaan kohtuullinen [63.165,20 euroa, pois lukien arvonlisäveron määrä. Käräjäoikeus oli puolestaan katsonut kohtuullisten oikeudenkäyntikulujen määräksi 10.000 euroa]. Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunnan ei olisi tullut esittämillään perusteilla katsoa A:n toimineen hyvän asianajajatavan vastaisesti ja määrätä hänelle kurinpidollista seuraamusta. Valvontalautakunnan päätös oli siten ilmeisen virheellisenä kumottava. (Vailla lainvoimaa 4.1.2019) - Uutiset
4.1.2019 10.31
Hovioikeus piti voimassa Helsingin käräjäoikeuden tuomion oikeuskanslerin kunnian loukkaamisesta ja vainoamisesta
KO oli tuominnut oikeuskansleri Jaakko Jonkan ja kahden oikeuskanslerinviraston työntekijän kunnianloukkaukseen sekä lisäksi Jonkan vainoamiseen syyllistyneen miehen 90 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen. Mies oli lähettänyt noin kolmen ja puolen vuoden ajan tavallisimmin viikoittain ja ajoittain lähes päivittäin Jonkalle tai oikeuskanslerinvirastoon viestejä, jotka sisälsivät solvauksia sekä valheellisia väitteitä Jonkan syyllistymisestä erilaisiin rikoksiin. Mies oli halventanut myös kahta muuta oikeuskanslerinviraston työntekijää. (Vailla lainvoimaa 4.1.2019) - Uutiset
4.1.2019 9.27
Hovioikeus ei vapauttanut Ruandassa joukkotuhontaan syyllistynyttä ehdonalaiseen vapauteenKaikkia vapauttamisharkinnassa vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena punnitessaan hovioikeus katsoi, että edellytykset elinkautisesta vankeudesta ehdonalaiseen vapauteen päästämiselle eivät vielä tässä vaiheessa täyty edes siten, että hakija voitaisiin vapauttaa lähitulevaisuudessa. (Vailla lainvoimaa 4.1.2019) - Uutiset
4.1.2019 9.07
Hovioikeus arvioi rikoskumppanuutta vahingonteossa ja väitettyä menettelyvirhettä käräjäoikeuden käsittelyssä
Todisteena esitetystä valvontakameratallenteesta ilmenee, että kaikkien kolmen tekoon osallistuneen henkilön tarkoituksena oli ollut vahingon aiheuttaminen teon kohteena olevalle rakennukselle. A ja B olivat molemmat osallistuneet rikoksen täytäntöönpanotoimeen. Kuten käräjäoikeuden tuomion perusteluista ilmenee, se, kenen heittämä kivi oli lopulta rikkonut päiväkodin kellon, oli ollut riippuvainen sattumanvaraisesta seikasta. Näillä ja muutoin käräjäoikeuden lausumilla perusteilla A ja B olivat syyllistyneet käräjäoikeuden heidän syykseen lukemaan vahingontekoon. (Vailla lainvoimaa 4.1.2019) - Uutiset
3.1.2019 15.00
Hallinto-oikeuden päätös KHO:n perimästä 500 euron oikeudenkäyntimaksusta
KHO oli pysyttänyt HAO:n päätöksen lopputuloksen valituksen tutkimatta jättämisestä. Vaikka KHO oli lisäksi poistanut verkostopäällikön kirjeeseen liitetyn oikaisuvaatimusohjeen ja kumonnut ja poistanut liikelaitos Porin Veden johtokunnan päätöksen, ei voitu katsoa, että KHO olisi muuttanut HAO:n päätöstä valittajan eduksi. KHO:n esittelijän ei siten ollut tullut jättää maksua perimättä tuomioistuinmaksulain 9 §:n 3 kohdan nojalla. Asiassa ei myöskään ollut ilmennyt seikkoja, joiden nojalla maksun perimistä olisi ollut pidettävä lain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen kohtuuttomana. Kun oikaisuvaatimuksen käsittelyä ei myöskään ollut pidettävä valituksessa esitetyllä tavalla lainvastaisena, valitus oli hylättävä. - Uutiset
3.1.2019 14.22
Apulaisoikeuskansleri antoi huomautuksen rikoskomissariolle ja käräjätuomarille: Lähestymiskieltoasiassa meneteltiin virheellisestiApulaisoikeuskanslerin sijainen antoi rikoskomisariolle ja käräjätuomarille huomautukset virheellisestä menettelystä väliaikaisen lähestymiskiellon määräämistä koskevassa asiassa. - Uutiset
3.1.2019 14.00
Apulaisoikeuskansleri: Poliisi ei saa tutkia poliisimiehen tekemäksi epäiltyjä rikoksia
Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kahden rikoskomisarion huomiota velvollisuuteen noudattaa esitutkintalakia ja annettua ohjeistusta poliisimiehiä koskevien rikosilmoitusten käsittelyssä. - Uutiset
3.1.2019 11.21
Vuoden 2018 luetuimmat jutut
Edilexissä on julkaistu kaiken kaikkiaan jo lähes 56 500 uutista. Vuonna 2018 uutisia julkaistiin 3 654 kappaletta. Lue vuoden 2018 luetuimmat jutut!Avoin uutinen - Uutiset
3.1.2019 10.22
Hovioikeus vapautti elinkautisvangin ehdonalaiseen vapauteen 17 vuoden 8 kuukauden vankeuden jälkeenHelsingin hovioikeus on 3.1.2019 antamallaan päätöksellä hyväksynyt elinkautisvangin ehdonalaista vapauttamista koskevan hakemuksen. Hakija oli tuomittu elinkautiseen vankeuteen hänen surmattuaan puolisonsa ja tämän isän sekä yritettyään tahallaan surmata kaksi muuta henkilöä sytyttämällä asunnon lattialle valelemansa bensiinin tuleen. - Uutiset
3.1.2019 9.34
Hovioikeus arvioi lähestymiskiellon edellytyksiä toisin kuin käräjäoikeus: Pelkästään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön oma arvio ei ole riittävä, vaan arviointi on suoritettava objektiivisen mittapuun mukaanHovioikeudessa oli kyse siitä, onko asiassa ollut edellytykset määrätä A laajennettuun lähestymiskieltoon tytärtään B:tä kohtaan. A:n käytös tai viestittely ei ylitä normaalin vanhemman huolenpidon rajaa, erityisesti kun otetaan huomioon hänen puutteelliset tiedonsaantimahdollisuutensa ja hänen huolensa B:stä. A oli yrittänyt eri keinoin selvittää B:n tilannetta ja puuttua tämän tekemisiin. Kun otettiin huomioon B:n terveydestä esitetty, B:n merkittävät koulupoissaolot ja vielä videotallenne, A:n käyttäytymisen ei voitu katsoa poikkeavan siitä, mitä voidaan pitää normaalina. Tähän nähden oli pidettävä varsin ymmärrettävänä, että A oli parhaansa mukaan yrittänyt varmistaa, ettei hänen teini-ikäinen lapsensa joudu ongelmatilanteisiin. Ulkopuolisen näkökulmasta kyse ei ollut B:n rauhan vakavasta häirinnästä, vaan normaalin etävanhemman asemassa olevan huoltajan toiminnasta, mihin oli ollut hyväksyttävät perusteet. (Vailla lainvoimaa 3.1.2019) - Uutiset
3.1.2019 8.42
Apulaisoikeuskansleri: Syyteneuvottelumenettelyssä ei voi luopua kaikista rangaistusvaatimuksista tai sopia rikostunnusmerkistön valinnasta
Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti kihlakunnansyyttäjän huomiota esittämiinsä näkökohtiin, jotka liittyvät syyteneuvottelumenettelyyn virkarikosasiassa. - Uutiset
2.1.2019 14.41
Hovioikeus arvioi vapaa-ajan kiinteistön omistajan kotirauhan suojaa ja jokamiehen kulkemisoikeuden rajoja - yksityisellä rasitetiellä liikkunut pariskunta tuomittiin kotirauhan rikkomisesta sakkoihin ja vahingonkorvauksiin
Asiassa mainituilla ja muutoin KO:n tuomiossa lausutuilla perusteilla A:n ja B:n menettely täytti RL 24 luvun 1 §:ssä tarkoitetun kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistön heidän liikkuessaan ilman lupaa ja oikeudettomasti sellaisella yksityistiellä, joka kuuluu C:n kotirauhan suojaamaan piha-alueeseen. A ja B olivat siten syyllistyneet niihin tekoihin, joista syyttäjä oli heille vaatinut rangaistusta. HO hyväksyi KO:n johtopäätöksen ja perustelut yksityisoikeudellisten vahingonkorvausvaatimusten osalta. (Vailla lainvoimaa 2.1.2019) - Uutiset
2.1.2019 9.00
Hovioikeus poisti uhkasakon kun vastaaja oli myöhästynyt oikeuskäsittelystä vain muutamia minuutteja - Uutiset
31.12.2018 16.00
Apulaisoikeusasiamies otti kantaa lautamiesten istuntovuorojen jakautumiseen Helsingin käräjäoikeudessa
Helsingin käräjäoikeuden lautamiehenä toimiva kantelija arvosteli hänelle määrättyjen käräjäoikeuden istuntojen vähäistä määrää ja istuntojen epätasaista jakautumista lautamiesten kesken. Kantelija epäili, että istuntojen vähäinen määrä johtui siitä, että häntä syrjittiin. Kantelija arvosteli sitä, ettei istuntojen määräämisessä noudatettu säännösten edellyttämää vuorojärjestystä. Sen sijaan istuntovuorot arvottiin ja valintoja voitiin arvonnan jälkeen muokata. Apulaisoikeusasiamies saattoi asiassa esittämänsä käsityksen Helsingin käräjäoikeuden istuntojen lautamieskokoonpanojen määräytymisen epäkohdista ja kehittämiskohteista Helsingin käräjäoikeuden laamannin ja OM:n tietoon. - Uutiset
31.12.2018 15.30
Hovioikeus arvioi VJL 10 §:n 7 kohdan estettä toisin kuin käräjäoikeus ja lyhensi maksuohjelman keston kolmeen vuoteen
HO katsoi asiaa kokonaisuutena arvioiden ja asiassa mainituin perustein, ettei valittajan velkajärjestelylle ollut lain 10 §:n 7 kohdan mukaista estettä. Valittajan maksuohjelman kestoksi voitiin näin ollen määrätä kolme vuotta. KO:n päätöstä oli tältä osin muutettava. (Vailla lainvoimaa 31.12.2018) - Uutiset
31.12.2018 12.10
Hovioikeus selvitti kotietsinnän laillisuuttaHovioikeus totesi muun muassa, että asiassa kuullun valittajan RL:n itse kertomin tavoin TP oli oleskellut hänen asunnollaan ennen poliisien tuloa, minkä RL oli myös poliiseille ilmoittanut. Poliiseilla oli asiassa esitetyn selvityksen perusteella ollut aihe olettaa TP:n liikkuvan moottoripyörällä, minkä vuoksi hovioikeus katsoi, ettei asian ratkaisun kannalta ollut olennaista merkitystä sillä seikalla, kuka kyseisen moottoripyörän rekisteriin merkitty omistaja oli. Mainittuja seikkoja oli siten yhdessä voitu pitää päätöksentekohetkellä erittäin pätevinä perusteina olettaa kotietsinnän olevan tuloksellinen, mikä puolestaan muodostaa lain edellyttämän perusteen kotietsinnälle. Hovioikeus totesi lisäksi, että TP:tä oli epäilty vakavista rikoksista, minkä vuoksi etsintää ei voitu pitää myöskään suhteellisuusperiaatteen vastaisena. (Vailla lainvoimaa 31.12.2018) - Uutiset
31.12.2018 11.45
Tammikuussa 2019 voimaan tulevia uusia säädöksiä ja säädösmuutoksia
Tammikuun 2019 muutoksia ovat muun muassa:
- Etu- ja sukunimeä koskeva sääntely uudistuu
- Käräjäoikeusverkosto uudistuu
- Nuohouspalvelujen tarjonta vapautuu
- Karkottamispäätösten toimeenpano nopeutuu
- Kuluttajaneuvonta siirtyy maistraateilta Kilpailu- ja kuluttajavirastoon
- Korotuksia kansainväliseen adoptiotukeen
- Sotilasvammalaki muuttuu
- Tulorekisterin käyttöönotto tuo muutoksia työeläkelakeihin
- Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako muuttuu
- Viestintävirasto ja Trafi yhdistyvät Liikenne- ja viestintävirastoksi, Liikennevirastosta tulee Väylävirasto ja uusi valtionyhtiö aloittaa toimintansa
- Uusi Ruokavirasto aloittaa toimintansa
- Elintarvikemarkkinalaki tulee voimaan
- Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne uudistuuAvoin uutinen - Uutiset
31.12.2018 11.14
Hovioikeus: Klitoriksen nuolemista ei voitu pitää RL 20 luvun 10 §:ssä tarkoitettuna sukupuoliyhteytenä - syyte raiskauksesta hylättiin - vastaajalle tuomittiin seksuaaliseen tekoon pakottamisesta yhdyskuntapalveluaKO oli tuominnut vastaajan raiskauksesta yhdeksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen. HO päätyi sen sijaan katsomaan, että tässä asiassa kysymyksessä olevaa vastaajan asianomistajaan kohdistamaa menettelyä eli tämän klitoriksen nuolemista ei voitu pitää RL 20 luvun 10 §:ssä tarkoitettuna sukupuoliyhteytenä eikä menettely näin ollen täyttänyt raiskauksen tunnusmerkistöä. Syyte raiskauksesta oli tällä perusteella hylättävä. Raiskauksen yrityksen (syyttäjän vaihtoehtoinen syyte vasta HO:ssa) osalta HO katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että vastaaja oli raiskauksen yrityksen tunnusmerkistön täyttävällä tavalla pyrkinyt olemaan sukupuoliyhteydessä asianomistajan kanssa tämän unitilaa hyväksikäyttämällä. Syyte raiskauksen yrityksestä oli näin ollen hylättävä. Vastaajan oli katsottava menettelyllään syyllistyneen pakottamiseen seksuaaliseen tekoon (syyttäjän vaihtoehtoinen syyte vasta HO:ssa). Vastaajalle tuomittiin 7 kuukauden vankeuden sijasta yhdyskuntapalvelua 210 tuntia. Vastaajan asianomistajalle kärsimyksestä maksettavaksi tuomittu korvaus alennettiin 1.000 euroon KO:n määrämine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 31.12.2018) - Uutiset
31.12.2018 9.17
KKO:n äänestysratkaisu: Rikosten vakavuus ja vastaajan syyllisyys rattijuopumuksessa edellyttivät ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista siitä huolimatta, että vastaajaa ei ollut aikaisemmin rikoksesta rekisteröity
A oli kuljettanut yleisillä teillä moottoripyörää nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ollut 3,14 promillea. A oli menettänyt moottoripyöränsä hallinnan ja suistunut ajoradalta kevyen liikenteen väylälle. A tuomittiin törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta viiden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. A:n rikosten vakavuus ja A:n syyllisyys edellyttivät ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista siitä huolimatta, että A:ta ei ollut aikaisemmin rikoksesta rekisteröity. (Ään.) - Uutiset
28.12.2018 15.15
Hovioikeus vapautti murhasta elinkautiseen tuomitun ehdonalaiseen vapauteenKaikkia vapauttamisharkinnassa vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena punnitessaan hovioikeus katsoi, että vanki voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen ja määräsi vapauttamispäiväksi 1.7.2019, jolloin vankilassaoloaikaa tulee kertyneeksi noin 14 vuotta 5 kuukautta. - Uutiset
28.12.2018 13.33
Tekstiviesti täytti syytteessä mainitun tappamisella uhkaamisen - syyte laittomasta uhkauksesta kuitenkin hylättiin, koska asianomistajalla ei ollut perusteltua syytä pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olleen vakavassa vaarassa
Vastaajan asianomistajalle lähettämistä viesteistä 12.8.2017 kello 20.13 lähetetyn tekstiviestin katsottiin täyttäneen syytteessä mainitun tappamisella uhkaamisen. Kun otettiin huomioon, että asianomistaja oli kertomansa mukaan tuntenut tekstiviestissä tarkoitetun T:n ja tämän veljen ennestään ja että T oli suhtautunut häneen aiemmin myötämielisesti ja ettei asianomistaja ollut edes pelännyt T:tä tai tämän veljeä, asiassa katsottiin, ettei asianomistajalla ollut vastaajan 12.8.2017 kello 20.13 lähettämän tekstiviestin perusteella ollut perusteltua syytä pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olleen vakavassa vaarassa. Syyte laittomasta uhkauksesta hylättiin. HO ei myöntänyt asianomistajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 28.12.2019) - Uutiset
28.12.2018 9.30
KKO: Rakennustarkastajalle tuomio Laukaan ratsastusmaneesiturmassa
KKO on tuominnut Laukaan kunnan johtavan rakennustarkastajan tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta 30 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen. KKO katsoi, että rakennustarkastaja oli huolimattomuudesta laiminlyönyt virkavelvollisuutensa valvoa ratsastusmaneesin kunnossapitoa ja välittää tieto maneesia koskeneesta turvallisuusuhasta rakennuksen kunnosta vastanneelle omistajalle. - Uutiset
28.12.2018 9.14
KKO: 1 vuoden 8 kuukauden mittaista rangaistusta raiskauksesta ei määrätty ehdolliseksi ensikertaisuudenkaan perusteellaA:n syyksi oli luettu raiskaus sillä perusteella, että hän oli käyttänyt hyväkseen asianomistajan humalatilasta tai väsymyksestä johtunutta tiedotonta tilaa, jonka vuoksi tämä oli ollut kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, ja ollut sukupuolielimellään suojaamattomassa emätinyhdynnässä tämän kanssa. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein 1 vuoden 8 kuukauden mittaista rangaistusta ei määrätty ehdolliseksi. (Ään.) - Uutiset
27.12.2018 15.00
Käräjäoikeus menetteli virheellisesti jättäessään Poliisiammattikorkeakouluun kohdistetun syrjintäkanteen tutkimatta
KO oli jättänyt kanteen tutkimatta, koska kysymys oli ollut virkasuhdetta koskevista erimielisyyksistä, jotka eivät kuulu KO:n toimivaltaan, ja koska kantaja oli ilmoittanut saattaneensa syrjintäasian aluehallintoviraston tutkittavaksi. HO kumosi KO:n ratkaisun ja palautti asian Pirkanmaan KO:een. (Vailla lainvoimaa 27.12.2018) - Uutiset
27.12.2018 14.30
Vastaajan ei näytetty tilanneen huumausaineita postitse vanhaan eikä uuteen kotiosoitteeseensa
Arvioidessaan asiassa todettuja syytettä tukevia ja sitä vastaan puhuvia seikkoja HO katsoi, etteivät syytteen tueksi esitetyt todisteet ja muut asian käsittelyssä esiin tulleet syytettä tukevat seikat riittäneet sulkemaan pois varteenotettavaa epäilyä siitä, ettei vastaaja ollut laittomasti yrittänyt tuoda maahan kysymyksessä olevia huumausaineita. Tämän vuoksi syyte oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 27.12.2018) - Uutiset
27.12.2018 9.00
Hovioikeus tulkitsi uusintarikoksen käsitettä ja pidensi ajokieltoa
A oli 3.9.2018 tuomittu 29.3.2018 ja 12.4.2018 tapahtuneista rattijuopumuksista. Vaikka A:ta ei ollut ennen 12.4.2018 tapahtunutta tekoa tuomittu rattijuopumuksesta, oli teossa kysymys ajokorttilain 66 §:n 1 momentin tarkoittamasta uusintarikoksesta. Tämän vuoksi hovioikeus piti oikeudenmukaisena, että A:n jo kärsimän ja nyt määrättävän ajokiellon kestoksi tuli yhteensä 10 kuukautta. (Vailla lainvoimaa 27.12.2018) - Uutiset
27.12.2018 8.00
Komission suunnitelmien kommentointi
Euroopan komissiolla on jatkuvasti auki lukuisia julkisia kuulemisia, joissa halutaan kerätä mahdollisimman laajasti eri tahojen näkemyksiä uusista lakiehdotuksista, toimenpidevaihtoehdoista, nykylainsäädännön toimivuudesta ja yleensäkin monenlaisiin todettuihin ongelmiin kaavailluista ratkaisuista. - Uutiset
21.12.2018 15.35
Esitutkinnassa annettu tunnustus ei ollut riittävä näyttö syyllisyydestä - hovioikeus hylkäsi syytteet
Korkein oikeus on ennakkoratkaisussaan 2000:35 ottanut kantaa vastaajan esitutkintakertomuksen merkitykseen näyttönä rikosasiassa. Ratkaisusta ilmenevän oikeusohjeen mukaan peruutettukin tunnustus voidaan ottaa näytön arvioinnissa huomioon, mutta langettavaa tuomiota ei voida perustaa yksin tai pääasiassa syylliseksi epäillyn esitutkinnassa antamaan ja sittemmin oikeudenkäynnissä peruuttamaan lausumaan. HO totesi, että valittajan esitutkinnassa antaman ja sittemmin peruuttaman tunnustuksen lisäksi asiassa ei ollut esitetty muuta näyttöä hänen syyllisyydestään, joten syytteet petoksesta ja väärennyksestä oli hylättävä. Koska HO oli hylännyt vastaajaa vastaan esitetyn syytteen, ei häntä voitu myöskään velvoittaa maksamaan rikoksen perusteella vaadittuja vahingonkorvauksia. (Vailla lainvoimaa 21.12.2018) - Uutiset
21.12.2018 15.10
Pelkästään tuomion perusteluihin voi hakea muutosta vain joissain tilanteissa - Tullilla ja Verohallinnolla ei ollut oikeussuojan tarvetta
HO katsoi, että Tullin ja Verohallinnon valituksissa oli kysymys muutoksenhausta KO:n tuomion perusteluihin. Joissain tilanteissa myös tuomion perusteluihin voi hakea muutosta, jos valittajalla katsotaan olevan siihen oikeudellinen tarve tai riittävä aihe. Tässä tapauksessa, kun yhtiö oli valittanut KO:n tuomiosta ja Tulli ja Verohallinto olivat näin ollen voineet vastauksessaan vedota valituksissaan esittämiinsä seikkoihin, HO katsoi, ettei Tullilla ja Verohallinnolla ollut oikeussuojan tarvetta erikseen valittaa KO:n tuomiosta. (Vailla lainvoimaa 21.12.2018) - Uutiset
21.12.2018 14.50
Velallinen vapautettiin suorittamasta hänen maksettavakseen määrättyä selvittäjän palkkiota kun velkajärjestelyhakemus oli peruutuksen johdosta jätetty sillensäVelallinen oli peruuttanut velkajärjestelyhakemuksensa 3.7.2017 ennen maksuohjelman vahvistamista ja KO oli 4.7.2017 jättänyt velallisen velkajärjestelyasian sillensä. Koska velallisen maksuohjelmaa ja -varaa ei ollut vahvistettu KO:ssa, velallisen maksuvaraan perustuvaa osuutta selvittäjän palkkiosta ei ollut voitu myöskään vahvistaa. Näin ollen selvittäjän palkkio olisi tullut määrätä maksettavaksi kokonaisuudessaan valtion varoista. Erikseen ei ole säädetty siitä, miten selvittäjän palkkion osalta on meneteltävä, jos velallisen hakemus jää sillensä hakemuksen peruuttamisen johdosta. HO katsoi, ettei tilannetta voi ilman perusteita rinnastaa siihen, että hakemus hylätään sillä perusteella, että velallinen on laiminlyönyt menettelyyn liittyviä velvollisuuksiaan. Siksi HO katsoi, ettei asiassa ollut perusteita velvoittaa hakijaa korvaamaan valtiolle sen varoista maksettavaksi määrättyä selvittäjän saatavaa. (Vailla lainvoimaa 21.12.2018) - Uutiset
21.12.2018 13.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet diabetesta sairastaneen aviopuolison heitteillepanosta ja törkeästä vammantuottamuksesta
Hovioikeus katsoi, että sekä B:llä että A:lla oli ollut syytteessä mainittuna ajankohtana ongelmana päihteiden väärinkäyttö. A:n ja R:n kertomuksilla oli selvitetty, että A oli ollut tuolloin huonossa kunnossa ja että hän oli ollut niin sanotusti toistaitoinen. A:lla ei ollut siten omien päihdeongelmiensa vuoksi ollut parempia edellytyksiä valvoa B:n tilaa ja hoitaa sitä kuin B:llä itsellään. Kummallakaan heistä ei ole ollut juurikaan muistikuvia tapahtumista, minkä vuoksi asiassa oli jäänyt epäselväksi, mitä havaintoja A oli tehnyt tai oma tilansa huomioon ottaen kyennyt tekemään ja miten asiat olivat tarkalleen ottaen edenneet. Tuomiossa mainitut seikat ja olosuhteet kokonaisuutena huomioon ottaen ei voitu katsoa, että A:lle olisi syntynyt erityinen velvollisuus huolehtia B:stä. (Vailla lainvoimaa 21.12.2018) - Uutiset
21.12.2018 12.51
Hovioikeuden tuomio törkeää ihmiskauppaa koskevassa asiassaRovaniemen hovioikeus antoi 21. joulukuuta 2018 ratkaisun Oulun käräjäoikeuden 6.7.2018 antamasta tuomiosta tehtyihin valituksiin törkeää ihmiskauppaa koskevassa asiassa. Rangaistus korotettiin kahdeksi vuodeksi neljäksi kuukaudeksi vankeutta. Asianomistajalle maksettavaksi tuomittu kärsimyskorvaus korotettiin 6 000 eurosta 8 000 euroksi. Muilta osin tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 21.12.2018) - Uutiset
21.12.2018 11.27
Edilex-toimitus toivottaa rauhallista joulua
Edilex-toimitus kiittää asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta toivottaen rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2019! - Uutiset
21.12.2018 9.16
KKO sovelsi rangaistusta mitattaessa koventamisperustetta kun teot oli tehty osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa
A ja B olivat anastaneet ja yrittäneet anastaa veneiden perämoottoreita ja siten syyllistyneet muun ohella lukuisiin törkeisiin varkauksiin ja niiden yrityksiin. Heidät oli lähettänyt Latviasta Suomeen varkaisiin C, joka oli sopinut D:n kanssa, että A ja B toimittavat anastetut moottorit D:lle. Suomessa D oli ensin säilyttänyt moottoreita ja kuljettanut ne sitten Latviaan, missä C oli myynyt ne.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, että A ja B olivat tehneet rikoksensa osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Rangaistuksia mitattaessa sovellettiin siksi rikoslain 6 luvun 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädettyä koventamisperustetta. - Uutiset
21.12.2018 8.25
Hovioikeus hylkäsi syytteet törkeästä petoksesta ja törkeästä kavalluksesta asunto-osuuskunnassa
Todistajan kertomuksen ja verotarkastuskertomuksen perusteella hovioikeus katsoi, että A oli antanut asunto-osuuskunnan jäsenille totuudenvastaisen kuvan asunto-osuuskunnan heikosta taloudellisesta tilanteesta vääristelemällä asunto-osuuskunnan kirjanpitoa. Asunto-osuuskunnan jäsenillä oli sen vuoksi ollut virheellinen käsitys asunto-osuuskunnan taloudellisesta tilasta heidän irtisanoessaan osuutensa asunto-osuuskunnassa ja muuttuessaan asunto-osuuskunnan jäsenistä vuokralaisiksi. Vaikka asunto-osuuskunnan tai asunto-osakeyhtiön kirjanpito ei vastannut asian todellista tilaa, tästä ei voinut yksin tehdä sellaista johtopäätöstä, että A olisi syyllistynyt törkeään petokseen asunto-osuuskunnan jäseniä kohtaan. Asunto-osuuskunnan muuttamista asunto-osakeyhtiöksi ja jäsenten omistusosuuksien irtisanomista oli käsitelty osuuskuntakokouksessa ja hallituksen kokouksessa ja asunto-osuuskunnan jäsenet olivat halunneet, että talo muutetaan normaaliksi vuokrataloksi. Pelkästään se, että A oli maksamalla osuusmaksut jäänyt yksin asunto-osuuskunnan jäseneksi, ei riittänyt osoittamaan, että hän olisi syyllistynyt törkeään petokseen asunto-osuuskunnan jäseniä kohtaan. Koska asiassa jäi epäselväksi kiinteistön todellinen arvo kaupantekohetkellä ja siten taloudellisen vahingonvaaran aiheutuminen asunto-osuuskunnan jäsenille, hovioikeus syytettä vastaan puhuvia ja syytettä tukevia seikkoja kokonaisuutena arvioituaan katsoi, että A:n menettely ei sanotuilla perusteilla täyttänyt törkeän petoksen tunnusmerkistöä eikä myöskään vaihtoehtoisena syytteenä esitetyn törkeän kavalluksen tunnusmerkistöä. (Vailla lainvoimaa 21.12.2018) - Uutiset
20.12.2018 15.35
Apulaisoikeusasiamies: Tuomion perustelut ja istuntotallenteiden toimittaminen käräjäoikeudesta
Apulaisoikeusasiamies toteaa ratkaisussaan, että hovioikeus on täydentänyt ja muuttanut käräjäoikeuden tuomion perusteluja ja ratkaisun lopputulosta. Sen vuoksi ja koska asian ratkaissut käräjätuomari ei ole enää tuomioistuinlaitoksen palveluksessa, asia ei antanut aihetta tuomion perusteluihin apulaisoikeusasiamiehen kohdistaman arvostelun osalta muihin toimenpiteisiin kuin siihen, että hän saattoi päätöksensä Etelä-Karjalan käräjäoikeuden laamannin tietoon. - Uutiset
20.12.2018 15.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet räjähderikoksesta ja työturvallisuusrikoksesta sekä poisti yhteisösakon
Riittävällä varmuudella poissuljetuksi ei tullut se A:n ja Louhinta A Oy:n esittämä vaihtoehtoinen tapahtumainkulku, jossa kivien sinkoutuminen olisi aiheutunut ennalta arvaamattomasta tapahtumasta kuten kalliolustasta, johon A ei olisi räjäytystyötä huolellisesti toteuttaessaankaan voinut ennalta varautua. Näin ollen syy-yhteys A:n väitetyn laiminlyönnin ja aiheutuneen vahingon välillä jäi epäselväksi. A:n menettelyn ei näytetty olleen rikoslain 44 luvun 11 §:n edellyttämin tavoin törkeän huolimatonta. Tämän vuoksi syyte räjähderikoksesta oli hylättävä. A:n menettelyn ei tässä tapauksessa näytetty olleen työturvallisuusrikosta koskevan lainkohdan edellyttämällä tavalla huolimatonta. Tämän vuoksi syyte työturvallisuusrikoksesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 20.12.2018) - Uutiset
20.12.2018 13.40
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen yhtiön konkurssiin asettamisesta – konkurssihakemuksesta kuulemisen tarve on harkittava aina tapauskohtaisesti
Hovioikeus katsoi, että yhtiön asian käsittelyn yhteydessä esittämistä lausumista johtuen käräjäoikeuden olisi ollut syytä varmistautua siitä, että konkurssiin asettamiselle oli edelleen edellytykset. Käräjätuomarin lausumasta ilmenee, että hänellä oli ollutkin tarkoitus ottaa kantaa yhtiön vaatimuksiin konkurssiasiassa sen jälkeen, kun hän olisi saanut ne saneerausmenettelyn lakkaamista koskevan tyytymättömyyden ilmoituksen yhteydessä tietoonsa. Yhtiö oli kuitenkin asetettu konkurssiin välittömästi saneerausmenettelyn lakkaamista koskevan päätöksen jälkeen, joten käräjäoikeus ei ole ehtinyt ottaa kantaa yhtiön vaatimuksiin. Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeudessa oli tapahtunut sellainen menettelyvirhe, jonka voidaan olettaa vaikuttaneen käräjäoikeuden päätöksen lopputulokseen. Konkurssiin asettamista koskeva päätös oli tämän vuoksi kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 20.12.2018) - Uutiset
20.12.2018 13.05
Hovioikeus arvioi tehokasta katumista tapon yrityksessä
A vetosi asiassa tehokkaaseen katumiseen. Rikoslain 5 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan yrityksestä ei rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen. Säännöksen soveltaminen edellyttää, että tekijä on toiminut vapaaehtoisesti ilman ulkopuolista painostusta. Kysymyksessä olevassa tapauksessa oli riidatonta, että A oli soittanut hätäkeskukseen. F oli ollut tapahtuma-aikaan asunnossa ja saapunut paikalle pian veitseniskun jälkeen sekä ollut läsnä hätäkeskuspuhelun aikana. Hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin, että F:n läsnäolo oli vaikuttanut A:n toimintaan eikä A:n menettelyä ollut siten arvioitava tehokkaana katumisena. (Vailla lainvoimaa 20.12.2018) - Uutiset
20.12.2018 10.11
Hovioikeus pysytti pääosin käräjäoikeuden tuomion työriitojen sovittelusta annetun lain rikkomista ja siihen liittyvästä vahingonkorvausta koskevassa asiassa
Helsingin hovioikeus antoi torstaina (20.12.) tuomion Antti Rinnettä koskevassa rikosasiassa sekä Rinnettä ja Ammattiliitto Pro ry:tä koskevassa vahingonkorvausasiassa. (Vailla lainvoimaa 20.12.2018) - Uutiset
20.12.2018 9.44
Hovioikeuden ratkaisu Hangon Syndalenin ampumaonnettomuutta koskevassa asiassa
Hangon Syndalenissa 16.12.2015 pidetyssä ampumaharjoituksessa menehtyi harjoitukseen osallistunut upseerioppilas. Helsingin hovioikeus tuomitsi torstaina (20.12.) antamallaan ratkaisulla taisteluammunnan johtajana toimineen yliluutnantin ja tulitoiminnan valvojana toimineen pursimiehen kummankin palvelusrikoksesta ja kuolemantuottamuksesta. Koko harjoituksen johtajana toimineen kapteeniluutnantin syyte hylättiin. (Vailla lainvoimaa 20.12.2018)
Hakutulokset
14336 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika