23.8.2019 11.50

Helsingin hovioikeus antoi 27.6.2019 tuomionsa ns. Tynnyri-jutussa, jossa syytettynä oli mm. Helsingin poliisilaitoksen huumerikosyksikön päällikkönä toiminut Jari Aarnio.

23.8.2019 8.00

Velkajärjestelyn edellytysten (9 §) osalta hakija oli vedonnut siihen, että hänen maksukykynsä on olennaisesti heikentynyt petoksen ja hyväksikäytön vuoksi ja että velkajärjestelyyn on painavat perusteet ottaen huomioon hänen kokonaistilanteensa ja velkojen ja niihin liittyvien velvoitteiden määrä suhteessa hänen maksukykyynsä. Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi hakijan olevan maksukyvytön. HO ei ensiasteena ottanut käsiteltäväkseen ja ratkaistavakseen kysymystä velkajärjestelyn esteestä. Asia palautettiin käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 23.8.2019)

22.8.2019 12.49

A ilmoitti, että hän oli ollut sairaalassa, kun tyytymättömyyden ilmoitus oli pitänyt tehdä. A ei kuitenkaan esittänyt terveydentilastaan sellaista selvitystä, että hänen voitaisiin katsoa olleen tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädettynä määräaikana terveydentilansa vuoksi estynyt ilmoittamasta tyytymättömyyttä. (Vailla lainvoimaa 22.8.2019)

21.8.2019 13.36

Hovioikeus hyläten syytteet luottamusaseman väärinkäytöstä ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta. Hovioikeus velvoitti valtion korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 21.8.2019)

21.8.2019 11.47

Seksuaalirikossääntelyyn on tulossa merkittäviä muutoksia. Valmistelun aikana joudutaan tekemään vaikeita linjauksia sen suhteen, miten sääntely rakennetaan ja säilytetäänkö nykyinen malli lapsiin kohdistuvissa rikoksissa, että yleiset seksuaalirikossäännökset tulevat tarpeen mukaan sovellettaviksi vai säädetäänkö lapsiin kohdistuvien tekojen osalta kokonaan oma sääntelykokonaisuus, jossa esimerkiksi sukupuoliyhteys lapsen kanssa arvioidaan jonkinlaisena lapsen raiskauksena yhden tunnusmerkistön perusteella. Rangaistusminimien korottaminen johtaa myös sen pohtimiseen, tuleeko esimerkiksi kaikista lievimpiä tekoja varten säätää oma tunnusmerkistö tai rangaistusasteikko. Seuraavat vuodet tulevat siis jälleen olemaan mielenkiintoisia seksuaalirikosten rintamalla. Asiasta kirjoittaa hovioikeudenneuvos Timo Ojala Edilexin Vierashuoneessa.Avoin uutinen

21.8.2019 10.00

Tapahtuma-aikaan 34-vuotias vastaaja oli yllättäen ottanut 19-vuotiaan asianomistajan halausotteeseen ja pitänyt kiinni siten, ettei asianomistaja ollut päässyt pois tilanteesta ja tämän jälkeen suudellut poskelle, yrittänyt suudella suulle ja kädelle sekä nylkyttänyt lantiotaan takaapäin asianomistajan takapuolta vasten. Teolla oli ollut asianomistajalle pidempiaikaisia vaikutuksia, koska asianomistaja edelleen karttaa yksin liikkumista pimeällä ja kokee ulkomaalaistaustaisten miesten läsnäolon ahdistavana. Nämä seikat huomioon ottaen kohtuullisena kärsimyskorvauksen määränä oli pidettävä 1 000 euroa. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 21.8.2019)

21.8.2019 8.00

20.8.2019 13.40

20.8.2019 11.15

Asiaa oli käsitelty KO:n valmisteluistunnossa viimeksi 20.11.2017. Tämän jälkeen 26.3.2018 ja 6.11.2018 toimitettavaksi määrätyt pääkäsittelyt oli peruutettu valittajan avustajan (OTK) sairauslomasta johtuen. Asian käsittely oli lykätty 13.6.2019 pidettävään jatkettuun valmisteluistuntoon ja pääkäsittelyyn. Ottaen huomioon 8.3.2019 päivätyn lääkärinlausunnon sisältö HO totesi, ettei avustajaa ollut pidettävä kykenevänä avustamaan asiassa hänen sairauslomansa aikana eikä asiassa voitu myöskään pitää poissuljettuna sitä vaihtoehtoa, että avustajan sairausloma jatkuisi 30.9.2019 jälkeen yhä edelleen. Asian ratkaisu ei joka tapauksessa sietänyt enää enempää viivytystä. (Vailla lainvoimaa 20.8.2019)

19.8.2019 13.17

Oikeusapu – Avustajan palkkio ja kulukorvaus – Viivästyskorko

19.8.2019 11.58

Suomalainen todistusoikeus ei rajoita todisteiden käyttöä niiden tallennus- tai olomuodon perusteella. Vapaan todistelun periaatteen mukaisesti asianosaiset voivat lähtökohtaisesti esittää mitä vain haluamaansa näyttöä. Sähköisten todisteiden käytölle ei siis ole suoranaisia oikeudellisia esteitä, oli kyse sitten yksinkertaisista tekstitiedostoista, muunlaisista sähköisistä asiakirjoista, sähköpostiviesteistä, valokuvista, videoista tai vaikkapa jonkin tietojärjestelmän automaattisesti tuottamista lokitiedoista. Tällaisten – kuten muidenkin – todisteiden näyttöarvo on arvioitava perusteellisesti ja tasapuolisesti vapaalla todistusharkinnalla (OK 17:1), kirjoittaa tutkijatohtori, OTT Juhana Riekkinen Edilexin Vierashuoneessa.Avoin uutinen

19.8.2019 10.00

Kuljettajan mukaan hän ei ollut törmännyt asianomistajaan eikä aiheuttanut asianomistajalle ruumiinvammaa, vaan asianomistaja oli liukastunut ja kaatunut paikallaan olleen kuorma-auton alle. KO oli katsonut kuljettajan syyllistyneen menettelyllään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja vammantuottamukseen. Näyttämättä oli jäänyt, että asianomistajalle olisi onnettomuudesta aiheutunut selkäydinvammaa, virtsankarkailua tai ulosteen karkailua. Näistä vammoista oli esitetty näyttönä vain asianomistajan oma kertomus. HO ei myöntänyt kuljettajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 19.8.2019)

16.8.2019 14.16

Kaikella KO:ssa esitetyllä näytön arvioinnilla ja johtopäätöksillä tuli katsoa, ettei vastaaja ollut syyllistynyt vammantuottamukseen ja sen johdosta kaikki asianomistajan vastaajaan kohdistamat vaatimukset tuli hylätä. Koska asianomistaja hävisi jutun, hänet velvoittiin korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut sen jälkeiseltä ajalta kun virallinen syyttäjä oli luopunut vaatimuksistaan vastaajaa vastaan. Asianomistaja oli myöntänyt vastaajan vaatimien kulujen (3.124,80 euroa) määrän oikeaksi. HO ei myöntänyt asianomistajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 16.8.2019)

16.8.2019 9.58

Poliisilaitos oli perusteettomasti etsintäkuuluttanut ja takavarikoinut kantelijan moottoripyörän, koska sen epäiltiin erheellisesti liittyvän rikosasiaan, jossa kantelijan puoliso oli asianosaisena.

15.8.2019 15.45

Vaikka päivityksessä/postauksessa ei mainittu B:tä nimeltä, oli siihen liitetyssä treffi-ilmoituksessa ollut B:n kuva ja tieto asuinpaikkakunnasta. Sanotut seikat ja se, että A oli tekstissä viitannut entiseen aviomieheen, olivat tietoja, jotka olivat olleet yhdistettävissä B:hen. Teko oli ollut laadultaan sellainen, että se oli ollut omiaan aiheuttamaan kärsimystä B:lle tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Käräjäoikeus tuomitsi A:lle 30 päiväsakkoa ja velvoitti hänet maksamaan B:lle kärsimyskorvausta 1.500 euroa. (Vailla lainvoimaa 15.8.2019)

15.8.2019 11.42

Korruption torjumiseksi on julkaistu kaksi raporttia, joiden tarkoituksena on tehostaa korruption ennaltaehkäisyä, tunnistamista ja paljastamista. Raportit ovat osa vuosille 2016–2020 laadittua harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa. Oikeusministeriö koordinoi ohjelman korruptionvastaista hanketta.

15.8.2019 8.00

Ohje tulee voimaan syyskuussa, mutta käsikirjaa voi soveltaa jo nyt, koska se on voimassa olevan lainsäädännön tulkintaohje. Sakkokäsikirja on julkaistu suomeksi. Ruotsiksi ja englanniksi se julkaistaan myöhemmin.Avoin uutinen

14.8.2019 11.30

Käräjätuomari oli käräjätuomarin virkaa toimittaessaan huolimattomuudesta tuominnut jutun toisen vastaajan RL 35 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta vahingonteosta, jonka rikoksen syyteoikeus oli RL 8 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla vanhentunut. HO katsoi, että käräjätuomari oli menetellyt vastoin sitä, mitä tuomarin viran asianmukaiselta hoitamiselta voidaan edellyttää. Lisäksi menettely oli ollut omiaan heikentämään luottamusta viranomaisen toiminnan asianmukaisuuteen. Käräjätuomarin teko ei ollut sen haitallisuus ja vahingollisuus sekä muut tekoon liittyvät seikat huomioon ottaen kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Käräjätuomari oli siten syyllistynyt tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Oikeudenmukainen ja riittävä seuraamus käräjätuomarin syyksi luetusta rikoksesta oli varoitus. Kohtuullinen korvaus asianomistajlle oli 120 euroa vapaudenmenetysvuorokaudelta eli yhteensä 840 euroa. (Vailla lainvoimaa 14.8.2019)

13.8.2019 11.26

Syyttäjä oli lausunut, että 280 euron tuntiveloitusperuste oli liian korkea. Syyttäjän mukaan kohtuullinen tuntiveloitusperuste oli asian laatuun ja Rovaniemen hovioikeuspiirissä noudatettuun käytäntöön nähden enintään 240 euroa. Ottaen huomioon asian laatu, laajuus ja merkitys asianosaisille sekä samanlaisissa asioissa yleensä käytetty laskutus HO arvioi kohtuulliseksi tuntiveloitukseksi tässä asiassa KO:n hyväksymän 280 euron sijasta 240 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.8.2019)Avoin uutinen

13.8.2019 10.03

Vastaaja oli tupakoinut parvekkeella, kun hänen takkinsa oli syttynyt palamaan. HO katsoi, että vastaaja oli syyllistynyt yleisvaaran tuottamiseen. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset rangaistusseuraamuksen ja vahingonkorvauksen osalta. (Vailla lainvoimaa 13.8.2019)

13.8.2019 8.15

Hovioikeus päätyi siihen, että teon objektiivinen huolimattomuus oli ollut korkealla tasolla kun taas A:n subjektiivinen huolimattomuus tietoisen riskinoton puuttuessa oli ollut vähäisempää. Kysymys oli kuitenkin ollut niin merkittävästä ajoneuvon kuljettajan huolellisuusvelvollisuuden ja keskeisen liikennesäännön vakavasta rikkomisesta, että A:n menettely oli ollut törkeän huolimatonta ja omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle. Sillä seikalla, että asialla on A:lle suuri taloudellinen merkitys, ei ollut vaikutusta syyksilukemiseen. Lisäksi käräjäoikeus oli jo kohtuullistanut A:n maksettavaksi määrättyjä korvauksia neljäsosaan. A oli syyllistynyt menettelyllään törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. (Vailla lainvoimaa 13.8.2019)Avoin uutinen

9.8.2019 13.30

Nyt kysymyksessä olevassa asiassa ei esitetty mitään konkreettisia seikkoja, joiden perusteella kantelun kohteena olevien matkustuskieltopäätöksen määräysten voitaisiin tosiasiallisesti katsoa olevan tarpeen asian selvittämisen vaikeuttamisen estämiseksi. Hovioikeus katsoi, että A:lle matkustuskieltopäätöksessä asetettu määräys alueesta, jolta hän ei saa poistua, määräys tavattavissa olemisesta hänen kotiosoitteessaan kello 22 - 07 ja määräys ilmoittautumisesta poliisilaitoksella ylittävät sen, mikä on välttämätöntä kysymyksessä olevan pakkokeinon käytön tarkoituksen saavuttamiseksi, ottaen huomioon muut matkustuskieltopäätöksen määräykset. Sen vuoksi A:lle määrätyn matkustuskiellon sisältöä oli muutettava hänen vaatimallaan tavalla. (Vailla lainvoimaa 9.8.2019)

8.8.2019 11.10

Kahdesta rattijuopumuksesta ja kahdesta huumausaineen käyttörikoksesta ilmenevä C:n aikaisempi päihteiden väärinkäyttö kokonaisuutena osoitti C:n ilmeisen sopimattomaksi harjoittamaan alkoholilain mukaista elinkeinotoimintaa. AVI:n oli alkoholilain 72 §:n 3 momentin nojalla tullut peruuttaa A Oy:n anniskelulupa pysyvästi. Suullisen käsittelyn osalta HAO katsoi, ettei suullisessa käsittelyssä C:tä sekä valituksessa nimettyjä todistajia kuulemalla ollut saatavissa sellaista selvitystä C:n päihteiden käytöstä, jolla olisi asiaa ratkaistaessa merkitystä. Suullinen käsittely oli siten ilmeisen tarpeeton. Kaksoisrangaistavuuden kiellon osalta HAO totesi, ettei anniskeluluvan peruuttamista voitu pitää rangaistusluonteisena seuraamuksena luvanhaltijan hallintoelimiin kuuluvan henkilön teosta. Asiassa ei näin ollen ollut kyse tilanteesta, jossa olisi tullut sovellettavaksi kaksoisrangaistavuuden kieltoa koskeva ne bis in idem -periaate. (Ei lainvoim. 8.8.2019)

7.8.2019 12.11

Eduskunnan oikeusasiamies (OA) Petri Jääskeläinen kehottaa Poliisihallitusta parantamaan putkakuolemien seurantaa. OA tutki putkakuolemiin liittyviä kysymyksiä omasta aloitteestaan. Tällöin kävi ilmi, että Poliisihallituksella ei ole tarkkoja tietoja tapausten määristä. Saatujen tietojen mukaan 2000-luvulla tapauksia on ollut vuosittain 6–27. 

6.8.2019 14.12

Asia oli tullut A:n ja hänen avustajansa antamien lausumien johdosta riitaiseksi ja A oli vaatinut kirjelmässään suullista käsittelyä. Tämän jälkeen saapuneessa A:n avustajan laatimassa lausumassa ei ollut mainittu suullista käsittelyä. Suostumusta asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä ei ollut ollut eikä KO ollut selvittänyt asianosaisilta sitä, voidaanko asia ratkaista kirjallisessa menettelyssä. Asian käsittelyssä oli siten tapahtunut KO:ssa oikeudenkäyntivirhe. HO katsoi, että tämän virheen voitiin otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen siltä osin kuin kysymys oli väliaikaisen määräyksen muuttamisesta. Tämän vuoksi KO:n antama päätös oli poistettava. (Vailla lainvoimaa 6.8.2019)

5.8.2019 12.12

Asiassa oli kysymys hovioikeuden toimivallasta määrätä vastaajalle ajokielto 1.6.2019 jälkeen. Toimivalta ratkaista muutoksenhakemus kuului oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 1 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 4 luvun 7 §:stä ilmenevän prosessioikeudellisen jatkuvuusperiaatteen nojalla hovioikeudelle eikä tämän toimivallan voitu katsoa siirtyneen ajokiellonkaan osalta poliisille ajokorttilakia muutettaessa. Hovioikeus oli mainituilla perusteilla toimivaltainen ratkaisemaan myös ajokiellon määräämistä koskevan syyttäjän vaatimuksen. (Vailla lainvoimaa 5.8.2019)

2.8.2019 10.21

HO katsoi, ettei väkivaltakuvauksen levittämisestä, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä ja perättömästä vaarailmoituksesta nuorelle (tekohetkellä 15 - 16 -vuotias) tuomittu 70 pv ehdollinen vankeus johtanut kohtuuttomaan tai poikkeuksellisen haitalliseen lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 2.8.2019)

1.8.2019 8.00

Vastaaja ei ollut ansiopäivärahahakemuksissaan ilmoittanut työttömyyskassalle sitä, että hän oli ollut yksi kolmestatoista osuuskunnan jäsenestä ja että hänelle oli työsuhteen päättymisen yhteydessä maksettu 106.513 euroa osuutena osuuskunnan omasta pääomasta. (Vailla lainvoimaa 1.8.2019)

31.7.2019 11.50

Elokuussa 2019 voimaan tulevia säädösmuutoksia ovat muun muassa:
- Uusi lukiolaki voimaan 1.8.2019 alkaen
- Opintorahan oppimateriaalisää koskeva sääntely voimaan 1.8.2019 alkaen
- Kokoontumislain muutos, jolla ulkona yleisellä paikalla järjestettävien kokousten ilmoitusaikaa pidennetään 24 tuntiin, voimaan 1.8.2019 alkaen

30.7.2019 15.09

Helsingin käräjäoikeus katsoi tiistaina (30.7.) antamassaan tuomiossa vastaajan syyllistyneen syyntakeettomana murhaan 24.12.2018 Helsingissä. Käräjäoikeus katsoi syytteestä näytetyksi, että vastaaja oli surmannut 7-vuotiaan sukulaispoikansa isokokoista keittiöveistä käyttäen aiheuttamalla uhrille useita viilto- ja pistohaavoja erityisesti kaulan alueelle. Käräjäoikeus katsoi teon olevan raaka ja julma sekä myös kokonaisuutena arvostelleen törkeä. Sen sijaan näyttöä ei ollut siitä, että vastaaja olisi toiminut vakaasta harkinnasta. Vastaajalle tehdyssä perusteellisessa mielentilatutkimuksessa on todettu, että vastaaja oli tekohetkellä mielisairaudesta johtuvien harhojen vuoksi syyntakeeton ja hän on edelleen mielenterveyslain tarkoittaman tahdonvastaisen hoidon tarpeessa. (Vailla lainvoimaa 30.7.2019)

26.7.2019 11.23

HO:n arvioitavana oli, voitiinko kannabiskasvin pistokkaaseen soveltaa oikeuskäytännössä vakiintunutta kannabiskasvin tuotto-olettamaa ja oliko kyseessä törkeä huumausainerikos. HO katsoi vastaajan syyllistyneen törkeään huumausainerikokseen. HO totesi, että tässä tapauksessa vastaaja oli kasvattanut kannabiskasveja kahdessa eri paikassa ja hän oli käyttänyt hyväkseen niiden kasvattamista tehostavia välineitä, kuten suurtehovalaisimia ja puhaltimia. Kannabiksen kasvatukselle voitiin katsoa olleen tavanomaista paremmat olosuhteet. HO katsoi, ettei tähän nähden ollut syytä arvioida tuottoa oikeuskäytännöstä poikkeavasti. KO:n tuomitsemaa yhteistä 1 vuoden 2 kuukauden ehdollista rangaistusta petoksesta ja törkeästä huumausainerikoksesta ei ollut syyttä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 26.7.2019)

26.7.2019 9.03

Kihlakunnansyyttäjä oli päätynyt tutkinnanjohtajan esityksestä rajoittamaan esitutkinnan laitonta uhkausta koskevassa tapauksessa, koska oli varsin todennäköistä, ettei näyttöä minkään rikoksen tunnusmerkistön mukaiseen tekoon saataisi. Apulaisvaltakunnansyyttäjä otti asian uudelleen ratkaistavakseen, kumosi kihlakunnansyyttäjän tekemän esitutkinnan rajoittamispäätöksen ja hylkäsi tutkinnanjohtajan rajoittamisesityksen syyttäjän toimivaltaan kuulumattomana.

24.7.2019 13.02

Vastaajan törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista koskeva rikosasia, jossa oli vaadittu myös ajokiellon määräämistä, oli tullut vireille KO:ssa 10.4.2019. Ajokieltovaatimusta ei ollut sittemmin peruutettu. KO oli ratkaissut asian lainmuutoksen jälkeen 3.6.2019 määräten siinä yhteydessä myös ajokiellosta. Mainitsemillaan perusteilla HO katsoi, ettei KO ollut ylittänyt toimivaltaansa määrätessään vastaajan ajokieltoon. Syyttäjän valitus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 24.7.2019)

24.7.2019 10.33

Asiassa mainituin perustein HO katsoi, että asiassa vahvistetun sovinnon oikeusvoima ei estänyt valittajan vastakanteen tutkimista siltä osin, kun kannevaatimukset kohdistuivat 1.10.2016 jälkeiseen aikaan. Muilta osin valittajan vastakanne sen sijaan tuli jättää tutkimatta. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen asian käsittelyä tulee jatkaa KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 24.7.2019)

23.7.2019 14.13

Vastaaja oli KO:ssa kiistänyt syytteen. Vastaajan mukaan hänen toimintansa ei ollut ollut tahallista. Hänen osinkonsa menivät hänen isänsä tilille. Vastaaja oli sopinut asian jo Kelan kanssa. KO oli katsonut vastaajan toimineen tahallisesti. Vastaaja oli menettelyllään syyllistynyt petokseen. Vastaaja tuomittiin 35 päiväsakon rangaistukseen. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 23.7.2019)

22.7.2019 12.40

HO otti rangaistuksen mittaamisessa huomioon, että vastaajan ja asianomistajan välinen ikäero oli ollut huomattava, yli 21 vuotta ja että teko oli tapahtunut hoitosuhteessa. Lisäksi huomioon otettiin, että vastaaja oli oma-aloitteisesti keskeyttänyt teon ja seuraavana päivänä myös tunnustanut tekonsa, joten hänen syyllisyytensä aste ei ollut ollut niin suuri, että teosta olisi tullut tuomita yli kaksi vuotta vankeutta. HO kovensi vastaajalle tuomitun rangaistuksen 2 vuoden pituiseksi ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi ja korotti asianomistajalle tuomitun vahingonkorvauksen määrän 5.000 euroon. (Vailla lainvoimaa 22.7.2019)

22.7.2019 10.03

19.7.2019 11.00

19.7.2019 8.10

Euroopan komissio on ottanut seuraavan askeleen rikkomusmenettelyssä Puolaa vastaan lähettämällä perustellun lausunnon Puolan tuomareita koskevasta uudesta kurinpitojärjestelmästä. Komissio käynnisti tämän rikkomusmenettelyn 3. huhtikuuta 2019 sillä perusteella, että uusi kurinpitomenettely heikentää Puolan tuomareiden oikeudellista riippumattomuutta. Menettely ei myöskään sisällä riittäviä takeita tuomarien suojaamiseksi poliittiselta valvonnalta unionin tuomioistuimen edellyttämällä tavalla.

18.7.2019 10.15

Yhtiöiden välillä oli sovittu saatavan panttauksesta sopimuksella, johon sisältyvän välityslausekkeen mukaan panttaussopimuksesta aiheutuvat riitaisuudet käsiteltiin välimiesoikeudessa. Korkein oikeus katsoi, että pantinantajan ennen konkurssia tekemä välityssopimus ei sitonut sen konkurssipesää asioissa, jotka koskivat tehokkaan julkivarmistuksen tapahtumista tai panttauksen sitovuutta konkurssipesään nähden. Välimiesten katsottiin näitä asioita koskevat vaatimukset ratkaistessaan menneen välimiesmenettelystä annetun lain 41 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla toimivaltaansa ulommaksi. Välitystuomio kumottiin näiltä osin.

16.7.2019 14.00

16.7.2019 8.15

15.7.2019 9.10

Kiinteistön alueelle oli saatettu suuri määrä rakennusjätettä myönnetyn ympäristöluvan vastaisesti. Rakennusjätettä oli tuotu alueelle usean vuoden kuluessa useista rakennuspurkukohteista. Teko oli tehty yritystoiminnan piirissä ja sillä oli saavutettu taloudellista etua. Näihin seikkoihin nähden tekoa ei voitu pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä, vaikkakin alue oli sittemmin ennallistettu. Vastaajat olivat syyllistyneet ympäristön turmelemiseen. (Vailla lainvoimaa 15.7.2019)

12.7.2019 12.34

11.7.2019 11.20

Ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista puolsivat ne seikat, että A oli lyhyen ajan kuluessa syyllistynyt useaan rikokseen ja hänen rikosrekisteristään ilmenevä kokonaisrikollisuus oli vakavaa. Turun hovioikeus oli tuominnut 7.3.2019 A:n kuuden kuukauden valvontarangaistukseen. Aiemmin tuomittu valvontarangaistus ei kuitenkaan ole este uuden valvontarangaistuksen tuomitsemiselle. Valvontarangaistusselvityksen 30.8.2018 mukaan A:n elämäntilanne on valvontarangaistuksen suorittamisen näkökulmasta riittävän vakaa ja hänellä on asunto ja oma yritys, josta hän saa toimeentulonsa. A:n kanssa asuva isä on antanut suostumuksensa rangaistuksen suorittamiseen heidän yhteisessä kodissaan. Kokonaisarvion perusteella hovioikeus katsoi, että rikoslain 6 luvun 11 a §:n mukaiset edellytykset A:n tuomitsemiselle ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaista valvontarangaistukseen tässä tapauksessa täyttyivät. (Vailla lainvoimaa 11.7.2019)

10.7.2019 11.22

A:n menettelyn johdosta hänen päämiehensä eivät olleet saaneet ajoissa tietoonsa oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskevia päätöksiä eivätkä voineet arvioida muutoksenhaun tarvetta ja hakea muutosta. Heidän osaltaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallintolainkäytön tavoitteet olivat jääneet toteutumatta. Vaikka A:n menettelyä ei voitukaan pitää tahallisena, moitittavien menettelyiden toistuvuus, lukumäärä lyhyen ajan kuluessa sekä laiminlyöntien laatu ja seuraamusten vakavuus vieraasta maasta olleille kielitaidottomille ja muutenkin haavoittuvassa asemassa olleille päämiehille osoittivat, että menettelyyn liittyi raskauttavia seikkoja. Asiassa ei seuraamusharkinnassa ollut todettavissa huomioon otettavia lieventäviä seikkoja. A:n kannalta ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet asiassa ja sen käsittelyssä. Luvan peruuttamisen edellytykseksi ei ole myöskään luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa säädetty, että A:lle olisi ensin annettu toiminnastaan varoitus. Hovioikeus päätyi siihen, että seuraamusmaksun määrääminen A:lle ei ollut riittävä seuraamus hänen menettelystään. A:lle myönnetty lupa toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana oli siten määrättävä peruutettavaksi. (Vailla lainvoimaa 10.7.2019)

9.7.2019 11.37

Ei tainnut lainsäätäjä arvatakaan, kuinka työllistävä vaikutus ajokiellon määräämiseen liittyvää toimivaltaa koskevalla lakiuudistuksella kyetään saamaan aikaiseksi muutoinkin tiukentuvilla resursseilla toimiville syyttäjänvirastoille ja tuomioistuimille. Kyseessä on siis ajokorttilain 64 §:n muutos, jolla toimivalta ajokieltoon määräämisestä siirrettiin 1.6.2019 alkaen tuomioistuimen sijaan poliisille.  Asiasta kirjoittaa OTM, kihlakunnansyyttäjä Tuomo Laukkanen Edilexin Vierashuoneessa. Avoin uutinen

8.7.2019 12.15

Hovioikeus totesi, että toimivallan siirtoa koskevasta lakimuutoksesta huolimatta oikeus hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun toteutui vain siten, että hovioikeus käsitteli vastaajan ajokieltoa koskevan muutosvaatimuksen. Vastaajan ilmoittama pyrkimys työllistyä ajokorttia vaativaan työhön ei ole ajokorttilain 67 § 1 momentissa tarkoitettu peruste ajokiellon määräämiseen ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 8.7.2019)

8.7.2019 8.12

A:n suostumusta asiakirjan tiedoksiantoon sähköisenä ei ollut tiedusteltu. Hovioikeus totesi, että yksin siitä, että A oli pannut takaisinsaantihakemuksen vireille sähköpostitse ei ollut perusteltua tulkita hänen tarkoittaneen mainitun osoitteen olevan myös hänen prosessiosoitteensa. Käräjäoikeuden menettelyvirheen vuoksi asiassa oli olemassa erityisen painava syy menetetyn määräajan palauttamiselle. (Vailla lainvoimaa 8.7.2019)

5.7.2019 12.11

Syyttäjä oli katsonut, että A:n koskettelu yhdistettynä seksuaalisiin ehdotuksiin oli tehnyt A:n teosta seksuaalisen. Lain sanamuoto on kuitenkin yksiselitteinen; vain koskettelemalla tehty seksuaalinen teko täyttää seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistön. Lakivaliokunta on selkeästi todennut, että rangaistava seksuaalinen häirintä tulee rajata vain koskettelua sisältäviin tilanteisiin. Hovioikeus totesi, ettei se, että A oli yhden kerran tehnyt seksuaaliseksi tulkittavan huomautuksen, tehnyt A:n koskettelusta seksuaalista. (Vailla lainvoimaa 5.7.2019)Avoin uutinen