30.3.2021 10.00

30.3.2021 9.13

29.3.2021 16.00

Vastaaja oli 5.3.2019 järjestetyssä neuvottelutilaisuudessa esittänyt A:han kohdistuneen yksilöimättömän väitteen työnantajayrityksen omaisuuden anastamisesta, eikä hän ollut neuvottelutilaisuudessa tai sen jälkeenkään esittänyt väitteensä tueksi mitään todistelua. Näissä olosuhteissa vastaajan oli täytynyt pitää vähintään varsin todennäköisenä, että hänen esittämänsä väite tai vihjaus oli omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä A:lle tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa ja että sen tueksi ei ollut ollut esitettävissä riittävästi perusteita. Työnantajan edustaja tuomittiin kunnianloukkauksesta sakkoihin ja korvauksiin. (Vailla lainvoimaa 29.3.2021)

29.3.2021 12.22

Opas johdattaa lukijan yrityksiin kohdistuvan kyberrikollisuuden esitutkintaan poliisissa. Oppaan tarkoituksena on motivoida yrityksiä ilmoittamaan kyberrikokset poliisille ja omaksumaan toimintatapoja, jotka parantavat kyberrikosten selvittämismahdollisuuksia sekä tarjota tietoa esitutkinnan kulusta. Opas on kirjoitettu paitsi tiedonlähteeksi, myös keskustelun välineeksi yritysten sisällä vastuu- ja avainhenkilöiden ja ICT-ammattilaisten sekä ostopalvelusopimusten kautta toimivien palveluntarjoajien välillä. Parhaan hyödyn oppaasta saa käsittelemällä sitä yhdessä yrityskohtaisesti mietityllä kokoonpanolla ja pohtimalla vastauksia kunkin teeman alla esitettyihin kysymyksiin.

29.3.2021 7.23

Harkittuaan yhteisösakon tuomitsemisen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja hovioikeus katsoi, ettei yhteisösakon tuomitseminen muodostu kohtuuttomaksi. A:n eli yhtiön johdon osuus tekoon oli ollut merkittävä. Yhtiön taloudellinen tilanne oli vakaa, vaikka koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vuoksi matkailuelinkeinon tulevaisuuden näkymiä on vaikea ennustaa. Kun lisäksi otettiin huomion teon vakavuus ja sen pitkä tekoaika, hovioikeus piti oikeudenmukaisena yhteisösakon määränä 10.000 euroa. Hovioikeus katsoi tuomiossa mainituilla perusteilla A:n menettelyn olleen tahallista. A oli menettelyllään syyllistynyt siihen ympäristön turmelemiseen, josta syyttäjä oli hänelle rangaistusta vaatinut. Tekoa ja tuomiossa mainittuja seikkoja kokonaisuutena arvioituaan sekä yhtenäisen rangaistuskäytännön vaatimus huomioon ottaen hovioikeus katsoi teon edellyttävän vankeusrangaistuksen tuomitsemista. Oikeudenmukainen ja rangaistuskäytännön mukainen seuraamus teosta oli 3 kuukautta vankeutta. Rangaistus voitiin tuomita ehdollisena. Ehdollista vankeutta oli pidettävä riittävänä rangaistuksena rikoksesta, joten vaatimus oheissakon määräämisestä rikoslain 6 luvun 10 §:n nojalla oli hylättävä. Hovioikeus katsoi, että B oli tahallaan auttanut A:ta tämän syyksi luetun rikoksen tekemisessä antamalla työntekijöille ohjeita jätteiden kuljettamisesta ja polttamisesta sekä osallistumalla itse jätteiden kuljettamiseen ja polttamiseen. Tällä menettelyllään B oli syyllistynyt avunantoon ympäristön turmelemiseen. (Vailla lainvoimaa 29.3.2021)

26.3.2021 15.04

Asianajajan mukaan KO oli perusteettomasti leikannut laskua. HO tuomitsi asianajajalle valtion varoista palkkioksi vastaajan puolustamisesta KO:ssa ajalla 19.1.2016 - 19.3.2020 KO:n jo maksaman määrän lisäksi 3.300,70 euroa ja arvonlisäveron osuutena 792,17 euroa, mitkä määrät jäivät vastaajan taloudelliset olot huomioon ottaen valtion vahingoksi. Oikeudenkäyntikuluja HO:ssa koskeva vaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 26.3.2021)

26.3.2021 13.30

Kysymys oli siitä, oliko A:lla ollut syytekohdassa 3 tarkoitetussa tilanteessa tarkoitus tappaa B. A oli itse kiistänyt tämän tarkoituksen. Syyttäjä ei väittänyt, että A:n oli täytynyt pitää B:n kuolemaa varmana tai varsin todennäköisenä seurauksena. Kysymys oli siten siitä, täyttääkö A:n menettely tahallisuuden korkeimman asteen eli tarkoitustahallisuuden. Oikeuskäytännössä (KKO 1993:5) on katsottu, että kun vammoista ei ole aiheutunut asianomistajalle hengenvaaraa, vastaajan lyöntitilanteessa esittämät tappouhkaukset eivät yksin riitä osoittamaan, että vastaaja olisi tavoitellut asianomistajan henkeä. (Vailla lainvoimaa 26.3.2021)

26.3.2021 10.07

Asiassa oli suljettu pois se vaihtoehto, että törmäyksen syynä osaksikaan olisi ollut henkilöauton kuljettajan mahdollisesti tekemä kaistanvaihto vastaajan kuljettaman rekka-auton eteen. Sitä vastoin syynä oli ollut KO:n katsomin tavoin vastaajan matkapuhelimen käyttö kuljettajan keskittymistä liikenteeseen häiriten sekä liian suuri tilannenopeus ja laiminlyönti sovittaa etäisyys edellä kulkeviin ajoneuvoihin riittäväksi. Vastaaja oli siten rikkonut tekoaikana voimassa olleen tieliikennelain (267/1981) 3 §:n 1 momentin, 10 §:n 1 momentin ja 23 §:n 1 momentin sekä 24 a §:n 1 momentin (423/2002) säännöksiä. (Vailla lainvoimaa 26.3.2021)

26.3.2021 7.57

Vastedes myös tartuntataudille altistunut ja tartunnan saanut on velvollinen antamaan tietoja itsestään terveysviranomaisille. Jos henkilö kieltäytyy osallistumasta pakolliseen terveystarkastukseen, hänelle voidaan RL 44 luvun 2 §:n mukaan määrätä terveydensuojelurikkomuksesta sakkoa tai enintään 3 kuukautta vankeutta. Tartuntatautilain muutokset laajentavat lisäksi Rajavartiolaitoksen mahdollisuutta antaa virka-apua. Tasavallan presidentti vahvisti lain perjantaina 26. maaliskuuta.

25.3.2021 15.15

Kuntaministeri Sirpa Paatero on vastaanottanut loppuraportin helmikuussa kokoontuneesta kansalaispaneelista, joka käsitteli toimia, joita Suomessa tulisi ottaa käyttöön julkisissa ammateissa toimivien henkilöiden suojelemiseksi vihapuheelta ja vapaan mielipiteenilmaisun turvaamiseksi. Valtiovarainministeriö käynnistää tiiviillä aikataululla työskentelevän valmisteluryhmän, jossa on mukana myös oikeusministeriö ja sisäministeriö. Ryhmä valmistelee toukokuun loppuun mennessä yhdessä eri ministeriöiden kanssa aikataulut ja vastuutahot kansalaispaneelin suositusten toimeenpanolle. Raportti sisältää 25 kansalaispaneelin laatimaa toimenpide-ehdotusta vihapuheen ja maalittamisen ehkäisemiseksi