26.2.2021 14.00

26.2.2021 12.10

26.2.2021 10.30

HO kumosi KO:n päätöksen hyvitysvaatimuksen tutkimatta jättämisestä. (Vailla lainvoimaa 26.2.2021)

26.2.2021 9.31

25.2.2021 15.00

25.2.2021 10.30

Vaikka vastaajan tunnustaminen olikin osaltaan helpottanut sekä esitutkintaa että tuomioistuinkäsittelyä, hänen ei kuitenkaan voitu katsoa pyrkineen edistämään rikostensa selvittämistä siten, että rangaistuksen mittaamisessa olisi tullut tämän vuoksi soveltaa lieventämisperustetta. Koventamisperusteen soveltamisen osalta HO hyväksyi asiassa mainitsemillaan lisäyksillä KO:n johtopäätöksen siitä, että koventamisperustetta oli sovellettava ja että koventamisperuste huomioon ottaen vastaajalle mitattavan vankeusrangaistuksen pituus oli noin 2 v ja 6 kk. HO hyväksyi KO:n ratkaisun siitä, että jäännösrangaistus määrättiin täytäntöönpantavaksi kokonaan, että sen tosiasiallinen vaikutus mittaamiseen oli noin 70 pv ja että vastaajan yhteisen vankeusrangaistuksen pituudeksi muodostui 2 v ja 8 kk. (Vailla lainvoimaa 25.2.2021)

24.2.2021 15.00

Jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi annetun direktiivin 2008/115/EY 3, 4, 6 ja 15 artiklaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä sille, että jäsenvaltio ottaa hallinnollisena toimenpiteenä säilöön alueellaan laittomasti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen hänen siirtämisekseen pakkokeinoin toiseen jäsenvaltioon, jossa hänellä on pakolaisasema, kun kyseinen henkilö ei ole noudattanut hänelle annettua määräystä poistua välittömästi kyseisen toisen jäsenvaltion alueelle ja kun hänestä ei voida tehdä palauttamispäätöstä.

24.2.2021 11.00

23.2.2021 14.37

23.2.2021 8.57

KO ei ollut pitänyt tekoa kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Syyttäjä vaati HO:ssa, että vastaajan syyksi luetaan törkeä petos ja että rangaistusta joka tapauksessa korotetaan. HO katsoi toisin kuin KO, että vastaaja oli tavoitellut menettelyllään huomattavaa taloudellista hyötyä. Hän oli käyttänyt asumistukijärjestelmää hyväkseen pitkäaikaisesti ja toistuvasti, minkä vuoksi teko oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Vastaajan syyksi luettiin törkeä petos. Vastaaja tuomittin 60 päiväsakon asemasta 5 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 23.2.2021)

19.2.2021 15.33

Vastaajan motiivina oli ollut selvittää, missä auto oli ja mitä vaimo kertoo auton sijainnista ja puhuisiko tämä totta. Saamansa selvityksen perusteella vastaajan oli ollut tarkoitus harkita, hakisiko hän avioeroa. Puhelimessa oli ollut käytössä puhelimen etsintään tarkoitettu sovellus, jota hyväksikäyttäen vastaaja oli tarkistanut puhelimen sijaintitietoja vaimon ollessa liikkeellä autolla. HO katsoi, ettei vastaajan syytteessä kuvattu menettely sellaisenaan ollut ollut omiaan aiheuttamaan vaimolle sellaista vakavasti häiritsevää tilaa, joka olisi muodostunut erittäin pelottavaksi tai ahdistavaksi ja hänen elämäänsä hallitsevaksi. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, ettei syytteen teonkuvauksessa kuvattu menettely täyttänyt vainoamisen tunnusmerkistöä. Syyte vainoamisesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 19.2.2021)

19.2.2021 11.47

Korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen liitettävällä otsikolla eli rubriikilla katsotaan olevan huomattava merkitys ennakkopäätöstä arvioitaessa. Ennakkopäätösten otsikoista ryhdyttiin käymään vilkasta keskustelua 1980-luvulla, ja ajan mittaan otsikoiden tarkoituksesta ja tehtävistä on esitetty monenlaisia näkemyksiä. Otsikon sisällön on todettu olevan lähtökohtaisesti vaihteleva: sen on sanottu sisältävän tunnistetiedot, hakusanat ja sovelletut oikeusohjeet sekä tiivistelmän oikeuskysymyksestä ja mahdollisesti ratkaisun pääasialliset perusteet, joissakin tapauksissa yksinomaan oikeuskysymyksen ja joissakin taas myös oikeusohjeen. Sutelan ja Lindroosin tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2005–2019 annettujen rangaistuksen määräämiseen liittyvien korkeimman oikeuden ennakkopäätösten otsikoiden funktioita, sisältöä ja kielellistä muotoilua.Avoin uutinen

19.2.2021 6.56

Euroopan komissio antoi 18. helmikuuta Suomelle kaksi muistutusta puutteista EU:n lainsäädännön noudattamisessa. Asiat koskevat rasismin ja muukalaisvihan torjuntaa sekä syyttömyysolettamaa.

18.2.2021 14.24

Hallitus esittää, että rangaistusta voidaan koventaa, jos rikoksen vaikuttimena on uhrin sukupuoli. Esityksen mukaan rikoslakia muutetaan siten, että rangaistuksen mittaamisen koventamisperusteisiin lisätään rikoksen tekeminen uhrin sukupuoleen perustuvasta vaikuttimesta. Lisäksi oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskeviin säännöksiin lisättäisiin maininta sukupuolesta teon vaikuttimena silloin, kun kyseessä on törkeä kunnianloukkaus tai laiton uhkaus taikka julkinen kehottaminen näihin rikoksiin.

18.2.2021 13.15

Asiassa oli kysymys siitä, olivatko vastaajat V1 ja V2 laiminlyöneet velvollisuutensa ottaa selvää osakaslainan ilmoitustavasta ja sen verokohtelusta ja oliko heidän laiminlyöntinsä ollut asiassa siten tahallista, että heidän olisi täytynyt pitää vähintään varsin todennäköisenä, että jättämällä ilmoittamatta osakaslaina V1:n henkilökohtaisessa verotuksessa vero jätetään kokonaan määräämättä tai se tullaan määräämään liian alhaiseksi. Asiassa mainituilla perusteilla ja ottaen erityisesti huomioon, että laiminlyönti oli kohdistunut neljälle eri verovuodelle, HO katsoi, että V1:n ja V2:n menettelyä ei voitu pitää heidän katsomallaan tavalla huolimattomuudesta johtuvana, vaan V1:n ja tämän toimesta veroilmoitusten tekijänä toimineen V2:n oli täytynyt pitää varsin todennäköisenä, että virheellinen menettely johtaa veron määräämättä jättämiseen tai veron määräämiseen liian alhaisena V1:n henkilökohtaisessa verotuksessa. Asiassa oli näytetty, että V1 ja ja V2 olivat menetelleet syytteessä väitetyllä tavalla. HO piti oikeudenmukaisena seuraamuksena V1:lle 5 kuukauden vankeusrangaistusta ja V2:lle 4 kuukauden vankeusrangaistusta. Asiassa ei ollut estettä tuomita kummankin rangaistusta ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 18.2.2021)

18.2.2021 8.45

17.2.2021 13.28

16.2.2021 15.00

HO katsoi käsittelyratkaisussaan, ettei kysymys ollut ollut lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain 14 §:n soveltamisesta. KO:n päätöksen maininta (s. 13) mainitun säännöksen soveltamisesta oli virheellinen. Mainitun lain 30 §:n valituskielto ei siten soveltunut tapaukseen. Isän valitus tutkittiin. Pääasian osalta HO katsoi mm., ettei äidin ilmoittaman oikeellisuutta ollut tapauksen olosuhteissa syytä epäillä. HO katsoi mainituissa olosuhteissa uskottavaa myös olleen, ettei äiti ollut huhtikuussa 2020 tiennyt eikä hän ollut voinut tietää, miten hänen tulisi toimia poikkeuksellisessa pandemiatilanteessa lapsen ja isän tapaamisten suhteen, kun lapsella ja sittemmin tämän perheenjäsenillä oli ollut mahdolliseen koronavirustartuntaan viittaavia oireita. Isän ja äidin ilmeisen riitaiset välit olivat estäneet asiasta sopimisen. Mainituissa olosuhteissa äidillä oli ollut hyväksyttävä syy keskeyttää tapaamiset yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi huhtikuussa 2020. Tapaamisen 1.7.2020 peruuntuminen kokonaan oli KO:n päätöksestä ilmenevin tavoin aiheutunut paitsi äidin lapsen luovuttamispaikkaa koskeneesta erehtymisestä myös siitä, ettei isä ollut ottanut lasta enää myöhässä vastaan. Äiti oli erehdyksensä havaittuaan pyrkinyt myötävaikuttamaan tapaamisen toteutumiseen. Kysymys oli ollut yksittäisestä tapahtumasta, kun tapaamiset olivat muutoin 2.5.2020 alkaen toteutuneet. Näin ollen yksinomaan 1.7.2020 peruuntuneen tapaamiskerran vuoksi uhkasakon asettaminen ei ollut kohtuullista. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021)

16.2.2021 14.08

15.2.2021 15.15

Oikeusministeriön asettama työryhmä antaa useita suosituksia, miten Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden viranomaisten palveluja voidaan sovittaa paremmin yhteen. Vangit ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavat tarvitsevat usein muun muassa mielenterveys- ja päihdepalveluja sekä tukea työllistymiseen ja asumiseen.

15.2.2021 12.43

KO oli katsonut selvitetyksi, että vastaaja oli tupakkalain vastaisesti tuonut maahan savuttomia tupakkatuotteita eli nuuskaa yhteensä 58 000 grammaa yli sallitun tuontirajan, joka oli omaa käyttöä varten 1 000 grammaa henkilöä kohti kalenterivuorokaudessa. Vastaaja oli ostanut nuuskat Ruotsista Haaparannasta ainakin 15 eri kerralla ja tuonut ne Suomeen ajoneuvolla. Vastaaja oli menettelyllään syyllistynyt syytekohdassa 1 salakuljetukseen. Vastaaja oli menettelyllään välttänyt kyseisistä tuotteista maahantuonnin yhteydessä aiheutuneiden valmisteverotuslain ja tupakkaverosta annetun lain mukaisten, määrältään yhteensä 21 438,34 euron suuruisten verojen maksun. Teolla oli tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä ja se oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä mm. nuuskan haitalliset terveysvaikutukset huomioiden. Vastaaja oli näin syytekohdassa 2 syyllistynyt törkeään veropetokseen. Vastaaja oli velvoitettu korvaamaan Verohallinnolle välttämiensä verojen määrän 8 418 euroa viivästyskorkoineen. Vastaaja tuomittiin RL 10 luvun 2 §:n nojalla menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 2 505,10 euroa. Asiassa mainituilla lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion ja sen perustelut syyksilukemisen, rangaistuksen mittaamisen sekä asianomistajan korvausvaatimuksen osalta. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021)

15.2.2021 10.32

Koska lapsi oli HO:n pääkäsittelyn aikaan ollut 10-vuotias, häntä ei ollut kuultu henkilökohtaisesti tuomioistuimessa. Lapsen esitutkintakertomukset oli otettu HO:ssa todisteena vastaan videotallenteelta. HO katsoi, että esitutkintakertomuksia oli voitu hyödyntää asiassa. Lapsen kertomuksen osalta HO totesi, että sitä voitiin pitää sisältönsä perusteella vakuuttavana ja syntytapansa sekä yksityiskohtaisuutensa johdosta luotettavana. Lapsen äidin vaihtoehtoisia tapahtumainkuvauksia ei voitu tähän nähden pitää luotettavina. Arvioituaan asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuudessaan, HO päätyi siihen, ettei äidin syyllisyydestä ollut jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja syyksilukemisen lopputuloksen. Yksittäisten tekokertojen ajankohta ja vapaudenriiston todellinen kesto oli jäänyt asiassa epäselväksi. Ottaen kuitenkin huomioon, että teon kohteena oli ollut pieni lapsi ja tekijänä oli ollut lapsen äiti, jonka kanssa lapsi oli asunut samassa taloudessa ja josta lapsi oli ollut riippuvainen, tekoja ei voitu kokonaisuutena arvostellen pitää lievinä. KO:n tuomitsema yhteinen sakkorangaistus oli oikeudenmukainen seuraamus äidin syyksi luetuista teoista, eikä sitä sinänsä ollut aihetta alentaa. HO kuitenkin asiassa ilmenevillä perusteilla päätyi siihen, että äiti jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli viivästynyt valtion vastuulla olevista syistä noin vuodella, ja äidillä oli näin ollen oikeus hyvitykseen. HO päätyi siihen, että viivästyminen oli hyvitettävissä jättämällä äiti rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 15.2.2021)

12.2.2021 15.30

KO oli lukenut vastaajan syyksi törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen katsottuaan, että vastaaja oli 22.4.2020 kello 15.50 aikaan kuljettanut henkilöautoa Tuusulanväylällä 197 kilometrin tuntinopeudella nopeusrajoituksen ollessa 100 kilometriä tunnissa. Kun poliisi oli lähtenyt seuraamaan vastaajaa, hän oli jatkanut ajoa pienemmällä ylinopeudella ja ohittanut autoja oikeaa kaistaa käyttäen. Vastaaja oli täyttänyt 19 vuotta noin neljä kuukautta ennen tekoaan. KO oli tuominnut vastaajan 120 päiväsakon sakkorangaistukseen. HO katsoi että vastaaja oli tuomittava törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta vankeusrangaistukseen, joka voitiin RL 6 luvun 9 §:n 1 momentin nojalla määrätä ehdolliseksi. HO harkitsi vankeusrangaistuksen pituudeksi 60 päivää vankeutta. Vastaaja tuomittiin ehdollisen vankeuden tehosteeksi valvontaan 1 vuoden 3 kuukauden ajaksi. (Vailla lainvoimaa 12.2.2021)

12.2.2021 13.30

Sisäministeriössä on valmisteltu säädösmuutoksia, joilla pannaan täytäntöön EU:n rahoitustietodirektiivi kansallisesti. Direktiivi sisältää säännöt, joilla helpotetaan viranomaisten mahdollisuuksia käyttää muun muassa pankkitilirekisteritietoja tiettyjen rikosten ennalta estämisessä, paljastamisessa, tutkimisessa tai niihin liittyvissä syytetoimissa. Säädöshankkeen valmistelu on edennyt ja rahoitusdirektiivin kansallinen täytäntöönpano lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle. 

12.2.2021 12.00