Hakutulokset
9744 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
5.1.2021 14.00
Apulaisoikeusasiamies esitti hyvitystä lastensuojelulaitoksen työntekijän seksuaalisesti hyväksikäyttämälle lapselle
Lapsi joutui asumaan vasten tahtoaan huoneessa, jossa hyväksikäyttö oli tapahtunut. Myöhemmin hän joutui samaan huoneeseen eristetyksi. Hän ei myöskään kokenut saamaansa tukea tapahtuman käsittelyyn riittäväksi. - Uutiset
5.1.2021 10.28
Hovioikeus arvioi 10-vuotiaan Chihuahua-rotuisen koiran taloudellista arvoa toisin kuin käräjäoikeus - koiran tunnearvo omistajalle otettiin huomioon
Chihuahua-rotuisen koiran uushankintahinta 1.600 euroa oli asiassa riidaton. Kun otettiin huomioon tämänrotuisten koirien keskimääräinen 14 - 18 vuoden eliniänodote ja A:n koiran 10 vuoden ikä, koiran odotettavissa olevasta eliniästä oli tapahtumahetkellä ollut jäljellä noin kolmasosa. Kun lisäksi otettiin kohtuullisessa määrin huomioon koiran tunnearvo A:lle, HO arvioi koiran arvoksi 600 euroa. KO:n tuomiota muutettiin ja vastaaja velvoitettiin maksamaan A:lle korvauksena esinevahingosta KO:n tuomitseman 1.600 euron asemesta 600 euroa. (Vailla lainvoimaa 5.1.2020) - Uutiset
4.1.2021 14.00
Apulaisoikeusasiamies: Vuokratyövoiman käyttö Verohallinnon puhelinpalvelussa edellyttää säännöstä rikosoikeudellisesta virkavastuusta
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan vuokratyövoiman käyttäminen edellyttää, että lainsäädäntöön lisätään säännös siitä, että Verohallinnossa vuokratyövoimana toimiviin henkilöihin sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän hoitaessaan julkisia hallintotehtäviä. Tällaisen säännösehdotuksen sisältämän lakiesityksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä olisi mahdollista ja suotavaa saada perustuslakivaliokunnan kannanotto siihen, onko myös vuokratyövoiman käyttämisestä Verohallinnossa säädettävä laissa. - Uutiset
4.1.2021 13.32
Hovioikeus hylkäsi syyttäjän ja kuolinpesän valitukset törkeästä petoksesta koskien autotalliosakkeiden kauppaaHO:ssa oli syytteen perusteella ensinnäkin kysymys siitä, oliko C (sittemmin kuollut) ymmärtänyt luovuttavansa autotalliosakkeiden omistusoikeuden vastaajalle vai oliko vastaaja käyttäen hyväkseen C:n terveydentilaa erehdyttänyt häntä allekirjoittamansa asiakirjan luonteesta niin, että hän oli siinä käsityksessä, että hän luovutti vastaajalle vain käyttöoikeuden autotalleihin. HO:ssa oli syytteen perusteella vielä kysymys siitä, oliko vastaaja erehdyttänyt C:tä myymään autotalliosakkeet alihintaan. Syyttäjän ja asianomistajien mukaan autotalliosakkeiden käypä arvo oli ollut yhteensä noin 19.000 euroa kauppakirjaan merkityn 12.000 euron sijasta. HO päätyi asiassa mainitsemillaaan perusteilla samaan johtopäätökseen kuin KO. Perustetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ollut. Syyte oli myös HO:ssa hylättävä. (Vailla lainvoimaa 4.1.2020) - Uutiset
4.1.2021 12.00
Hovioikeus: Alastonkuvien julkaiseminen oli törkeä yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistäHovioikeus muun muassa luki T:n syyksi törkeän kunnianloukkauksen seuraavasti: T oli 4.11.2016-24.1.2016 Kurikassa esittänyt asianomistaja A:sta valheellisia tietoja tai vihjauksia siten, että teko oli omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä A:lle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, sekä muullakin tavalla halventanut A:ta. T oli syyllistynyt törkeään yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen seuraavasti: T oli 19.12.2016-3.4.2017 Kurikassa oikeudettomasti joukkotiedotusvälineitä käyttämällä tai muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittänyt A:n yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan laittamalla/lataamalla Omakuva.com-nimiselle internetsivustolle asianomistaja A:sta alastonkuvia, missä ne ovat olleet yleisesti saatavissa/nähtävissä. Teolla oli aiheutettu suurta kärsimystä ja tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. (Vailla lainvoimaa 4.1.2020) - Uutiset
4.1.2021 9.05
Hovioikeus: Käräjänotaari oli toimivaltainen käsittelemään ulkomaalaisrikkomusasian eikä tuomittua rangaistusta muutettuKäräjäoikeus oli tuominnut A:n syytteen mukaisesti rangaistukseen ulkomaalaislain 185 §:n nojalla ulkomaalaisrikkomuksesta sen vuoksi, että A on tahallaan harjoittanut elinkeinoa toiminimellä, vaikka hänellä ei ole ollut elinkeinon harjoittamiseen vaadittavaa oleskelulupaa. Käräjäoikeus oli ratkaissut asian kokoonpanossa, jossa käräjänotaari on ollut puheenjohtajana. Asiassa oli kysymys siitä, oliko vastaaja A syyllistynyt ulkomaalaislain 185 §:ssä rangaistavaksi säädettyyn ulkomaalaisrikkomukseen. Hovioikeus katsoi ensinnäkin, että käräjänotaari oli ollut toimivaltainen käsittelemään asian. Hovioikeus katsoi muun muassa, että elinkeinovapauskaan ei sellaisenaan tuota ulkomaalaiselle oikeutta maassa oleskeluun vaan maahan tulosta ja maassa oleskelusta säädetään erikseen laissa. Ottaen huomioon maassa oleskelua sääntelevän ulkomaalaislain säännösten yksiselitteisyys A oli tuskin voinut erehtyä pitämään tekoaan sallittuna eikä hänen mahdollista erehtymistään elinkeinolain 1 §:n 1 momentin säännöksen merkityksestä joka tapauksessa voitu pitää anteeksi annettavana. Käräjäoikeuden tuomitsema 40 päiväsakon rangaistus oli oikeudenmukainen seuraamus teosta eikä sitä ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 4.1.2021) - Uutiset
31.12.2020 16.00
Hovioikeus mittasi raiskaukseen ja lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön 16-vuotiaana syyllistyneen rangaistusta
Vastaaja syyksiluetut rikokset olivat kohdistuneet 15-vuotiaaseen asianomistajaan olosuhteissa, jota oli edeltänyt yhteinen illanvietto vastaajan ja tämän kavereiden kanssa. Vastaaja syyksiluetuissa rikoksissa oli ollut kysymys sukupuolielimellä tehdystä vaginaalisesta yhdynnästä. HO piti vastaajan menettelyä hyvin vahingollisena asianomistajan kehityksen kannalta. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 31.12.2020) - Uutiset
31.12.2020 15.30
Asuntoaan sotkenut ja sinne jätettä pitkän ajan kuluessa kerännyt vuokralainen tuomittiin törkeästä vahingonteosta 1 v 6 kk vankeusrangaistukseen - hovioikeus kohtuullisti vakuutusyhtiölle maksettavaa korvausta yhdellä viidesosalla
Asianomistajille aiheutuneen vahingon määrä oli ollut yhteensä noin 124.000 euroa. KO oli alentanut yhtiön vakuutuskorvauksen suorittamiseen perustuvaa vastaajan korvausvelvollisuutta yhdellä kolmasosalla. HO katsoi, että vaikka asiassa todettu KKO:n ratkaisu 1989:70 ja viitatut kannanotot oikeuskirjallisuudessa koskevat vahingonkorvauksen sovittelua VahLn 2 luvun 1 §:n 2 momentin perusteella ja erityisesti vahingonaiheuttajan ja vakuutusyhtiön välisten varallisuuserojen merkitystä sovitteluperusteena, todettu tulee ottaa huomioon myös arvioitaessa vahingonkorvauksen sovittelua VahL 2 luvun 3 §:n perusteella ja arvioitaessa korvauksen määrää. Siten pelkästään vakuutuksen olemassaolo ja vakuutusyhtiön varallisuusasema eivät yksinään puoltaneet vahingonkorvauksen määrän sovittelua enemmän kuin KO oli harkinnut kohtuulliseksi taloyhtiön osalta. Vastaaja oli vastauksessaan arvioinut käsillä olevaa asiaa VahL 2 luvun 1 §:n 2 momentin säännöksen perusteella. HO katsoi, ettei asiaa tullut arvioida edellä todetusta poiketen myöskään siinä tapauksessa, että vahingonkorvauksen määrän sovittelua olisi harkittu viimeksi mainitun säännöksen nojalla. Vastaaja velvoitettiin suorittamaan vakuutusyhtiölle KO:n tuomitseman määrän (26.501,20 euroa) asemesta 31.801,44 euroa KO:n tuomitsemine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 31.12.2020) - Uutiset
31.12.2020 13.42
Syyte "Kela-petoksesta" hylättiin, kun vastaajan toiminnan tahallisuudesta jäi epäilys
Syyttäjä vaati HO:ssa toistaen KO:ssa esittämänsä syytteen, että vastaaja tuomitaan rangaistukseen petoksesta. HO ei myöntänyt syyttäjälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 31.12.2020) - Uutiset
31.12.2020 13.00
Kivien sinkoilu räjäytystyömaalla johti sakkoihin työturvallisuusrikoksestaTapauksessa käräjäoikeus käsitteli räjäytystyömaalla Nurmijärvellä kesällä 2018 esiin tulleita puutteita. Räjäytyksen seurauksena työmaalta sinkosi kiviä hallitsemattomasti. Tästä aiheutui esinevahinkoja ja muuta yleistä vaaraa. (Lainvoimainen) - Uutiset
31.12.2020 11.13
Hovioikeus piti oikeudenmukaisena seuraamuksena alle 18-vuotiaan törkeästä raiskauksesta 4 vuoden vankeusrangaistusta
Vuonna 1999 syntynyt vastaaja oli teon yhteydessä uhannut alle 18-vuotiasta lasta tappamisella sekä viinipullolla lyömisellä ja uskotellut taskussaan olevan veitsi. Verrattaessa tätä tapausta korkeimman oikeuden ratkaisuista ilmeneviin tapauksiin HO katsoi, että tekoa oli erityisesti asianomistajan ikä sekä teon käsittämät useat peräkkäiset sukupuoliyhteydet, menettelyn monivaiheisuus, esitetyt vakavat uhkaukset ja asianomistajan vapauden rajoittaminen huomioiden pidettävä mainittuja tapauksia ankarammin arvosteltavana. Mainitut seikat huomioiden myös asiassa tilastollisesta selvityksestä ilmenevä törkeistä raiskauksista tuomittujen rangaistusten keskipituus puolsi KO:n tuomitsemaa 3 v 6 kk rangaistusta ankaramman rangaistuksen tuomitsemista. Oikeudenmukaiseksi korvaukseksi kärsimyksestä katsottiin 10.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 31.12.202) - Uutiset
30.12.2020 16.00
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota kiihottamisessa kansanryhmää vastaanHovioikeus katsoi että kyseessä ei ollut vilpitön tiedonvälittämistarkoitus vaan A:n tarkoitus oli ollut tosiasiallisesti edistää rasistisen materiaalin levittämistä. Tuomiossa mainituilla lisäyksillä hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset sekä oikeudellisen arvioinnin ja katsoi käräjäoikeuden tavoin A:n syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. (Vailla lainvoimaa 30.12.2020) - Uutiset
30.12.2020 15.30
Rikoshyöty 27.529 euroa - hovioikeus mittasi törkeästä petoksesta tuomittavaa rangaistusta
Vastaajan rikoksella saama hyöty 27.529 euroa oli selvästi korkeampi kuin mikä oikeuskäytännössä on katsottu riittävän törkeän petoksen tunnusmerkistön mukaiseksi huomattavaksi hyödyksi. Rikos oli kohdistunut yksityishenkilöön. Korkein oikeus ei ole antanut viime vuosina sellaisia rangaistuksen mittaamista ohjaavia ennakkopäätöksiä, joista olisi ollut saatavissa suoraan johtoa mittaamisharkintaan tässä petosasiassa. Rangaistusta alennettiin. (Vailla lainvoimaa 30.12.2020) - Uutiset
30.12.2020 14.24
"Kela-petoksesta" 60 päiväsakkoa
Vastaaja oli hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt Kansaneläkelaitosta ja sen henkilökuntaa maksamaan itselleen peruspäivärahaa liian suurena siten, että peruspäivärahaa oli maksettu ajalla 1.6.2015 - 31.12.2015 liikaa yhteensä 1.456,50 euroa; sekä työmarkkinatukea liian suurena siten, että ajalta 1.4.2016 - 2.9.2016 työmarkkinatukea oli maksettu liikaa yhteensä 1.197,73 euroa. (Vailla lainvoimaa 30.12.2020)Avoin uutinen - Uutiset
30.12.2020 13.00
2-vuotias sai palovamman horjahdettuaan ruoanlaittotilanteessa jakkaralta ja vetäistyään päälleen keittiön liedellä paistinpannussa olleet kuumat kanafileet ja kananrasvan - lapsen äiti ei syyllistynyt pahoinpitelyyn eikä vammantuottamukseen
Pelkästään sen johdosta tai seurauksena, ettei äiti ollut vienyt lasta lääkärin arvioon, ei ollut osoitettu äidin aiheuttaneen lapselle kipua. Näin ollen HO katsoi jääneen näyttämättä, että äiti olisi menettelyllään aiheuttanut lapselle kipua. KO:n ratkaisun lopputulosta ei siten ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 30.12.2020) - Uutiset
30.12.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Vahingonkorvauslain mukainen kärsimyskorvaus työsyrjinnästä - KKO:2020:97
Työoikeudellisia korvausseuraamuksia määrätään useiden eri lakien perusteella. Korvaukset ovat myös erityyppisiä ja erinimisiä. Esimerkiksi laittoman työsopimuksen päättämisen yhteydessä loukatulla työntekijällä voi olla TSL 12:2:n mukaisen asteikkokorvauksen lisäksi tai yksinomaan oikeus YTL 62 §:ssä säädettyyn hyvitykseen, Tasa-arvoL 11 §:n mukaiseen hyvitykseen syrjinnän kiellon rikkomisesta tai hyvitykseen YVL 8 §:ssä säädetyn syrjinnän kiellon rikkomisesta. Nämä kaikki tuomitaan aineettomasta loukkauksesta. Korkeimman oikeuden uudessa tuomiossa kyse oli siitä, miten työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittu korvaus otetaan huomioon arvioitaessa vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista oikeutta korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä, kun työntekijää oli syrjitty rangaistavaksi säädetyllä teolla. Tästä ei ole olemassa säännöstä. - Uutiset
30.12.2020 10.48
Oliko yhtiö järjestäytymättömänä työnantajana ollut velvollinen sallimaan luottamusmiehen asettamisen yhtiöön - toisin kuin käräjäoikeus erimielinen hovioikeus hylkäsi syytteen työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisesta ja siihen perustuvat korvausvaatimukset
HO totesi mm., ettei ole perusteltua, että työnantajan olisi työoikeudellisen epäselvyyden vallitessa sallittava nimenomaan luottamusmiehen asettaminen rikosoikeudellisen seuraamuksen pelossa ikään kuin varmuuden vuoksi. Soveltuva rikosoikeudellinen normisto on sanamuodoltaan yksiselitteinen. Sen sisältö saa kuitenkin varsinaisen merkityksensä vasta työoikeudellisesta normistosta, jonka sisältö on juuri tämän tapauksen olosuhteissa asiassa mainitulla tavalla monitulkintainen. Tätä korostaa se, että lainsäätäjä on jättänyt, ilmeisesti tarkoituksellisesti, täsmentämättä TSL 2 luvun 7 §:n merkitystä. Tällainen tarkoituksellinen epäselvyys ei voi koitua rikosasian vastaajan vahingoksi. HO totesi, että kirjoitetun lain perusteella ei ole yksiselitteisesti pääteltävissä, että järjestäytymätön työnantaja olisi velvollinen sallimaan luottamusmiehen asettamisen ja siten sen estäessään syyllistyisi RL 47 luvun 5 §:n mukaiseen rikokseen. Vastaajia koskevat syytteet oli hylättävä RL 3 luvun 1 §:n nojalla lakiin perustumattomina. Syytteiden tultua hylätyiksi oli myös niihin perustuvat korvausvaatimukset hylättävä. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli eri mieltä syyksilukemisen osalta ja katsoi, että vastaajien syyksi oli luettava työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaaminen. (Vailla lainvoimaa 30.12.2020)Avoin uutinen - Uutiset
30.12.2020 9.16
KKO:n ratkaisu velallisen epärehellisyydestä ja menettämisseuraamuksestaAsiassa oli kysymys siitä, mitä merkitystä maksusuunnitelmilla oli velallisen maksukyvyttömyyttä koskevassa arvioinnissa ja oliko A syyllistynyt menettelyllään törkeään velallisen epärehellisyyteen. Kysymys myös menettämisseuraamuksesta. - Uutiset
30.12.2020 8.30
SAS Institute: Digitaaliset maksupetokset rajussa kasvussa pandemian aikana – älä jaa ruutukaappauksia maksutiedoista
Tutkimusyhtiö Javelin Strategy & Researchin ja analytiikkayrityksen SASin tekemään tutkimukseen haastateltu maksukorttitoimijan edustaja paljastaa, että globaalissa yhtiössä maksupetosyritykset kasvoivat joulukuun 2019 ja syyskuun 2020 välillä lähes 35 prosenttia. SASin asiantuntijan mukaan rikolliset hyödyntävät nyt erityisesti hybridimetodeja, joista yksi yleinen esimerkki on tavaran nouto liikkeestä väärennetyllä verkkokaupan ostokuitilla. - Uutiset
29.12.2020 11.35
Hovioikeus lievensi rangaistusta: Ryöstöstä ja maksuvälinepetoksesta voitiin tuomita ehdollinen rangaistus
Hovioikeus katsoi, että A:n rikosten vakavuus ja niistä ilmenevä tekijän syyllisyys sen paremmin kuin hänen aikaisempi rikollisuutensa siitä kuluneeseen aikaan ja tuomittuun rangaistukseen nähden eivät edellyttäneet ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitsemista. Koska ehdollista vankeusrangaistusta yksin ei voitu pitää riittävänä seuraamuksena, A tuomittiin sen ohessa suorittamaan yhdyskuntapalvelua 40 tuntia. (Vailla lainvoimaa 29.12.2020)