Hakutulokset
9759 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
21.12.2020 9.15
Käräjäoikeus hylkäsi isännöitsijään kohdistetun kavallussyytteen toteen näyttämättömänä
Asiassa oli riidatonta, että A oli valittu ja hän oli toiminut Asunto Oy X:n isännöitsijänä, hänellä oli ollut yhtiön tilinkäyttöoikeus ja hän oli siirtänyt itselleen varoja yhtiön tililtä pienissä erissä ajalla 12.3.2012–31.12.2018 yhteensä 9.268,70 euroa. Asiassa oli tullut riidattomasti selvitetyksi, että yhtiössä oli järjestetty yhtiökokous vuosittain, yhtiön kirjanpito oli hoidettu ja tilinpäätös laadittu vuosittain ja yhtiökokous oli myöntänyt taloyhtiön hallitukselle ja isännöitsijälle vastuuvapauden vuosittain. Asiassa oli riitaista ja ratkaistavana se, oliko A tällä menettelyllään syyllistynyt kavallukseen. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
21.12.2020 8.22
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen tekijänoikeusrikoksesta
Asiassa ei näytetty, että B ja A olisivat tehneet sellaisen yhteistyösopimuksen, joka olisi irtisanottavissa seurauksin, että kuvien käyttöoikeuden luovutus peruuntuisi. Koska valokuvien käyttöoikeutta ei näytetty luovutetun A:n yritykselle ajallisesti rajoitettuna, A:n ei ollut B:n kiellosta huolimatta täytynyt poistaa valokuvia yrityksen koti- ja Facebook-sivuilta. Asiassa jäi näyttämättä, että A olisi loukannut B:n oikeutta syytteessä mainittuihin valokuviin. Näillä perusteilla ensisijainen syyte tekijänoikeusrikoksesta ja siihen perustuvat korvausvaatimukset kuten myös toissijainen syyte tekijänoikeusrikkomuksesta oli hylättävä ja A vapautettava hänelle tuomitusta rangaistuksesta ja kaikesta korvausvelvollisuudesta asiassa. (Vailla lainvoimaa 18.12.2020) - Uutiset
18.12.2020 16.00
Käräjäoikeus ratkaisi lapsen huoltoa ja elatusta koskevan asian ennen vastaukselle asetetun määräajan päättymistä - hovioikeus palautti asian käräjäoikeuteen
Tietoa määräajan pidennyksestä ei ollut välitetty asiaa käsitelleelle tuomarille eikä tietoa ollut myöskään kirjattu Tuomas-tietojärjestelmään. Asia oli tämän vuoksi ratkaistu sen jälkeen, kun alkuperäinen määräaika oli päättynyt 5.8.2020. Valittajaa ei ollut siten kuultu asiassa ja hän oli kärsinyt haittaa päätöksestä. KO:n päätös oli saavuttanut lainvoiman. KO:n päätös oli siten poistettava OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla ja asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 18.12.2020) - Uutiset
18.12.2020 15.00
Hovioikeus: 4.655,98 euron "Kela-petos" ei ollut sakolla sovitettavissa
Asiassa kerrotuilla perusteilla HO katsoi kuten KO, että vastaajan syyksi luetusta teosta tuli tuomita hänelle vankeusrangaistus. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 18.12.2020) - Uutiset
18.12.2020 14.25
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen vainoamisesta
A:n menettely, jossa hän oli selvittänyt B:n osoitteen, saapunut Arabiemiraateista Suomeen, lähettänyt B:lle viestejä ja yrittänyt kaksi kertaa käydä B:n kanssa kasvotusten keskustelua sekä yrittänyt saada B:n naapurustossa asuvalta henkilöltä tietoja B:stä, oli uskottavasti ollut B:n subjektiivisesta näkökulmasta pelottavaa ja ahdistavaa. A:lla oli kuitenkin ollut yhteydenottoyrityksiinsä lapseen liittyvä syy, vaikka isyyden selvittämisasia tapahtuukin viranomaisteitse. Yhteydenottojen ja niihin liittyneen menettelyn ei näytetty olleen sisällöltään tai kappalemäärältään sellaisia, että niistä voitaisiin päätellä A:n tarkoituksena olleen ensisijaisesti tai muun ohella aiheuttaa B:ssä pelkoa ja ahdistusta. Näin ollen syyte vainoamisesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 18.12.2020) - Uutiset
18.12.2020 14.00
Hallinto-oikeus: Törkeään rattijuopumukseen ja törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen syyllistynyt voitiin määrätä 2 vuoden 8 kuukauden määräaikaiseen ajokieltoon
Ottaen huomioon, että valittaja oli aiemmin 3.10.2015 syyllistynyt törkeään rattijuopumukseen, hänelle nyt ajokiellon perusteena olevista teoista oli ajokorttilain 66 §:n 1 momentin 2 kohdan säännös huomioon ottaen määrättävä ajokieltoa vähintään yksi vuosi. Kun lisäksi otettiin huomioon oikeuskäytäntö, valittajan syyksi luetut teot ja niistä tuomittu rangaistus sekä valittajaalle aiemmin määrätyt ajokiellot ajokiellon lyhentämiseen ei ollut syytä. (Ei lainvoim. 18.12.2020) - Uutiset
18.12.2020 10.07
Hovioikeus tuomitsi harrastelijavalokuvaajan sukupuolisiveellisyyttä loukkaavien kuvien levittämisestä
Asiassa oli kysymys vastaajan julkisilla uimarannoilla vuosina 2012–2018 ottamista 73 valokuvasta, jotka esittivät vähäpukeisia tai täysin alastomia leikkiviä tyttölapsia. KO oli tuominnut vastaajan kaikkien 73 kuvan osalta sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä 50 päiväsakkoon. HO pti pääosin KO:n tuomion. (Vailla lainvoimaa 18.12.2020)Avoin uutinen - Uutiset
18.12.2020 9.16
KKO äänesti: Vastaajan syyksi voitiin lukea esirikoksen avunannon törkeään velallisen epärehellisyyteen lisäksi myös törkeä rahanpesu
A oli ottanut Y Oy:n nimiin vastikkeetta ajoneuvokalustoa X Oy:stä, vaikka hänen oli täytynyt tietää tai ainakin pitää varsin todennäköisenä, että X Oy:tä edustanut B syyllistyy luovutuksella rikokseen. A oli sittemmin siirtänyt ajoneuvokaluston Z Oy:n nimiin. Sen jälkeen hän oli siirtänyt saman kaluston vielä Z Oy:n nimistä C:n nimiin.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että A oli ajoneuvokaluston vastaanottaessaan syyllistynyt avunantoon B:n törkeään velallisen epärehellisyyteen. A:n avunantotointa seuranneita kahta edelleen luovutusta arvioitiin yhtenä törkeänä rahanpesuna ja törkeää rahanpesua pidettiin rikoslain 32 luvun 11 §:ssä edellytetyllä tavalla rikoskokonaisuuden olennaisimpana ja moitittavimpana osana. A:n syyksi voitiin lukea esirikoksen avunannon lisäksi myös törkeä rahanpesu. (Ään.) - Uutiset
17.12.2020 14.30
Hovioikeus tutki syyttäjän valituksen - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus luki yhtiön syyksi työturvallisuusrikoksen, mutta jätti yhtiön rangaistukseen tuomitsematta - yhtiöllä ei ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaanTutkimatta jättämistä koskevan yhtiön vaatimuksen osalta HO totesi, että oikeuskäytännössä on suhtauduttu kielteisesti tuomion perusteluihin kohdistuvaan muutoksenhakuun (ks. KKO 1996:129 ja KKO 1989:115). Nyt syyttäjä oli kuitenkin vaatinut muutosta syyksilukemiseen ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuteen, eikä valitus siten kohdistunut yksinomaan KO:n tuomion perusteluihin. Perusteita jättää valitus tutkimatta yhtiön esittämillä perusteilla ei ollut. HO tutki valituksen. Pääasian osalta HO hyväksyi KO:n perustelut siitä, että RL 9 luvun 2 §:n 1 momentin mukaiset edellytykset yhtiön tuomitsemiselle yhteisösakkoon täyttyivät. Ratkaisusta KKO 2008:61 ilmenevin tavoin yhteisösakkoon tuomitsematta jättäminen RL 9 luvun 4 §:n säännösten nojalla merkitsee kuitenkin oikeushenkilön toimintaan kohdistuvaa rikosoikeudellista moitetta. Yhteisösakon tuomitsemisen edellytysten täytyttyä moitearvostelu kohdistui myös vastaajayhtiöön, vaikka yhtiö jätettiinkin yhteisösakkoon tuomitsematta. Yhteisösakon tuomitsematta jättäminen RL 9 luvun 4 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohtien perusteella ei merkinnyt syyttäjän vaatimuksen hylkäämistä. Koska yhtiöön oli kohdistettu syytteen mukainen moitearvostelu, yhtiöllä ei ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan asiassa ROL 9 luvun 1 a §:n nojalla. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 14.10
Unionin tuomioistuin: Unionin kansalainen voidaan luovuttaa kolmanteen valtioon vasta sen jälkeen, kun on kuultu jäsenvaltiota, jonka kansalaisuus hänellä onTässä yhteydessä kansalaisuusjäsenvaltion on saatava pyynnön vastaanottaneelta jäsenvaltiolta tieto kaikista luovuttamispyynnön yhteydessä ilmoitetuista oikeudellisista seikoista ja tosiseikoista ja sille on varattava kohtuullinen määräaika mahdollisen eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamiseksi kyseisestä henkilöstä. - Uutiset
17.12.2020 11.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen hallinnan loukkauksesta ja vapautti omakotitaloon muuttaneen vastaajan käyttöhyödyn menettämisestä tuomituista vahingonkorvauksista
Syytteen mukaan vastaaja oli luvattomasti ottanut haltuunsa toisen hallinnassa olevan rakennuksen. Syytteen mukaan vastaaja oli muuttanut asumaan omakotitaloon, vaikka X:llä oli ollut siihen elinikäinen syytinkioikeus. Syytteen mukaan vastaaja oli ollut tietoinen syytinkioikeudesta. HO totesi, että vaikka vastaaja oli sinänsä ollut myöntämänsäkin mukaan ”tietoinen syytinkiasiasta”, tästä ei voitu vielä päätellä, että vastaaja olisi mieltänyt asian siten, että X:n syytinkioikeus edelleen estäisi häntä asumasta vuokralla kiinteistöllä ja remontoimasta sitä. Vastaaja oli voinut asiassa kuvatuissa olosuhteissa perustellusti pitää mahdollisena, että X oli edustajansa lähettämistä kirjeistä huolimatta aiemmin sitovasti luopunut syytinkioikeudestaan tai ainakin sallinut vuokralaisen asuvan kiinteistöllä sopimalla näistä seikoista kiinteistön uuden omistajan kanssa. Vastaajan tahallisuudesta jäi näissä olosuhteissa varteenotettava epäily, ja syyte oli tästä syystä hylättävä. Syytteen tullessa hylätyksi myös rikosperusteiset vahingonkorvausvaatimukset (14.950 euroa ja 5.952 euroa käyttöhyödyn menettämisestä) oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 10.18
Helsingin hallinto-oikeus: Rikoksesta epäiltyjen nimitiedot voidaan antaa
Helsingin hallinto-oikeus kumosi torstaina (17.12.) antamallaan päätöksellä KRP:n päätöksen asiakirjajulkisuutta koskevassa asiassa. (Ei lainvoim. 17.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 9.44
KKO: Kun arvioitiin työsyrjinnän kohteeksi joutuneelle henkilölle kärsimyksestä tuomittavan korvauksen määrää, huomioon oli otettava hänelle samaan menettelyyn perustunut työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittu korvaus siltä osin kuin työsopimuslain mukainen korvaus sisälsi korvausta aineettomasta vahingosta
C:lle riita-asiassa yhdenvertaisuuslain nojalla maksettavaksi tuomitun hyvityksen ja TSL:n nojalla tuomitun aineettoman korvauksen määrä oli ollut yhteensä yli 10 000 euroa. KKO katsoi, että C:n henkilöön kohdistunut loukkaus oli tullut kokonaan hyvitetyksi hänelle riita-asiassa maksettavaksi tuomitulla korvauksella ja hyvityksellä. Näin ollen kärsimyskorvausta koskeva vaatimus oli hylättävä. HO:n tuomiota muutettiin siten, että A ja B vapautettiin velvollisuudesta maksaa C:lle korvausta loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä korkoineen. Muilta osin HO:n tuomiota ei muutettu. - Uutiset
16.12.2020 15.00
Hovioikeus: Raiskauksesta esitutkintaviranomaiselle kertonut nainen ei syyllistynyt väärään ilmiantoon
Syytteen mukaan vastaaja oli antanut esitutkintaviranomaiselle väärän tiedon A:sta ja siten aiheuttanut vaaran, että A pidätetään, vangitaan, joutuu syytteeseen tai tuomitaan rangaistukseen virheellisin perustein. Syytteen mukaan vastaaja oli 9.2.2016 totuudenvastaisesti ilmoittanut poliisille, että A oli yhdessä kahden muun henkilön kanssa raiskannut hänet. Syytteen mukaan vastaaja oli toistanut kertomuksensa raiskauksesta, kun häntä oli kuultu asianomistajana esitutkinnassa. A oli väärän ilmiannon vuoksi ollut vapautensa menettäneenä 10.2.2016 klo 15.35 - 11.2.2016 klo 15.15 ja häntä oli kuultu esitutkinnassa epäiltynä raiskauksesta. Syyttäjä oli 15.3.2017 tehnyt asiassa syyttämättäjättämispäätöksen sillä perusteella, ettei ollut todennäköisiä syitä epäillä A:ta raiskauksesta. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 14.30
EU:n uusi kyberturvallisuusstrategia ja uudet säännöt
Komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja esittelivät 16.12.2020 EU:n uuden kyberturvallisuusstrategian. Strategia liittyy kiinteästi tiedonantoon Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa sekä Euroopan elpymissuunnitelmaan ja EU:n turvallisuusunionistrategiaan. Sen avulla parannetaan Euroopan kollektiivista kykyä sietää kyberuhkia ja varmistetaan, että kuluttajat ja yritykset voivat saada täyden hyödyn luotettavista palveluista ja digitaalisista työkaluista. Oli kyse sitten eurooppalaisten käyttämistä verkkoon liitetyistä laitteista, sähköverkoista tai pankeista, lentokoneista, julkishallinnoista ja sairaaloista, heillä on oikeus käyttää niitä tietoisina siitä, että heidät on suojattu kyberuhilta. - Uutiset
16.12.2020 13.10
Ase oli rakennettu Maglite-valaisimen runkoon – käräjäoikeuden tavoin hovioikeus arvioi ampuma-aserikoksen törkeäksi
A oli lieventävänä seikkana vedonnut siihen, että aseita oli ollut vain kaksi. Toinen aseista ei ollut ollut täysin toimintakuntoinen eikä patruunoita ollut ollut suurta määrää. Syyttäjä oli vastauksensa liitteenä toimittanut 15.6.2020 päivätyn lausunnon aseen toimintakunnosta. Hovioikeus katsoi, että syyttäjän asiassa hovioikeudessa esittämä uusi kirjallinen todistelu asetti A:n väitteen aseen toimintakunnottomuudesta epäuskottavaksi. Tekoa ankaroittavat seikat olivat nyt kysymyksessä olevassa asiassa lieventäviä seikkoja selvästi merkityksellisempiä. Teko oli siten myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 11.35
Itä-Suomen yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun selvitys: Ympäristörikoksista saatua rikoshyötyä ei aina tunnisteta – hyöty jää rikoksen tekijälle
15. joulukuuta 2020 julkaistu selvitys Ympäristörikoshyötyjen tilannekuvasta osoittaa, että ympäristörikoksissa rikoshyödyn tunnistaminen, laskeminen ja arvioiminen on toisinaan pulmallista. Siksi laskemisessa käytettyä nettohyötyperiaatetta tulisi tutkia ja selvittää lisää. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, ettei rikoshyötyä ollut aina vaadittu, ilmeisimmin siksi, ettei sitä ollut esitutkinnassa tunnistettu. Ympäristörikosten tuottamaa rikoshyötyä ei aina tunnistettu myöskään tuomioistuimissa. Jos rikoshyöty jää tunnistamatta, rikoksen tekijä saa perusteetonta hyötyä. Tähän tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota koko rikosprosessin osalta. - Uutiset
16.12.2020 10.30
Hovioikeus arvioi oliko tienlaitaan rikkoutuneen auton ohittanut pakettiauton kuljettaja syyllistynyt törkeään kuolemantuottamukseen vai kuolemantuottamukseen ja oliko kyse ollut pakkotilasta
Vastaaja oli 7.1.2018 syytteessä tarkoitetulla tavalla lähtenyt ohittamaan kuljettamallaan pakettiautolla saman ajokaistan oikeaan reunaan rikkoutumisen vuoksi pysäköityä henkilöautoa niin, että pakettiauto oli törmännyt vastaantulevan liikenteen kaistalla ajaneen, X:n kuljettaman henkilöauton keulaan. X oli menehtynyt törmäyksessä saamiinsa vammoihin. Vastaaja oli saanut törmäyksessä vakavia vammoja, ja myös hänen kyydissään ollut vastaajan alaikäinen lapsi oli vammautunut törmäyksessä. HO tuomitsi vastaajan liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta yhteiseen 80 ps rangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 9.15
KKO:n ratkaisu viiteen virkavelvollisuuden rikkomiseen sekä virkasalaisuuden rikkomiseen syyllistyneelle rikosylikonstaapelille tuomittavasta rangaistuksesta
HO:n tuomio oli A:lle syyksi luetun menettelyn osalta lainvoimainen. Syyttäjän valituksen perusteella KKO:ssa oli kysymys rangaistuksen määräämisestä. Syyttäjä oli vaatinut, että A:lle tuomittu sakkorangaistus kovennetaan ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi ja että hänet tuomitaan viralta pantavaksi. HO:n tuomiota muutettiin A:lle tuomitun rangaistuksen osalta. A tuomittiin HO:n tuomitseman sakkorangaistuksen asemesta 5 kuukauden vankeusrangaistukseen. Vankeusrangaistus on ehdollinen. Ehdollisen vankeusrangaistuksen koeaika alkaa KKO:n tuomion antopäivästä ja päättyy 31.12.2021. Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu koeaikana tekee rikoksen, josta hänet olisi tuomittava ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Muilta osin HO:n tuomiota ei muutettu. Koska A ei asiassa todetulla tavalla enää ole siinä virassa, jossa hän oli rikokset tehdessään, eikä hänen ollut selvitetty siirtyneen toiseen vastaavanlaiseen virkaan, viraltapanoa ei voitu tuomita. - Uutiset
15.12.2020 15.29
Juniorijääkiekkojoukkueiden rahastonhoitaja tuomittiin kavalluksesta 50 päiväsakon rangaistukseen
Vastaajan tahallisuuden osalta KO oli viitannut siihen arviointiin, jota oli tehty kunkin riidanalaisen teeman kohdalla. Kahvion kassan käteisvarojen ja Ullmax-tuotemyynnin käteissuoritusten tilittämättä jättämisessä oli ollut kyse tahallisesta menettelystä. Menettely oli lähennellyt tarkoitustahallisuutta. Joka tapauksessa vastaajan oli tullut käsittää menettelynsä oikeudenvastaisuus ja seuraamukset yhdistykselle tältä osin. Osaamattomuutta ei ollut pidetty uskottavana näiden kahden tekotavan osalta. Rangaistuksen osalta KO oli todennut, että kyse oli ollut jo moitittavasta menettelystä ottaen huomioon vastaajan asema yhdistyksessä, teon kesto ja rikoksen kohteena olleiden varojen määrä. Kertomusten perusteella menettelyä ei voitu pitää vähäisenä myöskään asianomistajana olleen yhdistyksen kannalta. Menettely oli vielä sakkorangaistuksella sovitettavissa. KO oli katsonut, että syyttäjän rangaistusvaatimus oli oikeassa suhteessa teon vahingollisuuteen ja vastaajan syyllisyyteen sekä vastasi yleistä rangaistuskäytäntöä.