Hakutulokset
- Uutiset
18.1.2021 8.13
Hovioikeus arvioi konkurssipesään takaisinsaannin edellytyksiä
Jotta oikeustoimi olisi aiheuttanut konkurssivelkojille vahinkoa, sen on täytynyt koskea sellaista omaisuutta, joka olisi kuulunut velallisen konkurssipesään, jos oikeustoimea ei olisi tehty. Luovutetulla omaisuudella täytyisi myös olla jotakin arvoa konkurssivelkojille konkurssipesän realisaatiossa. Tuomiossa mainitulla näytöllä oli selvitetty, että X Oy:n vuokrakohteessa Y Oy:llä teettämät muutos- ja kunnostustyöt olivat sellaisia, että ne jäivät vuokrasopimuksen ehtojen mukaan vuokranantajan hyväksi. Näin ollen X Oy ei voisi maksun peräytyessäkään saada kyseistä omaisuutta haltuunsa taikka realisoida sitä, koska omaisuuden määräysvalta oli siirtynyt Osuuskauppa Keskimaalle. Konkurssipesä oli päin vastoin hyötynyt Y Oy:n menettelystä, koska se oli saanut hyvityksen tämän noutamasta omaisuudesta. Konkurssipesän nettovarallisuus ei ollut pienentynyt kyseisen oikeustoimen johdosta eikä oikeustoimilla suosittu velkojaa toisten velkojien kustannuksella. Koska velkojille ei ollut tällaisessa tapauksessa voinut aiheutua vahinkoa, takaisinsaanti ei ollut mahdollinen. (Vailla lainvoimaa 18.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 10.30
Hovioikeus: Isyyttään epäilleellä miehellä oli ollut erittäin painava syy siihen, ettei kumoamiskannetta ollut nostettu määräajassa - kannetta ei ollut kuitenkaan nostettu viipymättä sen jälkeen, kun syy kanteen nostamatta jättämiselle oli poistunut
HO katsoi kuten käräjäoikeuskin, että kantajalla, jolla ei ennen alkuvuotta 2018 ollut ollut syytä epäillä isyyttään, oli ollut isyyslain 44 §:n 2 momentissa tarkoitettu erittäin painava syy siihen, ettei kannetta ollut nostettu pykälän 1 momentissa mainitussa määräajassa. HO totesi edelleen mm., että saadakseen asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi ja saadakseen sitä kautta yksityiselämän suojaa isyyden kumoamista ajavan kantajan tulee toimia aktiivisesti. Tässä tapauksessa kantajana oli ollut aikuinen, jolla taustastaan huolimatta oli ollut mahdollisuus hankkia apua ja toimia asiassa sen jälkeen kun hän oli alkuvuodesta 2018 saanut vahvistuksen epäilylle isyydestään lapseen. Hän ei kuitenkaan ollut isyyslain 44 §:n 2 momentin mukaisesti viipymättä nostanut kannetta alkuvuoden 2018 jälkeen, vaan vasta 30.10.2019. Tämän vuoksi kanne oli KO:n lausumin tavoin jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 15.1.2021) - Uutiset
15.1.2021 9.09
KKO jätti hakemuksen yksipuolisen tuomion purkamisesta tutkimattaA oli velvoitettu yksipuolisella tuomiolla maksusuoritukseen konkurssipesälle. A vaati ylimääräisessä muutoksenhakemuksessaan yksipuolisen tuomion purkamista. Koska hakija ei ollut näyttänyt saaneensa yksipuolista tuomiota todisteellisesti tiedokseen, sanottu ratkaisu ei ollut lainvoimainen, minkä vuoksi Korkein oikeus jätti hakemuksen yksipuolisen tuomion purkamisesta tutkimatta. - Uutiset
14.1.2021 14.41
Konkurssilakiin väliaikainen muutos: Velallisen maksuaika konkurssiuhkaisen maksukehotuksen tiedoksiannon jälkeen pitenee 30 päivään
Konkurssilaki muuttuu helmikuussa väliaikaisesti, kun maksun laiminlyöntiin perustuva maksukyvyttömyysolettama tulee taas käyttöön. Olettamaan tehdään merkittävä muutos velallisen eduksi, kun määräaika pidennetään 30 päiväksi. Tarkoituksena on auttaa yrityksiä selviytymään koronaviruksen aiheuttaman kriisin yli. Laki on tarkoitus vahvistaa tasavallan presidentin esittelyssä perjantaina 15. tammikuuta. - Uutiset
14.1.2021 14.11
EU:n asetusta Euroopan syyttäjänvirastosta täydennetään kansallisella laillaEuroopan syyttäjänvirastosta (EPPO) säädetään laki, joka täydentää viraston perustamisesta vuonna 2017 annettua EU:n asetusta. Myös muun muassa esitutkintalakiin ja Syyttäjälaitosta koskevaan lakiin tulee muutoksia. Laki Suomen osallistumisesta Euroopan syyttäjänviraston toimintaan ja siihen liittyvät lakimuutokset on tarkoitus vahvistaa presidentin esittelyssä perjantaina 15. tammikuuta. Lait tulevat voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana EPPO:n aloittaessa toimintansa. EPPO:n arvioidaan aloittavan toimintansa aikaisintaan maaliskuussa. - Uutiset
14.1.2021 11.00
Hovioikeus: Useiden oppilaiden päättöarvosanoja muuttaneen rehtorin menettelyä ei ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä - syyllistyi virkavelvollisuuden rikkomiseen mutta jätettiin rangaistukseen tuomitsematta
Toisin kuin syytteen hylännyt käräjäoikeus, HO katsoi rehtorin syyllistyneen siihen tekoon, josta syyttäjä oli hänelle vaatinut rangaistusta kuitenkin siten, että hän oli syytteessä kuvatulla menettelyllään muuttanut ainakin 16 oppilaan päättöarvosanaa. Rehtori ei ollut toiminut asiassa pelkästään oman arvionsa varassa, vaan arvosanojen muuttamiseen oli KO:n toteamin tavoin vaikuttanut myös koulun muun henkilökunnan huoli asiaan liittyvien oppilaiden arvostelun asianmukaisuudesta. Rehtorin oli selvitetty olleen saamansa palautteen vuoksi perustellusti siinä käsityksessä, että tiettyjen oppilaiden arvosanat eivät olleet vastanneet oppilaiden opintomenestystä. Hän oli lain vastaisella toiminnallaan kokenut saattavansa oppilaat yhdenvertaiseen asemaan, eikä hänen ollut selvitetty tavoitelleen itselleen tai muille henkilöille perusteetonta etua. Mainitut seikat vähensivvät selvästi rehtorin syyllisyyttä. Rehtori oli saanut menettelystään työnantajaltaan kirjallisen varoituksen. Lisäksi rikoksen tekemisestä (23.5. - 30.5.2016) oli kulunut jo varsin pitkä aika. Mainituilla perusteilla HO jätti rehtorin rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 14.1.2021) - Uutiset
14.1.2021 9.09
Hovioikeus: Kuka oli oikea vastaaja ja mikä oli maksettavien velkojen määrä – käräjäoikeuden tuomiot kumottiin
A ei edes väittänyt ilmoittaneensa sopimusta solmiessaan toimivansa yhtiönsä lukuun. Tämän vuoksi ja kun ei ollut muutoinkaan pääteltävissä, että sopimuksen toisena osapuolena olisi ollut A:n omistama osakeyhtiö, hovioikeus katsoi, että A oli sopimuksen solmineena henkilönä vastuussa kanteessa mainitun laskusaatavan suorittamisesta. (Vailla lainvoimaa 14.1.2021) - Uutiset
13.1.2021 16.00
Hovioikeus: Vaikka syyttäjä oli vaatinut vastaajalle sakkorangaistusta, vastaajan etujen asianmukainen valvominen oli edellyttänyt, että hänelle määrätään avustaja
Vastaaja oli esitutkinnassa ja KO:ssa kiistänyt syytteen laittomasta uhkauksesta. KO:ssa oli kuultu todistelutarkoituksessa asianomistajaa ja vastaajaa itseään. Vaikka syyttäjä oli vaatinut vastaajalle sakkorangaistusta, vastaajan etujen asianmukainen valvominen oli edellyttänyt, että hänelle määrätään avustaja, koska vastaaja oli kiistänyt syytteen ja asiassa oli esitetty henkilötodistelua. Oikeusapulain 3 luvun 18 §:n 3 momentin perusteella asianajaja A:lle KO:sta maksettavasta palkkiosta lausuttiin pääasian perusteluissa. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 13.1.2021) - Uutiset
13.1.2021 10.55
Hovioikeus: Edellytyksiä syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiseen kunnianloukkausasiassa ei ollut – aikaa ei voida jatkaa pelkästään esitutkinnan keston ja syyttäjän esitutkinnan rajoittamispäätöksen tekoajankohdan perusteella
Rikoslain 8 luvun 4 §:n 1 kohdassa mainittu peruste syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiselle soveltuu vain, kun tutkintaviranomaisen omat selvitykset, hankittavat asiantuntijalausunnot tai muut vastaavat toimet ovat erityisiä ja aikaa vieviä toimenpiteitä. Käsiteltävänä olevassa asiassa epäillyn rikoksen esitutkinnan ei ole selvitetty vaativan erityisiä, aikaa vieviä tutkintatoimenpiteitä. Koska valtakunnansyyttäjän arvio poliisin ja syyttäjän toiminnan väitetystä virheellisyydestä ei ole tutkintaviranomaisen oma tutkintatoimenpide, rikoslain 8 luvun 4 §:n 1 kohdan edellytykset syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiselle eivät täyttyneet myöskään valtakunnansyyttäjän mahdollisten toimenpiteiden vuoksi. Syyteoikeuden vanhentumisaikaa ei voida jatkaa pelkästään esitutkinnan keston ja syyttäjän esitutkinnan rajoittamispäätöksen tekoajankohdan perusteella. (Vailla lainvoimaa 13.1.2020) - Uutiset
13.1.2021 10.03
Hovioikeus täydensi ratkaisuaanHakijan täydentämispyyntö koski vaatimuksen osaa, joka oli esitetty jo valituksessa mutta josta 19.10.2020 annetussa ratkaisussa ei ollut epähuomiossa annettu lausuntoa siihen kirjattujen vaatimusten perusteella. Hakija oli pyytänyt täydentämistä määräajassa. HO:n antamaa päätöstä oli siten siihen kirjattujen vaatimusten osalta vaaditulla tavalla täydennettävä. (Vailla lainvoimaa 13.1.2021) - Uutiset
12.1.2021 15.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen omaisuutta koskevan viranomaiskiellon rikkomisesta
Vastaaja oli KO:ssa tunnustanut vieneensä kiinteistöltä syytteessä mainittuna ajanjaksona syytteessä kuvatuin tavoin soraa kolme puoliperävaunullista eli n. 90 tonnia. Vastaaja oli kiistänyt syyllistyneensä tällä menettelyllä omaisuutta koskevan viranomaiskiellon rikkomiseen. Vastaajan mukaan hän ei ollut menetellyt oikeudettomasti eikä ainakaan tahallisesti rikkonut omaisuutta koskevaa määräämiskieltoa. Asiassa mainituilla perusteluilla HO katsoi, ettei asiassa ollut näytetty vastaajan tahallisesti rikkoneen kiinteistöä koskenutta määräämiskieltoa ja siten ryhtyneen ulosmitattuun omaisuuteen. Syyte omaisuutta koskevan viranomaiskiellon rikkomisesta oli hylättävä ja vastaaja vapautettava hänelle tuomitusta rangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 12.1.2021) - Uutiset
12.1.2021 15.00
Hovioikeus arvioi liikehuoneiston vuokrariidassa sovinnon tehneiden osapuolten oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta toisin kuin käräjäoikeus
HO:ssa oli kysymys oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta tilanteessa, missä asianosaiset olivat tehneet pääasian osalta sovinnon valmisteluistunnossa. Tämä oli sellainen oikeuskysymys, joka ei edellyttänyt suullisen todistelun vastaanottamista HO:n pääkäsittelyssä. Koska pääkäsittelyn toimittaminen asiassa oli muutoinkin selvästi tarpeetonta, vaatimus pääkäsittelyn toimittamisesta hylättiin. Pääasian osalta HO katsoi, että A Oy:llä oli, ottaen huomioon asianosaisten valmisteluistunnossa esittämät vaatimukset ja sovinnon sisältö, oikeus täyteen korvaukseen kuluistaan KO:ssa. B Oy:n A Oy:lle maksettavaksi määrätty korvaus oikeudenkäyntikuluista KO:ssa korotettiin 3.500 eurosta 6.012,50 euroksi KO:n tuomitsemine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 12.1.2021) - Uutiset
12.1.2021 10.40
Hovioikeus kumosi valvontalautakunnan "ei-seuraamusta" ratkaisun ja palautti asian valvontalautakunnan käsiteltäväksi
Kantelija oli moittinut AA:a siitä, että AA oli kantelijalta lupaa pyytämättä hyväksynyt kahden asianajajan hoitavan kantelijan rikosasiaa, vaikka asia ei ollut laajuuden tai laatunsa puolesta edellyttänyt kahden asianajajan käyttämistä. Kantelijalle oli tämän vuoksi aiheutunut kohtuuttomia kustannuksia. Asiassa oli HO:ssa keskeisesti kysymys siitä, oliko valvontalautakunnan ratkaisu valittajan katsomin tavoin ilmeisen virheellinen sen johdosta, ettei valvontalautakunta olisi kysymyksessä olevassa valvonta-asiassa käsitellyt ja ratkaissut kantelijan moitetta laskutuksen kohtuuttomuudesta, ja oliko nyt kysymyksessä oleva valvonta-asia palautettava valvontalautakunnan uudelleen käsiteltäväksi. Asiassa lausutuilla perusteilla HO katsoi, että valvontalautakunnan ratkaisu oli kumottava ja kysymyksessä oleva valvonta-asia oli palautettava valvontalautakunnan käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 12.1.2021) - Uutiset
8.1.2021 10.36
Hovioikeus katsoi, että sillä oli toimivalta määrätä välipalkkio siitä huolimatta, että asia oli vasta esitutkintavaiheessa - ihmiskauppajutun avustajalla oli oikeus välipalkkioon
HO katsoi, että sillä oli toimivalta määrätä ROL 2 luvun 1 a §:n nojalla asianomistajan avustajaksi määrätylle AA:lle välipalkkio siitä huolimatta, että asia on vasta esitutkintavaiheessa. AA:n tehtävä oli jatkunut yli kolme vuotta eli pitkän ajan. Oikeusapulain 18 §:n 3 momentin mukaiset edellytykset välipalkkion suorittamiselle hänen toimenpiteistään ajalta 25.9.2017– 27.4.2020 olivat siten olemassa. Toisessa päätöksessään HO piti välilaskutuksen puolesta puhuvia seikkoja tärkeämpinä kuin sitä vastaan puhuvia seikkoja. Avustajan kannalta ei ollut kohtuullista, jos häneltä evätään mahdollisuus välilaskutukseen tarpeellisista toimenpiteistä laajoissa esitutkinnoissa. Välilaskutusmahdollisuus turvaa osaltaan sitä, että asianomistaja saa tosiasiallisesti asiantuntevaa oikeudellista apua jo esitutkintavaiheessa. HO katsoi siten toisin kuin KO, että AA:lla oli oikeus saada valtion varoista välilaskun perusteella palkkiota tarpeellisista toimenpiteistä 20.11.2019–3.6.2020. KO:n päätökset kumottiin. (Vailla lainvoimaa 8.1.2021) - Uutiset
8.1.2021 10.21
Puukotuksesta ravintolassa ja tekijän tunnistamisesta - pahoinpitelystä tuomittu vastaaja vapautettiin tuomitusta 9 kuukauden vankeusrangaistuksesta ja kaikesta korvausvelvollisuudesta
Syytteen mukaan vastaaja oli tehnyt ruumiillista väkivaltaa asianomistajalle viiltämällä tämän päänahkaan ilmeisesti jollakin teräaseella noin 10 cm pituisen viiltohaavan, joka oli suljettu kahdeksalla Vicryl 4.0 knoppiompeleella. Vastaaja oli kiistänyt syytteen. Vastaajan mukaan hän ei ollut kohdistanut minkäänlaista väkivaltaa asianomistajaan. Veri oli voinut joutua häneen asianomistajaan törmäämisen seurauksena. Toisin kuin käräjäoikeus HO hylkäsi syytteen pahoinpitelystä. Asia oli epävarmassa tilanteessa ratkaistava syytetyn eduksi. Asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena harkittuaan HO katsoi, että vastaajan syyllistymisestä pahoinpitelyyn oli jäänyt varteenotettava epäily. Sen vuoksi syyte pahoinpitelystä ja siihen perustuvat korvausvaatimukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 8.1.2021) - Uutiset
7.1.2021 13.39
Hovioikeus arvioi oikeusavustajan palkkiota toisin kuin käräjäoikeus tilanteessa, jossa päämies oli ollut sekä asianomistajan että vastaajan asemassa
KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 7.1.2021) - Uutiset
7.1.2021 12.25
Väitös: Oikeudelliset todistelunrajoitteet rikosasiassa
OTM Jurkka Jämsän ”Oikeudelliset todistelunrajoitteet rikosasiassa” on oikeustieteellinen väitöstutkimus, jossa tarkennetaan todistusoikeuden käsitteistöä ja yleisiä oppeja jäsentämällä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä kehittyneitä periaatteita todistelunrajoitteista ja todisteen hyödyntämiskielloista suhteessa uudistettuihin, kansallisiin todistelua rajoittaviin säännöksiin. - Uutiset
7.1.2021 8.15
Hovioikeus: Todistaja oli vapautettava hänelle asetetusta uhkasakosta
Hovioikeus katsoi, että tässä tapauksessa A:n ilmoittamaa syytä poissaololleen voitiin pitää oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 28 §:n 1 momentissa tarkoitettuna muuna syynä, jota voitiin pitää laillisena esteenä. Kohtuutta ja tätä harkintaa puolsi myös se, ettei asian käsittely ollut viivästynyt yksin A:sta johtuneesta syystä. A oli tämän vuoksi vapautettava tuomitusta uhkasakosta. (Vailla lainvoimaa 7.1.2021) - Uutiset
5.1.2021 13.34
Apulaisoikeuskansleri: Kaupungin kuuleminen talous- ja velkaneuvonnan sijainnistaApulaisoikeuskansleri kiinnitti oikeusapu- ja edunvalvontapiirin huomiota alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetussa laissa säädetyn kuulemisvelvoitteen noudattamiseen. Kaupunkia ei kuultu ennen päätöstä talous- ja velkaneuvonnan sijainnista. - Uutiset
5.1.2021 13.27
HAIPA käyttöön työtuomioistuimessa
Hallinto- ja erityistuomioistuimia (KHO, HAO:t ja Ahvenanmaan hallintotuomioistuin sekä VakO, MAO ja TT) koskeva toiminnanohjaus- ja dokumentaationhallintajärjestelmä HAIPA on otettu käyttöön työtuomioistuimessa. Jatkossa työtuomioistuimeen saapuvat uudet asiat tullaan kirjaamaan HAIPA-järjestelmään. Samassa yhteydessä työtuomioistuimen osalta on otettu käyttöön myös kansalaisten ja yhteisöjen sähköinen asiointipalvelu. - Uutiset
5.1.2021 12.59
OTL Jorma Rudangon väitös 29.1.2021: Näkökohtia todistusharkinnastaTodistusoikeudellisessa kirjallisuudessa tavataan melkoinen määrä erilaisia todistusharkinnan teorioita ja menetelmiä. Jokaisella teorialla on vahvuutensa ja heikkoutensa. Teoksen tarkoituksena ei ole löytää ja nimetä ”parhainta” todistusharkintateoriaa, vaan pyrkiä löytämään ajattelu- ja päättelytapoja, jotka voisivat olla rationaalisia ja hyödyllisiä näyttötuomarin, fact-finderin, vaikeassa tehtävässä ratkaista, mikä on totta ja mikä ei ole. - Uutiset
4.1.2021 11.00
Hovioikeuden päätös pesänhoitajan palkkion kohtuullistamisesta konkurssin raukeamisen yhteydessä
Yhteenvetona asiassa lausutusta HO totesi, ettei pesänhoitajan palkkiota voitu pitää liiallisena eikä asiassa ollut ilmennyt sellaisia perusteita, joiden vuoksi palkkiota olisi tullut kohtuullistaa. Valitus oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 4.1.2020) - Uutiset
4.1.2021 9.21
KKO: Hovioikeuden olisi pitänyt myöntää yhtiölle jatkokäsittelylupa muutos- ja ennakkoratkaisuperusteella ulosmittausasiassaUlosottomies oli vahvistanut velallisena olleelle A Oy:lle kirjallisen maksusuunnitelman määräajaksi. Ulosottomies oli ulosmitannut A Oy:n pankkitililtä maksusuunnitelmaan kuuluneita velkoja vastaavan määrän varoja yhtiön noudattaman maksusuunnitelman voimassaoloaikana. Käräjäoikeus hylkäsi A Oy:n ulosottovalituksen. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että hovioikeuden olisi pitänyt myöntää A Oy:lle jatkokäsittelylupa muutos- ja ennakkoratkaisuperusteella. - Uutiset
4.1.2021 9.05
Hovioikeus: Käräjänotaari oli toimivaltainen käsittelemään ulkomaalaisrikkomusasian eikä tuomittua rangaistusta muutettuKäräjäoikeus oli tuominnut A:n syytteen mukaisesti rangaistukseen ulkomaalaislain 185 §:n nojalla ulkomaalaisrikkomuksesta sen vuoksi, että A on tahallaan harjoittanut elinkeinoa toiminimellä, vaikka hänellä ei ole ollut elinkeinon harjoittamiseen vaadittavaa oleskelulupaa. Käräjäoikeus oli ratkaissut asian kokoonpanossa, jossa käräjänotaari on ollut puheenjohtajana. Asiassa oli kysymys siitä, oliko vastaaja A syyllistynyt ulkomaalaislain 185 §:ssä rangaistavaksi säädettyyn ulkomaalaisrikkomukseen. Hovioikeus katsoi ensinnäkin, että käräjänotaari oli ollut toimivaltainen käsittelemään asian. Hovioikeus katsoi muun muassa, että elinkeinovapauskaan ei sellaisenaan tuota ulkomaalaiselle oikeutta maassa oleskeluun vaan maahan tulosta ja maassa oleskelusta säädetään erikseen laissa. Ottaen huomioon maassa oleskelua sääntelevän ulkomaalaislain säännösten yksiselitteisyys A oli tuskin voinut erehtyä pitämään tekoaan sallittuna eikä hänen mahdollista erehtymistään elinkeinolain 1 §:n 1 momentin säännöksen merkityksestä joka tapauksessa voitu pitää anteeksi annettavana. Käräjäoikeuden tuomitsema 40 päiväsakon rangaistus oli oikeudenmukainen seuraamus teosta eikä sitä ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 4.1.2021) - Uutiset
4.1.2021 8.19
Maakuntajaon muutos muutti käräjäoikeuksien tuomiopiirejä 1. tammikuuta 2021
Valtioneuvosto päätti 29.8.2019 maakuntajaon muutoksista, jotka tulivat voimaan vuoden 2021 alusta. Kunnat olivat itse esittäneet maakunnan vaihtoa valtioneuvostolle. Käräjäoikeuksien tuomiopiirijako noudattaa pääsääntöisesti maakuntajakoa. Kunnan siirtyessä toiseen maakuntaan, siirtyy se myös usein toisen käräjäoikeuden tuomiopiiriin. - Uutiset
31.12.2020 10.45
Kantelu työntekijän palkkaetuja koskevassa käräjäoikeudessa vireillä olevassa asiassa jätettiin tutkimatta
Haasteen tiedoksiantamistavasta päättäminen käräjäoikeudessa vireillä olevassa asiassa on sellainen oikeudenkäynnin valmistelun liittyvä toimi, joka kuuluu tuomioistuimen prosessinjohtovallan piiriin. Tällaiseen toimenpiteeseen ei OK 25 luvun 1 §:n 3 momentin nojalla voida hakea muutosta valittamalla, kun lakiin ei sisälly siihen oikeuttavaa säännöstä. Oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa on lisäksi katsottu, että tuomioistuimen prosessinjohtopäätöksiin ei saa hakea erikseen muutosta myöskään kanteluteitse, jollei sitä ole laissa nimenomaisesti sallittu (ks. KKO 2013:91, kohta 11). (Vailla lainvoimaa 31.12.2020) - Uutiset
30.12.2020 11.35
Hovioikeuden ratkaisu oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta kun asia raukesiOikeudenkäymiskaaren 25 luvun 14 b §:ää koskevissa esitöissä (HE 91/2002 vp s. 36) on todettu, että kun valitus peruutetaan, raukeaa, jätetään tutkimatta tai sen käsittely lopetetaan, valituksen laatimisesta aiheutuneet kulut jäävät valittajan vahingoksi. Vastaavasti vastavalituksen laatimisesta aiheutuneet kulut jäävät tällöin vastavalituksen tekijän vahingoksi. Sen sijaan päävalitukseen vastaamisesta aiheutuneet kulut tulisivat yleensä päävalittajan korvattaviksi. B:n asiamiehen laskusta ilmeni, että ajalla 15. - 29.1.2020 toimenpiteet yhteensä 4,5 tuntia ovat koostuneet sähköpostikirjeenvaihdosta ja vastavalituskirjelmän laatimisesta. Näiden osalta hovioikeus katsoi, että kysymys oli ollut vastavalituksen laatimisesta, josta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut eivät voineet tulla A:n korvattaviksi. Tältä osin B:n oikeudenkäyntikuluvaatimus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 30.12.2020) - Uutiset
29.12.2020 8.00
Apulaisoikeusasiamies: Haasteen toimittaminen sijaistiedoksiantona - Uutiset
28.12.2020 15.00
Apulaisoikeusasiamies tutki käräjätuomarin menettelyä vangitsemisasiassa - Uutiset
28.12.2020 14.00
Hovioikeus: Turvaamistoimen määräämiselle ei ollut edellytyksiä osakehuoneiston hallintaan ottamista koskevassa asiassaKO:n antama turvaamistoimipäätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 28.12.2020) - Uutiset
28.12.2020 9.55
Hovioikeuskaan ei pitänyt velallisen maksukyvyttömyyttä ainoastaan tilapäisenä - konkurssiin asettamiselle oli ollut edellytykset
Asiassa oli velallisen valituksen perusteella ratkaistavana kysymys siitä, oliko velallisen maksukyvyttömyys ollut ainoastaan tilapäistä vai oliko hän ollut konkurssilain edellyttämällä tavalla maksukyvytön ja oliko konkurssiin asettamiselle siten ollut edellytykset. Asiassa lausutun perusteella HO katsoi kuten KO, että velallista oli pidettävä maksukyvyttömänä. Aihetta KO:n päätöksen muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 28.12.2020) - Uutiset
23.12.2020 16.00
Pesänselvittäjän ja -jakajan määräämisestä tehty päätös poistettiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteen
Asiassa oli selvitetty, että määräpäivä kantelijan lausuman toimittamiselle oli ollut 1.7.2020 ja että hän oli toimittanut lausumansa käräjäoikeudelle määräajassa 30.6.2020. Päätös asiassa oli annettu 2.7.2020. HO totesi, ettei lausuma ollut ollut käytettävissä asiaa ratkaistaessa, vaikka kantelija oli toimittanut lausumansa käräjäoikeuteen määräajassa. Näin ollen lainvoiman saaneessa päätöksessä oli OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu oikeudenkäyntivirhe. Kantelijan lausumassaan esittämä väite pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi esitetyn henkilön esteellisyydestä ei ollut ollut asian ratkaisemisen kannalta selvästi merkityksetön, ja sillä voitiin otaksua olleen vaikutusta ratkaisun lopputulokseen. Päätös oli tehdystä kantelusta poistettava. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
23.12.2020 15.30
Hovioikeus: Syyteoikeus seksuaalisesta ahdistelusta oli vanhentunut
KO oli lukenut vastaajan syyksi seksuaalisen ahdistelun, jonka tekoaika oli ollut 2.10.2017. RL 20 luvun 5a § 1 momentin mukaan seksuaalisesta ahdistelusta on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Siten syyteoikeus teosta oli vanhentunut kahdessa vuodessa tekopäivästä eli 2.10.2019. Haastehakemus oli annettu tiedoksi vastaajalle 7.10.2019 eli vasta sen jälkeen, kun kaksi vuotta oli kulunut syyteoikeuden vanhentumisajan alkamisesta 2.10.2017. Syyteoikeus seksuaalisesta ahdistelusta oli vanhentunut ja syyte tuli tämän vuoksi hylätä. KO:n vastaajalle tuomitsema sakko ja rikosuhrimaksu poistettiin ja vastaaja vapautettiin tuomitusta todistelukustannusten korvausvelvollisuudesta valtiolle. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
23.12.2020 10.30
Aluehallintovirasto selvitti valvontahankkeessaan velallisten maksujen käsittelyä perintätoimistoissa
Etelä-Suomen aluehallintovirasto selvitti perintätoimistojen toimintatapoja tapauksissa, joissa velallinen on maksanut vahingossa liikaa tai suorittanut maksun puutteellisin viitetiedoin. Näitä suorituksia koskevat toimintatavat olivat suurella osalla perintätoimistoja pääosin kunnossa, mutta merkittäviä puutteitakin havaittiin. - Uutiset
22.12.2020 15.30
Käräjäoikeuden ei olisi pitänyt jättää velan vanhentumiseen vedonneen valittajan takaisinsaantihakemusta tutkimatta
KO oli kehottanut valittajaa täydentämään takaisinsaantihakemustaan. KO oli 3.6.2020 täydennyskehotuksessaan muun ohessa todennut, ettei valittaja ollut takaisinsaantihakemuksessaan esittänyt sellaisia aineellisoikeudellisia perusteita, joiden nojalla kanne tulisi hylätä. KO oli 24.8.2020 päätöksellään jättänyt takaisinsaantihakemuksen tutkimatta, koska valittaja ei ollut toimittanut häneltä pyydettyä täydennystä. HO totesi, että valittaja oli takaisinsaantihakemuksessaan vedonnut velan vanhentumiseen. Kyse oli sellaisesta väitteestä, jolla olisi voinut olla merkitystä asiaa ratkaistaessa. KO:n ei siten olisi pitänyt jättää valittajan takaisinsaantihakemusta tutkimatta, vaan sen olisi tullut jatkaa asian valmistelua. Tämän vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 22.12.2020) - Uutiset
22.12.2020 14.10
Hovioikeuden ratkaisu kirjanpitorikos- ja veropetosasioissa sekä oikeudenkäynnin viivästymisestä - Uutiset
21.12.2020 16.00
Hovioikeus: Kantaja vastaa siitä, että esitetyt vaatimukset ovat riittävän selviä siten, että niiden perusteella annettu yksipuolinen tuomio tarvittaessa voidaan panna täytäntöön
Sillä seikalla, että ulosottovirasto oli todennut, ettei korkoa voi yksipuolisen tuomion perusteella periä kuin 180 päivän osalta, ei ollut asian ratkaisun kannalta merkitystä. Vastaajan oikeusturva edellytti, että kantaja vastaa siitä, että kantajan esittämät vaatimukset ovat riittävän selviä siten, että niiden perusteella annettu yksipuolinen tuomio tarvittaessa voidaan panna täytäntöön. Velkojan valitus hylättiin. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
21.12.2020 15.30
Hovioikeus: Määräajan menettämisen palauttamista ei ollut syytä arvioida toisin hakijoiden Venäjällä oleskelun tai koronaviruksesta johtuvien matkustusrajoitusten vuoksi
Määräajan menettäminen oli johtunut hakijoiden laiminlyönnistä. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
18.12.2020 12.45
Hovioikeus arvioi asianajajien valvontalautakunnan käsittelyratkaisun oikeellisuutta
Asianajajan valituksen johdosta hovioikeudessa oli kysymys vain siitä, sisältääkö ja miltä osin hänen valvonta-asiassa valvontalautakunnalle 11.11.2019 toimittamansa kirjallinen vastaus kanteluun salassa pidettäviä tietoja. Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli käsittelyratkaisustaan ilmenevillä perusteilla ja siinä mainittujen oikeusohjeiden nojalla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n valvontalautakunnalle 11.11.2019 toimittaman vastauksen sisältävän osittain asianajosalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja. Asiassa saadun selvityksen mukaan valvontalautakunnan käsittelyratkaisu oli toimitettu valvontalautakunnasta tiedoksi kantelijoille. Kantelijoiden lausuman mukaan siitä ilmenevät A:n syntymävuosi ja Asianajajaliiton jäsenyyden alkamisvuosi olivat tulleet heidän tietoonsa jo aikaisemmin muissa yhteyksissä. Asianajajaliiton hallituksen lausunnon mukaan valvontalautakunta oli ilmoittanut muuttaneensa tältä osin menettelyään. Hovioikeus katsoi, että aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen valituksen johdosta ei myöskään tältä osin ollut. Valvontalautakunnan käsittelyratkaisua ei voitu pitää ilmeisen virheellisenä tai kohtuuttomana. A:ta oli kuultu valvontalautakunnan käsittelyssä ja ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat muutoinkin täyttyneet kysymyksessä olevan valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 18.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 16.00
Velallisen ei näytetty saaneen sovitusta 150.000 euron velasta 78.000 euroa käteissuorituksenaAsiassa oli ollut riidatonta, että velallinen oli allekirjoittanut velkakirjan, jonka mukaan hän oli velkaa velkojalle 150.000 euroa. KO:ssa oli ollut riitaa siitä, oliko velallinen saanut koko velan määrän eli myös käteissuorituksen 78.000 euroa ja oliko tällainen väite ylipäätään voinut menestyä. Toiseksi, jos väite menestyi, kyse oli ollut siitä, oliko saamatta jäänyt osuus rahoituspalkkiota ja oliko se kohtuullinen. KO oli katsonut jääneen näyttämättä, että velkoja oli järjestänyt rahoitusta 72.000 euroa enempää. Riidatonta oli ollut, että velallisen tekemät yhteensä 15.000 euron suoritukset yhdessä osatuomion kanssa kattoivat saatavasta 62.000 euroa. Näyttämättä oli myös jäänyt, että kyse olisi ollut rahoituspalkkiosta ja joka tapauksessa se olisi ollut määrältään kohtuuton. KO oli velvoittanut velallisen suorittamaan velkojalle velkakirjaan perustuvaa saatavaa 10.000 euroa viivästyskorkoineen. Asianosaiset olivat saaneet pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Velkoja vaati HO:ssa, että velallinen velvoitetaan suorittamaan hänelle KO:n tuomitseman määrän lisäksi 78.000 euroa viivästyskorkoineen 28.2.2018 lukien ja korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. Velallisen taloudellisista olosuhteista esitetyt seikat huomioon ottaen asiassa oli oikeusapulain 20 §:n 1 momentin mukaiset perusteet poistaa velallisen omavastuuosuus vaaditun mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 14.48
Hallitus esittää muutoksia ulkomaalaislakiin ja oikeusapulakiin turvapaikanhakijoiden oikeusavun ja valitusaikojen osaltaEsityksen tarkoituksena on vahvistaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti. Hallituksen 17. joulukuuta eduskunnalle antamassa esityksessä ehdotetaan, että turvapaikanhakijalla voisi tarvittaessa olla julkisin varoin kustannettu avustaja apunaan turvapaikkapuhuttelussa. Turvapaikkapäätösten valitusaikaa taas ehdotetaan pidennettäväksi 30 päivään, kuten on muissakin hallinto-oikeudellisissa asioissa. Lisäksi yksityiselle avustajalle maksettaisiin jatkossa tarpeellisista toimenpiteistä tuntiperusteinen korvaus asiakohtaisen palkkion asemesta. - Uutiset
17.12.2020 14.30
Hovioikeus tutki syyttäjän valituksen - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus luki yhtiön syyksi työturvallisuusrikoksen, mutta jätti yhtiön rangaistukseen tuomitsematta - yhtiöllä ei ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaanTutkimatta jättämistä koskevan yhtiön vaatimuksen osalta HO totesi, että oikeuskäytännössä on suhtauduttu kielteisesti tuomion perusteluihin kohdistuvaan muutoksenhakuun (ks. KKO 1996:129 ja KKO 1989:115). Nyt syyttäjä oli kuitenkin vaatinut muutosta syyksilukemiseen ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuteen, eikä valitus siten kohdistunut yksinomaan KO:n tuomion perusteluihin. Perusteita jättää valitus tutkimatta yhtiön esittämillä perusteilla ei ollut. HO tutki valituksen. Pääasian osalta HO hyväksyi KO:n perustelut siitä, että RL 9 luvun 2 §:n 1 momentin mukaiset edellytykset yhtiön tuomitsemiselle yhteisösakkoon täyttyivät. Ratkaisusta KKO 2008:61 ilmenevin tavoin yhteisösakkoon tuomitsematta jättäminen RL 9 luvun 4 §:n säännösten nojalla merkitsee kuitenkin oikeushenkilön toimintaan kohdistuvaa rikosoikeudellista moitetta. Yhteisösakon tuomitsemisen edellytysten täytyttyä moitearvostelu kohdistui myös vastaajayhtiöön, vaikka yhtiö jätettiinkin yhteisösakkoon tuomitsematta. Yhteisösakon tuomitsematta jättäminen RL 9 luvun 4 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohtien perusteella ei merkinnyt syyttäjän vaatimuksen hylkäämistä. Koska yhtiöön oli kohdistettu syytteen mukainen moitearvostelu, yhtiöllä ei ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan asiassa ROL 9 luvun 1 a §:n nojalla. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 14.10
Unionin tuomioistuin: Unionin kansalainen voidaan luovuttaa kolmanteen valtioon vasta sen jälkeen, kun on kuultu jäsenvaltiota, jonka kansalaisuus hänellä onTässä yhteydessä kansalaisuusjäsenvaltion on saatava pyynnön vastaanottaneelta jäsenvaltiolta tieto kaikista luovuttamispyynnön yhteydessä ilmoitetuista oikeudellisista seikoista ja tosiseikoista ja sille on varattava kohtuullinen määräaika mahdollisen eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamiseksi kyseisestä henkilöstä. - Uutiset
17.12.2020 11.51
Hovioikeus hylkäsi Lapland Goldminers Oy:n hallituksen jäseniin kohdistuneen yli 2 miljoonan euron vahingonkorvausvaatimuksen - Uutiset
17.12.2020 8.15
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää riita-asian kannetta tutkimattaKäytettävissä olleen aineiston perusteella käräjäoikeudella ei ole ollut syytä katsoa, ettei X Ky olisi kantajana asianosaiskelpoinen tai ettei sen edustusta olisi järjestetty oikein. Käräjäoikeuden olisi siten tullut antaa asiassa haaste. Käräjäoikeuden päätös X:n kanteen tutkimatta jättämisestä oli kumottava ja asia oli palautettava käräjäoikeuteen haasteen antamista varten. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 11.43
Hovioikeus: Irtisanominen oli johtunut tosiasiassa työntekijän henkilöön liittyvistä syistä
HO katsoi kokonaisarviona asiassa esitetystä, että IPR- ja patentti- tehtävät olivat olleet vain osa kantajan työtä ja kantaja oli tehnyt niiden lisäksi merkittävässä määrin muuta työtä, jota olisi ollut yhtiössä jäljellä kantajan irtisanomishetkellä. Kantajan tehtävä ei ollut erillisenä tehtäväkokonaisuutena lakannut taloudellisista tai toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä. Ottaen erityisesti huomioon henkilöerimielisyyksien kärjistyminen kantajan irtisanomisen aikoihin ja se, että kantaja oli ollut ainut irtisanottu maaliskuussa 2015, HO katsoi, että irtisanominen oli johtunut tosiasiassa kantajan henkilöön liittyvistä syistä. Kantajan työtehtävät eivät olleet irtisanomishetkellä tai välittömästi sen jälkeen vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi TSL 7 luvun 3 §:n edellyttämällä tavalla eikä yhtiöllä ollut ollut väittämäänsä taloudellista ja tuotannollista perustetta irtisanoa kantajaa. Kantajan tulkkauskustannusten osalta HO katsoi, että ne olivat hänen oikeudenkäyntikulujaan, joista hän voi vaatia vastapuolelta korvausta yleisten oikeudenkäyntikulusäännösten mukaisesti. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 8.55
Hovioikeus: Turvaamistoimihakemus omaisuuden osituksessa oli selvästi perusteeton
Käräjäoikeus oli määrännyt asianajajan toimittamaan pesänjakajana omaisuuden osituksen A:n ja B:n välillä. Osapuolet olivat tehneet sopimuksen, jonka mukaan B saa X Oy:n osakekannan. Osakkeiden arvosta annetun todistuksen mukaan niillä ei ollut arvoa. Yhtiön liiketoiminta oli sittemmin myyty. B oli kieltäytynyt luovuttamasta kauppakirjaa. Kysymys oli siitä, oliko olemassa edellytykset myöntää turvaamistoimi, jolla B velvoitetaan sakon uhalla luovuttamaan kauppakirja pesänjakajalle, vai oliko hakemus selvästi perusteeton. Hovioikeus katsoi, että A:n turvaamistoimihakemuksessa tarkoitettua oikeutta ei voitu vahvistaa tasinkosaatavaa koskevalla kanteella eikä tällainen kanne voinut olla tässä asiassa edellä laissa edellytetty pääasiakanne. Hakemus oli selvästi perusteeton. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 8.20
Hovioikeus äänesti sillensä jätetyn ulosottoasian palauttamisesta käräjäoikeuteenAsiassa oli riidatonta, että A oli 15.7.2020 määräajan kuluessa pyytänyt lausuman antamiselle asetetun määräajan pidentämistä. Riitaa ei ollut myöskään siitä, etteikö käräjäoikeus olisi tehnyt päätöstä määräajan pidentämisestä. Lisäksi riidatonta oli, että käräjäoikeus ei ollut pidentänyt määräaikaa A:n pyynnön mukaisesti. Riitaa oli siitä, oliko käräjäoikeus toimittanut päätöksensä määräajan pidentämisestä tiedoksi A:lle ennen kuin se oli jättänyt asian sillensä päätöksellään 25.8.2020, ja mikä mahdollisen toimittamatta jättämisen merkitys oli. Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden toimintavelvollisuuden mahdollinen laiminlyönti ei ollut johtanut siihen, että A oli toimittanut lausumansa myöhässä. A:n puhevallan menettäminen ei siten ollut johtunut käräjäoikeuden mahdollisesti virheellisestä menettelystä eikä asiassa ollut perusteita palauttaa asiaa käräjäoikeuteen. Eri mieltä ollut jäsen olisi palauttanut asian käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
15.12.2020 16.00
Hovioikeus piti velallisen asuntonaan käyttämää tilaa hänen vakituisena asuntonaan - asuntoa ei realisoitu velkojien hyväksi velkajärjestelyssä
Yksityishenkilön velkajärjestelyn eräänä tarkoituksena on velallisen omistusasunnon turvaaminen (ks. esim KKO 1995:131). HO totesi, että velallinen omistaa huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet ja käyttää huoneistoa vakituisena asuntonaan. Asiassa ei ollut esitetty selvitystä siitä, ettei huoneistoa saisi käyttää asuntona. Ottaen huomioon VJL 3 §:n 1 momentin 8 kohdan sanamuoto ja velkajärjestelylain tarkoitus kyse oli velkajärjestelylain tarkoittamasta omistusasunnosta. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset omistusasunnon säilyttämisen osalta. (Vailla lainvoimaa 15.12.2020) - Uutiset
15.12.2020 11.00
Unionin tuomioistuin ei ollut toimivaltainen vastaamaan tietosuoja-asetuksen tulkinnasta esitettyihin kysymyksiin koskien oikeushenkilön verotietoja
Ennakkoratkaisupyyntö koski tietosuoja-asetuksen 23 artiklan 1 kohdan e ja j alakohdan tulkintaa. EUT katsoi, ettei se ollut toimivaltainen vastaamaan Saksan Bundesverwaltungsgerichtin esittämiin kysymyksiin.