Hakutulokset
- Uutiset
8.2.2021 14.10
Hovioikeus arvio sairautta laillisena esteenä kun vastaaja oli ollut poissa rikosoikeudenkäynnistä useita kertojaHovioikeus totesi muun muassa, että KKO:n ennakkoratkaisun mukaan nyt käsillä olevan kaltaisissa tilanteissa, joissa asianosainen on toistuvasti pyytänyt istuntokäsittelyn peruuttamista sairautensa vuoksi, laillisen esteen käsilläoloa on lähtökohtaisesti arvioitava kullakin kerralla erikseen asianosaisen senhetkistestä terveydentilasta käytettävissä olevien tietojen perusteella. Jos käsittely on jo aikaisemmin peruutettu asianosaisen ilmoittaman esteen vuoksi, tuomioistuimella voi kuitenkin olla perusteltu syy asettaa korkeammat vaatimukset sille, millainen selvitys riittää näytöksi laillisesta esteestä. Hovioikeus totesi kuitenkin, että A:n hovioikeuteen toimittama uusikin selvitys oli niukka, mutta hovioikeus katsoi siitä tässä tilanteessa kuitenkin ilmenevän riittävän luotettavalla tavalla se, että hän oli ollut sairauden vuoksi estynyt noudattamasta kehotusta saapua käräjäoikeuden istuntoon. Tämän vuoksi hänet oli vapautettava poissaolon vuoksi tuomitusta uhkasakosta. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021) - Uutiset
8.2.2021 11.00
Hovioikeuskaan ei pitänyt kirjanpitorikosta törkeänä - pelkästään aktivoitujen kehittämismenojen suurta määrää ei voitu ottaa kokonaisharkinnassa huomioon teon törkeyden puolesta puhuvana seikkana
Tilinpäätöksessä 31.3.2012 kehittämismenojen tasearvo oli ollut 116.593,51 euroa ja tilinpäätöksessä 31.3.2013 niiden tasearvo oli ollut 326.082,30 euroa. Arvioitaessa, oliko syytteessä kuvattua menettelyä pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä, oli asiassa kerrottujen seikkojen lisäksi kiinnitettävä huomiota vielä seuraaviin seikkoihin. Asiassa ei ollut väitetty, ettei yhtiön kirjanpito olisi muilta kuin syytteessä mainituilta osin ollut tehty asianmukaisesti. Väärien tai harhaanjohtavien tietojen kirjaamisella ei myöskään ollut väitetty olleen mitään yhteyttä yhtiön maksuvaikeuksiin tai konkurssimenettelyn alkamiseen. Asiassa ei ollut myöskään tullut ilmi, että vastaajat olisivat saaneet tai yrittäneet saada virheellisistä ja harhaanjohtavista kirjauksista taloudellista hyötyä tai mitään muutakaan henkilökohtaista etua. Asiassa ei siten ollut viitteitä siitä, että kehittämismenojen aktivoinnissa olisi ollut kysymys suunnitelmallisesta edun tavoittelusta. Asiassa ja KO:n tuomiossa mainituilla perusteilla syytteessä kuvattua menettelyä ei voitu pitää kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Näin ollen HO päätyi asiassa samaan lopputulokseen kuin KO. Syyte oli KO:n esittämin perustein hylättävä vanhentuneena. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021) - Uutiset
8.2.2021 8.31
Krimon katsaus: Prosessiekonomiaa vai uusi restoratiivinen työkalu rikosprosessiin? Syyteneuvottelumenettelyn soveltamiskäytäntö 2015–2017 ja käyttökokemuksia menettelyn ensivuosilta Suomessa
Vuoden 2015 alusta tuli voimaan tunnustamismenettelyä, syyteneuvottelua ja tunnustamisoikeudenkäyntiä koskeva syyteneuvottelulainsäädäntö (670–675/2014, HE 58/2013). Uuden lainsäädännön perussisältö on, että rikosasian epäilty tai vastaaja voi eri vaiheissa esitutkintaa tai rikosprosessia tehdyn tunnustamisensa vastineeksi saada lievemmän rangaistuksen teostaan. Menettelyn funktio on prosessiekonominen. - Uutiset
8.2.2021 8.00
Hovioikeus: Pesänselvittäjän ja pesänjakajan esteellisyydestä lainsäädännössä, oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä
Käräjäoikeuden päätös kumottiin. X oli vapautettava pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävistä. Kun asia uuden pesänselvittäjän määräämisen osalta palautetiin väliaikaismääräyksin käräjäoikeuteen, tarkoituksenmukaista ja asianosaisten muutoksenhakuoikeutta turvaavaa oli palauttaa asia käräjäoikeuteen myös uuden pesänjakajan määräämisen osalta. X velvoitettiin tekemään hallinnostaan tili viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on lainvoimainen. Asianajaja Y määrättiin pesänselvittäjäksi T:n kuolinpesään, kunnes kysymys uuden pesänselvittäjän määräämisestä ratkaistaan lopullisesti. Asianosaiset saivat pitää tähänastiset oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 8.2.2021) - Uutiset
5.2.2021 12.00
Unionin tuomioistuin tulkitsi käsitettä ”pidätysmääräys tai muu vastaava täytäntöönpanokelpoinen oikeudellinen päätös”
Ennakkoratkaisupyyntö – Kiireellinen ennakkoratkaisumenettely – Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Eurooppalainen pidätysmääräys – Puitepäätös 2002/584/YOS – Jäsenvaltioiden väliset luovuttamismenettelyt – 6 artiklan 1 kohta ja 8 artiklan 1 kohdan c alakohta – Eurooppalainen pidätysmääräys, joka on annettu syytteeseenpanoa koskevan kansallisen päätöksen perusteella – Käsite ”pidätysmääräys tai muu vastaava täytäntöönpanokelpoinen oikeudellinen päätös” – Kansallisen pidätysmääräyksen puuttuminen – Seuraukset – Tehokas oikeussuoja – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla - Uutiset
5.2.2021 9.35
KKO äänesti: Yhtiöiden läheisyyssuhteella ei ollut yhteyttä velan maksuunA Oy:llä oli saatava B Oy:ltä. A Oy asetettiin konkurssiin, minkä jälkeen sen konkurssipesän pesänhoitaja vaati konkurssiuhkaisella maksukehotuksella B Oy:tä suorittamaan velkansa. B Oy maksoi velan A Oy:n konkurssipesälle. Tämän jälkeen B Oy asetettiin konkurssiin. B Oy:n konkurssipesä vaati velan maksun peräyttämistä.
Korkein oikeus katsoi, että läheisyyssuhdetta oli arvioitava A Oy:n ja B Oy:n välillä. Asiassa oli saatettu todennäköiseksi, että A Oy:n ja B Oy:n läheisyyssuhteella ei ollut ollut yhteyttä velan maksuun. (Ään.) - Uutiset
4.2.2021 14.15
Hovioikeus: Ulosmittaus ei ollut perusteetonA:n ulosottovalituksen keskeisenä sisältönä oli ratkaisussa lausutuin tavoin maksuvelvoitteen lakkaaminen S:n maksusuorituksen johdosta. Väite maksuvelvoitteen lakkaamisesta ulosottoperusteen antamisen jälkeen kuuluu ulosottovalituksen alaan. A:lle määrätty maksuvelvoite sisältyy käräjäoikeuden 9.11.2018 antaman ratkaisun tuomiolauselmaan ja ulosottomies oli sen perusteella hänelle kuuluvan toimivaltansa nojalla ulosmitannut A:n palkan. Hovioikeus katsoi, että tässä tuomiolauselmassa A:n korvausvelvollisuus T:lle oli ilmaistu selvästi erillisenä S:n korvausvelvollisuudesta siten, ettei S:n tekemä maksusuoritus ulosottoon ollut vähentänyt A:n maksuvelvollisuutta T:lle ulosottovalituksessa väitetyin tavoin. Tämän vuoksi ulosottomiehellä ei ollut ulosottokaaren 3 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua syytä ohjata A:ta kantelemaan tuomiosta sen epäselvyyden johdosta eikä tällaiselle erilliselle ohjaukselle ollut myöskään tarvetta ulosottoperustetta koskevan muutoksenhaun johdosta. Hovioikeus katsoi, että ulosmittaus ei ollut perusteeton ja A:n ulosottovalitus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 4.2.2021) - Uutiset
4.2.2021 10.00
Hovioikeudella ei ollut toimivaltaa kieltää käräjäoikeuden tuomion täytäntöönpanoa asiassa, joka koski yhdyskuntapalvelun muuntamista vankeudeksi
Ulosottokaan ja sen nojalla määrättävä täytäntöönpanon kieltäminen soveltuvat rikosasioiden osalta vain rikosasiassa asetettuun yksityisoikeudelliseen velvoitteeseen. Vankeusrangaistuksen lykkäyksestä päättää arviointikeskuksen johtaja tai työjärjestyksessä määrätty arviointikeskuksen johtajan sijaisena toimiva virkamies. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen HO:lla ei ollut toimivaltaa kieltää KO:n tuomion täytäntöönpanoa asiassa, joka koski yhdyskuntapalvelun muuntamista vankeudeksi. (Vailla lainvoimaa 4.2.2021. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
3.2.2021 16.00
Hovioikeus: Puolustaja voitiin määrätä rikoksista epäillylle hakemuksesta, joka oli tehty esitutkinnan päätyttyä ja syyttäjän tehtyä syyttämättäjättämispäätöksen
HO katsoi, ettei oikeusapulain 13 §:n 1 momenttia voida tulkita vastoin sen sanamuotoa ja lain esitöitä. Kun puolustajan määräyksen antamisen taannehtivasti on ROL 2 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetty tapahtuvan oikeusapulain 13 §:n 1 momentissa säädetyin edellytyksin, taannehtivan puolustajan määräyksen edellytyksiä tulee arvioida samalla tavoin kuin oikeusapulain mukaan. Kun epäiltyjä rikoksia koskevaa asiaa ei ole ratkaistu tuomioistuimessa, puolustajan määräyksen antamiselle ei muodosta estettä se, että hakemus on tehty syyttämättäjättämispäätöksen jälkeen. Puolustajan määräystä koskevat edellytykset ilmenevät ROL 2 luvun 1 §:stä. Kun valittajaa oli esitutkinnassa epäilty muun muassa törkeästä petoksesta, josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin neljä kuukautta vankeutta, hänelle oli pyynnön mukaisesti määrättävä puolustajaksi asianajaja 28.11.2019 lukien. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 3.2.2021) - Uutiset
3.2.2021 11.22
Vierashuoneessa OTM, ma. käräjätuomari Samuli Kulmala: Takaisinsaanti yksipuoliseen tuomioon – muutoksenhakua käräjäoikeudessa
Takaisinsaanti yksipuoliseen tuomioon on muutoksenhakumenettely, johon riita-asioiden kanssa työskentelevät lakimiehet aina välillä törmäävät. Korkein oikeus on tuoreessa ennakkopäätöksessään ylimääräisestä muutoksenhausta KKO 2021:2 ottanut kantaa takaisinsaantimenettelyyn ja sen suhteeseen ylimääräiseen muutoksenhakuun. Mikäli takaisinsaannin määräaika on vielä avoinna, sulkeutuu ylimääräinen muutoksenhaku pois. Yksipuolisen tuomion kohteeksi joutuneen tuleekin siten ensi sijassa pyrkiä selvittämään takaisinsaannin mahdollisuus, koska sitä kautta yksipuolisen tuomion kohteena ollut ratkaisu tulee käsiteltäväksi käräjäoikeudessa ja käräjäoikeuden antamaan asiaratkaisuun voidaan hakea muutosta normaalilla tavalla. Takaisinsaannin hakeminen on kuitenkin menettely, jota koskevaan sääntelyyn liittyy eräitä tulkintakysymyksiä.Avoin uutinen - Uutiset
2.2.2021 16.00
Hovioikeus: Lapsella ei ole asianosaisasemaa tapaamisoikeutta koskevassa oikeudenkäynnissä eikä hänelle ollut mahdollista määrätä edunvalvojaa
Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että kun lainsäätäjä on lapsenhuoltolakia säätäessään nimenomaisesti torjunut lapsen asianosaisaseman hänen huoltoaan koskevassa oikeudenkäynnissä, lapsi ei voi osallistua varsinaiseen oikeudenkäyntiin edes edustajan välityksellä (Anna-Kaisa Aaltonen: Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimessa, 2020, s. 214). HO totesi, että huoltolaki määrittelee tyhjentävästi ne tahot, joilla on puhevalta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Lapsella ei ole asianosaisasemaa tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Kun lapsella ei ollut asianosaisasemaa nyt kysymyksessä olevassa tapaamisoikeutta koskevassa oikeudenkäynnissä, ei lapselle ollut mahdollista määrätä edunvalvojaa. (Vailla lainvoimaa 2.2.2021) - Uutiset
2.2.2021 14.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamisesta
HO tutki kantelut RL 8 luvun 5 §:n 4 momentin mukaisina kanteluina. Tämän jälkeen kysymys oli siitä, oliko syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiselle ollut laissa säädetyt perusteet. HO katsoi, että syyteoikeus oli ollut vanhentunut jo silloin, kun syyttäjän hakemus syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamiseksi oli tullut KO:sa vireille 18.2.2020. Hakemus oli siten tehty RL 8 luvun 5 §:n vastaisesti vasta vanhentumisajan päättymisen jälkeen. Sen vuoksi KO:n olisi tullut jättää hakemus myöhään tehtynä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 2.2.2021) - Uutiset
2.2.2021 13.56
Unionin tuomioistuin: Luonnollisella henkilöllä, joka on sisäpiirikauppaa koskevan hallinnollisen tutkimuksen kohteena, on oikeus vaieta, jos hänen vastauksistaan voisi ilmetä, että hän vastaa rikkomuksesta, josta voidaan määrätä luonteeltaan rikosoikeudellisia hallinnollisia seuraamuksia, tai että hän on rikosoikeudellisessa vastuussa
Tällä vaikenemisoikeudella ei kuitenkaan voida oikeuttaa kieltäytymistä kaikesta yhteistyöstä toimivaltaisten viranomaisten kanssa, kuten kieltäytymistä osallistua kuulemiseen tai viivyttelytoimia. - Uutiset
2.2.2021 11.30
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Viittaukset ja työtuomioistuimen toimivalta – TT 2020:112 ja TT 2017:103 sekä TT 2020:118
Työtuomioistuimen toimivaltaa käsitellään työtuomioistuimessa useita kertoja vuodessa. Useimmiten kyse on yleisen tuomioistuimen ja työtuomioistuimen välisestä toimivallan jaosta. Kyse voi olla myös tuomioistuimen ja sovittelulautakunnan välisestä toimivallasta. Työehtosopimuksissa on usein viittauksia työlainsäädäntöön, jolloin arvioitavaksi tulee se, kuuluuko riita tällöin yleiseen tuomioistuimeen vai työtuomioistuimeen. Työehtosopimuksessa voidaan myös sopia työtuomioistuimen syrjäyttävästä sovittelulautakunnasta. Seuraavaksi esittelen ensin kaksi työtuomioistuimen toimivallan kannalta eri lopputuloksiin tullutta ratkaisua tilanteessa, jossa työehtosopimuksessa on ollut viittaus työlainsäädäntöön. Tämän jälkeen tarkastelen jälkimmäistä asiaa tilanteessa, jossa sovittelulautakunnasta oli sovittu asianomaisia osapuolia sitovassa raamisopimuksessa mutta ei riidan kohteena olevassa työehtosopimuksessa. - Uutiset
1.2.2021 16.00
Velkaa 278.223,76 euroa - hovioikeus arvioi VJL 10 a §:n painavia syitä toisin kuin käräjäoikeus ja aloitti velkajärjestelyn
Tapauksessa kysymys oli ilmeisen kevytmieliseen velkaantumiseen rinnastettavasta piittaamattomasta ja vastuuttomasta velkaantumisesta. Hakijan (s. 1965) velkaantumisesta ei ollut kaikilta osin kulunut huomattavan pitkää aikaa. Hakijalla ei hänen ikänsä ja merkittävästi heikentyneen terveydentilansa vuoksi ollut kuitenkaan hänen jo tekemänsä toimet huomioon ottaen mahdollisuuksia parantaa taloudellista asemaansa. Velkajärjestelyn myöntämisellä oli kerrotuissa olosuhteissa hakijalle huomattava merkitys. Mainituilla perusteilla HO asiaa kokonaisuutena punnitessaan, toisin kuin KO, päätyi katsomaan, että hakijalle voitiin myöntää velkajärjestely. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
1.2.2021 13.00
Väkivaltaisesti haastemiestä kohtaan käyttäytynyt mies tuomittiin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta 8 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja 5 000 euron vahingonkorvaukseen
Haastemiehelle (A) oli aiheutunut vastaajan teosta voimakasta psyykkistä järkytystä, joka oli kestänyt pitkään. Lääkärinlausunnossa oli A:lle todettu aiheutuneen teosta traumaperäinen stressihäiriö. Vastaajan menettely oli syy-yhteydessä A:lla todettuihin oireisiin. A:n kertomuksen perusteella hänellä ei ollut ollut elämässään mitään sellaista tapahtumaa, joka olisi voinut selittää oireet. Lisäksi oli selvää, että teon sisältämästä pahoinpitelystä oli seurannut kipua ja särkyä. Toisaalta A:n fyysiset vammat olivat olleen verraten vähäisiä ja ohimeneviä. Näin ollen korvausvaatimus oli hyväksyttävissä perusteeltaan. Vastaaja syyksi luettu teko ei kuitenkaan ollut tavanomaisesta pahoinpitelystä merkittävästi poikkeava, vaikkakin teko-olosuhteet olivat olleet erityiset A:n virkatehtävän johdosta. Vastaajan alastomuus ja teosta ilmenevä hänen aggressiivisuutensa olivat olleet omiaan korostamaan teosta aiheutunutta järkytystä. Ottaen huomioon sen, mitä oireista ja muusta oli asiassa todettu sekä sen, mitä henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksissa on korvauksen määrästä tältä osin sanottu, KO oli harkinnut, että kohtuullinen korvaus kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta oli 5.000 euroa. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
1.2.2021 11.30
Hovioikeus: Oikeustieteellisen loppututkinnon suorittaneen avustajan oli täytynyt käsittää, ettei kustannusarvion hankkimiseen ollut perusteltua syytä
Asiassa mainituilla perusteilla HO hyväksyi KO:n ratkaisun asiantuntijalausunnon korvaamatta jättämisestä. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
1.2.2021 10.16
Hovioikeus arvioi kanteen ja vastakanteen käsittelystä johtuneiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista liikehuoneiston vuokrasopimusta koskevassa riidassaKO oli velvoittanut B Ky:n (vuokranantaja) OK 21 luvun 1 §:n nojalla korvaamaan A Oy:n (vuokralainen) tarpeellisista toimenpiteistä johtuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, koska B Ky oli voittanut oman kanteensa vain pieneltä osin. B Ky:n tyydyttyä KO:n ratkaisuun asiassa ei olut HO:ssa kysymys asian lopputuloksen vaikutuksesta oikeudenkäyntikuluvastuuseen vaan siitä, mitä oli pidettävä mainitun pykälän mukaisina tarpeellisista toimenpiteistä johtuvina kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina. HO hyväksyi KO:n ratkaisun lopputuloksen oikeudenkäyntikulujen osalta. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
1.2.2021 8.30
Hovioikeus: Kaupparekisteri-ilmoituksen tekemisen laiminlyönti oli ollut syy-yhteydessä vuokranantajalle maksamatta jääneistä vuokrista aiheutuneeseen vahinkoon - hallituksen ainoan jäsenen menettely oli ollut huolimatonta eikä perustetta vahingonkorvauksen sovittelemiselle ollutAsiassa lausutut seikat huomioon ottaen HO totesi johtopäätöksenään, että vuokranantajalla ei ollut ollut tietoa vuokralaisen oman pääoman menettämisestä taikka sitä vastaavia tietoja vuokralaisen taloudellisesta tilanteesta. Kaupparekisteri-ilmoituksen tekemisen laiminlyönnin oli siten näytetty olevan syy-yhteydessä vuokranantajalle maksamatta jääneistä vuokrista aiheutuneeseen vahinkoon syksystä 2016 vuokrasopimuksen purkamiseen huhtikuussa 2018 asti. Aiheutuneen vahingon määrä, 57.984,46 euroa, oli näytetty toteen kirjallisena todisteena esitetyllä laskelmalla vuokralaisen avoimista laskuista. Ottaen huomioon osakeyhtiön hallituksen velvollisuuden jatkuvasti seurata ja arvioida yhtiön taloudellista asemaa ja näin ollen myös oman pääoman kehittymistä vastaajan menettely yhtiön hallituksen ainoana jäsenenä oli ollut huolimatonta. Vastaaja oli siten OYL 22 luvun 1 §:n 2 momentin nojalla velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän oli tehtävässään asiassa lausutuin tavoin osakeyhtiölakia rikkomalla aiheuttanut vuokranantajalle. Ottaen huomioon, mitä asiassa oli lausuttu vuokranantajan tietoisuudesta vuokralaisen taloudellisesta tilanteesta, ei vuokrasuhteen jatkamista kertyneistä vuokrarästeistä huolimatta ollut pidettävä sellaisena myötävaikutuksena vahinkoon, että vahingonkorvausta olisi ollut perusteltua sovitella. Vahingonkorvauksen määrä ja erityisesti vastaajan asiassa mainittu varallisuus huomioon ottaen pääsäännön mukainen täysi korvausvastuu ei johtanut vastaajan kannalta selvästi kohtuuttomaan lopputulokseen. Vastaaja ei siten olut näyttänyt perustetta vahingonkorvauksen sovittelemiselle. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
29.1.2021 16.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut ratkaista saatavaa koskevaa asiaa yksin kirjallisen valmistelun perusteella pääkäsittelyä toimittamatta
Asiaa KO:ssa käsiteltäessä oli asiassa mainituin perustein tapahtunut menettelyvirhe, jolla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaan 29.1.2021)