Hakutulokset
- Uutiset
23.12.2020 15.30
Hovioikeus: Syyteoikeus seksuaalisesta ahdistelusta oli vanhentunut
KO oli lukenut vastaajan syyksi seksuaalisen ahdistelun, jonka tekoaika oli ollut 2.10.2017. RL 20 luvun 5a § 1 momentin mukaan seksuaalisesta ahdistelusta on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Siten syyteoikeus teosta oli vanhentunut kahdessa vuodessa tekopäivästä eli 2.10.2019. Haastehakemus oli annettu tiedoksi vastaajalle 7.10.2019 eli vasta sen jälkeen, kun kaksi vuotta oli kulunut syyteoikeuden vanhentumisajan alkamisesta 2.10.2017. Syyteoikeus seksuaalisesta ahdistelusta oli vanhentunut ja syyte tuli tämän vuoksi hylätä. KO:n vastaajalle tuomitsema sakko ja rikosuhrimaksu poistettiin ja vastaaja vapautettiin tuomitusta todistelukustannusten korvausvelvollisuudesta valtiolle. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
23.12.2020 10.30
Aluehallintovirasto selvitti valvontahankkeessaan velallisten maksujen käsittelyä perintätoimistoissa
Etelä-Suomen aluehallintovirasto selvitti perintätoimistojen toimintatapoja tapauksissa, joissa velallinen on maksanut vahingossa liikaa tai suorittanut maksun puutteellisin viitetiedoin. Näitä suorituksia koskevat toimintatavat olivat suurella osalla perintätoimistoja pääosin kunnossa, mutta merkittäviä puutteitakin havaittiin. - Uutiset
22.12.2020 15.30
Käräjäoikeuden ei olisi pitänyt jättää velan vanhentumiseen vedonneen valittajan takaisinsaantihakemusta tutkimatta
KO oli kehottanut valittajaa täydentämään takaisinsaantihakemustaan. KO oli 3.6.2020 täydennyskehotuksessaan muun ohessa todennut, ettei valittaja ollut takaisinsaantihakemuksessaan esittänyt sellaisia aineellisoikeudellisia perusteita, joiden nojalla kanne tulisi hylätä. KO oli 24.8.2020 päätöksellään jättänyt takaisinsaantihakemuksen tutkimatta, koska valittaja ei ollut toimittanut häneltä pyydettyä täydennystä. HO totesi, että valittaja oli takaisinsaantihakemuksessaan vedonnut velan vanhentumiseen. Kyse oli sellaisesta väitteestä, jolla olisi voinut olla merkitystä asiaa ratkaistaessa. KO:n ei siten olisi pitänyt jättää valittajan takaisinsaantihakemusta tutkimatta, vaan sen olisi tullut jatkaa asian valmistelua. Tämän vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 22.12.2020) - Uutiset
22.12.2020 14.10
Hovioikeuden ratkaisu kirjanpitorikos- ja veropetosasioissa sekä oikeudenkäynnin viivästymisestä - Uutiset
21.12.2020 16.00
Hovioikeus: Kantaja vastaa siitä, että esitetyt vaatimukset ovat riittävän selviä siten, että niiden perusteella annettu yksipuolinen tuomio tarvittaessa voidaan panna täytäntöön
Sillä seikalla, että ulosottovirasto oli todennut, ettei korkoa voi yksipuolisen tuomion perusteella periä kuin 180 päivän osalta, ei ollut asian ratkaisun kannalta merkitystä. Vastaajan oikeusturva edellytti, että kantaja vastaa siitä, että kantajan esittämät vaatimukset ovat riittävän selviä siten, että niiden perusteella annettu yksipuolinen tuomio tarvittaessa voidaan panna täytäntöön. Velkojan valitus hylättiin. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
21.12.2020 15.30
Hovioikeus: Määräajan menettämisen palauttamista ei ollut syytä arvioida toisin hakijoiden Venäjällä oleskelun tai koronaviruksesta johtuvien matkustusrajoitusten vuoksi
Määräajan menettäminen oli johtunut hakijoiden laiminlyönnistä. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
18.12.2020 12.45
Hovioikeus arvioi asianajajien valvontalautakunnan käsittelyratkaisun oikeellisuutta
Asianajajan valituksen johdosta hovioikeudessa oli kysymys vain siitä, sisältääkö ja miltä osin hänen valvonta-asiassa valvontalautakunnalle 11.11.2019 toimittamansa kirjallinen vastaus kanteluun salassa pidettäviä tietoja. Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli käsittelyratkaisustaan ilmenevillä perusteilla ja siinä mainittujen oikeusohjeiden nojalla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n valvontalautakunnalle 11.11.2019 toimittaman vastauksen sisältävän osittain asianajosalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja. Asiassa saadun selvityksen mukaan valvontalautakunnan käsittelyratkaisu oli toimitettu valvontalautakunnasta tiedoksi kantelijoille. Kantelijoiden lausuman mukaan siitä ilmenevät A:n syntymävuosi ja Asianajajaliiton jäsenyyden alkamisvuosi olivat tulleet heidän tietoonsa jo aikaisemmin muissa yhteyksissä. Asianajajaliiton hallituksen lausunnon mukaan valvontalautakunta oli ilmoittanut muuttaneensa tältä osin menettelyään. Hovioikeus katsoi, että aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen valituksen johdosta ei myöskään tältä osin ollut. Valvontalautakunnan käsittelyratkaisua ei voitu pitää ilmeisen virheellisenä tai kohtuuttomana. A:ta oli kuultu valvontalautakunnan käsittelyssä ja ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat muutoinkin täyttyneet kysymyksessä olevan valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 18.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 16.00
Velallisen ei näytetty saaneen sovitusta 150.000 euron velasta 78.000 euroa käteissuorituksenaAsiassa oli ollut riidatonta, että velallinen oli allekirjoittanut velkakirjan, jonka mukaan hän oli velkaa velkojalle 150.000 euroa. KO:ssa oli ollut riitaa siitä, oliko velallinen saanut koko velan määrän eli myös käteissuorituksen 78.000 euroa ja oliko tällainen väite ylipäätään voinut menestyä. Toiseksi, jos väite menestyi, kyse oli ollut siitä, oliko saamatta jäänyt osuus rahoituspalkkiota ja oliko se kohtuullinen. KO oli katsonut jääneen näyttämättä, että velkoja oli järjestänyt rahoitusta 72.000 euroa enempää. Riidatonta oli ollut, että velallisen tekemät yhteensä 15.000 euron suoritukset yhdessä osatuomion kanssa kattoivat saatavasta 62.000 euroa. Näyttämättä oli myös jäänyt, että kyse olisi ollut rahoituspalkkiosta ja joka tapauksessa se olisi ollut määrältään kohtuuton. KO oli velvoittanut velallisen suorittamaan velkojalle velkakirjaan perustuvaa saatavaa 10.000 euroa viivästyskorkoineen. Asianosaiset olivat saaneet pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Velkoja vaati HO:ssa, että velallinen velvoitetaan suorittamaan hänelle KO:n tuomitseman määrän lisäksi 78.000 euroa viivästyskorkoineen 28.2.2018 lukien ja korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. Velallisen taloudellisista olosuhteista esitetyt seikat huomioon ottaen asiassa oli oikeusapulain 20 §:n 1 momentin mukaiset perusteet poistaa velallisen omavastuuosuus vaaditun mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 14.48
Hallitus esittää muutoksia ulkomaalaislakiin ja oikeusapulakiin turvapaikanhakijoiden oikeusavun ja valitusaikojen osaltaEsityksen tarkoituksena on vahvistaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti. Hallituksen 17. joulukuuta eduskunnalle antamassa esityksessä ehdotetaan, että turvapaikanhakijalla voisi tarvittaessa olla julkisin varoin kustannettu avustaja apunaan turvapaikkapuhuttelussa. Turvapaikkapäätösten valitusaikaa taas ehdotetaan pidennettäväksi 30 päivään, kuten on muissakin hallinto-oikeudellisissa asioissa. Lisäksi yksityiselle avustajalle maksettaisiin jatkossa tarpeellisista toimenpiteistä tuntiperusteinen korvaus asiakohtaisen palkkion asemesta. - Uutiset
17.12.2020 14.30
Hovioikeus tutki syyttäjän valituksen - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus luki yhtiön syyksi työturvallisuusrikoksen, mutta jätti yhtiön rangaistukseen tuomitsematta - yhtiöllä ei ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaanTutkimatta jättämistä koskevan yhtiön vaatimuksen osalta HO totesi, että oikeuskäytännössä on suhtauduttu kielteisesti tuomion perusteluihin kohdistuvaan muutoksenhakuun (ks. KKO 1996:129 ja KKO 1989:115). Nyt syyttäjä oli kuitenkin vaatinut muutosta syyksilukemiseen ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuteen, eikä valitus siten kohdistunut yksinomaan KO:n tuomion perusteluihin. Perusteita jättää valitus tutkimatta yhtiön esittämillä perusteilla ei ollut. HO tutki valituksen. Pääasian osalta HO hyväksyi KO:n perustelut siitä, että RL 9 luvun 2 §:n 1 momentin mukaiset edellytykset yhtiön tuomitsemiselle yhteisösakkoon täyttyivät. Ratkaisusta KKO 2008:61 ilmenevin tavoin yhteisösakkoon tuomitsematta jättäminen RL 9 luvun 4 §:n säännösten nojalla merkitsee kuitenkin oikeushenkilön toimintaan kohdistuvaa rikosoikeudellista moitetta. Yhteisösakon tuomitsemisen edellytysten täytyttyä moitearvostelu kohdistui myös vastaajayhtiöön, vaikka yhtiö jätettiinkin yhteisösakkoon tuomitsematta. Yhteisösakon tuomitsematta jättäminen RL 9 luvun 4 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohtien perusteella ei merkinnyt syyttäjän vaatimuksen hylkäämistä. Koska yhtiöön oli kohdistettu syytteen mukainen moitearvostelu, yhtiöllä ei ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan asiassa ROL 9 luvun 1 a §:n nojalla. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 14.10
Unionin tuomioistuin: Unionin kansalainen voidaan luovuttaa kolmanteen valtioon vasta sen jälkeen, kun on kuultu jäsenvaltiota, jonka kansalaisuus hänellä onTässä yhteydessä kansalaisuusjäsenvaltion on saatava pyynnön vastaanottaneelta jäsenvaltiolta tieto kaikista luovuttamispyynnön yhteydessä ilmoitetuista oikeudellisista seikoista ja tosiseikoista ja sille on varattava kohtuullinen määräaika mahdollisen eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamiseksi kyseisestä henkilöstä. - Uutiset
17.12.2020 11.51
Hovioikeus hylkäsi Lapland Goldminers Oy:n hallituksen jäseniin kohdistuneen yli 2 miljoonan euron vahingonkorvausvaatimuksen - Uutiset
17.12.2020 8.15
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää riita-asian kannetta tutkimattaKäytettävissä olleen aineiston perusteella käräjäoikeudella ei ole ollut syytä katsoa, ettei X Ky olisi kantajana asianosaiskelpoinen tai ettei sen edustusta olisi järjestetty oikein. Käräjäoikeuden olisi siten tullut antaa asiassa haaste. Käräjäoikeuden päätös X:n kanteen tutkimatta jättämisestä oli kumottava ja asia oli palautettava käräjäoikeuteen haasteen antamista varten. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 11.43
Hovioikeus: Irtisanominen oli johtunut tosiasiassa työntekijän henkilöön liittyvistä syistä
HO katsoi kokonaisarviona asiassa esitetystä, että IPR- ja patentti- tehtävät olivat olleet vain osa kantajan työtä ja kantaja oli tehnyt niiden lisäksi merkittävässä määrin muuta työtä, jota olisi ollut yhtiössä jäljellä kantajan irtisanomishetkellä. Kantajan tehtävä ei ollut erillisenä tehtäväkokonaisuutena lakannut taloudellisista tai toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä. Ottaen erityisesti huomioon henkilöerimielisyyksien kärjistyminen kantajan irtisanomisen aikoihin ja se, että kantaja oli ollut ainut irtisanottu maaliskuussa 2015, HO katsoi, että irtisanominen oli johtunut tosiasiassa kantajan henkilöön liittyvistä syistä. Kantajan työtehtävät eivät olleet irtisanomishetkellä tai välittömästi sen jälkeen vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi TSL 7 luvun 3 §:n edellyttämällä tavalla eikä yhtiöllä ollut ollut väittämäänsä taloudellista ja tuotannollista perustetta irtisanoa kantajaa. Kantajan tulkkauskustannusten osalta HO katsoi, että ne olivat hänen oikeudenkäyntikulujaan, joista hän voi vaatia vastapuolelta korvausta yleisten oikeudenkäyntikulusäännösten mukaisesti. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 8.55
Hovioikeus: Turvaamistoimihakemus omaisuuden osituksessa oli selvästi perusteeton
Käräjäoikeus oli määrännyt asianajajan toimittamaan pesänjakajana omaisuuden osituksen A:n ja B:n välillä. Osapuolet olivat tehneet sopimuksen, jonka mukaan B saa X Oy:n osakekannan. Osakkeiden arvosta annetun todistuksen mukaan niillä ei ollut arvoa. Yhtiön liiketoiminta oli sittemmin myyty. B oli kieltäytynyt luovuttamasta kauppakirjaa. Kysymys oli siitä, oliko olemassa edellytykset myöntää turvaamistoimi, jolla B velvoitetaan sakon uhalla luovuttamaan kauppakirja pesänjakajalle, vai oliko hakemus selvästi perusteeton. Hovioikeus katsoi, että A:n turvaamistoimihakemuksessa tarkoitettua oikeutta ei voitu vahvistaa tasinkosaatavaa koskevalla kanteella eikä tällainen kanne voinut olla tässä asiassa edellä laissa edellytetty pääasiakanne. Hakemus oli selvästi perusteeton. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 8.20
Hovioikeus äänesti sillensä jätetyn ulosottoasian palauttamisesta käräjäoikeuteenAsiassa oli riidatonta, että A oli 15.7.2020 määräajan kuluessa pyytänyt lausuman antamiselle asetetun määräajan pidentämistä. Riitaa ei ollut myöskään siitä, etteikö käräjäoikeus olisi tehnyt päätöstä määräajan pidentämisestä. Lisäksi riidatonta oli, että käräjäoikeus ei ollut pidentänyt määräaikaa A:n pyynnön mukaisesti. Riitaa oli siitä, oliko käräjäoikeus toimittanut päätöksensä määräajan pidentämisestä tiedoksi A:lle ennen kuin se oli jättänyt asian sillensä päätöksellään 25.8.2020, ja mikä mahdollisen toimittamatta jättämisen merkitys oli. Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden toimintavelvollisuuden mahdollinen laiminlyönti ei ollut johtanut siihen, että A oli toimittanut lausumansa myöhässä. A:n puhevallan menettäminen ei siten ollut johtunut käräjäoikeuden mahdollisesti virheellisestä menettelystä eikä asiassa ollut perusteita palauttaa asiaa käräjäoikeuteen. Eri mieltä ollut jäsen olisi palauttanut asian käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
15.12.2020 16.00
Hovioikeus piti velallisen asuntonaan käyttämää tilaa hänen vakituisena asuntonaan - asuntoa ei realisoitu velkojien hyväksi velkajärjestelyssä
Yksityishenkilön velkajärjestelyn eräänä tarkoituksena on velallisen omistusasunnon turvaaminen (ks. esim KKO 1995:131). HO totesi, että velallinen omistaa huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet ja käyttää huoneistoa vakituisena asuntonaan. Asiassa ei ollut esitetty selvitystä siitä, ettei huoneistoa saisi käyttää asuntona. Ottaen huomioon VJL 3 §:n 1 momentin 8 kohdan sanamuoto ja velkajärjestelylain tarkoitus kyse oli velkajärjestelylain tarkoittamasta omistusasunnosta. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset omistusasunnon säilyttämisen osalta. (Vailla lainvoimaa 15.12.2020) - Uutiset
15.12.2020 11.00
Unionin tuomioistuin ei ollut toimivaltainen vastaamaan tietosuoja-asetuksen tulkinnasta esitettyihin kysymyksiin koskien oikeushenkilön verotietoja
Ennakkoratkaisupyyntö koski tietosuoja-asetuksen 23 artiklan 1 kohdan e ja j alakohdan tulkintaa. EUT katsoi, ettei se ollut toimivaltainen vastaamaan Saksan Bundesverwaltungsgerichtin esittämiin kysymyksiin. - Uutiset
15.12.2020 10.30
Hovioikeus arvioi painavia syitä (VJL 10 a §) toisin kuin käräjäoikeus ja aloitti velkajärjestelyn
Asiaan vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena harkitessaan HO päätyi siihen, että vuonna 1959 syntyneen hakijan velkajärjestelyn aloittamiselle esteestä huolimatta oli VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä. (Vailla lainvoimaa 14.12.2020) - Uutiset
15.12.2020 9.47
Finnair hävisi lennon viivästymistä koskevan riidan hovioikeudessakin
KO oli velvoittanut Finnairin suorittamaan kummallekin matkustajalle erikseen korvaukseksi lennon viivästymisestä 400 euroa viivästyskorkoineen 1.4.2017 lukien sekä korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 6 000 euroa (sis. alv ja kulut) viivästyskorkoineen. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko matkustajien lento viivästynyt korvaukseen oikeuttavalla tavalla yli kolme tuntia. Mikäli näin oli, arvioitavaksi tuli vielä Finnairin korvausvastuun kannalta, oliko Frankfurtin lentokentällä vallinnut asetuksen 261/2004 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut poikkeukselliset olosuhteet ja oliko Finnair tehnyt viivästymisen estämiseksi artiklassa tarkoitetut kohtuulliset toimenpiteet. Viivästyskorvauksen määrä oli riidaton. Lisäksi asiassa oli kysymys oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 15.12.2020) - Uutiset
15.12.2020 9.43
KHO äänesti väärän sähköpostiosoitteen vaikutuksesta tiedoksisaantiin
Valittajan oli katsottava saaneen päätöksestä tiedon vasta silloin, kun hankintayksikkö oli lähettänyt valittajan
pyynnöstä hankintapäätöksen valittajan oikeaan sähköpostiosoitteeseen.
Ään. 3–2, esittelijän eriävä mielipide. - Uutiset
14.12.2020 15.44
Työryhmä: Suullinen todistelu voitaisiin ottaa vastaan muutoksenhakutuomioistuimissa videotallenteelta – asiasta voi lausua 19. helmikuuta 2021 saakka
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että käräjäoikeudessa vastaanotettu suullinen todistelu otettaisiin hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa jatkossa vastaan käräjäoikeudessa tehdyltä videotallenteelta. Uudistuksella pyrittäisiin parantamaan hovioikeuden ja korkeimman oikeuden edellytyksiä ratkaista asian näyttökysymykset oikein. Jos muutoksenhakutuomioistuin voisi ratkaista asian käräjäoikeudessa kerrotun perusteella, sen käytettävissä oleva näyttö olisi nykyiseen verrattuna tuoreempaa ja parempaa. - Uutiset
14.12.2020 15.30
Koira puri Merivoimien koulutustapahtumassa - hovioikeus arvioi vamman syy-yhteyttä työkyvyttömyyteen ja tuomioistuimen toimivaltaa
HO totesi muun muassa, että kantajan esittämä selvitys koiran puremasta aiheutuneen vamman ja työkyvyttömyyden välisestä syy-yhteydestä oli uskottava. Käsillä oli siten sellainen esimerkiksi ratkaisussa KKO 2005:99 todettu näyttötilanne, jossa Valtiokonttorin tulisi kanteen torjuakseen esittää vastanäyttöä, joka asettaa sanotun johtopäätöksen riittävän kyseenalaiseksi. HO katsoi, ettei yksin Valtiokonttorin esittämän lääkärinlausunnon ja vakuutusoikeuden ratkaisun johtopäätösten perusteella voitu todeta kantajan työkyvyttömyyden aiheutuneen jostain koiran puremasta riippumattomasta seikasta, kuten muista hänellä diagnosoiduista sairauksista tai vammoista. HO hyväksyi asiassa mainitsemillaan täsmennyksillä KO:n tuomion työkyvyttömyyden syy-yhteyden osalta. Kysymys myös yleisen tuomioistuimen toimivallasta tutkia kuntoutusta koskeva kannevaatimus. (Vailla lainvoimaa 14.12.2020) - Uutiset
14.12.2020 12.45
Hovioikeus: Vastaajalla oli ollut sairaudesta johtuva laillinen este saapua käräjäoikeuden pääkäsittelyyn
Potilaskertomusten perusteella kysymys oli ollut välitöntä sairaalahoitoa vaativasta sairaudesta. Potilaskertomuksista ilmenevät hoitotoimenpiteet ja A:n sairauden laatu huomioon ottaen hän ei ollut voinut terveydentilaansa vaarantamatta saapua tuomioistuimeen. Näin ollen A:lla oli ollut oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 28 §:n 1 momentissa tarkoitettu sairaudesta johtuva laillinen este saapua käräjäoikeuden pääkäsittelyyn 22.11.2019. Päätöksessä lausutut seikat sekä sairaalahoidon alkamisen ajankohta huomioon ottaen oli myös uskottavaa, että A ei ollut kyennyt ilmoittamaan esteestä käräjäoikeudelle ennen pääkäsittelyä. (Vailla lainvoimaa 14.12.2020) - Uutiset
14.12.2020 9.16
KKO: Hovioikeuden olisi tullut myöntää jatkokäsittelylupa oikeudenkäynnin viivästymishyvitysasiassa ennakkoratkaisuperusteella
Käräjäoikeus oli hylännyt rikosasian asianomistaja A:n esittämän oikeudenkäynnin viivästymistä koskevan hyvitysvaatimuksen oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain 5 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla, koska A ei ollut esittänyt vastaajaa vastaan mitään vaatimuksia. Hovioikeus ei ollut myöntänyt A:lle jatkokäsittelylupaa.
Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla katsottiin, että hovioikeuden olisi tullut myöntää A:lle jatkokäsittelylupa ennakkoratkaisuperusteella. - Uutiset
14.12.2020 8.00
Apulaisoikeusasiamies: Hovioikeuden presidentin menettely hankkia nähtäväkseen neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvaa asiakirjamateriaalia oli ollut harkitsematonta
Apulaisoikeusasiamies pitää hovioikeuden presidentin mahdollisuutta hankkia nähtäväkseen neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvaa asiakirjamateriaalia yleisesti arvioiden oikeudellisesti ongelmallisena. Ainakin tässä tapauksessa presidentin menettely oli ollut myös harkitsematonta. Tapahtumat ovat olleet riittävästi selvitettävissä muullakin tavalla. Korkeimman oikeuden tässä asiassa antamassa lausunnossa on todettu, että presidentin on toimittava erityisen huolellisesti harkiten ja varovaisesti menetellen silloin, kun kysymys on vireillä olevasta lainkäyttöasiasta. - Uutiset
11.12.2020 16.00
Hovioikeus: Korotettu palkkio oli maksettava vain niistä oikeudenkäyntiavustajan toimenpiteistä, jotka oli tosiasiassa suoritettu vieraalla kielellä
Riidatonta oli, että VT:n päämiehen äidinkieli on albania. VT oli joutunut neuvottelemaan päämiehensä kanssa englanniksi. VT:n palkkion korottamiselle oli siten säännöksessä tarkoitetut edellytykset. Ratkaistavana kysymyksenä oli se, oliko palkkiota korotettava kaikkien VT:n suorittamien toimenpiteiden osalta vai ainoastaan niiden toimenpiteiden osalta, jotka VT oli tosiasiassa suorittanut vieraalla kielellä. KO oli katsonut, että korotus oli kohdistettava avustajan koko palkkioon. KO oli perustellut ratkaisuaan muun ohella sillä, että muutoin saattaisi olla ongelmallista arvioida, miltä osin käytettävää kieltä koskeva korotusperuste tulisi sovellettavaksi, eikä lainsäätäjän tarkoitus voinut olla, että vieraan kielen käytöstä esitettäisiin yksityiskohtainen selvitys jokaisen toimenpiteen osalta. HO katsoi toisin kuin KO, että kyseisten näkökohtien perusteella ei voitu päätyä siihen johtopäätökseen, että avustajalle maksettavaa palkkiota olisi korotettava kaikilta osin, kun tehtävä on suoritettu vieraalla kielellä. HO totesi, ettei ylipäätään voida pitää perusteltuna, että kaikista vieraskielisen päämiehen avustamiseen liittyvistä toimenpiteistä maksettaisiin korotettu tuntipalkkio riippumatta siitä, millä kielellä toimenpiteet on tosiasiassa suoritettu. Asiassa selostetut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että korotettu palkkio oli maksettava vain niistä toimenpiteistä, jotka oli tosiasiassa suoritettu vieraalla kielellä. (Vailla lainvoimaa 11.12.2020) - Uutiset
11.12.2020 14.19
Hovioikeus: Raskauden vuoksi irtisanotulle korvausta syrjinnästä ja työsuhteen perusteettomasta päättämisestä
Yhtiö oli 7.8.2018 irtisanonut raskaana olleen kantajan 1.9.2017 alkaneen työsopimuksen päättymään 7.9.2018. Irtisanomisen perusteena olivat olleet tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Kantajan työ oli irtisanomisilmoituksen mukaan vähentynyt töiden uudelleen järjestelyn vuoksi. Kysymys oli siitä, oliko yhtiö näyttänyt, että sillä oli ollut toiminnan uudelleen järjestelystä johtuneet tuotannolliset ja taloudelliset syyt irtisanoa kantajan työsuhde tarjottavan työn vähentymisen vuoksi vai oliko syynä pidettävä kantajan raskautta. HO katsoi, ettei henkilöstökulujen vähentäminen ollut kantajan irtisanomisen todellinen syy, vaan kantajan raskaus. Irtisanomisella yhtiön edustaja oli myös syrjinyt kantajaa raskauden perusteella. KO:n tuomiota ei muutettu. HO:n pääkäsittelystä poisjäänyt vastaajayhtiön oikeudenkäyntiavustaja velvoitettiin korvaamaan kantajalle HO:ssa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista 1.941,43 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 11.12.2020) - Uutiset
11.12.2020 13.39
KKV: Matkavekan konkurssi – toimintaohjeita matkustajille
Matkavekan matkojen myynnistä Suomessa vastannut yritys on asetettu konkurssiin. Matkavekalta matkan ostaneilla kuluttajilla on mahdollisuus saada rahansa takaisin. KKV ei käsittele rahanpalautuksia, vaan palautukset tulevat Rejsegarantifonden-vakuusrahastolta. Tällä hetkellä kuluttajilta ei edellytetä toimenpiteitä maksunpalautuksen saamiseksi. - Uutiset
11.12.2020 10.00
Hakemuksensa huoltoriidassa peruuttanut oli velvollinen korvamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut
HO katsoi, ettei asiassa ollut lainkohdan tarkoittamaa erityistä syytä poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan asianosainen, joka on peruuttanut hakemuksensa korvaa vastapuolen oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 11.12.2020) - Uutiset
11.12.2020 8.30
Hovioikeus: Velkajärjestelymenettelyn aikana vireillä olevassa tai vireille tulevassa muussa kuin velkajärjestelyn piiriin kuuluvan velan perimistä koskevassa oikeudenkäynnissä velallisen maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja ei järjestellä velkajärjestelyssä
Velallinen oli vaatinut, että hänelle 7.10.2016 vahvistettua maksuohjelmaa muutetaan, koska maksuohjelman vahvistamisen jälkeen oli ilmennyt velkajärjestelyn piiriin kuuluva velka, joka ei ollut ollut tiedossa maksuohjelmaa vahvistettaessa. (Vailla lainvoimaa 11.12.2020) - Uutiset
11.12.2020 7.31
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tuomioistuimen toimivallasta - pokerinpelaaja ei menetä asemaansa Bryssel I-asetuksen 44/2001 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna kuluttajana vaikka hän pelaa kyseistä peliä useita tunteja päivässä, hänellä on tästä laaja tietämys ja hän saa kyseisestä pelistä merkittäviä voittojaTuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 15 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että luonnollinen henkilö, jonka kotipaikka on jäsenvaltiossa ja joka on tehnyt toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen yhtiön kanssa pokerin pelaamiseksi internetissä sopimuksen, joka sisältää kyseisen yhtiön laatimat yleiset sopimusehdot, joka ei ole virallisesti rekisteröitynyt tällaisen toiminnan harjoittamista varten eikä tarjoa tällaista toimintaa kolmansille osapuolille maksullisena palveluna, ei menetä asemaansa mainitussa säännöksessä tarkoitettuna kuluttajana, vaikka hän pelaa kyseistä peliä useita tunteja päivässä, hänellä on tästä laaja tietämys ja hän saa kyseisestä pelistä merkittäviä voittoja. - Uutiset
10.12.2020 14.12
Tiedonsaanti tuomioistuinten käsittelyssä olevista asioista helpottuu
Muun muassa tiedotusvälineet ja tutkijat saavat vuoden 2021 alusta alkaen tietoa tuomioistuinten käsittelyssä olevista asioista aiempaa helpommin. Uuden oikeushallinnon valtakunnallisen tietovarantolain tarkoituksena on selkiyttää tietojen luovuttamista ja tietojen poistamista koskevia säännöksiä. Laki on tarkoitus vahvistaa tasavallan presidentin esittelyssä perjantaina 11.12.2020. - Uutiset
10.12.2020 7.42
Ehdotus oikeusapu- ja edunvalvontaviraston perustamisesta ja oikeushallinnon erityisviranomaisten hallintopalvelujen organisoinnista lausunnoille 29. tammikuuta 2021 saakkaOikeusministeriön teettämässä selvityksessä ehdotetaan, että Suomeen perustetaan oikeusapu- ja edunvalvontavirasto. Uusi virasto huolehtisi siitä, että laadukkaita oikeusavun, edunvalvonnan sekä talous- ja velkaneuvonnan palveluja on saatavissa riittävästi ja yhdenvertaisesti koko maassa. Nykyään näitä tehtäviä hoitaa kuusi oikeusapu- ja edunvalvontapiiriä. Oikeusministeriö pyytää nyt lausuntoja selvityksestä. Selvityshenkilönä toimineen varatuomari Juhani Jokisen mukaan viraston perustaminen sopisi yhteen valtion virastorakennetta koskevien linjausten kanssa. - Uutiset
9.12.2020 14.53
Hovioikeus: Edunvalvojan tehtävän lakkauttamista vaatineelle ei ollut tarpeellista määrätä prosessiedunvalvojaa taikka oikeudenkäyntiavustajaa
HO katsoi, ettei prosessiedunvalvojan taikka oikeudenkäyntiavustajan määrääminen ollut ollut valittajan oikeusturvan vuoksi tarpeellista ja ettei KO:ssa noudatettu menettely, kun valittajalle ei ollut määrätty kumpaakaan, ollut siten ollut virheellinen. (Vailla lainvoimaa 9.12.2020) - Uutiset
9.12.2020 14.00
Apulaisoikeusasiamies: Julkisoikeudellisen saatavan yksilöiminen ulosottohakemuksessaApulaisoikeusasiamiehen tutkittavana olleen ulosottoviranomaisen menettelyä koskeneen kantelun yhteydessä kiinnittyi huomio siihen, että Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) välittämän ulosottohakemuksen saatavan yksilöintitiedot olivat niin puutteelliset, ettei velallisella niiden perusteella ollut mahdollista saada tietoa siitä, mistä ulosottoperinnässä olleessa saatavassa oli kysymys. Oikeusasiamiehen kanslia selvitti asiaa Helsingin HO:sta, OM:stä ja Palkeista. Asiassa esitetyn perusteella apulaisoikeusasiamies totesi pitävänsä tärkeänä, että Palkeiden ulosottoviranomaiselle välittämissä ulosottohakemuksissa saatava on yksilöity niin, että velallinen voi jo hakemuksen perusteella saada vaivatta tiedon, mistä saatavasta asiassa on kysymys. Apulaisoikeusasiamiehen mielestä Palkeiden olisi ohjeistuksessaan ja yhteistyössään velkojina olevien viranomaisten kanssa tarvittaessa aiheellista kiinnittää velkojan huomiota siihen, että Palkeet saa ulosottoon siirrettävästä saatavasta riittävät yksilöintitiedot. - Uutiset
9.12.2020 9.48
Hovioikeus arvioi velkajärjestelyn aloittamisen oikeusvaikutuksia velallisen omaisuuteen kohdistuvaan ulosmittaukseen
Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että yksityishenkilön velkajärjestelyssä vahvistettu maksuohjelma korvaa sen piiriin kuuluvien velkojen aiemmat ehdot, ja tällainen maksuohjelma on itsessään ulosottoperuste, joka korvaa veloista mahdollisesti olevat aiemmat tuomiot (Linna, Tuula - Leppänen, Tatu: Ulosotto-oikeus I, 2014, s. 163). Velvoite, johon ulosmittaus oli perustunut, oli siten lakannut maksuohjelman vahvistamisen myötä ja ulosottoperuste oli menettänyt täytäntöönpanokelpoisuutensa. Ulosottoasian vireilläolo oli maksuohjelman vahvistamisen saatua lainvoiman rauennut UK 2 luvun 15 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla. Päätöksessä lausutuin perustein ulosottoperuste oli rauennut siitä huolimatta, katsotaanko tarjous jälkikäteen hylätyn väärin perustein vai ei. Näin ollen ulosottomiehen tulee joka tapauksessa suorittaa käytettävissään olevat peruuttamistoimet, ellei hovioikeus kiellä peruuttamista tai määrää sitä keskeytettäväksi. (Vailla lainvoimaa 9.12.2020) - Uutiset
9.12.2020 7.55
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut ratkaista ulosottoasiaa toimittamatta suullista käsittelyäAsiassa oli kysymys siitä riitaisesta seikasta, onko A ulosmitatulla kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen yhteisomistaja. Käräjäoikeus ei ollut päätöksessään pitänyt A:n valitusta selvästi perusteettomana, eikä asiassa olekaan kysymys tällaisesta tilanteesta. Käräjäoikeuden ei olisi tullut ratkaista asiaa toimittamatta A:n vaatimaa suullista käsittelyä. - Uutiset
8.12.2020 16.00
Hovioikeus: Edunvalvontaan haetun puolisolla ei ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan
Oikeuskirjallisuudessa lausuttu huomioon ottaen HO katsoi, että se, että valittajaa oli hakemuksen johdosta asian selvittämisen tarkoituksessa KO:ssa kuultu, ei muodostanut hänelle asianosaisen asemaa. Valittajaa edunvalvontaan haetun puolisona ei voitu pitää edunvalvonta-asian asianosaisena myöskään sillä perusteella, että puolisolla on holhoustoimesta annetun lain 72 §:n 1 momentin nojalla oikeus panna asia KO:ssa vireille myös itse ja saman lain 80 §:n nojalla myös oikeus hakea päätökseen muutosta. Koska valittaja ei edellä katsotuin tavoin ollut edunvalvonta-asian asianosainen, hänellä ei ollut oikeutta saada asiassa aiheutuneita oikeudenkäyntikulujaan korvatuiksi KO:ssa eikä HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 8.12.2020) - Uutiset
8.12.2020 14.29
Unionin tuomioistuimen suuri jaosto: Toisin kuin eurooppalaisen pidätysmääräyksen yhteydessä, eurooppalaisen tutkintamääräyksen voi antaa jäsenvaltion syyttäjäviranomainen, joka saattaa joutua ottamaan vastaan määräyksiä yksittäistapauksessa täytäntöönpanovaltaa käyttävältä elimeltä
Henkilön, jota eurooppalainen tutkintamääräys koskee, perusoikeuksia suojataan riittävästi sekä sen antamisvaiheessa että täytäntöönpanovaiheessa toisessa jäsenvaltiossa. - Uutiset
8.12.2020 8.25
EU:n neuvosto hyväksyi uudet säännöt petostentorjunnan tehostamiseksi
EU lujittaa oikeuskehystä taloudellisten etujensa suojaamiseksi. EU:n neuvosto on vahvistanut ensimmäisen käsittelyn kantansa Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetun asetuksen muutoksiin. Uusien sääntöjen tavoitteena on varmistaa sujuva yhteistyö OLAFin ja Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) välillä. EPPOn odotetaan aloittavan toimintansa vuoden 2021 alussa. Säännöt vahvistavat myös OLAFin suorittamien tutkimusten kehystä. - Uutiset
8.12.2020 7.31
Hovioikeus hylkäsi kantelijoiden vaatimukset valmisteluistunnon ja pääkäsittelyn pöytäkirjoissa olevien virheiden korjaamisesta ja todistelua koskevan osuuden poistamisesta
Kantelijat olivat yhteisessä kantelukirjelmässään vaatineet, että KO:n päätös 9.11.2020 kumotaan, että HO korjaa KO:n tuomiossa 12.6.2020, valmisteluistunnon 28.4.2020 pöytäkirjassa sekä pääkäsittelyn 29.4.2020 pöytäkirjassa olevat selvät virheet ja että HO poistaa KO:n tuomiosta T:n todistelua koskevan osuuden. Korjattavaksi vaaditut virheet oli selostettu kantelukirjelmässä. Kantelu hylättiin. (Vailla lainvoimaa 8.11.2020) - Uutiset
7.12.2020 13.30
Hovioikeuskaan ei jatkanut syyteoikeuden vanhentumisaikaa terveydenhoitoasiassa
Erittäin tärkeän yleisen edun ei voitu katsoa vaativan syyteoikeuden vanhentumisajan jatkamista pelkästään sen vuoksi, että tilanteessa, jossa epäilty rikos kantelijan mukaan oli tapahtunut, oli ollut kysymys terveydenhoitotoimenpiteestä. - Uutiset
7.12.2020 11.42
HTM Elisa Silvennoisen väitöstilaisuus 11.12.: Lapsen oikeuksia saatetaan rajoittaa esitutkinnassa ilman selkeää lakiin perustuvaa sääntelyä
Lapseen kohdistuvien rikosten esitutkinnassa lapsen oikeuksia ei ole huomioitu kokonaisvaltaisesti eikä niiden merkitystä ole tunnistettu, osoittaa Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava hallintotieteiden maisteri Elisa Silvennoisen väitöstutkimus. Siinä havaittiin, ettei esitutkintalainsäädännössä ole huomioitu lapsen asemaa tavalla, joka huomioisi lapsen aseman itsenäisenä oikeuksien haltijana ja tarjoaisi lapselle suojelua rikoksen uhrina ja prosessin osapuolena.
– Tutkimus osoittaa, ettei lapsen asemaa käsitetä oikeuksien haltijana, vaan lapsen oikeuksia saatetaan rajoittaa ilman selkeää lakiin perustuvaa sääntelyä, Silvennoinen sanoo.
Silvennoinen tarkastelee väitöskirjassaan alle 15-vuotiaan rikosepäilyn uhriksi joutuneen lapsen oikeuksia ja roolia poliisin suorittamassa esitutkinnassa. - Uutiset
7.12.2020 10.00
OTT, VT Juhana Riekkinen: Postihuumetapausten selitystaakka korkeimman oikeuden ratkaisuissa
Defensor Legisin numerossa 6/2020 tarkastellaan huumausainekaupan ja muun rikollisuuden uusia alustamuotoja, kuten pimeää verkkoa (Darknet) ja Tor-verkkoa artikkelissa ”Postihuumetapaukset ja selitystaakka erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön valossa”. Korkeimman oikeuden tapausten perusteella näyttäisi siltä, että virtuaalivaluutan käytöllä oli merkittävä yhteys tuomitsemiskynnyksen ylittymiseen. - Uutiset
4.12.2020 14.55
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei palkan tilitysvelvollisuuden ulosottoviranomaiselle laiminlyönyttä työnantajan edustajaa tullut jättää rangaistukseen tuomitsematta - kavalluksesta 60 päivän ehdollinen vankeusUlosottoviraston osoittama maksukielto toiselle yritykselle ei antanut aihetta arvioida vastaajan syyllisyyttä toisin kuin KO oli tehnyt. KO:n ratkaisun lopputulosta syyksilukemisen osalta ei ollut syytä muuttaa. Syyllisyydestä ja teon haitallisuudesta lausutut seikat huomioon ottaen oikeudenmukainen rangaistus vastaajan syyksi luetusta teosta oli 60 päivän vankeusrangaistus. Vankeusrangaistuksen tuomitsemiseen ehdollisena ei ollut estettä. Vastaaja määrättiin suorittamaan valtiolle rikosuhrimaksu. Vahingonkorvausvelvollisuuden määrää ei ollut syytä alentaa. (Vailla lainvoimaa 4.12.2020) - Uutiset
4.12.2020 14.00
Asianomistajalla oli saattanut olla motiivi virheellisen kertomuksen antamiseen - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen raiskauksesta
Asiassa oli kysymys siitä, oliko A ollut tiedottomassa tai muussa avuttomassa tilassa sukupuoliyhteyden aikana vai oliko sukupuoliyhteys tapahtunut yhteisymmärryksessä. Yleisemmällä tasolla kysymys oli siitä, osoittiko esitetty näyttö riittävällä varmuudella vastaajan syyllistyneen hänen syykseen väitettyyn raiskaukseen vai jäikö hänen syyllisyydestään vähintään varteenotettava epäily. Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen raiskauksesta ja vapautti vastaajan syytteeseen perustuvasta korvausvelvollisuudesta valtiolle ja asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 4.12.2020) - Uutiset
4.12.2020 13.21
Saatavan pääoma 19 euroa, oikeudenkäyntikulut 13 712,42 euroa - jatkokäsittelylupaa ei myönnetty
Vastaaja Oy vaati HO:ssa, että Kantaja Oy:n kanne hylätään ja että Kantaja Oy velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäynti- ja selvittelykulut korkoineen. Toissijaisesti Vastaaja Oy vaati, että laskun määräksi hyväksytään 472 euroa ja että sen maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrää alennetaan ja kohtuullistetaan. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 4.12.2020) - Uutiset
4.12.2020 10.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus myönsi kiinteistökauppariidan hävinneille myyjille velkajärjestelyt (10 a §) kiinteistön ostajien vastustuksesta huolimatta
Asiassa lausuttuun viitaten HO katsoi, että velkaantumisesta kulunut aika, hakijoiden toimet velkojen maksamiseksi, hakijoiden iät (s. 1955 ja 1958) sekä muut heidän olosuhteisiisan liittyvät seikat sekä velkajärjestelyn merkitys heille puolsivat velkajärjestelyn myöntämistä. Hakijoiden velkajärjestelyille esteenä oleva peruste tai myöskään yleinen yhteiskunta- ja maksumoraali eivät edellyttäneet velkajärjestelyn epäämistä. Velkajärjestelyä vastaan asiassa puhui asiassa mainituin tavoin sen merkitys kahdelle yksityisvelkojalle. Asiassa mainittuja seikkoja punnittuaan ja ottaen huomioon erityisesti sen, että yksityisvelkojat tulevat velkajärjestelyn maksuohjelman perusteella saamaan HO:n arvion mukaan suorituksen saataviensa pääomalle ja lisäksi suoritusta myös koroille, HO katsoi, että velkajärjestelyn myöntämiselle hakijoille oli VJL 10 a §:ssä tarkoitetut painavat syyt. KO:n päätökset kumottiin. - Uutiset
3.12.2020 11.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei kuulunut tutkia, oliko tyytymättömyyttä ilmoittanut kantelija asianosainen
Ottaen huomioon OK 25 luvun 9 §:n 1 momentin sanamuoto ja KKO:n ratkaisu 1991:17 HO katsoi, ettei KO:n ollut kuulunut tutkia, oliko tyytymättömyyttä ilmoittanut kantelija ollut asianosainen. Harkinta siitä, oliko kantelijalla oikeus käyttää asiassa HO:ssa puhevaltaa, kuului HO:n toimivaltaan. Kantelija oli ilmoittanut tyytymättömyyttä KO:n tuomioon säädetyssä järjestyksessä ja kysymyksessä oli ollut ratkaisu, johon oli saanut hakea muutosta. Mainituilla perusteilla KO:n olisi pitänyt hyväksyä tyytymättömyyden ilmoitus. Kantelu hyväksyttiin ja KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 3.12.2020)