Hakutulokset
- Uutiset
16.11.2020 9.00
Hovioikeus: Vastaajaa ei olisi tullut kutsua istuntoon uhalla, että asia voidaan ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta
Vaikka vastaaja oli esitutkinnassa ilmoittanut suostuvansa asiassa kirjalliseen menettelyyn ja sakkomenettelyyn, vastaajan läsnäolo asian selvittämiseksi KO:n käsittelyssä olisi ollut asiassa viitattujen oikeusohjeiden nojalla tarpeen eikä häntä olisi tullut kutsua istuntoon uhalla, että asia voidaan ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta. HO katsoi, että KO:n käsittelyssä oli tapahtunut menettelyvirhe KO:n ratkaistessa asian vastaajan poissaolosta huolimatta. Virheellä oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi ja oikeusastejärjestys huomioon ottaen asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 16.11.2020) - Uutiset
13.11.2020 15.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi lähestymiskieltohakemuksen
Käräjäoikeus oli määrännyt A:n lähestymiskieltoon, joka liittyi jo ratkaistuun rikosasiaan. Hovioikeus totesi, ettei asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden ollut objektiivisesti arvioiden perusteltua olettaa, että A tulisi tekemään B:tä kohtaan lähestymiskieltolain rikoksen tai että hän tulisi muulla tavoin vakavasti häiritsemään B:tä lähestymiskieltolaissa tarkoitetulla tavalla. Käräjäoikeuden määräämä lähestymiskielto siten kumottiin. (Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
13.11.2020 15.00
Asianajaja Risto Sipilä Asianajajaliiton blogissa: Miten tuomarit valitaan? – Kokemuksia tuomarinvalintalautakunnasta
Tuomarinvalintalautakunta valmistelee ja tekee esitykset vakinaisten tuomareiden nimittämisestä valtioneuvostolle ja tasavallan presidentille, joka päättää nimityksistä. Poikkeuksena ovat KKO:n ja KHO:n jäsenet, jotka nimitetään asianomaisen tuomioistuimen esityksestä. Viime vuosina lautakunta on antanut nimitysesityksen vuositasolla n. 140 tuomarinvirkaan. - Uutiset
13.11.2020 12.30
Hovioikeuden ratkaisu oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuudesta
Valittaja oli hävinnyt oikeudenkäyntikuluihin liittyvän riidan käräjäoikeudessa ja hänet on velvoitettu korvaamaan osakkaiden oikeudenkäyntikulut täysimääräisinä. Hovioikeudessa oli kysymys siitä, onko Valittajan korvattavaksi määrättyjä oikeudenkäyntikuluja pidettävä kohtuullisina ja tuliko niitä alentaa. (Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
13.11.2020 10.26
Hovioikeus: Oikeudenkäynti viivästyi 2 vuotta
Hyvityslain 5 §:n mukaan oikeudenkäynnin kestona huomioitava aika oli alkanut asian vireilletulosta 16.7.2014 KO:ssa. KO:n tuomio oli annettu 31.5.2018. HO katsoi, että oikeudenkäynti oli tuomioistuimen vastuulla olevasta syystä viivästynyt kaksi vuotta, miltä ajalta kantajayhtiölle myönnettiin hyvitystä. Hyvityslain 6 §:n 2 momentin mukaan hyvityksen määrä on 1.500 euroa vuodessa kultakin vuodelta, joten valtio velvoitettiin maksamaan kantajayhtiölle oikeudenkäynnin viivästyksen hyvityksenä 3.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
13.11.2020 8.25
Markkinaoikeuden ratkaisu sen toimivallasta patenttiasiassa välityssopimustilanteessa (Veikkaus Oy:n HunajaKeno-peli Tuplauspelissä)Markkinaoikeus katsoi, että sovintosopimukseen sisältyvä välityslauseke huomioon ottaen markkinaoikeus ei ollut välimiesmenettelylain 5 §:n 1 momentin perusteella toimivaltainen tutkimaan kannevaatimuksia patenttiin numero FI 118907 perustetuilta osin. Tältä osin asiaa ei antanut aihetta arvioida toisin se, että A oli esittänyt myös markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvia muita vaatimuksia, joihin välityslausekkeella ei ollut merkitystä. (Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
12.11.2020 9.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tuomioistuimen toimivallasta yhteisomistuskiinteistön käyttöä koskevassa riidassa
Bryssel I asetuksen 1215/2012 24 artiklan 1 alakohtaa on tulkittava siten, että yhteisomistajan nostamaa kannetta, jolla vaaditaan kieltämään toista yhteisomistajaa muuttamasta yhteisomistuskiinteistöön kuuluvan huoneiston käyttötarkoitusta omavaltaisesti ilman muiden yhteisomistajien suostumusta, on pidettävä tässä säännöksessä tarkoitettuna kanteena, joka koskee ”esineoikeutta kiinteään omaisuuteen”, edellyttäen että tähän käyttötarkoitukseen voidaan vedota sekä kiinteistön yhteisomistajia että kaikkia vastaan, ja tämän seikan tarkistaminen on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävä. Asetuksen 7 artiklan 1 alakohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että jollei yhteisomistussopimuksessa määrättyyn yhteisomistuskiinteistön käyttötarkoitukseen voida vedota kaikkia vastaan, kannetta, jolla kiinteistön yhteisomistaja vaatii kieltämään saman kiinteistön toista yhteisomistajaa muuttamasta tätä käyttötarkoitusta omavaltaisesti ja ilman muiden yhteisomistajien suostumusta, on pidettävä kyseisessä säännöksessä tarkoitettuna kanteena ”sopimusta koskevassa asiassa”. Jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen suorittamasta tarkistuksesta muuta johdu, kanteen perusteena olevan velvoitteen täyttämispaikka on paikka, jossa mainittu kiinteistö sijaitsee. - Uutiset
12.11.2020 8.16
Pauli Rautiainen Perustuslakiblogissa: Perustuslakivaliokunta vei vangeilta oikeuden oikeusturvaan – eteneekö Suomi nyt kohti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettavaa tuomiota?
Perustuslakivaliokunta antoi 11. marraskuuta lausuntonsa hallituksen esityksestä vankeusaikaisen rikollisuuden estämisen ja laitosturvallisuuden ylläpitämisen tehostamista koskevaksi lainsäädännöksi. Esitys on vankien oikeuksien kannalta mitä keskeisin. Perustuslakivaliokunnan yksimielinen lausunto on puolestaan huolestuttava signaali valiokunnan harjoittaman perustuslakikontrollin yskähtelystä. Valiokunta vei nimittäin vangeilta oikeuden oikeusturvaan, kirjoittaa julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen Perustuslakiblogissa. - Uutiset
11.11.2020 11.15
Vastuuttomasti velkaantuneelle, vakiintuneessa työsuhteessa olevalle 32-vuotiaalle hakijalle voitiin myöntää velkajärjestely (10 a §) - käräjäoikeuden päätös kumottiin
HO totesi, että asiassa velallisen toimista velkojen maksamiseksi, velallisen olosuhteista, velkajärjestelyn merkityksestä velalliselle sekä velkajärjestelyn merkityksestä velkojien kannalta lausutut seikat puolsivat velkajärjestelyn myöntämistä. Oikeudenkäyntiaineistosta saatavan selvityksen perusteella hakijan velkaantuminen ei esteperusteen olemassaolosta huolimatta osoittanut erityisen suurta moitittavuutta. Myöskään yleinen yhteiskunta- ja maksumoraali ei käsillä olevassa tapauksessa edellyttänyt velkajärjestelyhakemuksen hylkäämistä, vaikka velkaantumisesta oli kulunut nyt puheena olevassa asiassa vasta noin 4 vuotta. Kokonaisuutena arvostellen velkajärjestelyn myöntämiselle oli VJL 10 a §:n tarkoittamat painavat syyt. (Vailla lainvoimaa 11.11.2020) - Uutiset
11.11.2020 9.25
Hovioikeus arvioi konkurssiin asettamisen edellytyksiä – pelkästään se, että maksu velkojalle on tehty maksukiellon aikana, ei tee maksua pätemättömäksi tai mitättömäksi
Asiassa oli riidatonta, että yhtiö oli saneerausmenettelyn aikana yrityksen saneerauksesta annetun lain 17 §:n 1 momentissa säädetyn maksukiellon vastaisesti maksanut Varman 19.11.2019 vireille tulleen konkurssihakemuksen perusteena olleen saatavan. Saman pykälän 2 momentin mukaan vastoin kieltoa suoritettu maksu on palautettava. Asiassa esitetystä selvityksestä ei ilmene, että maksun palauttamista olisi vaadittu. Pelkästään se, että maksu oli tehty maksukiellon aikana, ei tee maksua pätemättömäksi tai mitättömäksi, eikä Varma voi kieltäytyä ottamasta sitä vastaan. Näin ollen yhtiötä ei olisi tullut tuon saatavan perusteella asettaa konkurssiin. Hovioikeus hyväksyi kuitenkin käräjäoikeuden päätöksen perustelut ja lopputuloksen siltä osin kuin käräjäoikeus oli katsonut, että yhtiö oli muutoin kuin tilapäisesti maksukyvytön saneerausmenettelyn vireille tulon jälkeen syntyneiden huomattavien velkojen perusteella. (Vailla lainvoimaa 11.11.2020) - Uutiset
10.11.2020 16.00
Avustajan migreeni ei käynyt perusteeksi palauttaa menetetty määräaika
Valituksen toimittamatta jättäminen määräajassa ei ollut johtunut hakijan avustajan OK 12 luvun 28 §:ssä tarkoitetusta laillisesta esteestä. Kun asiassa ei ollut esitetty eikä asiassa ollut muutoinkaan ilmennyt myöskään OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja erittäin painavia syitä valituksen toimittamiselle asetun määräajan palauttamiselle, hakijan hakemus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 10.11.2020) - Uutiset
10.11.2020 12.11
Hovioikeus: Vastavalitus voitiin tutkia, vaikka vastavalituksen tehneet asianosaiset olivat tehneet myös varsinaisen valituksen
Vastavalitusoikeuden rajoittavaa tulkintaa nyt käsillä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa asianosaiset ovat hovioikeudessa toisiinsa nähden vastapuolia ja jossa oikeudenkäyntiaineisto ei vastavalituksen tutkimisen johdosta olennaisesti laajene, ei voida puoltaa myöskään oikeudenkäyntiaineiston rajoittamista ja prosessiekonomiaa koskevilla näkökohdilla. Näiden näkökohtien merkitystä on yleisesti omiaan vähentämään se, että oikeudenkäymiskaaren 25 a luvun 5 §:n 1 momentin mukaan niin valitus kuin vastavalituskin kuuluvat riita-asiassa jatkokäsittelyluvan soveltamisalaan, vaikkakin jatkokäsittelyluvan myöntäminen valitukselle voi näissä tapauksissa johtaa siihen, että jatkokäsittelylupa on saman luvun 11 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun muun painavan syyn johdosta myönnettävä vastavalittajallekin. Lisäksi A:n ja B:n vastavalituksen kohteena olevan hinnanalennusvaatimuksen perusteena olevat seikat oli tässä asiassa saatettu hovioikeuden tutkittaviksi pitkälti jo valitusten perusteella. Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n 1 momentin säännöksestä kuitenkin johtuu, että silloin, kun valituksessa on vaadittu vain kaupan purkamista, hovioikeus ei voi tuomita valittajalle hinnanalennusta, koska hinnanalennus ja purku ovat eri laatuisia ja itsenäisiä oikeusseuraamuksia (ks. Mia Hoffrén – Mikko Vuorenpää: Vahingonkorvaus, hinnanalennus ja vaatimistaakka. Lakimies 2009 s. 791). Vastavalituksen tutkiminen mahdollistaa myös sen, että hinnanalennusta koskeva kysymys on hovioikeuden ratkaistavana samassa laajuudessa kuin se oli käräjäoikeudessa. Hovioikeus katsoi, että A:n ja B:n vastavalitus oli otettava tutkittavaksi, vaikka he olivat tehneet myös valituksen. (Ratkaisuun ei saa hakea erikseen muutosta. Pääasian käsittely kesken 10.11.2020) - Uutiset
9.11.2020 16.00
Hovioikeus arvioi hovioikeudenneuvokseen ja valtioon kohdistetun vahingonkorvauskanteen tutkimisen edellytyksiä
HO katsoi, ettei VahL 3 luvun 5 §:n rajoitussäännös estä sellaisen kanteen ajamista, jossa vahingonkorvausta vaaditaan yhteisvastuullisesti sekä väitetyn virheen tehneeltä virkamieheltä että valtiolta. Näin ollen KO:n ei olisi tullut mainitsemallaan perusteella jättää kannetta tutkimatta. Aikaisemman tuomion oikeusvoiman osalta HO totesi, että valittaja oli aikaisemmin KKO:ssa vaatinut sekä HO:n tuomarilta että valtiolta vahingonkorvausta saman oikeustosiseikaston perusteella, jolla hän nyt vaatii mainituilta vastaajilta vahingonkorvausta. Kysymys oli näin ollen ollut samaan perusteeseen nojautuvasta samaa oikeusseuraamusta koskevasta kanteesta, joka oli KKO:n tuomiolla lainvoimaisesti ratkaistu. Näin ollen KKO:n tuomion oikeusvoimavaikutus esti nyt kyseessä olevan kanteen tutkimisen. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
9.11.2020 15.00
Hovioikeus jätti vaatimuksen ulkomaisen tuomion julistamista täytäntöönpanokelpoiseksi koskevan asian käsittelyn keskeyttämisestä tutkimatta, koska yhtiö ei ollut hakenut muutosta käräjäoikeuden päätökseen
Asiassa todettujen Luganon sopimuksen 45 ja 46 artiklojen sanamuodon mukaan asian käsittely voidaan keskeyttää muutoksenhaun yhteydessä. HO totesi, että hakija Oy ei ollut tässä asiassa hakenut muutosta Oulun käräjäoikeuden päätökseen julistaa Dalanen tingrettin tuomio täytäntöönpanokelpoiseksi Suomessa. Sen sijaan hakija Oy oli vaatinut, että asian käsittely keskeytetään sen vuoksi, koska se oli hakenut muutosta pääasiaan Norjan muutoksenhakutuomioistuimessa. Koska hakija Oy ei ollut hakenut muutosta KO:n päätökseen, vaatimus asian käsittelyn keskeyttämisestä oli jätettävä tutkimatta. Asian lopputuloksesta johtuen HO ei ollut erikseen varannut V AS:lle tilaisuutta tulla kuulluksi asian käsittelyn keskeyttämistä koskevan vaatimuksen johdosta. (Vailla lainvoimaa 9.11.2020) - Uutiset
6.11.2020 15.30
Oikeudenkäyntiavustajan määräys on tarkoitettu vakavia rikoksia varten - valtion varoista korvattava omavastuuosuus määräytyi yleisten oikeudenkäyntikulusäännösten perusteella
Valituksissa oli HO:ssa kysymys siitä, määräytyykö oikeudenkäyntiavustajan valtion varoista maksettava oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuutta koskeva palkkio oikeusapulain vai yleisten oikeudenkäyntikuluja koskevien säännösten nojalla. HO totesi, että "oikeudenkäyntiavustajan määräys on tarkoitettu vakavia rikoksia varten. Edellä olevaa taustaa vasten ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, että valittajana oleva avustaja joutuisi sillä perusteella, että asiassa on annettu asianomistajaa koskeva avustajamääräys oikeusturvavakuutuksen vuoksi heikompaan asemaan." HO katsoi, että nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa perustelluksi, että valtion varoista korvattava omavastuuosuus määräytyi yleisten oikeudenkäyntikulusäännösten perusteella. Näin ollen KO:n tuomiota oli muutettava asianajajien vaatimalla tavalla. (Vailla lainvoimaa 6.11.2020) - Uutiset
6.11.2020 9.13
KKO: Käräjäoikeuden tuomarille sakkorangaistus tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta
KKO on tuominnut Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomarin tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta. KKO piti hovioikeuden tuomion ennallaan. Käräjätuomari oli suurta julkisuutta herättäneessä rikosasiassa määrännyt, että asianomistajien henkilöllisyys oli pidettävä salassa myös tuomiossa. Hän oli laatinut tuomiosta salassa pidettävän sekä julkisen kappaleen ja ilmoittanut tuomion olevan valmis. Käräjäoikeuden tiedottaja oli lähettänyt noin 140:lle tiedotusvälineen edustajalle tuomion julkisen kappaleen, jossa näkyi seitsemän asianomistajan nimet. Näin tuomiossa olleet tiedot muun muassa sukupuolielämästä ja terveydentilasta voitiin yhdistää asianomistajiin. KKO:n ratkaisu oli erimielinen. (Ään.) - Uutiset
5.11.2020 14.17
Hallitukselta esitys vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi
Lakimuutosten tavoitteena on parantaa vakuutuspäätösten laatua ja lisätä käsittelyprosessin avoimuutta, joutuisuutta ja tunnettuutta. Samalla vahvistetaan vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä ja kansalaisten luottamusta järjestelmää kohtaan. Lait tulisivat voimaan mahdollisimman pian. - Uutiset
5.11.2020 14.00
Hovioikeus jätti ulosottovalituksen tutkimattaKun valituksen kohteena olevat ulosmitatut varat oli lopullisesti tilitetty eikä A:n valitus koskenut tilityksessä olevaa virhettä, valitus oli päätöksessä mainituilla perusteilla jätettävä tutkimatta. Myöskään täytäntöönpanotoimien peruuttamiselle ei siten ollut edellytyksiä. (Vailla lainvoimaa 5.11.2020) - Uutiset
5.11.2020 11.38
Ympäristöoikeuden ajankohtaispäivässä 29.10. oli tarkastelussa muun muassa toissijainen ympäristövahinkovastuu, muoti, muovi ja KHO:n valituslupajärjestelmä
Ympäristöoikeuden ajankohtaispäivän kahdeksan asiantuntijaa tarjosivat kattavan katsauksen oikeudenalan ajankohtaisiin teemoihin ja tuoreimpiin ratkaisuihin. Keskusteluissa perehdyttiin syvällisemmin esimerkiksi muotiteollisuuteen, muoviin, tärkeimpiin lainsäädäntöuudistuksiin, toissijaiseen ympäristövahinkovastuuseen, ajankohtaiseen oikeuskäytäntöön, Green Deal -sopimuksiin ja Korkeimman hallinto-oikeuden valituslupajärjestelmään.Avoin uutinen - Uutiset
4.11.2020 15.52
Digitaalinen Eurooppa: Neuvosto hyväksyi uudet säännöt oikeudellisen yhteistyön nykyaikaistamiseksi todisteiden vastaanottamisessa ja asiakirjojen tiedoksiannossa
Neuvosto hyväksyi 4. marraskuuta kaksi uudelleenlaadittua asetusta, joista toinen koskee todisteiden vastaanottamista ja toinen asiakirjojen tiedoksiantoa. Tarkoituksena on nykyaikaistaa viranomaisten välistä rajatylittävää tietojenvaihtoa digitalisaation avulla. Euroopan parlamentin kanssa päästiin poliittiseen yhteisymmärrykseen kesäkuussa 2020, ja teksti toimitetaan nyt parlamentille lopullista hyväksymistä varten.