Hakutulokset
- Uutiset
28.12.2020 9.55
Hovioikeuskaan ei pitänyt velallisen maksukyvyttömyyttä ainoastaan tilapäisenä - konkurssiin asettamiselle oli ollut edellytykset
Asiassa oli velallisen valituksen perusteella ratkaistavana kysymys siitä, oliko velallisen maksukyvyttömyys ollut ainoastaan tilapäistä vai oliko hän ollut konkurssilain edellyttämällä tavalla maksukyvytön ja oliko konkurssiin asettamiselle siten ollut edellytykset. Asiassa lausutun perusteella HO katsoi kuten KO, että velallista oli pidettävä maksukyvyttömänä. Aihetta KO:n päätöksen muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 28.12.2020) - Uutiset
23.12.2020 16.00
Pesänselvittäjän ja -jakajan määräämisestä tehty päätös poistettiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteen
Asiassa oli selvitetty, että määräpäivä kantelijan lausuman toimittamiselle oli ollut 1.7.2020 ja että hän oli toimittanut lausumansa käräjäoikeudelle määräajassa 30.6.2020. Päätös asiassa oli annettu 2.7.2020. HO totesi, ettei lausuma ollut ollut käytettävissä asiaa ratkaistaessa, vaikka kantelija oli toimittanut lausumansa käräjäoikeuteen määräajassa. Näin ollen lainvoiman saaneessa päätöksessä oli OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu oikeudenkäyntivirhe. Kantelijan lausumassaan esittämä väite pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi esitetyn henkilön esteellisyydestä ei ollut ollut asian ratkaisemisen kannalta selvästi merkityksetön, ja sillä voitiin otaksua olleen vaikutusta ratkaisun lopputulokseen. Päätös oli tehdystä kantelusta poistettava. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
23.12.2020 15.30
Hovioikeus: Syyteoikeus seksuaalisesta ahdistelusta oli vanhentunut
KO oli lukenut vastaajan syyksi seksuaalisen ahdistelun, jonka tekoaika oli ollut 2.10.2017. RL 20 luvun 5a § 1 momentin mukaan seksuaalisesta ahdistelusta on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Siten syyteoikeus teosta oli vanhentunut kahdessa vuodessa tekopäivästä eli 2.10.2019. Haastehakemus oli annettu tiedoksi vastaajalle 7.10.2019 eli vasta sen jälkeen, kun kaksi vuotta oli kulunut syyteoikeuden vanhentumisajan alkamisesta 2.10.2017. Syyteoikeus seksuaalisesta ahdistelusta oli vanhentunut ja syyte tuli tämän vuoksi hylätä. KO:n vastaajalle tuomitsema sakko ja rikosuhrimaksu poistettiin ja vastaaja vapautettiin tuomitusta todistelukustannusten korvausvelvollisuudesta valtiolle. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
23.12.2020 10.30
Aluehallintovirasto selvitti valvontahankkeessaan velallisten maksujen käsittelyä perintätoimistoissa
Etelä-Suomen aluehallintovirasto selvitti perintätoimistojen toimintatapoja tapauksissa, joissa velallinen on maksanut vahingossa liikaa tai suorittanut maksun puutteellisin viitetiedoin. Näitä suorituksia koskevat toimintatavat olivat suurella osalla perintätoimistoja pääosin kunnossa, mutta merkittäviä puutteitakin havaittiin. - Uutiset
22.12.2020 15.30
Käräjäoikeuden ei olisi pitänyt jättää velan vanhentumiseen vedonneen valittajan takaisinsaantihakemusta tutkimatta
KO oli kehottanut valittajaa täydentämään takaisinsaantihakemustaan. KO oli 3.6.2020 täydennyskehotuksessaan muun ohessa todennut, ettei valittaja ollut takaisinsaantihakemuksessaan esittänyt sellaisia aineellisoikeudellisia perusteita, joiden nojalla kanne tulisi hylätä. KO oli 24.8.2020 päätöksellään jättänyt takaisinsaantihakemuksen tutkimatta, koska valittaja ei ollut toimittanut häneltä pyydettyä täydennystä. HO totesi, että valittaja oli takaisinsaantihakemuksessaan vedonnut velan vanhentumiseen. Kyse oli sellaisesta väitteestä, jolla olisi voinut olla merkitystä asiaa ratkaistaessa. KO:n ei siten olisi pitänyt jättää valittajan takaisinsaantihakemusta tutkimatta, vaan sen olisi tullut jatkaa asian valmistelua. Tämän vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 22.12.2020) - Uutiset
22.12.2020 14.10
Hovioikeuden ratkaisu kirjanpitorikos- ja veropetosasioissa sekä oikeudenkäynnin viivästymisestä - Uutiset
21.12.2020 16.00
Hovioikeus: Kantaja vastaa siitä, että esitetyt vaatimukset ovat riittävän selviä siten, että niiden perusteella annettu yksipuolinen tuomio tarvittaessa voidaan panna täytäntöön
Sillä seikalla, että ulosottovirasto oli todennut, ettei korkoa voi yksipuolisen tuomion perusteella periä kuin 180 päivän osalta, ei ollut asian ratkaisun kannalta merkitystä. Vastaajan oikeusturva edellytti, että kantaja vastaa siitä, että kantajan esittämät vaatimukset ovat riittävän selviä siten, että niiden perusteella annettu yksipuolinen tuomio tarvittaessa voidaan panna täytäntöön. Velkojan valitus hylättiin. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
21.12.2020 15.30
Hovioikeus: Määräajan menettämisen palauttamista ei ollut syytä arvioida toisin hakijoiden Venäjällä oleskelun tai koronaviruksesta johtuvien matkustusrajoitusten vuoksi
Määräajan menettäminen oli johtunut hakijoiden laiminlyönnistä. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
18.12.2020 12.45
Hovioikeus arvioi asianajajien valvontalautakunnan käsittelyratkaisun oikeellisuutta
Asianajajan valituksen johdosta hovioikeudessa oli kysymys vain siitä, sisältääkö ja miltä osin hänen valvonta-asiassa valvontalautakunnalle 11.11.2019 toimittamansa kirjallinen vastaus kanteluun salassa pidettäviä tietoja. Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli käsittelyratkaisustaan ilmenevillä perusteilla ja siinä mainittujen oikeusohjeiden nojalla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n valvontalautakunnalle 11.11.2019 toimittaman vastauksen sisältävän osittain asianajosalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja. Asiassa saadun selvityksen mukaan valvontalautakunnan käsittelyratkaisu oli toimitettu valvontalautakunnasta tiedoksi kantelijoille. Kantelijoiden lausuman mukaan siitä ilmenevät A:n syntymävuosi ja Asianajajaliiton jäsenyyden alkamisvuosi olivat tulleet heidän tietoonsa jo aikaisemmin muissa yhteyksissä. Asianajajaliiton hallituksen lausunnon mukaan valvontalautakunta oli ilmoittanut muuttaneensa tältä osin menettelyään. Hovioikeus katsoi, että aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen valituksen johdosta ei myöskään tältä osin ollut. Valvontalautakunnan käsittelyratkaisua ei voitu pitää ilmeisen virheellisenä tai kohtuuttomana. A:ta oli kuultu valvontalautakunnan käsittelyssä ja ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat muutoinkin täyttyneet kysymyksessä olevan valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 18.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 16.00
Velallisen ei näytetty saaneen sovitusta 150.000 euron velasta 78.000 euroa käteissuorituksenaAsiassa oli ollut riidatonta, että velallinen oli allekirjoittanut velkakirjan, jonka mukaan hän oli velkaa velkojalle 150.000 euroa. KO:ssa oli ollut riitaa siitä, oliko velallinen saanut koko velan määrän eli myös käteissuorituksen 78.000 euroa ja oliko tällainen väite ylipäätään voinut menestyä. Toiseksi, jos väite menestyi, kyse oli ollut siitä, oliko saamatta jäänyt osuus rahoituspalkkiota ja oliko se kohtuullinen. KO oli katsonut jääneen näyttämättä, että velkoja oli järjestänyt rahoitusta 72.000 euroa enempää. Riidatonta oli ollut, että velallisen tekemät yhteensä 15.000 euron suoritukset yhdessä osatuomion kanssa kattoivat saatavasta 62.000 euroa. Näyttämättä oli myös jäänyt, että kyse olisi ollut rahoituspalkkiosta ja joka tapauksessa se olisi ollut määrältään kohtuuton. KO oli velvoittanut velallisen suorittamaan velkojalle velkakirjaan perustuvaa saatavaa 10.000 euroa viivästyskorkoineen. Asianosaiset olivat saaneet pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Velkoja vaati HO:ssa, että velallinen velvoitetaan suorittamaan hänelle KO:n tuomitseman määrän lisäksi 78.000 euroa viivästyskorkoineen 28.2.2018 lukien ja korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. Velallisen taloudellisista olosuhteista esitetyt seikat huomioon ottaen asiassa oli oikeusapulain 20 §:n 1 momentin mukaiset perusteet poistaa velallisen omavastuuosuus vaaditun mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 14.48
Hallitus esittää muutoksia ulkomaalaislakiin ja oikeusapulakiin turvapaikanhakijoiden oikeusavun ja valitusaikojen osaltaEsityksen tarkoituksena on vahvistaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti. Hallituksen 17. joulukuuta eduskunnalle antamassa esityksessä ehdotetaan, että turvapaikanhakijalla voisi tarvittaessa olla julkisin varoin kustannettu avustaja apunaan turvapaikkapuhuttelussa. Turvapaikkapäätösten valitusaikaa taas ehdotetaan pidennettäväksi 30 päivään, kuten on muissakin hallinto-oikeudellisissa asioissa. Lisäksi yksityiselle avustajalle maksettaisiin jatkossa tarpeellisista toimenpiteistä tuntiperusteinen korvaus asiakohtaisen palkkion asemesta. - Uutiset
17.12.2020 14.30
Hovioikeus tutki syyttäjän valituksen - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus luki yhtiön syyksi työturvallisuusrikoksen, mutta jätti yhtiön rangaistukseen tuomitsematta - yhtiöllä ei ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaanTutkimatta jättämistä koskevan yhtiön vaatimuksen osalta HO totesi, että oikeuskäytännössä on suhtauduttu kielteisesti tuomion perusteluihin kohdistuvaan muutoksenhakuun (ks. KKO 1996:129 ja KKO 1989:115). Nyt syyttäjä oli kuitenkin vaatinut muutosta syyksilukemiseen ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuteen, eikä valitus siten kohdistunut yksinomaan KO:n tuomion perusteluihin. Perusteita jättää valitus tutkimatta yhtiön esittämillä perusteilla ei ollut. HO tutki valituksen. Pääasian osalta HO hyväksyi KO:n perustelut siitä, että RL 9 luvun 2 §:n 1 momentin mukaiset edellytykset yhtiön tuomitsemiselle yhteisösakkoon täyttyivät. Ratkaisusta KKO 2008:61 ilmenevin tavoin yhteisösakkoon tuomitsematta jättäminen RL 9 luvun 4 §:n säännösten nojalla merkitsee kuitenkin oikeushenkilön toimintaan kohdistuvaa rikosoikeudellista moitetta. Yhteisösakon tuomitsemisen edellytysten täytyttyä moitearvostelu kohdistui myös vastaajayhtiöön, vaikka yhtiö jätettiinkin yhteisösakkoon tuomitsematta. Yhteisösakon tuomitsematta jättäminen RL 9 luvun 4 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohtien perusteella ei merkinnyt syyttäjän vaatimuksen hylkäämistä. Koska yhtiöön oli kohdistettu syytteen mukainen moitearvostelu, yhtiöllä ei ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan asiassa ROL 9 luvun 1 a §:n nojalla. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 14.10
Unionin tuomioistuin: Unionin kansalainen voidaan luovuttaa kolmanteen valtioon vasta sen jälkeen, kun on kuultu jäsenvaltiota, jonka kansalaisuus hänellä onTässä yhteydessä kansalaisuusjäsenvaltion on saatava pyynnön vastaanottaneelta jäsenvaltiolta tieto kaikista luovuttamispyynnön yhteydessä ilmoitetuista oikeudellisista seikoista ja tosiseikoista ja sille on varattava kohtuullinen määräaika mahdollisen eurooppalaisen pidätysmääräyksen antamiseksi kyseisestä henkilöstä. - Uutiset
17.12.2020 11.51
Hovioikeus hylkäsi Lapland Goldminers Oy:n hallituksen jäseniin kohdistuneen yli 2 miljoonan euron vahingonkorvausvaatimuksen - Uutiset
17.12.2020 8.15
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää riita-asian kannetta tutkimattaKäytettävissä olleen aineiston perusteella käräjäoikeudella ei ole ollut syytä katsoa, ettei X Ky olisi kantajana asianosaiskelpoinen tai ettei sen edustusta olisi järjestetty oikein. Käräjäoikeuden olisi siten tullut antaa asiassa haaste. Käräjäoikeuden päätös X:n kanteen tutkimatta jättämisestä oli kumottava ja asia oli palautettava käräjäoikeuteen haasteen antamista varten. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 11.43
Hovioikeus: Irtisanominen oli johtunut tosiasiassa työntekijän henkilöön liittyvistä syistä
HO katsoi kokonaisarviona asiassa esitetystä, että IPR- ja patentti- tehtävät olivat olleet vain osa kantajan työtä ja kantaja oli tehnyt niiden lisäksi merkittävässä määrin muuta työtä, jota olisi ollut yhtiössä jäljellä kantajan irtisanomishetkellä. Kantajan tehtävä ei ollut erillisenä tehtäväkokonaisuutena lakannut taloudellisista tai toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä. Ottaen erityisesti huomioon henkilöerimielisyyksien kärjistyminen kantajan irtisanomisen aikoihin ja se, että kantaja oli ollut ainut irtisanottu maaliskuussa 2015, HO katsoi, että irtisanominen oli johtunut tosiasiassa kantajan henkilöön liittyvistä syistä. Kantajan työtehtävät eivät olleet irtisanomishetkellä tai välittömästi sen jälkeen vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi TSL 7 luvun 3 §:n edellyttämällä tavalla eikä yhtiöllä ollut ollut väittämäänsä taloudellista ja tuotannollista perustetta irtisanoa kantajaa. Kantajan tulkkauskustannusten osalta HO katsoi, että ne olivat hänen oikeudenkäyntikulujaan, joista hän voi vaatia vastapuolelta korvausta yleisten oikeudenkäyntikulusäännösten mukaisesti. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 8.55
Hovioikeus: Turvaamistoimihakemus omaisuuden osituksessa oli selvästi perusteeton
Käräjäoikeus oli määrännyt asianajajan toimittamaan pesänjakajana omaisuuden osituksen A:n ja B:n välillä. Osapuolet olivat tehneet sopimuksen, jonka mukaan B saa X Oy:n osakekannan. Osakkeiden arvosta annetun todistuksen mukaan niillä ei ollut arvoa. Yhtiön liiketoiminta oli sittemmin myyty. B oli kieltäytynyt luovuttamasta kauppakirjaa. Kysymys oli siitä, oliko olemassa edellytykset myöntää turvaamistoimi, jolla B velvoitetaan sakon uhalla luovuttamaan kauppakirja pesänjakajalle, vai oliko hakemus selvästi perusteeton. Hovioikeus katsoi, että A:n turvaamistoimihakemuksessa tarkoitettua oikeutta ei voitu vahvistaa tasinkosaatavaa koskevalla kanteella eikä tällainen kanne voinut olla tässä asiassa edellä laissa edellytetty pääasiakanne. Hakemus oli selvästi perusteeton. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
16.12.2020 8.20
Hovioikeus äänesti sillensä jätetyn ulosottoasian palauttamisesta käräjäoikeuteenAsiassa oli riidatonta, että A oli 15.7.2020 määräajan kuluessa pyytänyt lausuman antamiselle asetetun määräajan pidentämistä. Riitaa ei ollut myöskään siitä, etteikö käräjäoikeus olisi tehnyt päätöstä määräajan pidentämisestä. Lisäksi riidatonta oli, että käräjäoikeus ei ollut pidentänyt määräaikaa A:n pyynnön mukaisesti. Riitaa oli siitä, oliko käräjäoikeus toimittanut päätöksensä määräajan pidentämisestä tiedoksi A:lle ennen kuin se oli jättänyt asian sillensä päätöksellään 25.8.2020, ja mikä mahdollisen toimittamatta jättämisen merkitys oli. Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden toimintavelvollisuuden mahdollinen laiminlyönti ei ollut johtanut siihen, että A oli toimittanut lausumansa myöhässä. A:n puhevallan menettäminen ei siten ollut johtunut käräjäoikeuden mahdollisesti virheellisestä menettelystä eikä asiassa ollut perusteita palauttaa asiaa käräjäoikeuteen. Eri mieltä ollut jäsen olisi palauttanut asian käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
15.12.2020 16.00
Hovioikeus piti velallisen asuntonaan käyttämää tilaa hänen vakituisena asuntonaan - asuntoa ei realisoitu velkojien hyväksi velkajärjestelyssä
Yksityishenkilön velkajärjestelyn eräänä tarkoituksena on velallisen omistusasunnon turvaaminen (ks. esim KKO 1995:131). HO totesi, että velallinen omistaa huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet ja käyttää huoneistoa vakituisena asuntonaan. Asiassa ei ollut esitetty selvitystä siitä, ettei huoneistoa saisi käyttää asuntona. Ottaen huomioon VJL 3 §:n 1 momentin 8 kohdan sanamuoto ja velkajärjestelylain tarkoitus kyse oli velkajärjestelylain tarkoittamasta omistusasunnosta. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset omistusasunnon säilyttämisen osalta. (Vailla lainvoimaa 15.12.2020) - Uutiset
15.12.2020 11.00
Unionin tuomioistuin ei ollut toimivaltainen vastaamaan tietosuoja-asetuksen tulkinnasta esitettyihin kysymyksiin koskien oikeushenkilön verotietoja
Ennakkoratkaisupyyntö koski tietosuoja-asetuksen 23 artiklan 1 kohdan e ja j alakohdan tulkintaa. EUT katsoi, ettei se ollut toimivaltainen vastaamaan Saksan Bundesverwaltungsgerichtin esittämiin kysymyksiin.