Hakutulokset
6566 hakuosumaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
30.9.2020 10.00
Hovioikeus: Tuntuva sakkorangaistus oli vielä oikeudenmukainen ja riittävä seuraamus kuudesta tietojärjestelmän häirintäteosta tuomitulle nuorelle - oikeudenkäynnin kestolle oli annettava rangaistusta määrättäessä jonkin verran merkitystä
Vastaajan (s. 1998) syyksi oli KO:ssa luettu kuusi tietojärjestelmän häirintätekoa. Teot olivat KO:n tuomiossa selostetuin tavoin kohdistuneet eri asianomistajiin, ja vakavimmat olivat palvelunestohyökkäysten toistuvuuden ja aiheutettujen seurausten osalta olleet kohtien 1 ja 3 teot. Vastaaja oli teot tehdessään ollut 18-vuotias. Asiassa oli HO:ssa kysymys yhteisen rangaistuksen mittaamisesta ja lajivalinnasta ehdollisen vankeuden ja sakkorangaistuksen välillä. Kysymys oli myös siitä, oliko oikeudenkäynti viivästynyt siten, että se tuli ottaa huomioon rangaistuksen lieventämisperusteena. Oikeudenkäynnin viivästymisen osalta HO totesi, että rikosten tekoajan päättymisestä oli KO:n tuomion antamiseen mennessä kulunut hieman alle 2 vuotta ja HO:n tuomion antamiseen mennessä noin 3,5 vuotta. Tämän pituista kokonaiskäsittelyaikaa itsessään ei yleinen oikeuskäytäntö huomioiden lähtökohtaisesti ollut pidettävä RL 6 luvun 7 §:n 3 kohdassa tarkoitetuin tavoin huomattavan pitkänä. Ottaen huomioon vastaajan nuori ikä oikeudenkäynnin kestolle oli kuitenkin tässä tapauksessa annettava rangaistusta määrättäessä jonkin verran merkitystä. Kaikki asiassa lausuttu huomioon ottaen HO päätyi siihen, että tuntuva sakkorangaistus (90 ps) oli vielä tässä tilanteessa oikeudenmukainen ja riittävä seuraamus. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
30.9.2020 9.37
KKO äänesti: KO:n ratkaisu perustui ilmeisesti väärään lain soveltamiseen kun käräjäoikeus ei ollut ottanut muotovirhettä viran puolesta huomioon ja jättänyt lain vastaista sopimusta vahvistamatta
Irtaimen kaupan purkamista koskeva riita-asia oli siirretty tuomioistuinsovitteluun, jossa osapuolet olivat tehneet sovintosopimuksen, jonka mukaan A Oy ostaa B Oy:ltä muun ohella tontin tiettyyn päivämäärään mennessä. Käräjäoikeus vahvisti lainvoimaiseksi jääneen sovinnon. A Oy haki Korkeimmalta oikeudelta käräjäoikeuden sovinnon vahvistamista koskevan ratkaisun purkamista.
Korkein oikeus katsoi, että sovintosopimuksessa oli kysymys kiinteistön kaupan esisopimuksesta, jota ei ollut tehty maakaaren 2 luvun 1 ja 7 §:ssä säädetyllä tavalla. Korkein oikeus katsoi, että käräjäoikeuden ratkaisu oli perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen, kun käräjäoikeus ei ollut ottanut muotovirhettä viran puolesta huomioon ja jättänyt lain vastaista sopimusta vahvistamatta. (Ään.) - Uutiset
29.9.2020 11.30
Käräjäoikeuden laamannilla ei ollut oikeutta hakea ratkaisun poistamista - käsillä ei ollut voimakas julkinen intressi
Asiassa oli avioeroa hakeneen osapuolen hakemuksen johdosta määrätty pesänjakaja, vaikka hakemus oli tältä osin peruutettu ennen ratkaisun antamista. Hakija ei ollut vaatinut ratkaisun poistamista ja oli ilmoittanut, ettei pesänjakajanmääräystä tulla käyttämään. Osapuolilla oli mahdollisuus sopia osituksesta siitä riippumatta, oliko pesänjakaja määrätty vai ei. Asiassa ei näin ollen ollut käsillä sellainen voimakas julkinen intressi, jonka vuoksi KO:n laamannilla olisi ollut oikeus hakea ratkaisun poistamista. HO jätti laamannin tekemän kantelun tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 29.9.2020) - Uutiset
29.9.2020 10.13
Hovioikeus: Kiinteistöyhtiöllä oli oikeutettu tarve saada pysyvä kielto toisen yhtiön taholta tapahtuvalle autopaikkojen käytön omavaltaiselle estämiselle
Hovioikeus muun muassa hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset siitä, että Y:llä oli omistusoikeuteensa perustuva oikeus hallita kannevaatimuksen kohdassa 1 yksilöityjä autopaikkoja eikä X saa omavaltaisesti estää Y:tä käyttämästä autopaikkoja eli X:n väitetty toiminta on kiellettyä, että esitetyn todistelun perusteella Y:n huoli siitä, että X voi turvaamistoimella asetetun kiellon päättyessä jatkaa autopaikkojen käytön oikeudetonta rajoittamista, on perusteltu eli on olemassa uhka kielletyn toiminnan jatkumiselle tai alkamiselle tuomion jälkeen ja Y:llä näin ollen oli oikeutettu tarve saada pysyvä kielto autopaikkojen käytön omavaltaiselle estämiselle. (Vailla lainvoimaa 29.9.2020) - Uutiset
29.9.2020 9.38
KKO äänesti: Hakemus menetetyn määräajan palauttamisesta oli tehty ennen hakemuksen tekemiselle säädetyn määräajan päättymistä ja se tuli siten tutkia
A:n asiamies oli toimittanut valituksen käräjäoikeuden tuomiosta käräjäoikeuteen valitusajan viimeisenä päivänä virka-ajan päättymisen jälkeen. Hovioikeus oli myöntänyt asiassa jatkokäsittelyluvan ja vasta asian valmistelua jatkaessaan havainnut, että valitus oli saapunut myöhässä. Hovioikeuden varattua A:lle tilaisuuden lausuman antamiseen A oli hakenut menetetyn määräajan palauttamista esittäen, että hänellä oli ollut laillinen este valituksen perille ajamiseen määräajassa. A oli vedonnut lausumassaan siihen, että hän ei ollut hakenut menetetyn määräajan palauttamista 30 päivän kuluessa esteen lakkaamisesta, koska hän oli saatuaan tiedon hovioikeuden myöntämästä jatkokäsittelyluvasta käsittänyt, että hovioikeus tutkii valituksen. Hovioikeus oli tämän jälkeen jättänyt valituksen ja menetetyn määräajan palauttamista koskevan hakemuksen myöhässä saapuneina tutkimatta.
Korkein oikeus katsoi, että määräaika hakea menetetyn määräajan palauttamista oli asian olosuhteissa alkanut vasta, kun hovioikeuden päätös jättää valitus myöhässä saapuneena tutkimatta oli saanut lainvoiman. Hakemus menetetyn määräajan palauttamisesta oli tehty ennen hakemuksen tekemiselle säädetyn määräajan päättymistä ja se tuli siten tutkia. (Ään.) - Uutiset
29.9.2020 8.43
Hovioikeus oli erimielinen avustajan palkkiosta siltä osin kuin asianajajalle maksettiin palkkiota tyytymättömyyden ilmoittamisesta
Eri mieltä ollut jäsen totesi mm., että "tilanteessa, jossa avustaja tai puolustaja ilmoittaa päämiehensä puolesta tyytymättömyyttä käräjäoikeuden ratkaisuun mutta ratkaisuun ei haeta valittamalla muutosta hovioikeudelta, avustajan tai puolustajan olisi saadakseen palkkiota tyytymättömyyden ilmoittamisesta haettava sitä erikseen ja tuomioistuimen olisi annettava vaatimuksesta erillinen ratkaisunsa, mikäli tyytymättömyyden ilmoittamisen ei katsota kuuluvan palkkioasetuksen 4 a §:ssä tarkoitettuihin jälkitoimiin. Tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena sanotun toimen vähäisyyteen nähden. Edellä lausutuilla perusteilla myös tyytymättömyyden ilmoittaminen käräjäoikeuden ratkaisuun kuuluu palkkioasetuksen 4 a §:ssä tarkoitettuihin jälkitoimiin, joista ei hovioikeudessa makseta erikseen palkkiota." (Vailla lainvoimaa 29.9.2020) - Uutiset
29.9.2020 8.23
Hovioikeus arvioi turvaamistoimen edellytyksiä kaupungin ja tietokoneohjelmiston toimittajan välisessä ylläpitopalvelusopimuksen irtisanomisessa
Hovioikeudessa oli keskeisesti kysymys siitä, oliko kaupunki saattanut todennäköiseksi, että sillä on CGI:tä kohtaan oikeus saada ylläpitosopimuksen irtisanomisehto sovitelluksi oikeustoimilain 36 §:n nojalla siten, että se olisi edelleen oikeutettu saamaan Rondo-järjestelmän ylläpitopalvelua sekä kielletyksi toimet, jotka vaarantaisivat aineiston siirtämisen Rondo-järjestelmästä sen korvaavaan järjestelmään. Turvaamistoimen ja sovittelun edellytyksiä koskevat sekä asiassa osapuolten toiminnasta ilmenneet seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, ettei kaupunki saattanut todennäköiseksi, että sillä olisi sopimuksen sitovuuden lähtökohdasta poikkeavasti oikeus saada ylläpitosopimuksen irtisanomisehto kohtuullistetuksi oikeustoimilain 36 §:n nojalla ja siten saada hyväkseen turvaamistoimihakemuksella vaatimansa kieltomääräykset. Koska turvaamistoimen vaade-edellytys ei täyttynyt, asiassa ei ollut tarpeen arvioida vaaraedellytyksen täyttymistä ja tehdä intressipunnintaa. Asian näin päättyessä ei ollut tarpeen lausua myöskään siitä, oliko vaatimuksen kohta 2 (kielto tehdä aineiston siirtämisen vaarantavia toimia) selvästi perusteeton. (Vailla lainvoimaa 29.9.2020) - Uutiset
29.9.2020 7.57
Apulaisoikeusasiamies esittää hyvitystä: Oikeusaputoimiston virheen vuoksi kantelijan valituslupahakemus jätettiin KHO:ssa tutkimatta
Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan asiassa oli tapahtunut kantelijan kannalta selvä ja luonteeltaan vakava oikeudenloukkaus. Viranomaistoiminta ei täyttänyt perusoikeutena turvatun oikeusturvan vaatimuksia, joten hyvityksen suorittamiselle on perusteita. - Uutiset
28.9.2020 16.00
Hovioikeus määräsi velkajärjestelyn raukeamaan ja suorittamaan yksityisvelkojalle hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä
Velallinen ei ollut ollut yhteydessä velkojiin tai osoittanut muutenkaan aktiivisuutta maksuohjelmansa noudattamiseen, vaan hän oli jättäytynyt passiiviseksi ja lopettanut maksuohjelman mukaisten maksujensa maksamisen kokonaan. Näin ollen HO katsoi, että velallisen menettely maksuohjelmansa noudattamisen suhteen oli ollut kokonaisuutena arvostellen piittaamatonta. Huomioiden, että velallisen maksusuoritusten laiminlyönnit olivat kestäneet hyvin pitkän ajan, oli maksujen laiminlyönti ollut olennainen. Maksujen laiminlyönnille ei ollut hyväksyttävää syytä. Näin ollen velallisen maksuohjelma oli määrättävä raukeamaan. Lakivaliokunnan mietintö huomioiden HO katsoi, että ei ollut edellytyksiä määrätä velallinen suorittamaan veloille viivästyskorkoa maksuohjelman keston ajalta. Asiassa oli ollut noin 2 vuoden pituinen jakso, jonka aikana ei ollut tehty toimenpiteitä. Kohtuullinen hyvityksen määrä tässä tapauksessa oli 2 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 28.9.2020) - Uutiset
28.9.2020 11.20
KHO: Uuden selvityksen esittäminen vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei ollut ulkomaalaislaissa tarkoitettu erityisen painava syy valitusluvan myöntämiselle
Ulkomaalaisasia – Valituslupa – Valitusluvan myöntämisperusteet – Muu erityisen painava syy – Uusi selvitys - Uutiset
25.9.2020 14.00
Apulaisoikeuskansleri: Ruotsin kielen käyttö kaksikielisessä käräjäoikeudessa
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaksikielisen käräjäoikeuden ja sen laamannin huomiota kielilainsäädännön noudattamiseen käräjäoikeuden toiminnassa. - Uutiset
25.9.2020 11.17
Hovioikeus: Kaupungilla ei ollut perusteita purkaa Airbnb-majoitustoimintaa kaupungin vuokra-asunnossa harjoittaneen vuokrasopimusta - juttu palautettiin käräjäoikeuteen
HO katsoi, KO:n tuomiossa todetuin tavoin, että vuokralaisen menettely oli esitetyn selvityksen perusteella ristiriidassa kaupungin vuokraustoiminnan tarkoituksen kanssa. Toisin kuin KO, HO kuitenkin katsoi, ettei mainitunlainen ristiriita ollut AHVL 17 §:ssä tarkoitettua huomattavaa haittaa. Asiassa ei ollut myöskään esitetty selvitystä muunlaisesta kaupungille aiheutuneesta haitasta tai häiriöstä. Vuokralaisen harjoittama alivuokraus ei siten ollut edellyttänyt joko vuokrasopimuksessa annettua suostumusta tai kaupungin erikseen antamaa lupaa. Näin ollen HO katsoi, ettei kaupungilla ollut ollut perusteita purkaa vuokrasopimusta AHVL 61 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla. Edellä lausutun vuoksi asiassa ei ollut tarpeen lausua siitä, oliko menettelyllä siten vähäinen merkitys, ettei oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen tällä perusteella ollut ollut. Nyt oli kysymys vaatimuksesta, josta KO ei ollut lausunut sen hyväksyttyä kantajan ensisijaisen vaatimuksen. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen asianosaisten muutoksenhakuoikeuden säilyminen ja siten oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen puolsivat jutun palauttamista. (Vailla lainvoimaa 25.9.2020) - Uutiset
25.9.2020 11.10
KKO poisti päätöksensä takavarikkoasiassa vahvennetun jaoston ratkaisullaKorkeimman oikeuden päätös KKO 2020:41 poistettiin kantelusta, koska Korkeimpaan oikeuteen sähköpostitse saapunutta asianosaisen lausumaa ei ollut otettu huomioon asiaa ratkaistaessa ja koska tämän virheen voitiin sen laatu huomioon ottaen otaksua olennaisesti vaikuttaneen asian lopputulokseen. - Uutiset
25.9.2020 10.31
KKO: Hovioikeuden olisi tullut myöntää jatkokäsittelylupa painavan syyn perusteella virolaisen tuomioistuimen antaman tuomion täytäntöönpanoasiassa
Yhtiö A:n hakemuksesta käräjäoikeus julisti tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen (EY) 44/2001 nojalla virolaisen tuomioistuimen B:tä vastaan antaman tuomion täytäntöönpanokelpoiseksi Suomessa. B vaati hovioikeudessa, että A:n hakemus hylätään, koska hakemuksen hylkäämiselle oli asetuksen 34 ja 35 artiklan mukaiset perusteet. Hovioikeus ei myöntänyt B:lle jatkokäsittelylupaa.
Korkein oikeus katsoi, että jatkokäsittelylupaa koskevat oikeudenkäymiskaaren 25 a luvun säännökset soveltuivat asiaan. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että hovioikeuden olisi tullut myöntää jatkokäsittelylupa painavan syyn perusteella. (Ään.) - Uutiset
24.9.2020 13.14
Advokaatti: Oikeudellinen muotoilu lisää ymmärrettävyyttä
Asianajotoimisto Dottir voitti viime keväänä Fennia Prize -muotoilukilpailun Grand Prix -palkinnon. Dottir palkittiin toiminnastaan legal design -liikkeen kansainvälisenä moottorina. Oikeudellisessa muotoilussa juristit pukevat sopimukset ja neuvot sellaiseen muotoon, että maallikko ymmärtää ja vieläpä jaksaa omaksua ne. Advokaatti haastatteli Dottirin toimitusjohtaja Johanna Rantasta, joka pitää absurdina, että juristit tuottavat yleisesti materiaalia, jota asiakkaat eivät osaa käyttää. - Uutiset
24.9.2020 12.25
Hovioikeus: Laissa ei ole määräyksiä – syytteen nostamisen määräajan pidentämiselle ei ollut riittäviä perusteita
Tuomioistuimen on pakkokeinolain 6 luvun 4 §:n 2 momentin mukaan kumottava vakuustakavarikko, jollei syytettä nosteta neljän kuukauden kuluessa vakuustakavarikkoa koskevan määräyksen antamisesta. Saman momentin nojalla tuomioistuin voi pidentää tätä aikaa enintään neljällä kuukaudella kerrallaan. Laissa ei ole määräyksiä siitä, millä edellytyksillä määräaikaa voidaan pidentää. Asiassa oli ratkaisevaa erityisesti se, oliko syytteen nostamiselle asetetun määräajan ja vakuustakavarikon voimassaolon pidentäminen rikoskomisarion vaatimalla tavalla pakkokeinolain 1 luvun 2 §:ssä lausutun suhteellisuusperiaatteen mukaista. Valituksesta ei käynyt ilmi, miltä osin esitutkinta oli kesken ja mistä syistä asiaa ei ollut saatu selvitettyä ja saatettua syyteharkintaan 31.8.2020 mennessä. Näin ollen asiassa ei esitetty sellaista selvitystä, että syytteen nostamisen määräajan pidentämiselle olisi riittävät perusteet. (Vailla lainvoimaa 24.9.2020) - Uutiset
24.9.2020 11.21
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä
Vapautta rajoittava toimenpide, joka kohdistuu henkilöön, josta on annettu ensimmäinen eurooppalainen pidätysmääräys (EPM) toisen EPM:n täytäntöönpanemiseksi tapahtuneen luovuttamisen perusteena ollutta tekoa aiemman toisen teon perusteella, ei ole EU-oikeuden vastainen, jos tämä henkilö on poistunut vapaaehtoisesti ensimmäisen EPM:n antaneesta valtiosta. Tässä tilanteessa sen jäsenvaltion, joka on luovuttanut syytetyn toisen EPM:n perusteella, täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten on annettava suostumuksensa. - Uutiset
24.9.2020 11.00
KKO: Rangaistuslajin valinnassa ehdollisen ja ehdottoman vankeusrangaistuksen välillä tekijän aikaisempana rikollisuutena otettiin huomioon eurooppalaisesta rikosrekisteriotteesta ilmenevät aikaisemmat muissa EU:n jäsenvaltioissa annetut tuomiotRangaistuksen määrääminen - Rangaistuslajin valinta - Uutiset
24.9.2020 10.40
Hovioikeus ei sallinut yhtiön vedota vasta hovioikeudessa siihen, että se oli halunnut palauttaa työntekijän työsuhteen entisin ehdoin
Arvioitaessa yhtiön oikeutta vedota uuteen seikkaan olennaista ei ollut se, oliko sovintotarjouksia hyväksytty KO:ssa kirjallisiksi todisteiksi, vaan se, oliko yhtiö näyttänyt sillä olleen este tai pätevä aihe olla vetoamatta KO:ssa haluunsa palauttaa työsuhde entisin ehdoin. Koska yhtiö ei ollut saattanut todennäköiseksi, ettei se ollut voinut vedota mainittuun seikkaan KO:ssa tai että sillä oli ollut pätevä aihe olla tekemättä niin, yhtiöllä ei ollut oikeutta vedota siihen enää HO:ssa. - Uutiset
24.9.2020 10.10
Hovioikeus: Ulosottovalitusta ei enää voitu tutkia eivätkä KO ja HO olleet toimivaltaisia tutkimaan täytäntöönpanoperusteiden oikeellisuuttaA:n ulosottosaatavat oli maksettu vapaaehtoisella maksusuorituksella kokonaisuudessaan ulosottomiehelle ja ulosottomies oli tilittänyt kertyneet varat. A:n ulosottoasioiden vireilläolo oli lain mukaan päättynyt. Ulosottovalituksen käsittelyn jatkamiselle ei siten ollut enää edellytyksiä ja siltä osin kuin A:n vaatimukset olivat kohdistuneet valituksenalaiseen ulosottotoimeen, lausuman antaminen niistä raukesi. (Vailla lainvoimaa 24.9.2020)